Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Lohisoppa - 17.05.11 - klo:22:28
-
Olen huommannut että nykyään saa olla tarkkana, jos esim. puhelimessa hieroo kauppoja, tai kyselee hintoja, monet tavaroiden ja palveluiden myyjät ilmoitavat verottoman hinnan ja usein on varminta kysyä että onko hinta verollinen vai veroton.
Varsinkin yksityisyrittäjät, eritoten sähkö, putki- rakennus alalla, ja myös urakoitsijat ilmoittavat työtuntinsa hinnan verottomana ja lisäävät että "plus aaälvee"
Ja myös kun tekee esim. verotuksen kotitalousvähennystä, laskujen kanssa saa olla tarkkana, moni yrittäjä tekee laskun, jossa on työtunnin hinta verottomana, kuten myös tarvikkeiden hinta, ja alvi on lisätty vasta erikseen ennen kokonaisloppusummaa, eli kun laskee kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työn verollista arvoa, on se itse erikseen laskettava.
Ihmettelen kovasti tällaista tapaa ilmoittaa työn, tavaran tai palveluiden hinta verottomana, yritetäänkö maksavaa asiakasta jotenkin hämätä, luotetaan siihen että asiakas ei huomaakaan tarkistaa sitä onko hinta verollinen vai veroton, ja saadaan asiakas tekemään muka edullinen kauppa, ja sitten kun koittaa maksun aika, asiakas huomaakin tehneensä kaupan hinnalla, joka oli veroton, mutta päälle on lisätty alvi, tämä on ihmisten aliarviointia, kyllä pitäisi aina ilmoittaa verollinen hinta, se onko asiakas arvonlisäverovelvollinen vai ei, ei luulisi vaikuttavan asiaan.
Pitää muistaa että aina on kuitenkin maksettava se verollinen hinta, vaikka olisikin arvonlisäverovelvollinen, joten on parempi aina ilmoittaa myymänsä tavaran, työn tai palvelun hinta verollisena, eikä laittaa asikasta tekemään laskutoimituksia.
-
joo aina pitää kysyä tarjous verollisena, kotiovelle toimitettuna ni ei tuu ylläreitä..
-
Yrittäjät tekee kauppaa verottomilla hinnoilla ja kuluttajat verollisilla. Maanviljelijät on jääneet välimaastoon.
-
Yrittäjät tekee kauppaa verottomilla hinnoilla ja kuluttajat verollisilla. Maanviljelijät on jääneet välimaastoon.
Yrittäjäkuluttajia.
Joskus itsekin haksahtanut - plus alviin - laskunmaksuvaiheessa, kun en ole hoksannut kysyä aikaisemmin onko verollinen vai veroton hinta. Osaapahan seuraavalla kerralla varoa.
-
Kyllä toi plus alv tulee siitä että alvillinen hinta tuntuu niin järkyttävän kalliilta että on mukavampi ilmoittaa veroton hinta. ihan p******ähän noi verottomat hinnat on rahankäyttöä ajatellen. Kuinkamoniko ilmoittaa kuluttajalle hinnan plus kotitalousvähennys.
-
Kuukausialvillisena maatalousyrittäjän seuraan enimmäkseen alvitonta liikevaihtoa. Alv vain käy tilillä, joten asia on ennemminkin niin, että laskuttava yrittäjä ei osaa paneutua asiakkaan rooliin. Jos multa kysytään hintaa johonkin, annan aina alvittoman hinnan, koska se on se mikä ratkaisee. Yksityistaloudessa asia on toisin.
-
Alvi lisätään laskuun ihan viimeisenä. Kaikki pelaa myyntiorganisaatiossa alvittomana.
Pääasia on että molemmat osapuolet tietävät mistä puhutaan. Joskus on kyllä vaikeaa kertoa hinta "alvillisena pihassa". Jos vaikkapa eräkokoakaan ei olla pohdittu mitenkään tai se vaihtuu pari kertaa, niin onpas aika laskeminen noistakin.
Alvillisella hinnalla tinkaaminen on aika ärsyttävää. Esim. rehukaupassa tonnihinnoiksi muodostuu jotain järjettömiä lukuja. Hintaneuvotteluissa (= tingitään mahdollisesti samalla myös ominaisuuksia alaspäin ::) ) alviton hinta on ainoa järkevä pohja josta lähdetään ::)
-
Alvillisella hinnalla tinkaaminen on aika ärsyttävää. Esim. rehukaupassa tonnihinnoiksi muodostuu jotain järjettömiä lukuja. Hintaneuvotteluissa (= tingitään mahdollisesti samalla myös ominaisuuksia alaspäin ::) ) alviton hinta on ainoa järkevä pohja josta lähdetään ::)
Tunnustit kusettavasi, eli jos asiakas tinkaa hinnasta laatu laskee. Siinä on oikein kauppatapa...
