Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Petri - 26.05.11 - klo:23:30
-
Nyt kevään lämmettyä on muovitetuissa kuivaheinäpaaleissa alkanut esiintyä hometta enemmän kuin olisi hyväksi. Talvi meni ykköslaadulla, mutta nyt on paalin yläosassa selvästi kosteutta ja sen seurauksena hometta. Ei välttämättä paksusti (muutama cm) ja vain päällipuolella, mutta kuitenkin. Paalit olen säilyttänyt "pitkällään", suoraan käärimestä paikalleen pudotettuna ilman mitään siirtelyjä missään vaiheessa (ennen ruokintapöydälle tuontia).
Mietin, että joko kondenssivettä on tiivistynyt tuohon yläosaan tai sitten "katto vuotaa" eli on tullut lumien sulamisvedet sisään. Veikkaukseni on, että kondenssiongelmat oireisivat jo syksyllä, tuo sisäänvuoto tuntuu todennäköisemmältä? Jäniksen repimät paikattiin vielä, kun vuorokauden keskilämpötila oli nollan alapuolella, ongelmia on myös täysin reiättömissä paaleissa.
Mitä vastalääkkeeksi?
- lisää muovia? (nyt kuusi kerrosta)
- eri muovi? (nyt Tenospin)
- kiristystä lisää kääriessä? (onko sillä mitä(än) vaikutusta asiaan?)
- pressu talveksi kevätpaalien päälle?
- pystyyn kääntäminen?
- säilöntäaine? happo/biologinen?
- ??
Uusi kausi lähestyy...
Petri
-
Se on kumma että aina muutama prosentti paaleista on tuollaisia.
Ainoat muuttujat voivat olla karhon paksuus ja säilöntäaineen syöttö. Tai sitten kaasut lajittuvat varastoinnissa -> happi on ylhäällä ja home pääsee kasvamaan.
-
Mä oon kanssa syyssadon paaleihin laittanut vain 8 kerrosta muovia ja niissä on ongelmia toisin kuin kevätsadon vastaavissa. Ja pystyynkääntö nyt ainakin on hyväksi.
-
Kesän yli ei tahdo kuivat paalit säilyä homehtumatta,en tiedä johtuuko tuo auringonpaisteesta vai yleisestä lämpötilan nousemisesta vai mistä.
-
Pystyynkääntäminen ainakin auttaa. Meillä ei ole koskaan säilöntäainetta käytetty eikä käytetä. ;D Melassia joskus laitettiin mutta vaikutus lähinnä koneiden sotkeminen.
-
Mutta mistä johtuu että sänkiheinäpaalit säilyy vaikka kolme vuotta ilman että tulee yhtään hometäplää?
Tavara kuitenkin tosi sekuria ja niitetään se sänkikin vielä siihen mukaan
-
muovitetuissa kuivaheinäpaaleissa alkanut esiintyä hometta enemmän kuin olisi hyväksi
Laitan itse aina vähintään 8 krs muovia kun ka-pitoisuus menee yli 50%. Pystyyn laanille, koska poikkialalla on enemmän muovia ja limitys on sitten sateen suuntainen, jolloin veden ei pitäisi jäädä kerrosten väliin odottamaan pääsyä paaliin, tai pahemmin jäätymään talvella erottaen kerrokset toisistaan ja happi pääsee helpommin sisään. Ja pienikin reikä (kissa, lintu) tuottaa heti hometta pinnassa. Tarkista myös että käärijä limittää oikein, eikä jätä vain kahta kerrosta johonkin paikkaan.
En käytä itse rehuja ja pyrin saamaan ne pois pihasta ennen kevättä, toistaiseksi ei ole ollut valituksia. Biologista voisi kyllä joskus kokeilla.
-
Puhdas rehu, tiukka paali, pystyynkääntö, oikea limitys ja tiukkuus käärinnässä (6-8krs muovia), tarpeeksi verkkoa (3-4 kiekkaa tiukkaan paaliin), ja lanssiin joko heti välittömästi tai syksyllä.
