Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Maalaispoika - 05.04.11 - klo:12:40
-
Tulevana keväänä olisi tarkoitus laittaa apilaa perustettavien säilörehunurmien mukaan ja sen tiimoilta on herännyt muutamia kysymyksiä. Ajatuksena on ollut kylvää normimäärä heinänsiemenseosta (25-30 kg/ha) ja laittaa siihen sekaan 4-5 kg apilaa/ha.
Meillä on ollut tapana tehdä uuden nurmen suojaviljana ollut ohra vihantana rehuksi heti sen tultua tähkälle heinäkuun puolessa välissä, sitten uusi lannoitus ja toinen sato syyskuussa. Onnistuuko tämä, jos nurmessa on apilaa mukana?
Täytyykö apila ottaa huomioon jo nurmea perustettaessa, eli pienentää lannoitusta, vai koskeeko se vasta seuraavia satoja?
Voiko nurmista yhä tehdä 3 satoa/kesä, vaikka niissä olisikin apilaa mukana?
Kauanko apila säilyy nurmissa, vai täytyykö sitä täydennyskylvää keväisin?
-
Meillä on ollut tapana tehdä uuden nurmen suojaviljana ollut ohra vihantana rehuksi heti sen tultua tähkälle heinäkuun puolessa välissä, sitten uusi lannoitus ja toinen sato syyskuussa. Onnistuuko tämä, jos nurmessa on apilaa mukana?
Jos käytät lietettä keväällä, et tarvi uudelle sadolle lannoitusta.
Täytyykö apila ottaa huomioon jo nurmea perustettaessa, eli pienentää lannoitusta, vai koskeeko se vasta seuraavia satoja?
Käytä sontaa reilusti, pussisontaa tuskin tarvit.
Voiko nurmista yhä tehdä 3 satoa/kesä, vaikka niissä olisikin apilaa mukana?
Riippuu lajikkeista. Bjursele/betty ei tykkää, eteläeteläsuomalaiset lajit tykkää ja pitääkin korjata kolmesti.Kauanko apila säilyy nurmissa, vai täytyykö sitä täydennyskylvää keväisin?
Säilyy se, josset lannoita liikaa. Lehmänsonta on hyvää, apulannan kanssa on oltava tarkkana.
-
Tähän asti lannoitus perustettaessa on ollut 30-35 m3 lietettä keväällä + vajaa 100 kg salpietaria. Muina vuosina 1-2 kertaa 25 m3 lietettä letkulevittimellä + salpietaria niin, että typpeä on tullut reilu 200 kg vuodessa viljelyohjelman mukaan.
Apilan kanssa saa ilmeisesti pussilannoitusta vähentää reilusti, letkujen kautta vain ei niin suuria määriä voi laittaa kuin esimerkiksi multurilla.
-
On niinkuin apilan tappamista kun käyttää apulantaa. Apila ei tee itse typpeä jos käytät apulantaa eikä kehitä suurta juuristoa.
Apila hoitaa itse typpitaloutensa jos saa kasvaa rauhassa ilman duupingia. Kilo pari valkoapilaa seoksessa varmistelee kestävyyttä. Itse olen perustanut säilörehunurmia seoksella 3 kg auna-apilaa, kaksi alsiketta, yksi valkoapilaa, 7 nurminataa ja 3 timoteita. Laitumille nurmikasveja ja valkoapilaa perustaessa ja lisäyksenä valkoapilaa joka toinen vuosi kolme kiloa.
Luomuviljanviljelijät käyttävät lannoitusvaiheen nurmissa 3-5 kg:n annosta puna-apilaa, myös ilman nurmikasveja.
Testaa erilaisia lannoitustapoja, niin löydät omille maillesi sopivan menetelmän.
-
Viime viikolla luomukurssilla jankattiin moneen kertaan samaa asiaa: Apilanurmille ei tule levittä lietettä! Paitsi jos on pakko, niin ekaksi kolmannen vuoden nurmille, sitten toisen vuoden toiselle sadolle ja sitä rataa... Ja ymppäys tärkeää.
-
Viime viikolla luomukurssilla jankattiin moneen kertaan samaa asiaa: Apilanurmille ei tule levittä lietettä! Paitsi jos on pakko, niin ekaksi kolmannen vuoden nurmille, sitten toisen vuoden toiselle sadolle ja sitä rataa... Ja ymppäys tärkeää.
Miksei? ??? Ei ne mulla ole nokkiinsa ottaneet.
-
Hyvälle apilanurmelle liete menee vähän hukkaan, paljon paremmin lietteestä "maksavia" kasvustoja yleensä löytyy tilalta kuin tilalta. Poikkeuksena ehkä äärimmäisen karut hiekka- ja turvemaat, jolloin lietteen tärkein rooli on kalin tarjoaminen kasvustolle. Jos apila pakenee siitä nurmesta, niin sitten vasta lietteellä typpeä.
Petri
-
Tähän asti lannoitus perustettaessa on ollut 30-35 m3 lietettä keväällä + vajaa 100 kg salpietaria. Muina vuosina 1-2 kertaa 25 m3 lietettä letkulevittimellä + salpietaria niin, että typpeä on tullut reilu 200 kg vuodessa viljelyohjelman mukaan.
Apilan kanssa saa ilmeisesti pussilannoitusta vähentää reilusti, letkujen kautta vain ei niin suuria määriä voi laittaa kuin esimerkiksi multurilla.
Salpietarin ainakin voi jättää pois. Ja voitko säätää letkulevitintä niin että pyörien tamppaamaan kohtaan tulee vähemmän lietettä siis jatkovuosina, apila säilyy n. 4vuotta riipuen maasta.
-
hankkijan heinänurmiseos+start apila (ymppäys tietenkin) on ollut meillä toimiva ratkaisu, liete mullataan ja päälle n.100kg salpietaria ja johan ähkäsee. Viime kesän toisella sadolla tuli meille itselle jonkinlainen ennätys d-72 rehua tuli 148 paalia (kuivaa) 7,8 hehtaarilta.
-
Ja sen maan tarvis olla hapanta. Entiset mallasmiehet älkööt vaivautuko.......... Tai mikä nyt on kenenkin mielestä hapanta. 5.5-5.7? Vai mitä se oli se "optimaalinen" ph apilalle?
-
Ja sen maan tarvis olla hapanta. Entiset mallasmiehet älkööt vaivautuko.......... Tai mikä nyt on kenenkin mielestä hapanta. 5.5-5.7? Vai mitä se oli se "optimaalinen" ph apilalle?
5.7-5.9 nykytiedon mukaan??
Tähän samaan voisin lisätä, kestääkö valkoapila Broadwayta. Sitä rikkakasviainetta??
Puna-apila vai valkoapila herkempi rikka-aineille?
Valkoapilaa tekisi mieli laittaa viljanjuureen, muttakun pitäisi vehnästä kurittaa juolasta ja hukkiksia juurikin Broadwaylla.
-
Jotkut valkoapilalajit kestää melkein mitä vain, Broadwaysta ei kokemusta...
-
Olikos se sitten niin, että Ratiota ei saa apilalle laittaa, mutta Expressiä taas saa? Basagran ainakin käy, mutta on aika kallista.
-
Jos viljelytekniikka on kunnossa, ei tarvi kasvinsuojelua. Hiukan viivästetty kylvö ja tasausäestys vähintään viikkoa ennen kylvöä pitäis riittää rikkojen idättämiseen.
-
Onkos kukaan kokeillu sitä syyslevitystä multaimella kasvunloputtua? Pitäs vissiin keväällä räjähtää kasvuun ihan samanlailla kuin apukakilla... Ens syksynä ajattelin muutaman vedon multaimella kokeilla.
