Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: JTJ - 28.05.11 - klo:18:36
-
Minkälaisilla raideleveyksillä a-netin raati fälttää? Itellä kyntö rattorissa tällä hetkellä eessä 147cm ja takana 126cm,meinaa kammeta auraa sivulle sivuttais suunnassa. Eli onko lääke tähän ongelmaan, että takaa levitetään raideväliä niin että edessä on 5-10cm leveämmällä ja tämä ongelma poistuu?
-
Eivätkö Murtolassa osanneet vastata millilleen ???
Tällä Agronetissä pelataan tuumilla tai 10 sentin toleransseilla.
Mutta.. aika leveä on koneesi edestä ja kapea takaa. Miksi ??? Vika on raideväleissä, traktori kulkee kylkimyyryä ainakin 10 senttiä.
-
Ongelma poistuu kun laittaa toispuoleisesti säätöprikkoja takapyörien
vanteenpulttien alla.
Säätää takapyörät ns auraavaan asentoon.
-
Eikait täppärit murtolassa pyöri..? :D ;)
Joo,on kyllä aika hyvä kysymys että miksi on nuin laitettu. Agroluksit tosin pelas hyvin tuollakin raideleveyksillä mutta kvernet ei. Pitääpä vanteita vähän käännellä takaa,helpottaa sitten rehuhommissakin ajamista.
-
Ongelma poistuu kun laittaa toispuoleisesti säätöprikkoja takapyörien
vanteenpulttien alla.
Säätää takapyörät ns auraavaan asentoon.
Ja.. hitsillä kiinni ettei kukaan pääse muuttamaan säätöjä :D Sama vaikutus tulee kun jättää pultit löysälle, rengas pysyy vaossa vaikka ratti olisikin vähän vinossa :D
-
Raideleveys sarkauroilla ainakin riippuu, mikä on auran tuumaluku. Ihanne takaraideleveydessä(siis renkaan sisäpinnasta sisäpintaan) on kolme kertaa auran tuumaluku. Siis, jos on esim. 14 tuuman aurat, niin tuo mitta on 42 tuumaa eli 106,6 cm. Tuolloin aurat tulevat suoraan perässä, eivätkä kampea. Joskus muinoin harjoittelutilalla ei kynnöstä tullut mitään kolmisiipisillä auroilla. Mittaamalla todettiin, että takapyörien raideleveys oli liian suuri. Levyjä kääntämällä saatiin raideleveys lähelle optimia ja aurat tulivat perässä kuin tyhjää vain.
-
Voi jummi. Suorakylvö on ny snack, crackle ja pop. Kuka hullu kuluttaa ööliä ja murhaa kastematoja jollakin auroilla?
Ei pojat saatana, ei toi peli vetele, sano Rimuli kun länsimaista traktoria katto. ;D
-
Eikö sitä vetokarttua pysty säätämään raideleveydelle sopivaksi?
Rajoittajien tapit pois, auran ojakset pystysuoraan takaa katsoen ja karttu suoraankulmaan maapuoliin nähden. Vetoa pellossa jonkin matkaa niin aura hakee oman kulkusuuntansa joka on sama kuin traktorin kun säädöt on kohdillaan.
Auran sivulle vetelyt on silloin eliminoitu kun ilman rajoittajia vetovarret asettuu symmetrisesti samaan kulmaan. Sitten voi laittaa rajoitintapit pitkiin reikiin kun em. homma ok. niin ei heilu niin kovasti päistekäännöksissä ja jystä nostolaitteita paskaksi.
-
Auran sivulle vetelyt on silloin eliminoitu kun ilman rajoittajia vetovarret asettuu symmetrisesti samaan kulmaan. Sitten voi laittaa rajoitintapit pitkiin reikiin kun em. homma ok. niin ei heilu niin kovasti päistekäännöksissä ja jystä nostolaitteita paskaksi.