Eijole hometta paaleissa oli kuivaa tai märkää, kesän yli menee että pätkähtää. Happo/biologinen/säilöntä-aineettomuus ei home-ongelmaa ratkaise, jos nuo perusasiat eivät ole kunnossa.
Ps. Ei ole aumatouhuja ikävä ;D
-
Mä käytän 4 kerrosta muovia ja vähän yli 1 kierros verkkoa. Noin 97% paaleista on priimaa. Muutamalla hometäplällä ei ainakaan emolehmille ole mitään haittaa.
-
Mä käytän 4 kerrosta muovia ja vähän yli 1 kierros verkkoa. Noin 97% paaleista on priimaa. Muutamalla hometäplällä ei ainakaan emolehmille ole mitään haittaa.
1000 paalista 30 syrjään, ei hyvä ;D
-
pystyynkääntö, oikea limitys ja tiukkuus käärinnässä
TÄytynee katsoa, kuinka tiukalle muovin vetoa voi kiristää... Mutta kyllä oma diagnoosi on juuri se, että keväällä sulaessa vesi+jää vaakapaalissa irroittaa muovikerroksia toisistaan, vettä ja happea sisään. Nimittäin hometta alkoi esiintyä merkittävässä määrin vasta, kun keväällä lämpötilat nousivat selvästi plussan puolelle. Nyt on viritykset kaikki vaakatasossa oleville paaleille, joten tuota pystyynkääntöä koetan vielä välttää. Ehkä en pitkän päälle pysty, pitää tehdä koesatsi kuitenkin ensi kevääksi.
Petri
-
Eli tässä voi periaatteessa poissulkea sen vaihtoehdon että heinä ei ole ollut yhtään kosteaa? Monesti rutikuivakin heinä muuttuu paalauksen jälkeen nihkeäksi, mutta ei kuitenkaan homehdu, kuivaa varastossa siitä kosteudet itsellään pois... mystistä.
Kääritkö paalit siis samantien paalauksen jälkeen?
Itse kyllä jättäisin käärimättä, katon alle vaan ilman muovia. Ja vähä merisuolaa paalien väliin jos päällekkäin pinoaa. Ei ole ollut homeongelmia tuolla tapaa, että olisivat kesken kaiken alkaneet homehtua.
-
Eli tässä voi periaatteessa poissulkea sen vaihtoehdon että heinä ei ole ollut yhtään kosteaa? Monesti rutikuivakin heinä muuttuu paalauksen jälkeen nihkeäksi, mutta ei kuitenkaan homehdu, kuivaa varastossa siitä kosteudet itsellään pois... mystistä.
Kääritkö paalit siis samantien paalauksen jälkeen?
Itse kyllä jättäisin käärimättä, katon alle vaan ilman muovia. Ja vähä merisuolaa paalien väliin jos päällekkäin pinoaa. Ei ole ollut homeongelmia tuolla tapaa, että olisivat kesken kaiken alkaneet homehtua.
Kääritään välittömästi, koska ei vedetä aivan rutisevan kuivaksi, tavoitteena on enemmänkin "såäilöheinä" -tapainen tavara. Ja vaikka saataisiinkin kuivaksi, niin ole sitä kattoa tarpeeksi noille kaikille. Vaan nyt nämä homeongelmaiset ovat kyllä aika kuivia jo lähteissä. Eivät kuitenkaan ole oirehtineet millään lailla ennen kevään lämpimiä.
Petri
-
Homeen saa hengiltä propionihapolla tai formaliinilla.
-
Eli tässä voi periaatteessa poissulkea sen vaihtoehdon että heinä ei ole ollut yhtään kosteaa? Monesti rutikuivakin heinä muuttuu paalauksen jälkeen nihkeäksi, mutta ei kuitenkaan homehdu, kuivaa varastossa siitä kosteudet itsellään pois... mystistä.