-
Jos viljelytekniikka on kunnossa, ei tarvi kasvinsuojelua. Hiukan viivästetty kylvö ja tasausäestys vähintään viikkoa ennen kylvöä pitäis riittää rikkojen idättämiseen.
Juu, ja vihreän vehnän puinti loppusyksystä... :P
Tarkoitus päästä kylvämään toukokuun 10-15. päivä.
Rypsillä toimii mukavasti tuo viivästetty kylvö, tosin minkäänsortin äestämistä ei uskalla tehdä ennen kylvöaikaa tai maat kuivahtaa ihan liikaa.
-
Olis kanssa mielessä tuo sysslevitys : Kykeneekö kasvava massa pitämään typen tallessa kevääseen asti ? Se lienee selvä ,että itse maaperässä ravinteet ei niin säily ,mutta arvelisin että talveksi jäävä kasvimassa kylläkin,.
-
Olikos se sitten niin, että Ratiota ei saa apilalle laittaa, mutta Expressiä taas saa? Basagran ainakin käy, mutta on aika kallista.
Meillä on ollut tapana tehdä uuden nurmen suojaviljana ollut ohra vihantana rehuksi heti sen tultua tähkälle heinäkuun puolessa välissä, sitten uusi lannoitus ja toinen sato syyskuussa. Onnistuuko tämä, jos nurmessa on apilaa mukana?
Sä kun teet vihantana ekan sadon niin jos siellä on jokunen kertarikka(kukintavaiheessa) niin ne kuolee tuohon ekaan niittoon..Tämän rehunhan voi syöttää joutokarjalle.. Kakkossato on jo puhdasta...
Mulla on onnistunut apilanurmet vihantaviljaan hyvin.. siis kaksi satoa perustamisvuonna ja toiselle sadolle on laitettu ripaus NK-lannosta...
Niin ja lietettä on ajettu multurilla apilaa sisältäville lohkoille joka vuosi eikä tuo nyt niin pahasti ole siitä hävinnyt.. Apilahan tykkää fosforista..
-
Sä kun teet vihantana ekan sadon niin jos siellä on jokunen kertarikka(kukintavaiheessa) niin ne kuolee tuohon ekaan niittoon..Tämän rehunhan voi syöttää joutokarjalle.. Kakkossato on jo puhdasta...
Näin juuri tehdäänkin, eli vihantarehu syötetään hiehoille ja umpilehmille. Tänä talvena on joutunut laittamaan vihantarehunkin sekaan olkea, kun tuli niin hyvää, D68. :)
-
MCPA käy myös apilanurmille ja parempi vielä jos heität sen expressin sekaan. Itellä ens kesälle noin 30 ha tuolla reseptillä menossa suojaviljalle. Kaikissa nurmissa jatkossa apilaa... Apilan happamuusvaatimus aika niukka omiin lähtökohtiin. Tahtoo olla ph:t korkeita, mutta tulee sitä nurmea ainakin. Ja toivottavasti sinimailastakin ::)
-
MCPA käy myös apilanurmille ja parempi vielä jos heität sen expressin sekaan. Itellä ens kesälle noin 30 ha tuolla reseptillä menossa suojaviljalle. Kaikissa nurmissa jatkossa apilaa... Apilan happamuusvaatimus aika niukka omiin lähtökohtiin. Tahtoo olla ph:t korkeita, mutta tulee sitä nurmea ainakin. Ja toivottavasti sinimailastakin ::)
Ihan turhaa myrkyttämistä!!
-
Eri mieltä. Omille ja vuokrapelloille ei tarvi niitä oheiskasveja ;) Ei riitä ammattitaito ja aika luomuiluun. Sen verran hyvässä iskussa pellot ettei huvittais pilata rikkakasveilla tulevien vuosien satoa.
-
Onkohan puna-apila lajikkeiden välillä eroa Ph vaatimuksessa? Bjurselea en oikein ole meidän maissa saanut menstymään mutta Ilte ja Varte säilyvät huomattavasti paremmin. Mulla on Ph pääosin yli 7. Etelämpänä Euroopassa maat ovat emäksisempiä.
-
Eri mieltä. Omille ja vuokrapelloille ei tarvi niitä oheiskasveja ;) Ei riitä ammattitaito ja aika luomuiluun. Sen verran hyvässä iskussa pellot ettei huvittais pilata rikkakasveilla tulevien vuosien satoa.
Rikkaruohojen siemeniä ja juuria sulla on siellä joka tapauksessa odottamassa tilaisuuttaan vaikka kuinka pajon vaikka myrkyttäisit joka niiton väliin. Niitto se on joka ne oikeasti sieltä pitää poissa tavanomaisessakin viljelyssä. Jos siellä nyt kylvön jälkeen ensimmäisessä sadossa hiukan rikkaa näkyy, niin eiköhän liene edullisempikin vaihtoehto käytettävissä. Juuririkoille sitten on kuitenkin käytettävä pitkänajan torjuntasuunnitelmaa. Syöttö esim mulleille kuten edellä mainittiin.
Ihan turhaa myrkyttää nurmia.!!! Onko aikaa ja rahaa sitten myrkyttämiseen?
-
Lyhyt oppimäärä apilan viljelystä:
Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se.
-
No enhän minä nurmille ole mcpa+expressiä laittamassa :o Suojaviljalle nääs... Pitää lukea ajatuksella tekstit. Eihän ne rikkakasvit olekaan sitten enää ongelma kun on hyvä nurmi/valkuaiskasvi kasvusto päällä. Viljalla ne pahimmat ongelmat on... Vaikka onpa täällä näitä keltaisia säilörehunurmia olemassa ihan liikaa. Luomuhommasta itellä jonkinlainen kokemus kun olin mtt:lla vihdissä ja tuli harailtua luomulaakson viljapeltoja. Luomu on taitolaji :-X
-
Lyhyt oppimäärä apilan viljelystä:
Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se.
??? ??? ??? Rehukauppias ja sanoo tuollalailla! ??? Agronetti opettaa sanoi jo esko aho aikoinaan.
-
No enhän minä nurmille ole mcpa+expressiä laittamassa :o Suojaviljalle nääs... Pitää lukea ajatuksella tekstit. Eihän ne rikkakasvit olekaan sitten enää ongelma kun on hyvä nurmi/valkuaiskasvi kasvusto päällä. Viljalla ne pahimmat ongelmat on... Vaikka onpa täällä näitä keltaisia säilörehunurmia olemassa ihan liikaa. Luomuhommasta itellä jonkinlainen kokemus kun olin mtt:lla vihdissä ja tuli harailtua luomulaakson viljapeltoja. Luomu on taitolaji :-X
Luomu on hermonpitämisen laji niin, että on pellolla oikeaan aikaan. Voishan joku tavanomainenkin joskus kokeilla tuota myöhästettyäkin kylvöä, jospa vaikka tulisi idea säästää myrkkyeuroja. Näillä nurkilla on puhtaimmat rypsipellot luomuviljelijällä. Hermo pitää kylvölle lähteä kesäkuussa.
-
Lyhyt oppimäärä apilan viljelystä:
Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se.
??? ??? ??? Rehukauppias ja sanoo tuollalailla! ??? Agronetti opettaa sanoi jo esko aho aikoinaan.
Siis... en mää vaan tajua miten apilanviljely voisi tuon vaikeampaa olla ::) Mua ihmetyttää miten näinkin yksinkertaista asiaa täytyy hifistellä joka suunnasta.
-
Ite otan viljasta jyväsadon, joten pitää kylvää ajoissa ettei tule syksyllä talvi vastaan liian aikaisin. Viime vuosina ei tosin ole ollu sitä ongelmaa. Eri asia jos olis apevaunu...
