Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Lohisoppa - 02.06.11 - klo:23:40
-
Talouisteoriassa on käsite suhteellinen etu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_etu
Suhteellisen edun teorian mukaan Suomessa ei kannattaisi harjoittaa lainkaan maataloustuotantoa, koska meillä tuotantokustannukset ovat kalliimmat kuin useimmissa muissa maissa ja silti tuotto on heikompi, eli vaikka joudumme panostamaan tuotantoon enemmän, niin tuotos-panos -suhde on heikompi kuin jo esim. Ruotsissa tai Virossa.
Tälle teoriaa ei ole toistaiseksi kukaan pystynyt kumoamaan.
Meidän olisi siis parempi lopettaa maataloustuotanto kokonaan ja käyttää siihen uhratut valtavat rahat johinkin tuottavampaan, ja ostaa elintarvikkeet muualta.
Miksi kirjoitan näin, vaikka olen itse viljelijä, ja saan elantoni maanviljelyksestä pääosin?
On hyvä tutkia asioita monelta kantilta, ja haastaa omassa päässsä vakituisesti asustavat itsestäänselvyydet, on hyvä ajatella joskus asioita vastakkaiselta kannalta.
Nyt voidaan keskutella, ja yrittää todistaa suhteellisen edun periaate vääräksi, mitä tulee suomalaiseen maataloustuotantoon.
-
Talouisteoriassa on käsite suhteellinen etu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_etu
Suhteellisen edun teorian mukaan Suomessa ei kannattaisi harjoittaa lainkaan maataloustuotantoa, koska meillä tuotantokustannukset ovat kalliimmat kuin useimmissa muissa maissa ja silti tuotto on heikompi, eli vaikka joudumme panostamaan tuotantoon enemmän, niin tuotos-panos -suhde on heikompi kuin jo esim. Ruotsissa tai Virossa.
Tälle teoriaa ei ole toistaiseksi kukaan pystynyt kumoamaan.
mutta kiina tekee kaiken muunkin halvemmalla,,,,,vai kumoaako joku arveluni ???
-
no milläpä lohisoppa kansan ruokkii jos ulukomailla hoksaavat että he tarviiki ruokasa siellä ite
ja meinaakko tosiaan että eväs on sitte kaupassa halapaa kun ei oo kotimaista tuotantua kilipailemassa
-
Lohisoppa ei siis ole huomannut sitä, että ruokaan kannattaa investoida aina.
-
no milläpä lohisoppa kansan ruokkii jos ulukomailla hoksaavat että he tarviiki ruokasa siellä ite
ja meinaakko tosiaan että eväs on sitte kaupassa halapaa kun ei oo kotimaista tuotantua kilipailemassa
jep nää edami smittiläiset talousteoriat on perseestä et tuotetaan misä on kannattavinta mutta eräs kaunis päivä ruokaa ei tulekkaan tai ei ole rahaa sitä ostaa kyl omavarais täppäröinti on silloin arvossaan 8) ;D
-
Ruuan hintakin alkaa käyttäytyä suhteellisesti sitten kun siitä on pulaa.
-
Hampurin alueelta saa nyt halvalla...kaikenlaista. ;D
-
PS.
onko lohisoppa kokkoomuslainee
se selittäs kaiken
-
Hampurin alueelta saa nyt halvalla...kaikenlaista. ;D
Hampurissa satasen, Frankfurtissa 30. Kirjaimellisesti ratsastetaan vanhalla maineella aivan turhaan.
-
Nämä tulevat aivan ilmaiseksi kylkiäisenä ..
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/06/evira_epailyttavia_vihanneksia_ei_ole_tuotu_suomeen_2638725.html
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/WHO+Saksan+ehec-bakteeri+on+t%C3%A4ysin+uutta+kantaa/1135266610094
-
Mielenkiintoinen aloitus. Tällaisia filosofisia asioita onkin joskus syytä pohtia.
Mutta asiaahan on jo pohdittu palstalla miljoonissa aloituksissa. Esim. minä-itten aloitukset joissa mainitaan sanapari "Vironperän Jussi" ja sanarykelmä "maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe" ovat juuri tämän "suhteellisen edun"-periaatteen mukaisia ajatuksia, mutta Suomen mittakaavassa.
Eikä tämä pohdiskelu ole milloinkaan johtanut mihinkään, eikä se johda mihinkään nytkään.
Olen kyllä itsekkin pohtinut, että kumpi on järkevämpää ja kestävämpää: 12 000 vehnäsato saksalaisella tehoviljelypellolla vai 2500 kilon luomuvehnäsato suomalaisesta kivenkolosta? Mikäli yhtälössä huomioidaan kaikki mahdollinen, elinkaariajattelusta lähtien.. Kysymyksen voisi muotoilla vaikka niin että "paljonko ruokaa saadaan pöytään asti aikaiseksi 1000 litralla polttoöljyä näillä kahdella vaihtoehdolla"
-
ja mistä löytyy se laiva joka tänne tuo esim. sotatilanteessa sitä dioksiini kyrsää
ps. kohta suomeen tullee halapaa dioksiini marinoitua puttea
eivät muualle huoli sitä
-
kummasti täällä silti pärjätään niin että muut on meiltä rahaa vailla. eikä oo öljyä eikä kaasua. on maksettu sotakorvauksia ja asutettu evakkoja.. ja blaablaa..