Kääritkö paalit siis samantien paalauksen jälkeen?
Itse kyllä jättäisin käärimättä, katon alle vaan ilman muovia. Ja vähä merisuolaa paalien väliin jos päällekkäin pinoaa. Ei ole ollut homeongelmia tuolla tapaa, että olisivat kesken kaiken alkaneet homehtua.
Kääritään välittömästi, koska ei vedetä aivan rutisevan kuivaksi, tavoitteena on enemmänkin "såäilöheinä" -tapainen tavara. Ja vaikka saataisiinkin kuivaksi, niin ole sitä kattoa tarpeeksi noille kaikille. Vaan nyt nämä homeongelmaiset ovat kyllä aika kuivia jo lähteissä. Eivät kuitenkaan ole oirehtineet millään lailla ennen kevään lämpimiä.
Petri
Ensimmäisenä tulee mieleen myyränpesät. Tai jotku muut sattumat heinän seassa. Eikä mitkää mettän elävät olisi päässy paalien muoveja rikkomaan eikä kukaa ole käyny tekemässä ilkivaltaa?
-
Ensimmäisenä tulee mieleen myyränpesät. Tai jotku muut sattumat heinän seassa. Eikä mitkää mettän elävät olisi päässy paalien muoveja rikkomaan eikä kukaa ole käyny tekemässä ilkivaltaa?
Keväällä käytiin vielä kylmillä keleillä teippailemassa muutama jäniksensyömä, mutta teippaustarve ja ongelmat eivät oikein korreloineet. Myyränreikiä ei ole. Ja home on aika paalin päällä, suht. pinnassa, ei koskaan paalin alaosassa. Ja vaikkein kylän nuoriso mitään pyhäkouluporukkaa olekaan, niin olemme niiden kanssa kyllä pärjänneet...
Petri
-
Ilves kävellyt paalien päällä etsien sitä jänistä tai linnut nokkineet hyönteisiä???
-
Ei homeetonta pyöröpaalia ole olemassakaan. 10 vuoden aikana olen ostanut lähes vuosittain eri isänniltä pyöröpaaleja eikä vastaani ole vielä tullut homeetonta pyöröpaalia!!!!! aina löytyy pinnasta se home läikkä. Appeen sotkijat runttaavat paalinsa vaunuun kiireellä ja sulkevat silmänsä, priimaa tavaraa, joopa joo ;D
-
juu, ite olen vuosien aikana teetänny eri ukoilla paaleja ja aina on ollut ainakin jossain paalissa hometta ja sama linja jatkkuu omissakin sötöksissä! ei maha mittään! täysin homeetonta paalia en ole vuosien saatossa nähny, aina on se kämmellinen löytynä! mutta toisinaan tuntuu että turha tarkkuus on ammattitaidon puutetta ja olkooon! :P
-
Vaaleanvihreällä paalatuissa tapaa aina näin keväästä olla laikkuja.
Vaikka paalin tiiveydessä ja painossa ei merkittävää eroa tummemmanvihreillä paalattuihin olisikkaan.
-
. Appeen sotkijat runttaavat paalinsa vaunuun kiireellä ja sulkevat silmänsä, priimaa tavaraa, joopa joo ;D
Joo mää oon myyny kahtena vuonna ylivuotiset apetilalle, kuulemma oli priimaa tavaraa.
-
Ei homeetonta pyöröpaalia ole olemassakaan. 10 vuoden aikana olen ostanut lähes vuosittain eri isänniltä pyöröpaaleja eikä vastaani ole vielä tullut homeetonta pyöröpaalia!!!!! aina löytyy pinnasta se home läikkä. Appeen sotkijat runttaavat paalinsa vaunuun kiireellä ja sulkevat silmänsä, priimaa tavaraa, joopa joo ;D
MUTTA kun ne on niin käteviä ne pyöröpaalit!!! Ei haittaa silloin vaikka olis vähä homettakin pinnassa...