-
Arzy ilmeisesti pui suojaviljan? Mulla ei mcpa käy, koska teen suojanviljan rehuksi. Eikä se käy muillekaan viljoille, kun pahnat menee myös syöttöön.
-
Noiden myrk....kasvinsuojeluaineiden käyttö jää ihan minimiin, kun yrittää maksimoida peltojensa rehuntuotannon ja laadun. Sinne ei vaan mihinkään väliin sovi varoajalliset tai oljen/vihermassan käyttöä rajoittavat aineet....
-
Btw eikös ne ulkomailla tulennuta viljan glyfolla, mitäs ne pikku jäämät haittaa. ;D
-
Btw eikös ne ulkomailla tulennuta viljan glyfolla, mitäs ne pikku jäämät haittaa. ;D
Toi nyt on ihan kotimaistakin toimintaa nykyisin.
-
Lyhyt oppimäärä apilan viljelystä:
Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se.
??? ??? ??? Rehukauppias ja sanoo tuollalailla! ??? Agronetti opettaa sanoi jo esko aho aikoinaan.
Siis... en mää vaan tajua miten apilanviljely voisi tuon vaikeampaa olla ::) Mua ihmetyttää miten näinkin yksinkertaista asiaa täytyy hifistellä joka suunnasta.
Ihan samaa mieltä kanssasi:Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se. , mutta, että sinä sen sanot.... ;D ;D ;D
-
Jos korjaa kokoviljana niin ei tietenkään mcpa käy. Eikä kokovilja korjuumenetelmä tarvikaan aineita jos/kun voi vielä syksyllä korjata yhden nurmisadon kokoviljan jälkeen. Siinäpä sitä puhdistusniittoa tulee. Kolmen niiton systeemiin puna-apiloista niitä eteläisiä lajikkeita ja valkoapila toimii myös hyvin kolmessa niitossa. Massaa ei tietenkään tule valkoapilasta samaaan tapaan kuin punaisesta. Valkoapila hyvä kasvi jos ei ole poutivia maita. Valkoapila leviää tehokkaasti ja peittää aukkoja nurmessa jos sellaisia pääsee tulemaan. Muistaakseni valkoapilan ruokinta-arvot on tosi hyviä eikä ole haittaa kasviestrogeenista ???
-
Luomuviljanviljelijät käyttävät lannoitusvaiheen nurmissa 3-5 kg:n annosta puna-apilaa, myös ilman nurmikasveja.
Testaa erilaisia lannoitustapoja, niin löydät omille maillesi sopivan menetelmän.
Mää olen ymmärtänyt ja lukenu jostai että kestävä apilanurmi on nimenomaan aina seoksena timotein yms nurmien kanssa. Apilan taudit leviää helpoimmin just pelkissä apilakasvustoissa...
-
Luomuviljanviljelijät käyttävät lannoitusvaiheen nurmissa 3-5 kg:n annosta puna-apilaa, myös ilman nurmikasveja.
Testaa erilaisia lannoitustapoja, niin löydät omille maillesi sopivan menetelmän.
Mää olen ymmärtänyt ja lukenu jostai että kestävä apilanurmi on nimenomaan aina seoksena timotein yms nurmien kanssa. Apilan taudit leviää helpoimmin just pelkissä apilakasvustoissa...
Viherlannoitusnurmet luomuviljanviljelytiloilla ovat yleensä lyhytaikaisia; kaksi vuotta, korkeintaan kolme.
Tuossa ajassa ei taudit juuri riehahda ja sitten vilja- ja hernevuosia toiset samat. Kiertoviljely torjuu hyvin kasvitauteja.
-
Eri mieltä. Omille ja vuokrapelloille ei tarvi niitä oheiskasveja ;) Ei riitä ammattitaito ja aika luomuiluun. Sen verran hyvässä iskussa pellot ettei huvittais pilata rikkakasveilla tulevien vuosien satoa.
Rikkaruohojen siemeniä ja juuria sulla on siellä joka tapauksessa odottamassa tilaisuuttaan vaikka kuinka pajon vaikka myrkyttäisit joka niiton väliin. Niitto se on joka ne oikeasti sieltä pitää poissa tavanomaisessakin viljelyssä. Jos siellä nyt kylvön jälkeen ensimmäisessä sadossa hiukan rikkaa näkyy, niin eiköhän liene edullisempikin vaihtoehto käytettävissä. Juuririkoille sitten on kuitenkin käytettävä pitkänajan torjuntasuunnitelmaa. Syöttö esim mulleille kuten edellä mainittiin.
Ihan turhaa myrkyttää nurmia.!!! Onko aikaa ja rahaa sitten myrkyttämiseen?
etkö vieläkään käsitä että jos haluaa mullien kasvavan niin ne tarvii hytä hyvän säilörehun kuin lypsylehmätkin, nuorena jopa paremman?
-
Lyhyt oppimäärä apilan viljelystä:
Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se.
??? ??? ??? Rehukauppias ja sanoo tuollalailla! ??? Agronetti opettaa sanoi jo esko aho aikoinaan.
Siis... en mää vaan tajua miten apilanviljely voisi tuon vaikeampaa olla ::) Mua ihmetyttää miten näinkin yksinkertaista asiaa täytyy hifistellä joka suunnasta.
Ihan samaa mieltä kanssasi:Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se. , mutta, että sinä sen sanot.... ;D ;D ;D
Siis.... mä olen aina ollut sen kannalla että kotoisia rehuja käytetään mahdollisimman paljon. Mutta pelkkä apila ei ratkaise esim. lypsykarjan valkuaishuoltoa. Härkäpapu puituna voisi ratkaista.. Apilarehujen ongelma on nääs alhainen energiapitoisuus ja kuitujen puute yhdistettynä huonoon sulavuuteen ::)
-
Lyhyt oppimäärä apilan viljelystä:
Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se.
??? ??? ??? Rehukauppias ja sanoo tuollalailla! ??? Agronetti opettaa sanoi jo esko aho aikoinaan.
Siis... en mää vaan tajua miten apilanviljely voisi tuon vaikeampaa olla ::) Mua ihmetyttää miten näinkin yksinkertaista asiaa täytyy hifistellä joka suunnasta.
Ihan samaa mieltä kanssasi:Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se. , mutta, että sinä sen sanot.... ;D ;D ;D
Siis.... mä olen aina ollut sen kannalla että kotoisia rehuja käytetään mahdollisimman paljon. Mutta pelkkä apila ei ratkaise esim. lypsykarjan valkuaishuoltoa. Härkäpapu puituna voisi ratkaista.. Apilarehujen ongelma on nääs alhainen energiapitoisuus ja kuitujen puute yhdistettynä huonoon sulavuuteen ::)
Ou jee. Vaan tuntuu apila toimivan lihaelukoilla.
Texeleillä, joilla jää eloon n 1,5 karitsaa/uuhi, saavat lypsätysaikana runsasapila-nurmikasvisäilörehua vapaasti ja maistiaiseksi reilun kilon verran kauraa/pv. Karitsoiden kasvut hyvät, selät pyöreitä kuin myös kinkut. Valkoapilalaidun erinomainen lihotusrehu karitsoidelle ja varsin edullinen sekä kasvuvarma. Eipä näy emotkaan liiemmin laihtuvan tällä menyyllä.
-
Lyhyt oppimäärä apilan viljelystä:
Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se.
??? ??? ??? Rehukauppias ja sanoo tuollalailla! ??? Agronetti opettaa sanoi jo esko aho aikoinaan.
Siis... en mää vaan tajua miten apilanviljely voisi tuon vaikeampaa olla ::) Mua ihmetyttää miten näinkin yksinkertaista asiaa täytyy hifistellä joka suunnasta.