Jos traktorissa on vetovarsitunnustelu, ei sivurajoittimen tappeja käytetä kyllä lainkaan. Itse en kääntöauroilla käytä sivurajoittajan tappeja, vaikka on traktorissa työntövarsitunnustelu. Oikein säädetyt aurat tulevat suoraan perässä, joten sivurajoittimia ei tarvita.
-
Sängenpäällä täällä ainakin kynnetään ja 10 siipee.
-
Perusrajoittimista tapit kynnöllä pois. Ettekö jo ole oppineet.
Yläasennossa kiristyvissä säätö siten, että ala-asennossa ja hiukan kannateltaessakin reilu sivuliike on mahdollinen.
-
Paluuauroilla etupään väli 0-5 cm takapäätä suurempi, sarka-auroilla 5-10 cm. Meillä ei aikoinaan saatu millään nättiä jälkeä kolmesiipisillä Överumin paluuauroilla. Etupää oli 10 cm leveämpi. Kavensin eturaidevälin takapään kanssa samaksi ja johan alkoi syntymään kaunista jälkeä.
Takapään raidevälin levittäminen tasaa huomattavasti traktorin kulkua.
-
Perusrajoittimista tapit kynnöllä pois. Ettekö jo ole oppineet.
Yläasennossa kiristyvissä säätö siten, että ala-asennossa ja hiukan kannateltaessakin reilu sivuliike on mahdollinen.
Tiukimmissa savipelloissa ei muuten voi pitää rajoittimia auki kun aurat vääntää niin perkuleesti että aurat nousee pintaan :P Mutta joo kukkamullallahan voi hyvin vedellä rajoittimet auki ::)
-
Tiukimmissa savipelloissa ei muuten voi pitää rajoittimia auki kun aurat vääntää niin perkuleesti että aurat nousee pintaan :P Mutta joo kukkamullallahan voi hyvin vedellä rajoittimet auki ::)
Sinun ei ole aurat säädössä, jos kampeaa sivulle. Kynnössä aina rajoittimet auki, oli sitten kukkamultaa tai aitosavea.
-
Tiukimmissa savipelloissa ei muuten voi pitää rajoittimia auki kun aurat vääntää niin perkuleesti että aurat nousee pintaan :P Mutta joo kukkamullallahan voi hyvin vedellä rajoittimet auki ::)
Sinun ei ole aurat säädössä, jos kampeaa sivulle. Kynnössä aina rajoittimet auki, oli sitten kukkamultaa tai aitosavea.
Muuten menevät oikein hyvin mutta niin tiukka savi että laukasimet antaa periksi... Mutta nyt ei oo kyllä vaivannut pariin syksyyn noi savikot kun on ollut syyskylvön jäljiltä sänki niin mennyt oikeen mukavasti niin kuin multasemmatkin maat...
-
tota se teettää ku on maat viljalla liian pitkään :P
-
tota se teettää ku on maat viljalla liian pitkään :P
Niimpä sitä on ite isäntäkin kironnut... Mutta kun ei oo lehmiä ollut enää 20 vuoteen niin ei oo ollut heinääkään... Mutta olivat kuin multaa vielä silloin kun oli heinää kierrossa mukana :P Onneksi syysvilja auttaa jonkun verran ja rypsi/rapsi...
-
Auran sivulle vetelyt on silloin eliminoitu kun ilman rajoittajia vetovarret asettuu symmetrisesti samaan kulmaan. Sitten voi laittaa rajoitintapit pitkiin reikiin kun em. homma ok. niin ei heilu niin kovasti päistekäännöksissä ja jystä nostolaitteita paskaksi.
Jos traktorissa on vetovarsitunnustelu, ei sivurajoittimen tappeja käytetä kyllä lainkaan. Itse en kääntöauroilla käytä sivurajoittajan tappeja, vaikka on traktorissa työntövarsitunnustelu. Oikein säädetyt aurat tulevat suoraan perässä, joten sivurajoittimia ei tarvita.
