Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ENTER - 15.03.08 - klo:11:19
-
Usimmassa Koneviestissä esitelty menetelmä, muokkaus koneen savupiipusta
letku peltoon ja menoksi.
Mitenhän tuota voes hyövyntää nurmiviljelyssä?
Entä lietteen sekkaan savut esim. lietevaunussa.
-
Luitko jutun kunnolla? Teoriassa tuo koko juttu on ihan tuulesta temmattu. Ainakin jos sitä vaikutusta perustellaan hiilidioksidilla.
-
Olikohan juttu vähän etuajassa?
-
Olihan aikoinaan juttua "pimeämuokkauksesta", harrastaakohan kukaan?
-
Olihan aikoinaan juttua "pimeämuokkauksesta", harrastaakohan kukaan?
Olihan siitä juttua parikymmentä vuotta sitten.
Olivat muistaakseni todenneet että rikkaruohon taimettuminen ois vähäisempää kun äestelee ja kylvää pimeän tai hämärän aikana.
Taisi olla Ruotsalais alkuperää moinen tutkimus.
Olivat kokeilleet käyttää äkeen ja kylvökoneen päällä jotain valoa läpäisemätöntä huppuakin, ettei tarvi aivan yöaikaan pellolla ajella.
Ja eihän keväällä, pohjoisemmassa ainakaan, pimeää ole yölläkään.
Mikähän mahtoi olla tutkimuksen loppupäätelmä? Muistaneeko kukaan?
-
Kyllä tuota hämärähommaa harrastettiin ainakin yhdellä Ylivoimatilalla. EN tiedä muusta tehosta, mutta jymäytti ne ainakin yhtä reppanaa kun sanoivat sille että kun on pressu päällä voi äestää vaikka sateella.
-
Googlella näytti löytyvän, tulokset vähän vaihtelee mutta ehkä siitä voi olla jotain hyötyäkin.
http://www.agronet.fi/mkl/luomu/luomu2.htm#Pime%E4muokkaus
Rypsin kylvössä voisi vaikka kokeilla, joku kevytpeite äkeen päälle ei maksa juuri mitään eikä luulisi olevan haittapuoliakaan, muuta kuin naapurit pitää hulluna..
-
Mikähän mahtoi olla tutkimuksen loppupäätelmä? Muistaneeko kukaan?
Pimees muokaten rikkakasvien siemenien itäminen oli vähäisempää kuin valoisas muokattuna.
-
Kyllähän se noin oli mutta sitä mietin että harrastaako sitä käytännössä joku?
-
Mikähän mahtoi olla tutkimuksen loppupäätelmä? Muistaneeko kukaan?
Pimees muokaten rikkakasvien siemenien itäminen oli vähäisempää kuin valoisas muokattuna.
Tarvaalan agrolookit tuota testailivat olikohan se -94 vai -95, KM:ssä taisi olla juttua tuolloin..
-
Kyllähän se noin oli mutta sitä mietin että harrastaako sitä käytännössä joku?
Kai sitä tuli harrasteltua yön siimeksessäkin kylvöhommia.
Tila sen verran kaukana vakituisesta asuinpaikasta että ei joka ilta töitten jälkeen viittiny lähteä peltohommiin. Painottui enempi viikonloppuihin maanviljelyspuuhastelut. Toisinaan vierähti aamupuolelle yötä. Koneistus ei kaksinen ollut: traktori 52 hp Intikka, äes 2,9m Kongskilde, kylvökone 2m sininen Juko. Jukollahan sai säiliöllisellä peräti 30 aaria aikaiseksi. Viikonlopun saldo jopa toistakymmentä hehtaaria. 8)
Saattaa olla että yöllä kylvetyt ei olleet niin ruohoisia kuin päiväsaikaan kylvetyt. Ehkä. ???
Mutta mukavaa se silti oli, ja on. Voittaa kyllä kohdallani palkkatyön teon mennen tullen.
Tosin nykyään ilta tulee jo 23 aikoihin, ei jaksa enää kuin nuorena. :-\
-
Tuli mönkkäriviesti tänään joten nyt tiedän mistä tässä puhutaan.
Piti ihan tarkistaa ettei ole huhtikuun 1.pv numero.