Ihan samaa mieltä kanssasi:Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se. , mutta, että sinä sen sanot.... ;D ;D ;D
Siis.... mä olen aina ollut sen kannalla että kotoisia rehuja käytetään mahdollisimman paljon. Mutta pelkkä apila ei ratkaise esim. lypsykarjan valkuaishuoltoa. Härkäpapu puituna voisi ratkaista.. Apilarehujen ongelma on nääs alhainen energiapitoisuus ja kuitujen puute yhdistettynä huonoon sulavuuteen ::)
Ou jee. Vaan tuntuu apila toimivan lihaelukoilla.
Texeleillä, joilla jää eloon n 1,5 karitsaa/uuhi, saavat lypsätysaikana runsasapila-nurmikasvisäilörehua vapaasti ja maistiaiseksi reilun kilon verran kauraa/pv. Karitsoiden kasvut hyvät, selät pyöreitä kuin myös kinkut. Valkoapilalaidun erinomainen lihotusrehu karitsoidelle ja varsin edullinen sekä kasvuvarma. Eipä näy emotkaan liiemmin laihtuvan tällä menyyllä.
Eikö luomulaimailla ole mitään väkirehurajoitteita. Siis määrän suhteen. Valkoapila on kyl kovaa tavaraa.
-
Eikö luomulaimailla ole mitään väkirehurajoitteita. Siis määrän suhteen. Valkoapila on kyl kovaa tavaraa.
On, maksimissaan 50% ka:sta. Siksi ruokitaankin apilalla että kasvaa.
Naapurikylän lypsykarjatilallinen rupesi "leikkimään" apilan kanssa, karjan keskituoton pompsahti noin tonnilla ylöspäin, se kymppitonnin raja meni rikki siinä. Sitten kuulemma kun rupesivat vähentämään "nappuloiden" syöttöä, niin tuotos senkun nousi. No, emännän terveys petti ja ne 25 lypsävää lähtivät muualle, mutta mielenkiintoisia kokemuksia noin muutaman vuoden harjoittelulla.
Petri
-
Naapurikylän lypsykarjatilallinen rupesi "leikkimään" apilan kanssa, karjan keskituoton pompsahti noin tonnilla ylöspäin, se kymppitonnin raja meni rikki siinä. Sitten kuulemma kun rupesivat vähentämään "nappuloiden" syöttöä, niin tuotos senkun nousi.
Ja kun mä kun olen kuullut, että vain voimaperä-appeella tai tehtaan nappuloilla lypsää..... ;D ;D ;D
Voimaperäpelle ei palkokasvi-osaamista hanskaa ja hyvä niin. 8)
-
Eikö luomulaimailla ole mitään väkirehurajoitteita. Siis määrän suhteen. Valkoapila on kyl kovaa tavaraa.
On, maksimissaan 50% ka:sta. Siksi ruokitaankin apilalla että kasvaa.
Naapurikylän lypsykarjatilallinen rupesi "leikkimään" apilan kanssa, karjan keskituoton pompsahti noin tonnilla ylöspäin, se kymppitonnin raja meni rikki siinä. Sitten kuulemma kun rupesivat vähentämään "nappuloiden" syöttöä, niin tuotos senkun nousi. No, emännän terveys petti ja ne 25 lypsävää lähtivät muualle, mutta mielenkiintoisia kokemuksia noin muutaman vuoden harjoittelulla.
Petri
Tämä on totta. Just tuohon kannattaa pyrkiä. Monta kertaa myös esim. robottinavettojen kierto-ongelmat on ratkaistu VÄHENTÄMÄLLÄ robottirehun määrää 8)
-
Ohjatulla eläinliikenteelläkö?
-
Lyhyt oppimäärä apilan viljelystä:
Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se.
??? ??? ??? Rehukauppias ja sanoo tuollalailla! ??? Agronetti opettaa sanoi jo esko aho aikoinaan.
Siis... en mää vaan tajua miten apilanviljely voisi tuon vaikeampaa olla ::) Mua ihmetyttää miten näinkin yksinkertaista asiaa täytyy hifistellä joka suunnasta.
Ihan samaa mieltä kanssasi:Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se. , mutta, että sinä sen sanot.... ;D ;D ;D
Siis.... mä olen aina ollut sen kannalla että kotoisia rehuja käytetään mahdollisimman paljon. Mutta pelkkä apila ei ratkaise esim. lypsykarjan valkuaishuoltoa. Härkäpapu puituna voisi ratkaista.. Apilarehujen ongelma on nääs alhainen energiapitoisuus ja kuitujen puute yhdistettynä huonoon sulavuuteen ::)
Ou jee. Vaan tuntuu apila toimivan lihaelukoilla.
Texeleillä, joilla jää eloon n 1,5 karitsaa/uuhi, saavat lypsätysaikana runsasapila-nurmikasvisäilörehua vapaasti ja maistiaiseksi reilun kilon verran kauraa/pv. Karitsoiden kasvut hyvät, selät pyöreitä kuin myös kinkut. Valkoapilalaidun erinomainen lihotusrehu karitsoidelle ja varsin edullinen sekä kasvuvarma. Eipä näy emotkaan liiemmin laihtuvan tällä menyyllä.
Eikö luomulaimailla ole mitään väkirehurajoitteita. Siis määrän suhteen. Valkoapila on kyl kovaa tavaraa.
Rajoitukset tulivatkin edellä.
Noin kolmen viikon ikäiset karitsat saavat käydä ''viljabaarissa'' vapaasti kauralla. Vaan eivät siellä paljoa käy kun apila emien häkissä maistuu niiiin hyvälle ja sieltä haetaan parhaat lehdykät. Jo viikon ikäiset kulkevat ruoho suussa ihmetellen. Siitä se alkaa pötsin kehittäminen ja kuukauden ikäisenä popsivat apilaa varsin reippaasti ja meillä ne saavat sitä vapaasti eli jatkuvasti kuten emänsäkin. Karitsat ovat siis laitumelle päästessään jo valmiiksi nurmirehunsyöjiä, ei viljapossuja. Laitumella ruoka on siis varsin tuttua pötsille kuin myös pienen muutoksen kera makuhermoille. Laitumet kasvavat laidunnurmikasviseosta tai nurminata-timoteita sekä valkoapilaa. Näkymä pellon laidalta värittyy varsin apilavaltaiseksi.
Texel-rotu on varsin hyvä nurmirehunkäyttökyvyltään, sen perse kestää täyttä apilaksavuston syömistä ja sillä saadaan aikaan edullinen kasvutulos aikaiseksi.
Vuotuinen kauramäärä emille on 50-80 kg:n luokkaa. Tämän rodun kanssa pystyy tuottamaan hyväkasvuista laadukasta, so rasvatonta ja lihaksikasta teurasruhoa, yli 95%:lla nurmirehulla (sis emojen ja karitsoiden ruuan yhteensä). Karitsanliha onkin sitten melkein kokonaan nurmesta. Siis näin meillä, muitakin vaihtoehtoja on.
-
Eri mieltä. Omille ja vuokrapelloille ei tarvi niitä oheiskasveja ;) Ei riitä ammattitaito ja aika luomuiluun. Sen verran hyvässä iskussa pellot ettei huvittais pilata rikkakasveilla tulevien vuosien satoa.
Rikkaruohojen siemeniä ja juuria sulla on siellä joka tapauksessa odottamassa tilaisuuttaan vaikka kuinka pajon vaikka myrkyttäisit joka niiton väliin. Niitto se on joka ne oikeasti sieltä pitää poissa tavanomaisessakin viljelyssä. Jos siellä nyt kylvön jälkeen ensimmäisessä sadossa hiukan rikkaa näkyy, niin eiköhän liene edullisempikin vaihtoehto käytettävissä. Juuririkoille sitten on kuitenkin käytettävä pitkänajan torjuntasuunnitelmaa. Syöttö esim mulleille kuten edellä mainittiin.
