Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: simmo - 13.04.11 - klo:10:46
-
Lama-Suomikaan ei olisi selvinnyt ilman saneerausta
Valtiovarainministeri Iiro Viinanen, pääministeri Esko Aho ja Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg kertoivat markan devalvaatiosta marraskuussa 1991. Käänne koitti vasta seuraavana syksynä, kun he kertoivat markan kellutuksesta.
Suomi vaatii muiden EU-maiden rinnalla euroalueen kriisimailta talousihmettä, jollaisesta se ei olisi itsekään selvinnyt 1990-luvun alun lamavuosina – ei ainakaan ilman mojovaa "markkasaneerausta". Suomen saneeraus ei koskenut suoraan valtion velkoja, vaan markkaa. Tuolla saneerauksella Suomi vältti viime tingassa talouden kaaoksen, ei suinkaan suistunut siihen.
Hyvä7
Suomen selviytyminen 1990-luvun alun lamavuosista herättää toivoa samanlaiseen talous- ja rahoituskriisiin ajautuneiden eurovaltioiden selviytymismahdollisuuksista.
Mutta sitä ei lama-Suomen selviytymistarina todista, että nykyisetkään kriisimaat voisivat selvitä toivottomasta jamastaan pelkästään vyötä kiristämällä ilman liian suuriksi paisuneiden velkavastuiden saneerauksia siedettävämpiin mittoihin.
Ei olisi Suomikaan selvinnyt 20 vuotta sitten omasta lamastaan pelkästään sisulla, leikkauslistoilla ja muilla vyönkiristyksillä.
Käänne uuteen nousuun ei olisi onnistunut sellaisilla lamalääkkeillä, joita EU nyt tarjoaa euroalueen pienille kriisimaille, Kreikalle, Irlannille ja pian myös Portugalille.
Suomikin tarvitsi sisun ja vyönkiristysten lisäksi avukseen mojovan "velkasaneerauksen".
Pahimman hädän hetkellä Suomen vararikolta pelastanut saneeraus toteutettiin valuutan arvoa heikentämällä.
Moista mahdollisuutta nyt pinteeseen päätyneillä eurovaltioille ei ole, vaan vastaava huojennus olisi mahdollinen vain varsinaisella velkasaneerauksella.
-
Näin uudessa Taloussanomissa. 8)
-
Näin uudessa Taloussanomissa. 8)
Tossa Tal.San. löpinässä on melkoinen määrä tyystin väärää ja virheellistä infoa... tai oikeammin tarkoituksenhakuista "infoa".
-
Näin uudessa Taloussanomissa. 8)
Tossa Tal.San. löpinässä on melkoinen määrä tyystin väärää ja virheellistä infoa... tai oikeammin tarkoituksenhakuista "infoa".
--------------yritätkö leikkiä Viinasta??? ;D
-
Näin uudessa Taloussanomissa. 8)
Tossa Tal.San. löpinässä on melkoinen määrä tyystin väärää ja virheellistä infoa... tai oikeammin tarkoituksenhakuista "infoa".
--------------yritätkö leikkiä Viinasta??? ;D
En.
-
Näin uudessa Taloussanomissa. 8)
Tossa Tal.San. löpinässä on melkoinen määrä tyystin väärää ja virheellistä infoa... tai oikeammin tarkoituksenhakuista "infoa".
Että tyhmätkin tietää. ;D
-
Lama-Suomikaan ei olisi selvinnyt ilman saneerausta
Valtiovarainministeri Iiro Viinanen, pääministeri Esko Aho ja Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg kertoivat markan devalvaatiosta marraskuussa 1991. Käänne koitti vasta seuraavana syksynä, kun he kertoivat markan kellutuksesta.
Suomi vaatii muiden EU-maiden rinnalla euroalueen kriisimailta talousihmettä, jollaisesta se ei olisi itsekään selvinnyt 1990-luvun alun lamavuosina – ei ainakaan ilman mojovaa "markkasaneerausta". Suomen saneeraus ei koskenut suoraan valtion velkoja, vaan markkaa. Tuolla saneerauksella Suomi vältti viime tingassa talouden kaaoksen, ei suinkaan suistunut siihen.
Hyvä7
Suomen selviytyminen 1990-luvun alun lamavuosista herättää toivoa samanlaiseen talous- ja rahoituskriisiin ajautuneiden eurovaltioiden selviytymismahdollisuuksista.
Mutta sitä ei lama-Suomen selviytymistarina todista, että nykyisetkään kriisimaat voisivat selvitä toivottomasta jamastaan pelkästään vyötä kiristämällä ilman liian suuriksi paisuneiden velkavastuiden saneerauksia siedettävämpiin mittoihin.
Ei olisi Suomikaan selvinnyt 20 vuotta sitten omasta lamastaan pelkästään sisulla, leikkauslistoilla ja muilla vyönkiristyksillä.
Käänne uuteen nousuun ei olisi onnistunut sellaisilla lamalääkkeillä, joita EU nyt tarjoaa euroalueen pienille kriisimaille, Kreikalle, Irlannille ja pian myös Portugalille.
Suomikin tarvitsi sisun ja vyönkiristysten lisäksi avukseen mojovan "velkasaneerauksen".
Pahimman hädän hetkellä Suomen vararikolta pelastanut saneeraus toteutettiin valuutan arvoa heikentämällä.
Moista mahdollisuutta nyt pinteeseen päätyneillä eurovaltioille ei ole, vaan vastaava huojennus olisi mahdollinen vain varsinaisella velkasaneerauksella.
Paljon auttoi, kun kepu lähti kahdeksan vuoden oppositioon keväällä 1995...siitä alkoi ennennäkemätön nousu.