Ihan puppua näytti olevan jos hiilidioksidilannoituksesta puhutaan, siemenelle...mutta on siinä yksi mahdollisuus. Moottorihan vetää reilusti ilmaa läpi ja ilmasta suurin osa on typpeä. Sitähän yleensä lannoitteeksi pistetään ja olisiko mahdollista että pakokaasujen typen oksideja tms. muuttuisi maaperässä kasveille käyttökelpoiseen muotoon?
Nestemäistä ammoniakkia korvaamaan.
Polttoaineen sisältämät aineet tuskin riittävät mihinkään lannoitukseen.
-
Tuli mönkkäriviesti tänään joten nyt tiedän mistä tässä puhutaan.
Piti ihan tarkistaa ettei ole huhtikuun 1.pv numero.
Ihan puppua näytti olevan jos hiilidioksidilannoituksesta puhutaan, siemenelle...mutta on siinä yksi mahdollisuus. Moottorihan vetää reilusti ilmaa läpi ja ilmasta suurin osa on typpeä. Sitähän yleensä lannoitteeksi pistetään ja olisiko mahdollista että pakokaasujen typen oksideja tms. muuttuisi maaperässä kasveille käyttökelpoiseen muotoon?
Nestemäistä ammoniakkia korvaamaan.
Polttoaineen sisältämät aineet tuskin riittävät mihinkään lannoitukseen.
Itsekin mietin tuota typpivaikutusta, mutta itselle jäi sellainen kuva että nimenomaan hiilidioksidilla sitä juttu aperusteltiin. Periaatteessahan tietyn tyyppisellä maalla hiilidioksidi voi välillisesti hieman nostaa satotasoa, mutta normaalistihan maaperän mikrobit tarvitseva happea eli aika hurjalle tuntuu tuo perustelu.
-
Jos se hiili auttaa siinä mikropin ja hapen välisessä kontaminaatijossa.
Mikä ihimeen lisenssi tuohon pitäs ostaa ???
Saakaet oman rattorisa savut laettaa mihin tykkää.
-
Jos se hiili auttaa siinä mikropin ja hapen välisessä kontaminaatijossa.
Mikä ihimeen lisenssi tuohon pitäs ostaa ???
Saakaet oman rattorisa savut laettaa mihin tykkää.
Mitä on mikrobin ja hapen välinen kontaminaatio? :)
-
Luitko jutun kunnolla? Teoriassa tuo koko juttu on ihan tuulesta temmattu. Ainakin jos sitä vaikutusta perustellaan hiilidioksidilla.
Vihreälehtinen kasvi/puu tarvitsee yhteyttämiseen hiilidioksidia. Yhteyttämisprosessissa kasvi muuttaa hiilidioksidin hapeksi.
Ilman yhteyttämistä ei kasvua.
Sademetsät, maapallon keuhkot.
Johtaisiko em. ajatelma oikeille jäljille tässä asiassa? Biologit kertokoon tarkemmin.
-
Tossa löytyy lisää: http://www.atl.nu/Article.jsp?article=44795&a=Avgaser%20minskar%20gödselbehovet
Ilmeisesti ei riitä että laitetaan putki traktorista kylvökoneeseen. Pakokaasut ovat liian lämpimiä, jonkinlainen kylmälaite siihen vielä tarvitaan.
-
Luitko jutun kunnolla? Teoriassa tuo koko juttu on ihan tuulesta temmattu. Ainakin jos sitä vaikutusta perustellaan hiilidioksidilla.
Vihreälehtinen kasvi/puu tarvitsee yhteyttämiseen hiilidioksidia. Yhteyttämisprosessissa kasvi muuttaa hiilidioksidin hapeksi.
Ilman yhteyttämistä ei kasvua.
Sademetsät, maapallon keuhkot.
Johtaisiko em. ajatelma oikeille jäljille tässä asiassa? Biologit kertokoon tarkemmin.
Aivan oikein. Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia. Kasvin yhteyttävät osat tarvitsevat. Mutta juuret ja maan alla olevat osat voivat kuolla hiilidioksidiin.
Niin muuten, olen koulutukseltani vuoden päästä valmis biologi. Ja pääaineena ekologinen kasvitiede. ;)
-
Ai niin, tarkennukseksi: Englantilainen R. Hill osoitti 1930 -luvulla, että kasvien kloroplasteista vapautuva happi on peräisin vedestä elektronin ja protonin luovutuksen seurauksena. Hiilidioksidin sisältämä happi ei siis ole ilmaan joutuvaa happea, vaan se sidotaan kasvimetaboliaan pimeäreaktiossa.