Ihan turhaa myrkyttää nurmia.!!! Onko aikaa ja rahaa sitten myrkyttämiseen?
etkö vieläkään käsitä että jos haluaa mullien kasvavan niin ne tarvii hytä hyvän säilörehun kuin lypsylehmätkin, nuorena jopa paremman?
Jo vain, mutta eipä siellä muutama rikkaruoho mitään haittaa. Vai kasvaako tavaomainen pelkkää paskaruohoa jos ei ole koko ajan antamassa duuppingia?
Oheiskasvit sitä paitsi parantavat monasti rehun maittavuutta. Vetäseppä joskus luonnonheinää elukoitten eteen ja vertaa minkä ne siitä ensin syövät!
-
On kyllä huomattu että luonnoheinä maistuu aina paremmin kuin lannoitettu. Lypsylehmille ei vaan uskalla syöttää leinikin, hevonhierakan ym. "saastuttamaa" rehua. Eihän nuo rikat ole säilisnurmien ongelmana niinkään, vaan laitumet tahtoo kasvaa rikkoja. Eläimet kun polkee sorkilla maahan niin siitä on hyvä rikkakasvienkin ponnistaa ja hylkylaikkuja tulee sitten. Naapureilta kun tulee terveisiä voikukkapelloilta niin siinäpä sitä ollaan. Voi olla että huono laiduntamiskäytöntö itellä tai liian vähän pinta-alaa, mutta ei noita laitumia saa kasvamaan niin rehevästi ettei rikat vaivaisi.
-
Ohjatulla eläinliikenteelläkö?
Molemmilla
-
Luomutilalta kerättiin muutamanavuonna säilörehua ja siinä kylläkin oheiskasvit alensivat syöntiä huomattavasti.
-
Luomutilalta kerättiin muutamanavuonna säilörehua ja siinä kylläkin oheiskasvit alensivat syöntiä huomattavasti.
Joo, mutta ohtake ja valvatti syväjuurisina parantavat maan rakennetta..
-
Lyhyt oppimäärä apilan viljelystä:
Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se.
??? ??? ??? Rehukauppias ja sanoo tuollalailla! ??? Agronetti opettaa sanoi jo esko aho aikoinaan.
Siis... en mää vaan tajua miten apilanviljely voisi tuon vaikeampaa olla ::) Mua ihmetyttää miten näinkin yksinkertaista asiaa täytyy hifistellä joka suunnasta.
Ihan samaa mieltä kanssasi:Siemenet pannaan maahan. Ja... siinä se. , mutta, että sinä sen sanot.... ;D ;D ;D
Siis.... mä olen aina ollut sen kannalla että kotoisia rehuja käytetään mahdollisimman paljon. Mutta pelkkä apila ei ratkaise esim. lypsykarjan valkuaishuoltoa. Härkäpapu puituna voisi ratkaista.. Apilarehujen ongelma on nääs alhainen energiapitoisuus ja kuitujen puute yhdistettynä huonoon sulavuuteen ::)
Nuo näyttäisi olevan enemmän teoreettisia ongelmia. Maitoa kuitenkin tulee ja salpietarirahat säästyy. Valkuaista saisi olla jotain muutakin.
http://www.smts.fi/esit06/1004.pdf
-
mikä on hyväksi havaittu määrä apilan siementä seoksessa?
tarkotus olisi kylvää timotei nurminata ruokonata seosta johon lisäksi apilaa.
-
mikä on hyväksi havaittu määrä apilan siementä seoksessa?
tarkotus olisi kylvää timotei nurminata ruokonata seosta johon lisäksi apilaa.
Apilaa 4-6 kg, timoa 3 ja nurminataa 7. Unohda ruokonata.
-
mikä on hyväksi havaittu määrä apilan siementä seoksessa?
tarkotus olisi kylvää timotei nurminata ruokonata seosta johon lisäksi apilaa.
Apilaa 4-6 kg, timoa 3 ja nurminataa 7. Unohda ruokonata.
Juu ei ruokontaa. Tarvitseeko luomupelto tosiaan jopa 6 kiloa puniikkia/ha :D Myrkkyviljelyksillä 3 kg riittää täyteen peittoon ;)
-
mikä on hyväksi havaittu määrä apilan siementä seoksessa?
tarkotus olisi kylvää timotei nurminata ruokonata seosta johon lisäksi apilaa.
Apilaa 4-6 kg, timoa 3 ja nurminataa 7. Unohda ruokonata.
Juu ei ruokontaa. Tarvitseeko luomupelto tosiaan jopa 6 kiloa puniikkia/ha :D Myrkkyviljelyksillä 3 kg riittää täyteen peittoon ;)
Sekoitus on ollut tähän asti 3 kg punaa, 2 alsiketta, 1 valkoa ja 3 timoo ja 7 nurminataa. Timon ja nurminadan tilalla olen kokeillut naturcombin retuseosta, mutta kun tuo viimeinen lava loppuu, niin palaan timo-nurminata-linjalle. Onneks valkoapila päihittää retun laitumella.
Laitumille sitten joka toinen vuosi 3 kg valkoa/ha suorakylvönä lisäykseksi. Ei tarvii jossitella apilan häviämisiä.
Luomuviljatilat käyttävät 3 kg/ha puna-apilaa viherlannoituspelloille. Rehuntarpeessa olevana kyllä varmistelen isommalla määrällä. Tuon puna-apilan kyllä vois korvata alsikkeellankin, punkku tuntuu häviävän ensimmäisenä.
Viime kesänä uusilla rehupelloilla ei näkynyt muuta kuin apilaa. Talvi oli kautta aikain edullisin sille. Joskin alkuunlähtö edellisenä kesänä oli myös nappisuoritus.
-
3 kiloa riittää mausteeksi, jos aikoo kuitenkin joka sadon apulannoittaa. Muuten 5-6 kiloa apiloita, 10 kiloa englanninraiheinää ja 4-5 kiloa ruoko- ja nurminataa.
Keväällä 30 kg typpeä tai 20-30m3 lehmänsontaa, jotta heinillä riittää kasvuvoimaa, siinä kesän lannoitukset. 3-4 niittoa kesässä ;)
-
3 kiloa riittää mausteeksi, jos aikoo kuitenkin joka sadon apulannoittaa. Muuten 5-6 kiloa apiloita, 10 kiloa englanninraiheinää ja 4-5 kiloa ruoko- ja nurminataa.
Keväällä 30 kg typpeä tai 20-30m3 lehmänsontaa, jotta heinillä riittää kasvuvoimaa, siinä kesän lannoitukset. 3-4 niittoa kesässä ;)
Suomi on pitkä maa... Sekin täytyy aina näissä kilomäärissä ottaa huomioon.
-
Saako tuota puhdasta punikkia agrista, vai onko tilattava joltain landehoolta lajiteltua siementä? ;D Nim. koskaan apilaa viljellyt.
-
Bettyä ja Bjurselea saa ihan mistä vaan, Mars ja Atlantis taitaa olla eestinmiesten yksinmyynnissä.
-
Bettyä ja Bjurselea saa ihan mistä vaan, Mars ja Atlantis taitaa olla eestinmiesten yksinmyynnissä.
Entä onnistuuko perustaminen ilman suojaviljaa? Kun ei enää ole elukoita syömässä, niin en laittaisi pahitteeksi jos ensimmäisenä kesänä ei pääse sadonkorjuuseen ollenkaan. ;D
-
Jos saat rikat pysymään kurissa niin miksei....