-
Lama-Suomikaan ei olisi selvinnyt ilman saneerausta
Valtiovarainministeri Iiro Viinanen, pääministeri Esko Aho ja Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg kertoivat markan devalvaatiosta marraskuussa 1991. Käänne koitti vasta seuraavana syksynä, kun he kertoivat markan kellutuksesta.
Suomi vaatii muiden EU-maiden rinnalla euroalueen kriisimailta talousihmettä, jollaisesta se ei olisi itsekään selvinnyt 1990-luvun alun lamavuosina – ei ainakaan ilman mojovaa "markkasaneerausta". Suomen saneeraus ei koskenut suoraan valtion velkoja, vaan markkaa. Tuolla saneerauksella Suomi vältti viime tingassa talouden kaaoksen, ei suinkaan suistunut siihen.
Hyvä7
Suomen selviytyminen 1990-luvun alun lamavuosista herättää toivoa samanlaiseen talous- ja rahoituskriisiin ajautuneiden eurovaltioiden selviytymismahdollisuuksista.
Mutta sitä ei lama-Suomen selviytymistarina todista, että nykyisetkään kriisimaat voisivat selvitä toivottomasta jamastaan pelkästään vyötä kiristämällä ilman liian suuriksi paisuneiden velkavastuiden saneerauksia siedettävämpiin mittoihin.
Ei olisi Suomikaan selvinnyt 20 vuotta sitten omasta lamastaan pelkästään sisulla, leikkauslistoilla ja muilla vyönkiristyksillä.
Käänne uuteen nousuun ei olisi onnistunut sellaisilla lamalääkkeillä, joita EU nyt tarjoaa euroalueen pienille kriisimaille, Kreikalle, Irlannille ja pian myös Portugalille.
Suomikin tarvitsi sisun ja vyönkiristysten lisäksi avukseen mojovan "velkasaneerauksen".
Pahimman hädän hetkellä Suomen vararikolta pelastanut saneeraus toteutettiin valuutan arvoa heikentämällä.
Moista mahdollisuutta nyt pinteeseen päätyneillä eurovaltioille ei ole, vaan vastaava huojennus olisi mahdollinen vain varsinaisella velkasaneerauksella.
Paljon auttoi, kun kepu lähti kahdeksan vuoden oppositioon keväällä 1995...siitä alkoi ennennäkemätön nousu.
maatallouvvessakikko>?
-
Lama-Suomikaan ei olisi selvinnyt ilman saneerausta
Valtiovarainministeri Iiro Viinanen, pääministeri Esko Aho ja Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg kertoivat markan devalvaatiosta marraskuussa 1991. Käänne koitti vasta seuraavana syksynä, kun he kertoivat markan kellutuksesta.
Suomi vaatii muiden EU-maiden rinnalla euroalueen kriisimailta talousihmettä, jollaisesta se ei olisi itsekään selvinnyt 1990-luvun alun lamavuosina – ei ainakaan ilman mojovaa "markkasaneerausta". Suomen saneeraus ei koskenut suoraan valtion velkoja, vaan markkaa. Tuolla saneerauksella Suomi vältti viime tingassa talouden kaaoksen, ei suinkaan suistunut siihen.
Hyvä7
Suomen selviytyminen 1990-luvun alun lamavuosista herättää toivoa samanlaiseen talous- ja rahoituskriisiin ajautuneiden eurovaltioiden selviytymismahdollisuuksista.
Mutta sitä ei lama-Suomen selviytymistarina todista, että nykyisetkään kriisimaat voisivat selvitä toivottomasta jamastaan pelkästään vyötä kiristämällä ilman liian suuriksi paisuneiden velkavastuiden saneerauksia siedettävämpiin mittoihin.
Ei olisi Suomikaan selvinnyt 20 vuotta sitten omasta lamastaan pelkästään sisulla, leikkauslistoilla ja muilla vyönkiristyksillä.
Käänne uuteen nousuun ei olisi onnistunut sellaisilla lamalääkkeillä, joita EU nyt tarjoaa euroalueen pienille kriisimaille, Kreikalle, Irlannille ja pian myös Portugalille.
Suomikin tarvitsi sisun ja vyönkiristysten lisäksi avukseen mojovan "velkasaneerauksen".
Pahimman hädän hetkellä Suomen vararikolta pelastanut saneeraus toteutettiin valuutan arvoa heikentämällä.
Moista mahdollisuutta nyt pinteeseen päätyneillä eurovaltioille ei ole, vaan vastaava huojennus olisi mahdollinen vain varsinaisella velkasaneerauksella.
Paljon auttoi, kun kepu lähti kahdeksan vuoden oppositioon keväällä 1995...siitä alkoi ennennäkemätön nousu.
maatallouvvessakikko>?
Jaa kummossii navetoi nep sittes rakentaa nykysin?
Samallaisii ko -95?
Mikä sitten on hyväksi, mutta nousuks tuota vois myös kuttua...
-
Näin uudessa Taloussanomissa. 8)
Tossa Tal.San. löpinässä on melkoinen määrä tyystin väärää ja virheellistä infoa... tai oikeammin tarkoituksenhakuista "infoa".
Auliksen kommentti osoittaa vain sen että kyseisen henkilön ajattelutapa on jostakin "mainitsemattomasta syystä" vähän puolueellinen.
-
maatallouvvessakikko>?
Jep. Pervo maataloustulolaki sydeemi kuopattiin lopullisesti ja uuninpankolle alko tuulla. Hyvä niin.
Sukutila-Tsäppäreitä on yhä vaan raakasti liikaa, muuten kaikki ok. 8)