Minkähän takia auma- ja siilorehussa ei ole homeita ollenkaan`? :)
-
On se vaan niin hieno ja halpa tapa tehdä pilaantunutta rehua, tuo pyöröpaalaus. Itellä ei kanssa yhtään paali erää jossa ei olisi jotain virheitä vuoden kuluessa. Jatkossa hiehojenkin rehut aumaan.
-
Se on tuo kosteus joka säilöö paalin,sopivalla kosteudella ei ole ongelmia.Jos kääntäjä ei olisi tehnyt näkymätöntä reikää paaleihin,varsinkin painavampiin kosteampiin,ei yhtään homeista tummunutta tänäkään vuonna.Joku korpinreikä on nyt keväällä tainut olla.
-
Se on tuo kosteus joka säilöö paalin,sopivalla kosteudella ei ole ongelmia.Jos kääntäjä ei olisi tehnyt näkymätöntä reikää paaleihin,varsinkin painavampiin kosteampiin,ei yhtään homeista tummunutta tänäkään vuonna.Joku korpinreikä on nyt keväällä tainut olla.
Samaa mieltä täälläkin. Mitä kuivempi, sitä enemmän vikaa. Kosteat, ehjinä, säilyvät lähes moitteettomasti. Varmaan vaikuttaa myös turhat ja vääräaikaiset siirtelyt. Meillä paalit tuodaan välittömästi paalaamisen jälkeen kotiin. Paalit ovat kärryillä sen verran väljästi, ettei pihti riko muoveja turhaan.
-
Meillä on kuivemmat säilyny paljon paremmin kuin märät
paalit tuodaan kotiin millon heti paalauksen jälkeen millon muutaman viikon päästä
ei mitään eroa säilymisessä
nostellaan kyljelleen kolmeen varviin pinoon
hyvin säilyvät jossei mikään riko muoveja
ja aineita ei käytetä
-
Käytän 8-10 kerrosta muovia ja propioni-happoa,tyytyväinen olen ollut ja jatkossakin toimitaan näin.Kuivaheinä menee lehmille ja
hevosille.
-
Käytän 8-10 kerrosta muovia ja propioni-happoa,tyytyväinen olen ollut ja jatkossakin toimitaan näin.Kuivaheinä menee lehmille ja
hevosille.
Propionihappo tappaa homeet takuuvarmasti.
-
ammattitaidon puutetta homeiset paalit. Yhden käden sormilla laskettava määrä on ollut tänäkin talvena sellaisia palloja joista löytynyt pieni läikkä hometta, loput olleet priimaa. säilöntä tehdään aina aiv2+:lla ja paalit kääritään 6 kerrokseen 3d:llä
-
Ei ole ollut home-ongelmaa ei kuivissa ei märissä paitsi jos rusakot repineet paalin niin siinnä sitten
Säilöntään aiv 2 todella vähän osassa ei mitään muovia taisi olla 8 kierrosta
-
Paalattiinko kuumalla hetkellä? Eräitä arveluja on, että jos kuivahko korsitavara on kovin lämmintä paalattaessa (yli 20 astetta), tulee hometta tai hiivaa. Yökaste ja viileys voi pelastaa lopputuloksen.
-
Paalattiinko kuumalla hetkellä? Eräitä arveluja on, että jos kuivahko korsitavara on kovin lämmintä paalattaessa (yli 20 astetta), tulee hometta tai hiivaa. Yökaste ja viileys voi pelastaa lopputuloksen.
Kyllä tässä tapauksessa talven jälkeinen lämpeneminen on ollut se ongelma. Eli ei mitään ongelmia syksyllä ja talvella syötetyissä, keväällä ilmojen lämmettyä se paalin päälliosa "liian monessa tapauksessa" homeinen. Eli jostain (muovin väleistä) pääsee vettä ja happea sisään talvella eli keväällä, keväinen lämpö saa elämää aikaiseksi. Itse rehunteon teoria on meillä hanskassa, käytäntöhän on tietty sitten aina...