-
Roundupattu ja kynnetty, eli saattaisi olla mahdollista. Täytyy tänä kesänä kokeilla.
-
Bettyä ja Bjurselea saa ihan mistä vaan, Mars ja Atlantis taitaa olla eestinmiesten yksinmyynnissä.
Mulla olis vähän Altaswedeä, tekeekö sillä mitään, vai pitäiskö vaihtaa?
-
Bettyä ja Bjurselea saa ihan mistä vaan, Mars ja Atlantis taitaa olla eestinmiesten yksinmyynnissä.
Entä onnistuuko perustaminen ilman suojaviljaa? Kun ei enää ole elukoita syömässä, niin en laittaisi pahitteeksi jos ensimmäisenä kesänä ei pääse sadonkorjuuseen ollenkaan. ;D
Joskus heinäkuulla puhdistusniität/silppuat rikat pois, niin hyvä tulee.
Petri
-
Bettyä ja Bjurselea saa ihan mistä vaan, Mars ja Atlantis taitaa olla eestinmiesten yksinmyynnissä.
Mulla olis vähän Altaswedeä, tekeekö sillä mitään, vai pitäiskö vaihtaa?
Talvituhoriski on suuri. Jos talvehtii, niin sato OK
Petri
-
Mulla olis vähän Altaswedeä, tekeekö sillä mitään, vai pitäiskö vaihtaa?
Talvituhoriski on suuri. Jos talvehtii, niin sato OK
Petri
Voiko talvehtimiseen vaikuttaa itse mitään, vai onko riippuvainen pelkästään säistä?
-
Saako tuota puhdasta punikkia agrista, vai onko tilattava joltain landehoolta lajiteltua siementä? ;D Nim. koskaan apilaa viljellyt.
Kaikista saa, mutta meikä on hankkinut ne jo vuosia Naturcomista. Sieltä saa myös ympit. Niitä kannattaa käyttää ensimmäiseen kylvöön. Sitten maa toimii vuosia ymppäämättömälläkin siemenellä.
Landehoolla on sen verran muutakin hommaa, etten viitsi hajottaa elämääni piensiemenien tuotannolla.
Vaan on niitäkin, joilta sitä saattaa löytyä nurkista ylimääräistä. Sieltä sitten voi saada turhiakin siemeniä mukana jos ei ole kunnon lajittelijoita käytössä.
-
Bettyä ja Bjurselea saa ihan mistä vaan, Mars ja Atlantis taitaa olla eestinmiesten yksinmyynnissä.
Entä onnistuuko perustaminen ilman suojaviljaa? Kun ei enää ole elukoita syömässä, niin en laittaisi pahitteeksi jos ensimmäisenä kesänä ei pääse sadonkorjuuseen ollenkaan. ;D
Apila kaipaa kyllä suojakasvia pienenä. Pistä siemenlaatikon kautta 100 kg kauraa ilman apulantaa. Niitä se rehuksi tai murskaa, sitten kun apila on taimettunut kunnolla. Samalla saat torjuttua rikkoja.
-
Mulla olis vähän Altaswedeä, tekeekö sillä mitään, vai pitäiskö vaihtaa?
Talvituhoriski on suuri. Jos talvehtii, niin sato OK
Petri
Voiko talvehtimiseen vaikuttaa itse mitään, vai onko riippuvainen pelkästään säistä?
Hommaat hyvän (30cm) lumikatteen apilan päälle pienen pakkaskauden jälkeen. Venytät lumen sulamista huhtikuun puoleen väliin, etkä päästä kovempia pakkasia sahaamaan kasvun ja pakastumisen kanssa keväällä. Avot, onnistut!
-
Mulla olis vähän Altaswedeä, tekeekö sillä mitään, vai pitäiskö vaihtaa?
Talvituhoriski on suuri. Jos talvehtii, niin sato OK
Petri
Voiko talvehtimiseen vaikuttaa itse mitään, vai onko riippuvainen pelkästään säistä?
Hommaat hyvän (30cm) lumikatteen apilan päälle pienen pakkaskauden jälkeen. Venytät lumen sulamista huhtikuun puoleen väliin, etkä päästä kovempia pakkasia sahaamaan kasvun ja pakastumisen kanssa keväällä. Avot, onnistut!
Kiitoksia neuvosta! Pitää kokeilla ensi talvena!
-
Bettyä ja Bjurselea saa ihan mistä vaan, Mars ja Atlantis taitaa olla eestinmiesten yksinmyynnissä.
Entä onnistuuko perustaminen ilman suojaviljaa? Kun ei enää ole elukoita syömässä, niin en laittaisi pahitteeksi jos ensimmäisenä kesänä ei pääse sadonkorjuuseen ollenkaan. ;D
Apila kaipaa kyllä suojakasvia pienenä. Pistä siemenlaatikon kautta 100 kg kauraa ilman apulantaa. Niitä se rehuksi tai murskaa, sitten kun apila on taimettunut kunnolla. Samalla saat torjuttua rikkoja.
Mutta viherlannoitusnurmelle ei kai saa laittaa suojaviljaa.. siis vln1:lle ???
-
On noihin viherkesantoihin ihan hyvät apilat saatu ilman suojaviljaakin.
-
Bettyä ja Bjurselea saa ihan mistä vaan, Mars ja Atlantis taitaa olla eestinmiesten yksinmyynnissä.
Entä onnistuuko perustaminen ilman suojaviljaa? Kun ei enää ole elukoita syömässä, niin en laittaisi pahitteeksi jos ensimmäisenä kesänä ei pääse sadonkorjuuseen ollenkaan. ;D
Apila kaipaa kyllä suojakasvia pienenä. Pistä siemenlaatikon kautta 100 kg kauraa ilman apulantaa. Niitä se rehuksi tai murskaa, sitten kun apila on taimettunut kunnolla. Samalla saat torjuttua rikkoja.
Mutta viherlannoitusnurmelle ei kai saa laittaa suojaviljaa.. siis vln1:lle ???
Voip olla, mutta pakkoks sitä on ilmoittaa viherlannoituksena vaan yksivuotisena säilörehunurmena (vihantavilja). Sama tuki, parempi hyöty.
-
Bettyä ja Bjurselea saa ihan mistä vaan, Mars ja Atlantis taitaa olla eestinmiesten yksinmyynnissä.
Entä onnistuuko perustaminen ilman suojaviljaa? Kun ei enää ole elukoita syömässä, niin en laittaisi pahitteeksi jos ensimmäisenä kesänä ei pääse sadonkorjuuseen ollenkaan. ;D
Apila kaipaa kyllä suojakasvia pienenä. Pistä siemenlaatikon kautta 100 kg kauraa ilman apulantaa. Niitä se rehuksi tai murskaa, sitten kun apila on taimettunut kunnolla. Samalla saat torjuttua rikkoja.
Mutta viherlannoitusnurmelle ei kai saa laittaa suojaviljaa.. siis vln1:lle ???
Voip olla, mutta pakkoks sitä on ilmoittaa viherlannoituksena vaan yksivuotisena säilörehunurmena (vihantavilja). Sama tuki, parempi hyöty.
Mutta eikös säilörehunurmessa ole sadonkorjuu velvoite= kustannus
-
>>>Mutta eikös säilörehunurmessa ole sadonkorjuu velvoite= kustannus
***Jeps.
-
Eikö luomulaimailla ole mitään väkirehurajoitteita. Siis määrän suhteen. Valkoapila on kyl kovaa tavaraa.
On, maksimissaan 50% ka:sta. Siksi ruokitaankin apilalla että kasvaa.