Minä käytän. Pitkissä rei´issä. Kyntäessä tapit eivät toimi auran suunnanrajoittajina vaan ainoastaan päistekäännösten aikana rajoittavat auran heilahtelua ilmassa puolelta toiselle.
Kun seuraa kyntäessä rajoittimien liikettä niin sitä tapahtuu hieman koko ajan, mutta silti oikein säädettynä aura tulee suoraan perässä vänkäämättä kumpaankaan suuntaan. Aivan sama millä hetkellä pysäyttää traktorin, niin aina on rajoittajan tappi nostettavissa pitkästä reiästään pois kun aura ei kampea sivulle oikein säädettynä.
-
Minä käytän. Pitkissä rei´issä. Kyntäessä tapit eivät toimi auran suunnanrajoittajina vaan ainoastaan päistekäännösten aikana rajoittavat auran heilahtelua ilmassa puolelta toiselle.
Kun seuraa kyntäessä rajoittimien liikettä niin sitä tapahtuu hieman koko ajan, mutta silti oikein säädettynä aura tulee suoraan perässä vänkäämättä kumpaankaan suuntaan. Aivan sama millä hetkellä pysäyttää traktorin, niin aina on rajoittajan tappi nostettavissa pitkästä reiästään pois kun aura ei kampea sivulle oikein säädettynä.
Suoraan ajaessa tuo toimiikin, mutta meidän kiemurapelloilla tulee koko vetovarsien liikevara käyttöön vähintäänkin reunoja kyntäessä.
-
Minä käytän. Pitkissä rei´issä. Kyntäessä tapit eivät toimi auran suunnanrajoittajina vaan ainoastaan päistekäännösten aikana rajoittavat auran heilahtelua ilmassa puolelta toiselle.
Kun seuraa kyntäessä rajoittimien liikettä niin sitä tapahtuu hieman koko ajan, mutta silti oikein säädettynä aura tulee suoraan perässä vänkäämättä kumpaankaan suuntaan. Aivan sama millä hetkellä pysäyttää traktorin, niin aina on rajoittajan tappi nostettavissa pitkästä reiästään pois kun aura ei kampea sivulle oikein säädettynä.
Suoraan ajaessa tuo toimiikin, mutta meidän kiemurapelloilla tulee koko vetovarsien liikevara käyttöön vähintäänkin reunoja kyntäessä.
Kyllä nuo pitkät reiät mahdollistaa jonkinlaisen kaartelun kyntäessä.
-
Minä käytän. Pitkissä rei´issä. Kyntäessä tapit eivät toimi auran suunnanrajoittajina vaan ainoastaan päistekäännösten aikana rajoittavat auran heilahtelua ilmassa puolelta toiselle.
Kun seuraa kyntäessä rajoittimien liikettä niin sitä tapahtuu hieman koko ajan, mutta silti oikein säädettynä aura tulee suoraan perässä vänkäämättä kumpaankaan suuntaan. Aivan sama millä hetkellä pysäyttää traktorin, niin aina on rajoittajan tappi nostettavissa pitkästä reiästään pois kun aura ei kampea sivulle oikein säädettynä.
Suoraan ajaessa tuo toimiikin, mutta meidän kiemurapelloilla tulee koko vetovarsien liikevara käyttöön vähintäänkin reunoja kyntäessä.
Kyllä nuo pitkät reiät mahdollistaa jonkinlaisen kaartelun kyntäessä.
Aivan riittävästi ainakin... ;D
-
En uutta viitti tehdä niin kysyn tässä vanhassa:
Mistä raideleveys mitataan oikeaoppisesti? Vanteen sisäreuna, renkaan kyljestä, renkaan kyljestä alareunassa mikä on vähän patilla kun on pienet paineet vai pystysuunnassa renkaan keskeltä keskelle?