-
Kaiken ei-ehdottoman-välttämättömän kanssa tuo suhteellisen edun pohdinta on ihan paikallaan. Kuten joku taloustieteilijä totesi, "ruuan kysyntäjousto on heikko" eli periaatteessa ruualla voi kiristää aika helposti. Siksi Viroa lukuunottamatta mikään suvereeni valtio ei ole täysin ulkoistanut ruuantuotantoaan. Miten tuotanto tietyllä alueella sitten järjestetään ja mitä katsotaan tarpeelliseksi tuottaa, onkin jo ihan toisen väännön paikka. Siihenkin näkökulmia on useita, riippuen niiden painotuksista saadaan erilaisia vastauksia. Totuuksien lausunnassa olisi vain aina kerrottava myös millaisen malliin tulokset pohjautuvat.
Petri
-
Maatalouden muita maita kovemmat kustannukset on suurelta osin kotimaista tekoa, joten se tukee tätä yhteiskuntajärjestystä jota ylläpidämme ????
Mikäli tämä halutaan poistaa tai sitä pidetään toiminnan esteenä, niin hommahan tasoituu kun muita maita kovempien kustannusten aiheuttamat syyt poistetaan, jotain tietenkin aina jää ja ne perustuvat luonnonolosuhteisiin, mutta omat poliittiset päätökset taitaa vaikuttaa enempi kuin luonnonolosuhteet.
Suomella on esim. sijainnista johtuen monia etuja muihin EU maihin, jos niitä hyödynnettäisiin enempi, rajan takaa saa energiaa, lannoitteita ja työvoimaa murto-osalla siitä hinnasta, mitä täällä maksamme, mikäli maatalous olisi vientituote niin näiden komponenttien tuonti vapautettaisiin välittömästi kilpailusyistä.
-
Maatalouden ongelma kaikissa kehittyneissä maissa on tuista johtuva vinoutunut "tulokertymä". Kehitysmaissa ("kehittyvissä talouksissa") ongelma on tukien puute ja siitä johtuva kilpailukyvyttömyys teollisuusmaita vastaan. Entäs jos tuet poistettaisiin ? Kehitysmaat valtaisivat kaikki markkinat?
Osin näyttää olevana että tuet valuvat pellon hintaan. Tiedän toki, että Etelä-Ruotsissa ilman kansallisia tukia peltohehtaari on 30000 EUR/ha, mutta mikä olisi tilanne ilman EU-tukia?
Ex. Itä-Blokissa kun peltoa on kaupan alle 1000EUR/ha, joten olisiko Suomessa kannatavaa viljellä ilman tukia (eli ovatko kuluttajat valmiit maksamaan suomalaisuudesta) olettaen peltohehtaarin hinnaksi 600-700 EUR/ha?
Tiedän toki, että maataloustuet Euroopassa ja Suomessa olivat alunperin vasemmiston ehdotuksia ruoan hinnan alentamiseksi. Olisikohan aika poistaa jollakin aikataululla maataloustuet maailmasta? Maataloustukiinhan WTO:n neuvottelut ovat lähinnä kaatuneet. Katsottaisiin mitä kuluttajat ovat valmiit suomalaisuudesta, luomusta yms. Kaikki tämä tietysti edellyttäisi todella selkeitä merkintöjä ja erityisesti kehittyvissä maissa olevan piiloprotektionismin kitkemistä.
Taitaa olla allekirjoittaneen suun päällä pari metriä multaa, jos joskus toteutuu.
-
Talouisteoriassa on käsite suhteellinen etu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_etu
Suhteellisen edun teorian mukaan Suomessa ei kannattaisi harjoittaa lainkaan maataloustuotantoa, koska meillä tuotantokustannukset ovat kalliimmat kuin useimmissa muissa maissa ja silti tuotto on heikompi, eli vaikka joudumme panostamaan tuotantoon enemmän, niin tuotos-panos -suhde on heikompi kuin jo esim. Ruotsissa tai Virossa.
Tälle teoriaa ei ole toistaiseksi kukaan pystynyt kumoamaan.
Meidän olisi siis parempi lopettaa maataloustuotanto kokonaan ja käyttää siihen uhratut valtavat rahat johinkin tuottavampaan, ja ostaa elintarvikkeet muualta.
Miksi kirjoitan näin, vaikka olen itse viljelijä, ja saan elantoni maanviljelyksestä pääosin?
On hyvä tutkia asioita monelta kantilta, ja haastaa omassa päässsä vakituisesti asustavat itsestäänselvyydet, on hyvä ajatella joskus asioita vastakkaiselta kannalta.
Nyt voidaan keskutella, ja yrittää todistaa suhteellisen edun periaate vääräksi, mitä tulee suomalaiseen maataloustuotantoon.
Jos toinen menettää se on itselle lisää.