Naapurikylän lypsykarjatilallinen rupesi "leikkimään" apilan kanssa, karjan keskituoton pompsahti noin tonnilla ylöspäin, se kymppitonnin raja meni rikki siinä. Sitten kuulemma kun rupesivat vähentämään "nappuloiden" syöttöä, niin tuotos senkun nousi. No, emännän terveys petti ja ne 25 lypsävää lähtivät muualle, mutta mielenkiintoisia kokemuksia noin muutaman vuoden harjoittelulla.
Petri
Tämä on totta. Just tuohon kannattaa pyrkiä. Monta kertaa myös esim. robottinavettojen kierto-ongelmat on ratkaistu VÄHENTÄMÄLLÄ robottirehun määrää 8)
Jaahas nyt sit luultavasti menee taas lypsyt ainakin yli kolmen ...Pitäs kai asentaa jotain erotteluportteja ettei robottikoppien saranat lämpene liikaa;)
-
Eikö luomulaimailla ole mitään väkirehurajoitteita. Siis määrän suhteen. Valkoapila on kyl kovaa tavaraa.
On, maksimissaan 50% ka:sta. Siksi ruokitaankin apilalla että kasvaa.
Naapurikylän lypsykarjatilallinen rupesi "leikkimään" apilan kanssa, karjan keskituoton pompsahti noin tonnilla ylöspäin, se kymppitonnin raja meni rikki siinä. Sitten kuulemma kun rupesivat vähentämään "nappuloiden" syöttöä, niin tuotos senkun nousi. No, emännän terveys petti ja ne 25 lypsävää lähtivät muualle, mutta mielenkiintoisia kokemuksia noin muutaman vuoden harjoittelulla.
Petri
Tämä on totta. Just tuohon kannattaa pyrkiä. Monta kertaa myös esim. robottinavettojen kierto-ongelmat on ratkaistu VÄHENTÄMÄLLÄ robottirehun määrää 8)
Jaahas nyt sit luultavasti menee taas lypsyt ainakin yli kolmen ...Pitäs kai asentaa jotain erotteluportteja ettei robottikoppien saranat lämpene liikaa;)
Sinuna käyttäisin ammut vanhassa navetassa lypsyllä kerran päivässä, niin robotti kerkiää lypsämään loput maidot... 8)
-
Poika poika sit kun oot muutaman vuoden käsin kiinnitelly ...
-
Poika poika sit kun oot muutaman vuoden käsin kiinnitelly ...
niin mitä?
Mä en ainakaan tule kipeäksi asemalypsystä, vaikka sitä tekisi pari viikkoa putkeen (mikä ei ole tarpeen kenellekään). Parsien kolaaminen käsin on paljon hankalampaa ja siihen taitaa robolypsyssä olla ihan pakko ;)
Ja nyt takas aiheeseen.
-
Jaahas nyt sit luultavasti menee taas lypsyt ainakin yli kolmen ...Pitäs kai asentaa jotain erotteluportteja ettei robottikoppien saranat lämpene liikaa;)
Hiehoja ostamaan. ;) hop. hop.
-
>>>Ja nyt takas aiheeseen.
***Apilanviljely lypsättää! :)
-
Mä en ainakaan tule kipeäksi asemalypsystä, vaikka sitä tekisi pari viikkoa putkeen (mikä ei ole tarpeen kenellekään).
Kokeilepa tehdä sitä muutama kk putkeen (mikä on usein tarpeen).
-
Kokeilepa tehdä sitä muutama kk putkeen (mikä on usein tarpeen).
Miks on tarpeen? En todellakaan tee muutamaa kk:ta putkeen eikä meillä kukaan muukaan tee ;) Pisin putki mulla on kaks viikkoa aamuin illoin. Enkä tullut silloinkaan kipeeksi. Lehmiä oli tosin maidossa alle 130, kun se oli viime keväänä......
Mutta asiasta puhuen kyllä apila lypsättää aina paremmin kuin toisen tai kolmannen sadon timppa ;)
-
Kokeilepa tehdä sitä muutama kk putkeen (mikä on usein tarpeen).
Miks on tarpeen? En todellakaan tee muutamaa kk:ta putkeen eikä meillä kukaan muukaan tee ;) Pisin putki mulla on kaks viikkoa aamuin illoin. Enkä tullut silloinkaan kipeeksi. Lehmiä oli tosin maidossa alle 130, kun se oli viime keväänä......
Mutta asiasta puhuen kyllä apila lypsättää aina paremmin kuin toisen tai kolmannen sadon timppa ;)
Apilamaito maistuu hyvälle!! :D
-
Täytyy kokeilla sillä 3kg ha kohti apilaa.Liete sijoitettuna ja salpietari linjalla lannoitettu pari vuotta, hyvin on kasvanu(8000 kg ka/ha) jos nyt sitten sais salpietaria käyttöä vähennettyä
-
Omasta kokemuksesta apila ja mailanen ottaa maasta Ca runsaasti, joten kalkitus tulisi tehdä aina apilanurmia perustettaessa.
-
Omasta kokemuksesta apila ja mailanen ottaa maasta Ca runsaasti, joten kalkitus tulisi tehdä aina apilanurmia perustettaessa.
Jassåå. Olisko apulannan maata happamoittavalla ominaisuudella asiaa!
-
Sehän siinä kummastuttaa. Apilat saavat 40-50 N kg salpietarista koko kasvukauden aikana eli kolmelle sadolle yhteensä ja pienen annoksen lietettä 30m3. Vastaavasti natanurmet lannoitetaan maksimin mukaan ja niihin huitastaan lietettä 50-60m3, joten salpietarista tulee 150 N kg/ha. Natanurmien ph ja Ca pysyy aika vakaina. Oma käsitykseni on kun sato tonnia ka/ha on suurin piirtein sama, niin apila- sekä mailasrehun korkeampi Ca pitoisuudella on vaikutusta tähän asiaan.
-
Sehän siinä kummastuttaa. ... apila- sekä mailasrehun korkeampi Ca pitoisuudella on vaikutusta tähän asiaan.
On sillä vaikutusta. Ja sillä, että typensidonta happamoittaa maata kuten myös ammonium-lannoitteet. Toisaalta sitten se lanta kiertää takaisin peltoon ja neutraloin sitten siellä päässä´, Ca ei poistu tilalta heinänurmia enempää, mitä nyt korkeamman tuotoksen vuoksi tietenkin...
Petri
-
Kalsium kiertää lietelannan kautta. Kalkitusta ei kannata harrastaa, pH karkaa yli 7. Kalsiniitti tai kipsi luulisi ajavan saman asian. Helpointa olisi lisätä lannan käyttöä, apila kestää sen.
-
Täytyy kokeilla sillä 3kg ha kohti apilaa.Liete sijoitettuna ja salpietari linjalla lannoitettu pari vuotta, hyvin on kasvanu(8000 kg ka/ha) jos nyt sitten sais salpietaria käyttöä vähennettyä
Oon odottanut, että Cosmic_Cowboy kommentoisi, mutta kun ei miehestä kuulu, niin pitänee jakaa hänen antama viisaus. Pehmeisiin maihin 3kg/ha, jäykkiin 5kg/ha. Lisäksi laitoin heinämäisiä kevyisiin 20kg/ha ja jäykkiin 25kg/ha. Jos maa on kunnossa, niin tuo 8t ka/ha on aika kevyttä... ;)
-
On sillä vaikutusta. Ja sillä, että typensidonta happamoittaa maata
Petri
[/quote]
Minulle täysin uusi tieto,olen luullut että ilman kemiallisia tuotteita maata happamoitavat vaan nää jotkut happamat sateet tai muut saasteet,mutta että nää ritsoopitkin..