-
Alvillisella hinnalla tinkaaminen on aika ärsyttävää. Esim. rehukaupassa tonnihinnoiksi muodostuu jotain järjettömiä lukuja. Hintaneuvotteluissa (= tingitään mahdollisesti samalla myös ominaisuuksia alaspäin ::) ) alviton hinta on ainoa järkevä pohja josta lähdetään ::)
Tunnustit kusettavasi, eli jos asiakas tinkaa hinnasta laatu laskee. Siinä on oikein kauppatapa...
Tuolla oli sana MAHDOLLISESTI. Tällä tietysti tarkoitin sitä että jos joku tuote ei jollaikin hinnalla tee kauppaansa, niin sitten vaihdetaan tuotetta lähtöhinnaltaan halvemmaksi. Tietysti asia kerrotaan ja kerrotaan myös että "miten tämä toinen tuote on ominaisuuksiltaan erilaista".
Minä sentään kerron nämä asiat 8) Esim. jos mg-laatu vaihdetaan pölyävämmäksi (ja pudotetaan hintaa 6€/tn) niin tietysti tällaiset kerrotaan. Ei mulla ole tapana kusettaa.
-
Minulle on samantekevää kummalla tavalla hinnat ilmoitetaan. Se asiassa ärsyttää, että hintoja ilmoitetaan välillä alvittomina ja välillä alvillisena eikä hinta/infolapussa tai puhelimessa kysymättä mainita kumpi lähtohinta on.
-
Alvi lisätään laskuun ihan viimeisenä. Kaikki pelaa myyntiorganisaatiossa alvittomana.
Pääasia on että molemmat osapuolet tietävät mistä puhutaan. Joskus on kyllä vaikeaa kertoa hinta "alvillisena pihassa". Jos vaikkapa eräkokoakaan ei olla pohdittu mitenkään tai se vaihtuu pari kertaa, niin onpas aika laskeminen noistakin.
Alvillisella hinnalla tinkaaminen on aika ärsyttävää. Esim. rehukaupassa tonnihinnoiksi muodostuu jotain järjettömiä lukuja. Hintaneuvotteluissa (= tingitään mahdollisesti samalla myös ominaisuuksia alaspäin ::) ) alviton hinta on ainoa järkevä pohja josta lähdetään ::)
no jos mä rehukauppaa teen, ni mulle se on vaan paljo yksinkertasempaa kilpailutuksen kannalta ku kysyy tarjouksia noilla mainitsemillani kriteereillä.. eräkoko on tietysti tiedossa, rahtien hinnoissaki on heittelyjä suuntaan ja toiseen.. 8)
-
Se asiassa ärsyttää, että hintoja ilmoitetaan välillä alvittomina ja välillä alvillisena eikä hinta/infolapussa tai puhelimessa kysymättä mainita kumpi lähtohinta on.
Komppaan tätä.
Alvithan on läpikulkueriä, kuten mainuttua niin alviton hinta kertoo sen mitä tuote yrittäjälle maksaa. Vuosialvissa olevilla ja jonkin verran investoineilla voi olla merkitystä maksuvalmiuden kannalta.
-
Mä toimin vain yrittäjien kanssa ja ilmoitan aina alvittoman hinnan, tähän mennessä sen on jokainen ymmärtänyt.
-
Se asiassa ärsyttää, että hintoja ilmoitetaan välillä alvittomina ja välillä alvillisena eikä hinta/infolapussa tai puhelimessa kysymättä mainita kumpi lähtohinta on.
Komppaan tätä.
Alvithan on läpikulkueriä, kuten mainuttua niin alviton hinta kertoo sen mitä tuote yrittäjälle maksaa. Vuosialvissa olevilla ja jonkin verran investoineilla voi olla merkitystä maksuvalmiuden kannalta.
Samoin!
Hinnat kysyn myyjiltä aina alvittomina. Ja vielä kun kysyy rahdin hinnan (tietenkin alvittomana), niin tietää missä mennään. Alv:kin vaihtelee vähän tuotteen mukaan (rehu vs. koneet/rahti), joten alvillinen hinta ei oikein kerro mitään!
Mm. rehu- ja viljakaupassa homma toimii automaattisesti näin, mutta jotain tarvikkeita erityisesti pienemmiltä kauppiailta ostettaessa hinnat saatetaan ilmoittaa kuinka sattuu.
-
Alvillisella hinnalla tinkaaminen on aika ärsyttävää. Esim. rehukaupassa tonnihinnoiksi muodostuu jotain järjettömiä lukuja. Hintaneuvotteluissa (= tingitään mahdollisesti samalla myös ominaisuuksia alaspäin ::) ) alviton hinta on ainoa järkevä pohja josta lähdetään ::)
Tunnustit kusettavasi, eli jos asiakas tinkaa hinnasta laatu laskee. Siinä on oikein kauppatapa...