Sitten, paljonko heitto saa kääntöauroilla olla? Nyt edessä on n 14cm leveämmällä kuin takana, riippuen tietenkin miten tuon mittaa (kts yllä oleva kysymys :) ). Valtrassa on umpinaiset säädettävät vanteet mutta edessä se on niin ettei pysty kaventamaan kääntämällä ja takana jos myös niin että jos haluaa levittää niin johonkin väliin pitää lisätä jotakin paloja. Tällöin myös paripyörillä traktorista tulee kyllä turhan leveä liikkua tiellä. Mitä vaihtoehtoja minulla on? Meneekö se vannekaupoiksi jos hyvän haluaa?
-
Renkaan sisäreunasta toiseen. Tämä pitäis olla kolme kertaa viilunleveys. Ihan sentilleen ei tarvi olla.
Eturaideväli menettelee, jos renkaiden ulkoreunasta mitattu leveys ei ole suurempi kuin vastaava mitta takana.
-
Leveydellä tuskin niin isoa merkitystä kuin se , että etu ja taka renkaiden sisäleveys on likimain sama. ei se muutamasta sentistä kiinni ole ,mutta jos traktori kulkee vaossa kuin rakkikoira jälki ei ole edes siedettävän näköistä.eli etu raide leveys aivan hiukan suurempi.ehkä sen 5cm. mutta ei välttämättä.Kannattaa ihan aatella kuin se traktori asettu vakoon tietyllä raide leveydellä.Paljon näkee noita koneita missä asiaan ei ole perehdytty, siis kynnön perusasiassa, ensimmäisen viilun leveydessä ja traktorin kulkemisessa vaossa.
-
Kuulostaa ihan minun viime kevään sekoiluilta. Uudella traktorilla olin kokeilemassa kvernejen vetoa eikä hommasta tullu mitään. No auran säätöjä värkättyäni tuloksetta hokasin mitata raidevälit, vaivaiset 27 senttiä leveemmällä edessä ::) Ihmekkään ettei oikeen huilaa. etuvanteet niin kapeelle mitä sai, heittoa jäi 13 senttä edelleen. tuolla heitolla homma jo sujui, tosin vänkäsi edelleen jonkin verran. Noilla säädöillä kynnin loppuun. Tälle kevättä jos sais takarattaat irti ja käännettyä keskiöt eri puolelle niin saa eron jo melko lähelle nollaa. Itselläkin vähän tuo paripyörähomma mietityttää, yli 4 metrin aletaan mennä jo.
-
Max. 10 senttiä leveämmällä saisi etupää olla, ainakin vanhemmissa Kvernen kääntöauroissa.
-
Kertokaapa viisaammat, vaikuttaako raideväli myös auran kulkemiseen suorassa? Investoin tuossa käytetyn vetojuhdan ja siihen 4x14" vältit tällä hetkellä 35cm viilunleveydellä. Työntövarsi kierossa molempiin suuntiin kynnökselle päin. Kynnös tyydyttävää riippuen maalajista, mutta jotenkin tuntuu olevan pielessä. Raideväli etu ja taka yhtä suuri,(136cm) mutta liian suuri suhteessa auraan mikäli kaava 3x35cm + 10cm = 115cm ollenkaan kutinsa.
-
Kertokaapa viisaammat, vaikuttaako raideväli myös auran kulkemiseen suorassa? Investoin tuossa käytetyn vetojuhdan ja siihen 4x14" vältit tällä hetkellä 35cm viilunleveydellä. Työntövarsi kierossa molempiin suuntiin kynnökselle päin. Kynnös tyydyttävää riippuen maalajista, mutta jotenkin tuntuu olevan pielessä. Raideväli etu ja taka yhtä suuri,(136cm) mutta liian suuri suhteessa auraan mikäli kaava 3x35cm + 10cm = 115cm ollenkaan kutinsa.
Paljonko ensimmäisen viilun leveys ja onko säädetty?