Raadin kommenteista on tullut jo lista ensi kesänä kehitettävistä/kokeiltavista:
- tiukempi kiristys muoville
- lisää muovia
- paalin kääntö pystyyn talveksi
- säilöntäaine (propionihappo) paalin pintaosiin
- systemaattisemmin eri kosteus/kuivuusvaiheessa olevia rehuja vertailuun
- talven tullessa kaikki paalit kotiin, ellei jäniskanta romahda (tänäkin aamuna koira juoksutti pihassa - asumme aika taajassa kylässä - kahta jänistä jo ennen aamuyhdeksää)
Petri
-
Paalattiinko kuumalla hetkellä? Eräitä arveluja on, että jos kuivahko korsitavara on kovin lämmintä paalattaessa (yli 20 astetta), tulee hometta tai hiivaa. Yökaste ja viileys voi pelastaa lopputuloksen.
Kyllä tässä tapauksessa talven jälkeinen lämpeneminen on ollut se ongelma. Eli ei mitään ongelmia syksyllä ja talvella syötetyissä, keväällä ilmojen lämmettyä se paalin päälliosa "liian monessa tapauksessa" homeinen. Eli jostain (muovin väleistä) pääsee vettä ja happea sisään talvella eli keväällä, keväinen lämpö saa elämää aikaiseksi. Itse rehunteon teoria on meillä hanskassa, käytäntöhän on tietty sitten aina...
Raadin kommenteista on tullut jo lista ensi kesänä kehitettävistä/kokeiltavista:
- tiukempi kiristys muoville
- lisää muovia
- paalin kääntö pystyyn talveksi
- säilöntäaine (propionihappo) paalin pintaosiin
- systemaattisemmin eri kosteus/kuivuusvaiheessa olevia rehuja vertailuun
- talven tullessa kaikki paalit kotiin, ellei jäniskanta romahda (tänäkin aamuna koira juoksutti pihassa - asumme aika taajassa kylässä - kahta jänistä jo ennen aamuyhdeksää)
Petri
Onko sulla kaikki paalit kuivia? Nimittäin kosteat paalit säilyvät paremmin kuin kuivannihkeät...Toinen vaihtoehto olisi sitten kuivattaa niin kuivaksi että säilyisi ilman muoviakin...
-
Paalattiinko kuumalla hetkellä? Eräitä arveluja on, että jos kuivahko korsitavara on kovin lämmintä paalattaessa (yli 20 astetta), tulee hometta tai hiivaa. Yökaste ja viileys voi pelastaa lopputuloksen.
Kyllä tässä tapauksessa talven jälkeinen lämpeneminen on ollut se ongelma. Eli ei mitään ongelmia syksyllä ja talvella syötetyissä, keväällä ilmojen lämmettyä se paalin päälliosa "liian monessa tapauksessa" homeinen. Eli jostain (muovin väleistä) pääsee vettä ja happea sisään talvella eli keväällä, keväinen lämpö saa elämää aikaiseksi. Itse rehunteon teoria on meillä hanskassa, käytäntöhän on tietty sitten aina...
Raadin kommenteista on tullut jo lista ensi kesänä kehitettävistä/kokeiltavista:
- tiukempi kiristys muoville
- lisää muovia
- paalin kääntö pystyyn talveksi
- säilöntäaine (propionihappo) paalin pintaosiin
- systemaattisemmin eri kosteus/kuivuusvaiheessa olevia rehuja vertailuun
- talven tullessa kaikki paalit kotiin, ellei jäniskanta romahda (tänäkin aamuna koira juoksutti pihassa - asumme aika taajassa kylässä - kahta jänistä jo ennen aamuyhdeksää)
Petri
Kiristys sen 70%,ei varmaan kannata sen yli mennä?