Tuolla oli sana MAHDOLLISESTI. Tällä tietysti tarkoitin sitä että jos joku tuote ei jollaikin hinnalla tee kauppaansa, niin sitten vaihdetaan tuotetta lähtöhinnaltaan halvemmaksi. Tietysti asia kerrotaan ja kerrotaan myös että "miten tämä toinen tuote on ominaisuuksiltaan erilaista".
Minä sentään kerron nämä asiat 8) Esim. jos mg-laatu vaihdetaan pölyävämmäksi (ja pudotetaan hintaa 6€/tn) niin tietysti tällaiset kerrotaan. Ei mulla ole tapana kusettaa.
kyllä rehukaupassa hinta pitää kertoa asiakkaan varastoon toimitettuna sis. alv, koska monesti rehuissa on rahdeissa huomattaviaki eroja..
-
Kun ostat rehua tehtaankuljetuksella rahdissa alv on 13%. Jos autoilija noutaa sen sinun laskuusi, rahdista menee 23% alv.
-
kyllä rehukaupassa hinta pitää kertoa asiakkaan varastoon toimitettuna sis. alv, koska monesti rehuissa on rahdeissa huomattaviaki eroja..
Multa meni nyt tämä mlahden ajatustapa vähän ohi ??? ??? Minä olen tottunut ajattelemaan asian samoin kun Kaappoo
Hinnat kysyn myyjiltä aina alvittomina. Ja vielä kun kysyy rahdin hinnan (tietenkin alvittomana), niin tietää missä mennään. Alv:kin vaihtelee vähän tuotteen mukaan (rehu vs. koneet/rahti), joten alvillinen hinta ei oikein kerro mitään!
Viljan, maidon, lihan jne hinnoista puhutaan yleensä verottomina, miksi panospuolella pitäisi puhua verollisina? Lisää kurjuuden tunnetta ??? ???
-
no entäs konekaupat? jos se kone maksaa verottomana 92234,62e, ni tarviiko kysyä verollista hintaa? vai vieläkö joku ostaa koneet osamaksulla?? sitä mä vaan että se helpottaa, ku tietää paljonko tilille jää ku tommosen koneen lähtiessään maksaa.. ;D ;D
-
Siirtykää yrittäjiksi myö ajatuksissa
eli yrittäjät lasekvat verottomina kaikki tulot ja menot ja alvi on läpikulkuerä.
-
kyllä rehukaupassa hinta pitää kertoa asiakkaan varastoon toimitettuna sis. alv, koska monesti rehuissa on rahdeissa huomattaviaki eroja..
Multa meni nyt tämä mlahden ajatustapa vähän ohi ??? ??? Minä olen tottunut ajattelemaan asian samoin kun Kaappoo
Hinnat kysyn myyjiltä aina alvittomina. Ja vielä kun kysyy rahdin hinnan (tietenkin alvittomana), niin tietää missä mennään. Alv:kin vaihtelee vähän tuotteen mukaan (rehu vs. koneet/rahti), joten alvillinen hinta ei oikein kerro mitään!
Viljan, maidon, lihan jne hinnoista puhutaan yleensä verottomina, miksi panospuolella pitäisi puhua verollisina? Lisää kurjuuden tunnetta ??? ???
mikä tossa on ihmeellistä, varsinkin jos on vuosialvissa?
-
Takavuosina saattoi olla esim. käytetyn koneen myynti-ilmoituksessa hinta 5000 e alv 22%. Nii, otappa selvää maksaako se oikeesti 5000 vai 6100. Jotkut ei ota ennenkuin on lasku kourassa. Jos myyjältä kysyykin, että onko hinta verollinen, niin on verollinen, ja se tarkoittaa, että kone on verollinen, mutta hinta ei sisällä alvia, vaan hintaan on lisättävä alv.
Toinen yleinen kikka hintaneuvotteluissa on mainita ensin veroton hinta, ja jos ostajan ilme ei värähdä, niin päälle "plus alv".
Maatalouskaupassa on vakiintunut käytäntö puhua alvillisilla hinnoilla, mutta pienemmät kaupat ja yksityiset viljelijät tavaraa tai palveluita myydessään puhuu alvittomilla hinnoilla. Ehkä sen kanssa pitää vaan elää. Joskus on itselläkin unohtunut sisällyttää hintaan alv, jos myy vaikka polttopuuta tai tiekunnalle lumityötä. Niihin on huono käydä sitä laskuun lisäilemään, kyllä se pitäisi hintaan sisältyä sellaisille, joilla se maksettavaksi jää. Jotkut yrittää tinkiä, että ostavat ilman kuittia, mutta myyn kuitenkin samalla (alvillisella) hinnalla. Minun päätöshän se on, pimitänkö veroja vai en. Jos pimitän, niin rikoksen hyöty pitää jäädä minulle, koska kannan myös sen mahdolliset seuraukset.