-
Luitko jutun kunnolla? Teoriassa tuo koko juttu on ihan tuulesta temmattu. Ainakin jos sitä vaikutusta perustellaan hiilidioksidilla.
Vihreälehtinen kasvi/puu tarvitsee yhteyttämiseen hiilidioksidia. Yhteyttämisprosessissa kasvi muuttaa hiilidioksidin hapeksi.
Ilman yhteyttämistä ei kasvua.
Sademetsät, maapallon keuhkot.
Johtaisiko em. ajatelma oikeille jäljille tässä asiassa? Biologit kertokoon tarkemmin.
Aivan oikein. Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia. Kasvin yhteyttävät osat tarvitsevat. Mutta juuret ja maan alla olevat osat voivat kuolla hiilidioksidiin.
Niin muuten, olen koulutukseltani vuoden päästä valmis biologi. Ja pääaineena ekologinen kasvitiede. ;)
Sitten arvailua: hiili on se tekijä joka saa aikaan reaktion jossa maapartikkeleihin sitoutunut typpi vapautuu kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Jos maassa ei ole riittävää määrää hiiltä niin tällä pakokaasun puhaltamisella maahan hiilen määrää maaperässä nostetaan tasolle jossa typpi vapautuu ja kasvit voivat hyödyntää maaperän omia typpivarantoja.
Valmistuva biologi kertokoon lisää.
-
Luitko jutun kunnolla? Teoriassa tuo koko juttu on ihan tuulesta temmattu. Ainakin jos sitä vaikutusta perustellaan hiilidioksidilla.
Vihreälehtinen kasvi/puu tarvitsee yhteyttämiseen hiilidioksidia. Yhteyttämisprosessissa kasvi muuttaa hiilidioksidin hapeksi.
Ilman yhteyttämistä ei kasvua.
Sademetsät, maapallon keuhkot.
Johtaisiko em. ajatelma oikeille jäljille tässä asiassa? Biologit kertokoon tarkemmin.
Aivan oikein. Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia. Kasvin yhteyttävät osat tarvitsevat. Mutta juuret ja maan alla olevat osat voivat kuolla hiilidioksidiin.
Niin muuten, olen koulutukseltani vuoden päästä valmis biologi. Ja pääaineena ekologinen kasvitiede. ;)
Sitten arvailua: hiili on se tekijä joka saa aikaan reaktion jossa maapartikkeleihin sitoutunut typpi vapautuu kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Jos maassa ei ole riittävää määrää hiiltä niin tällä pakokaasun puhaltamisella maahan hiilen määrää maaperässä nostetaan tasolle jossa typpi vapautuu ja kasvit voivat hyödyntää maaperän omia typpivarantoja.
Valmistuva biologi kertokoon lisää.
Periaatteessa yksinkertaistetusti, maaperän mikro-organismit hajottavat orgaanisen typen ammonifikaatiossa ammoniumioneiksi. Sen jälkeen ammonium muutetaan nitrifikaatio- ja nitrobakteerien avulla lopulta nitraateiksi, joka monilla korkeammilla kasveilla on ensisijainen typenlähde, silloin kun nitrifikaatio ei ole ehkäistynyttä. Kyseessä on hapetusreaktioiden ketju (vaatii vapaata happea maaperässä), jolloin hiilidioksidin liian suuri suhteellinen osuus voisi periaatteessa inhiboida reaktiota, sen lisäksi että se on myrkyllistä.
periaatteessa hiilidioksidin vaikutus voi välillisesti toimia maalajeilla, joissa tapahtuu hiilihapporeaktio ja se pääsee tehostamaan kalkkivaikutusta. Mutta tämä on ihan mutuilua. Joka tapauksessa, siellä maan alla(kin) tapahtuu monenlaista juttua, ja muuttujia on monia. Yhden muuttujan manipulointi saattaa aiheuttaa erilaisen vasteen eri tilanteessa. Niin, ja mineraalista varastoahan typellä ei maaperässä ole lainkaan, poiketen muista kasviravinteista.
Noh, lähinnä haluan sanoa sitä, että eihän tuolle esitykselle ilmeisesti mitään kunnon perusteluja ole esitetty? Ainahan asiassa voi olla jotakin uutta, ja tämä kuvio on hiukan hämärä, kun sitä virallista tutkimusta ei vissiin kukaan tutkija ole saanut käsiinsä.. :)