Muovin määrä on varmaanki pystyyn nostamisen kans tärkeimpiä juttuja.
Eihän sulla ole mitää kukkasia heinän joukos?Voikukka ei säily kovinkaan hyvin :-\
-
viime kesän 1000 paalista kaksi pilaantunut toinen jänis repi alaosan rikki ja toisen porot söivät puolet.hapolla kun säilöö niin ei tarte pinta rehuja erotella.
-
Pyöröpaalaus tartte mitään ammatti taitoa,sitä osaa tehdä hyvin koulutettu apinakin,sanovat paalajat...toi homehtuminen
lähinnä paalin avaamisen jälkeen se probleema jos sitä ei syötetä riittävän nopeasti,siksi tää propioni ihan ok ja tää
koskee ennenkaikkea kuivia/kuivahkoja paaleja.
-
Onko sulla kaikki paalit kuivia? Nimittäin kosteat paalit säilyvät paremmin kuin kuivannihkeät...Toinen vaihtoehto olisi sitten kuivattaa niin kuivaksi että säilyisi ilman muoviakin...
No näin näyttäisi, nyt on syötetty muutampia virna-kaura -paaleja, jotka ovat suorastaan märkiä ja aistinvaraisesti ihan ykköstä... Yksi strateginen juttu olisi tietty säästää ne kosteimmat tänne loppukevääseen.
Petri
-
Onko sulla kaikki paalit kuivia? Nimittäin kosteat paalit säilyvät paremmin kuin kuivannihkeät...Toinen vaihtoehto olisi sitten kuivattaa niin kuivaksi että säilyisi ilman muoviakin...
No näin näyttäisi, nyt on syötetty muutampia virna-kaura -paaleja, jotka ovat suorastaan märkiä ja aistinvaraisesti ihan ykköstä... Yksi strateginen juttu olisi tietty säästää ne kosteimmat tänne loppukevääseen.
Petri
Puristeneste mustuu auringonpaisteessa,tuo ilmiö on vielä inhottavampi kuin homehtuminen.Tämä koskee siis todella märkiä paaleja.
-
Ainoat paalit joista on tullut reklamaatiota ovat ne joiden kosteus on ollut epätasainen. Eli jos karho on ollut päältä kuiva/seassa on ollut märkiä klönttejä, niin juuri ne paalit ovat olleet "huonoja." Joskus sääolosuhteet eivät anna aikaa kuivattaa heinää tasaisen kuivaksi, vaan sekaan jää paksummista kohdista tai metsän reunoista märkää ainesta sekaan, joka aiheuttaa pilaantumista. Jos paali on ollut tasaisen kuiva/kostea niin pääsääntöisesti ei mitään huomautettavaa ole ollut. Pöyhin miltei kaikki heinät, mutta sekään ei aina riitä, kun sade pukkaa päälle.
Harri. :)
-
eri linnut tekee myös kynsillään pieniä reikiä, jota ei silmällä huomaa. reiät korostuu kuivilla paaleilla ... happo maksaa ittensä takaasi myös paalitouhuus:)
-
Mulla oli toissa talvena paljon homeisia paaleja ja muuta eroa ei ollut entiseen kuin että erehdyin ostamaan "halpaa" liimatonta käärintäkalvoa......oisko ollu agrifilm tai joku sellanen. Viime kesänä tehtiin taas Ranilla ja tälläkin hetkellä syötetään homeettomia paaleja......josilacilla säilötään. Vuoden aikana menee n. 1000 paalia ja pari mennyt hylkyyn. Ranin ainoa huono puoli on että joutuu kiristinrullat puhdistamaan melkeinpä päivittäin. Agrifilmillä ei tarvinnu putsata koko kesänä ja tuli pyöriteltyä yhteensä 5500 palloa.
-
moskaheinä tuas kaas mainittiin... erilaiset kukat, niittyleinikit yms, juuriheinät vaikuttaa negatiivisesti säilöntään.