-
Mä ilmoitan myydessä verottoman hinnan ja kun ostan jotain kysyn useimmiten verollista hintaa. :)
-
Toinen yleinen kikka hintaneuvotteluissa on mainita ensin veroton hinta, ja jos ostajan ilme ei värähdä, niin päälle "plus alv".
Väärin, kuuluu ensin sanoa se alvillinen hinta ja jos sillon ei ilme värähdä ni sit plus alvi. Jos ei vieläkään ilme värähdä ni sanoo vielä et nää hinnathan oli sitte Englannin puntia ;)
-
Toinen yleinen kikka hintaneuvotteluissa on mainita ensin veroton hinta, ja jos ostajan ilme ei värähdä, niin päälle "plus alv".
Väärin, kuuluu ensin sanoa se alvillinen hinta ja jos sillon ei ilme värähdä ni sit plus alvi. Jos ei vieläkään ilme värähdä ni sanoo vielä et nää hinnathan oli sitte Englannin puntia ;)
Plus rahti.... ja plus rahdin alvi ;D
-
Kun tajuais pyytää tarjouksen kaikista yli 100 € kaupoista niin ei tulis niin herkästi ostettua ylihintaan. Samalla vois ihan rauhassa kattella alvilliset tai alvittomat hinnat ja ennenkaikkea olisi kirjalliset tarjoukset vaikka sähköpostissa. Kaikkein hankalimpina tuntuu olevan varaosat kun myyjä tietää jo etukäteen että asiakas ostaa ko aparaatin ja asialla on monesti viellä kiire.
-
Kun tajuais pyytää tarjouksen kaikista yli 100 € kaupoista niin ei tulis niin herkästi ostettua ylihintaan. Samalla vois ihan rauhassa kattella alvilliset tai alvittomat hinnat ja ennenkaikkea olisi kirjalliset tarjoukset vaikka sähköpostissa. Kaikkein hankalimpina tuntuu olevan varaosat kun myyjä tietää jo etukäteen että asiakas ostaa ko aparaatin ja asialla on monesti viellä kiire.
Näin pitäisi tajuta. Pienemmissä hankinnoissa voi puolestaan käyttää sitä taktiikkaa, että jos näkee heti kaupanteon jälkeen toisessa kaupassa paljon edullisemman niin ostaa toisen. Hinta jää keskimäärin kohtuulliseksi. Toimii tarvikkeissa, joita kumminkin tulevaisuudessa tarvitaan lisää.
Siitäkin on apua tutunkin myyjän kanssa, että kysyy tingityn hinnan ennen ostopäätöstä ja vilkuilee kalenteriaan ikäänkuin siellä olisi muualta saatuja tarjouksia. Silloin myyjä ei kehtaa jättää hirveästi ylimääräistä ilmaa.
-
Harvan maatilan talous kaatuu hieman kalliimpaan 1000 euroa hankintaan, vaan siihen uuden raudan kiimaan joka maksaa 60 000 plus aaälvee. Mitä mä olen seurannut, niin toiset isännät on pirun tarkkoja jonkun naulapaketin kanssa ja rutisee vaimolleen jostain sen pikkuturhuuksista, seuraavassa hetkessä samainen isäntä ostaa silmää räpäyttämättä uuden suorakylvökoneen, olihan edellinen jo vanha (max 5-v) ja eikä enää kovin tehokaskaan (meni oikein koko viikko touotessa)... ;D
-
Kun tajuais pyytää tarjouksen kaikista yli 100 € kaupoista niin ei tulis niin herkästi ostettua ylihintaan. Samalla vois ihan rauhassa kattella alvilliset tai alvittomat hinnat ja ennenkaikkea olisi kirjalliset tarjoukset vaikka sähköpostissa. Kaikkein hankalimpina tuntuu olevan varaosat kun myyjä tietää jo etukäteen että asiakas ostaa ko aparaatin ja asialla on monesti viellä kiire.
Harvan maatilan talous kaatuu hieman kalliimpaan 1000 euroa hankintaan, vaan siihen uuden raudan kiimaan joka maksaa 60 000 plus aaälvee. Mitä mä olen seurannut, niin toiset isännät on pirun tarkkoja jonkun naulapaketin kanssa ja rutisee vaimolleen jostain sen pikkuturhuuksista, seuraavassa hetkessä samainen isäntä ostaa silmää räpäyttämättä uuden suorakylvökoneen, olihan edellinen jo vanha (max 5-v) ja eikä enää kovin tehokaskaan (meni oikein koko viikko touotessa)... ;D
Juu. Päättömiä nauloja palautellaan kauppaan mutta sitten työmaalla piikkejä tippuu taskuista kouratollkulla päivässä ::)