-
Mää noista siemenmääristä enää muista kun nyt on ollut omaa roskasiementä jota vedetään matoksi Bögballella. Maanparannuskalkissa kalsium vain syrjäyttää happamoittavat vetyionit, jotka kalkin karbonaattiosa sitten sitoo vedeksi ja hiilidioksidiksi (hui). Eli kalsium ei sinänsä neutraloi. Sivu 14:
http://www.kalkitusyhdistys.net/user_files/files/kalkitusopas_2007.pdf
Kysyin täälläkin esillä olleesta pitkäaikaisen luomuviljelyn aiheuttamasta kalkitustarpeen loppumisesta prof. Markku Yli-Hallalta. Typen otto kasviin happamoittaa aivan samalla tavalla biologisessa typensidonnassa kuin lannoitetypelläkin. Hänen valistunut arvauksensa (ei siis perustu tukimustietoon) oli, että kompostin ja muiden emäksisten maanparannusaineiden säännöllinen käyttö ylläpitää sopivaa pH:ta.
Myös typensidonnan energiantarve on sama jyyrinystyröissä ja tehtaassa. Energialähde vaan on maakaasun sijasta apilan yhteyttämistuotteet.
-
On sillä vaikutusta. Ja sillä, että typensidonta happamoittaa maata
Petri
Minulle täysin uusi tieto,olen luullut että ilman kemiallisia tuotteita maata happamoitavat vaan nää jotkut happamat sateet tai muut saasteet,mutta että nää ritsoopitkin..
[/quote]
Happamoittava prosessi on joko typensidontaa harjoittavan kasvin juurieritteet (palkokasvit) tai ammoniumtypen nitrifioituminen (väkilannoitteet). Neutraloivia prosesseja ovat karjanlanta (kalsium ym.) sekä nitraattitypen otto maasta.
Apilan monokulttuuriviljely hapattaa, vaan ei monipuolinen muitakin kuin palkokasveja sisältävä viljely, jossa se lanta vielä palaa takaisin kiertoon.
.....
Tarina Australiasta vuosien takaa: siellä havaittiin, että apilalaitumet rupesivat hiljalleen happamoitumaan. Syynä oli lammasmäärän nousu, jolloin aiemmin viljelykierrossa ollut vehnän viljely jäi pois. Apilan sitomaa typpeä jäi ylimäärin maahan, se nitrifioitui (happamoitti maata) ja nitraattina huuhtoutui pohjaveteen. Aiemmin vehnän typenotto palautti happamuuden kohdalleen, nyt se jäi pois. Jossain pH 4,5 alkaa maa-apilankin kasvu olla heikkoa. Tarvitaanko tässä uusia hienoja happamassa kasvavia gmo-apiloita ja -bakteereita, vaiko kiertoviljelyä?
..........
Meillä luomukarjatiloilla maan pH tuppaa hiljalleen nousemaan. Jos maat on valmiiksi hyvin kalkittu, jopa haitalle asti (Mn muunmuassa). Tähän tietty tarvitaan "muutama" viljelykierto, mutta ns. ylläpitokalkituksen tarve on vähäinen, ellei olematon.
Petri
-
Mää noista siemenmääristä enää muista kun nyt on ollut omaa roskasiementä jota vedetään matoksi Bögballella. Maanparannuskalkissa kalsium vain syrjäyttää happamoittavat vetyionit, jotka kalkin karbonaattiosa sitten sitoo vedeksi ja hiilidioksidiksi (hui). Eli kalsium ei sinänsä neutraloi. Sivu 14:
http://www.kalkitusyhdistys.net/user_files/files/kalkitusopas_2007.pdf
Kysyin täälläkin esillä olleesta pitkäaikaisen luomuviljelyn aiheuttamasta kalkitustarpeen loppumisesta prof. Markku Yli-Hallalta. Typen otto kasviin happamoittaa aivan samalla tavalla biologisessa typensidonnassa kuin lannoitetypelläkin. Hänen valistunut arvauksensa (ei siis perustu tukimustietoon) oli, että kompostin ja muiden emäksisten maanparannusaineiden säännöllinen käyttö ylläpitää sopivaa pH:ta.
Myös typensidonnan energiantarve on sama jyyrinystyröissä ja tehtaassa. Energialähde vaan on maakaasun sijasta apilan yhteyttämistuotteet.
Piti kaivaa näytekartat esiin.
Kuudestoista luomuvuosi alkamassa. Puhun nyt pidempään omassa omistuksessa olleista pelloista. Kalkitusta olen antanut alkuvuosina reilummin, nykyisin tarvepohjaisesti turvemaille. Kaiken kaikkiaan tarvetta ei näytteiden mukaan juuri ole karkeammilla mailla enää ollut. Myös lanta, jota levitetty n 12%:lle alasta on levitetty viimevuosina suomaille jossa kalia tarvitaan. Apilanurmia viljelyksessä on ollut alun 60%:sta nykyiseen 85%:iin.
Kaksien viimeisten näytekarttojen mukaan (saman firman ottamia) happamuuden muutokset keskimäärin koko alalta näyttävät pysyneen samalla tasolla, lievä n. -0,1 on havaittavissa. Suuntaan ja toiseen muuttuneet näytteenottokohtaiset arvot mahtuvat ''tilastolliseen'' virhemarginaaliin.
Luomusatotasot ovat olleet kohtuulliset. Olosuhdepoikkeuksia lukuunottamatta satotaso on parantunut tähän asti.
Päätelmä:
Tässä omassa tapauksessani, käytännön luomuviljelyssä, märehtijän kuivalantatilalla, kymmenen viljelyvuoden jälkeen, tarvepohjaista ylläpitokalkitusta on tar***** mielestäni varsin vähän.
-
Tuo ylläpitokalkituksen tarpeen väheneminen on huomattu myös täällä vaikkei luomussa ollakkaan. Kuivalantaa käytössä "ylenmäärin" ja lannoitteena ei käytetä juuri muutakuin suomensalpietaria ja sitäkin ehkä keskinmäärin 150kg/ha! Ph tasoissa on vielä korjaamista, mutta ne maat jotka on joskus saatu nostettua hyvälle tasolle eivät sen koommin ole kalkkia tarvinneet!
-
Tuo ilmiö että ph on korkealla eikä laske vaikka vuosiin ei ole tehty ylläpitokalkitusta, ehkä jopa paremminkin pyrkii nousemaan on havaittu myös monilla vanhoilla juurikasmailla.
Tässä tapauksesa vaikuttanee se että tässä tehtaan läheisyydessä, nyt jo siis entisen, puristekalkki on ollut hyvinkin edullista joten sitä on levitetty kaiketi aika reiluja määriä hehtaarille.
Vanhoilla yleisperävaunuilla millä levitys useimmiten takavuosina tehtiin ei kertalevityksenä edes kovin pieniä määriä saanutkaan leveelleen..
-
Kalsiumissa se suurempi pudotus on tapahtunut etenkin sinimailaslohkoissa. Mailasiin ei oikein raaski lietettä levittää, kun se ei oikein pidä tallaamisesta. Kipsi tai kuona olis apilanurmea perustettaessa varmaan paikallaan, siinä tulis myös rikkiä.
-
Tuliskohan tuossa apilanviljelyssäkin vastaan sitten se kauhun tasapaino happamuuden suhteen jossain vaiheessa ???
-
Tuliskohan tuossa apilanviljelyssäkin vastaan sitten se kauhun tasapaino happamuuden suhteen jossain vaiheessa ???
Tuskinpa pitkäaikaisessa nurmiviljelyssä mitään ongelmaa happamoitumisen kanssa tulee koska rehunurmissa käytetään myös nurmikasveja pyydyskasveina. Viherlannoituskasvina puhdaskasvustona ei tietenkään. Eikä pieni ylläpitokalkitus ole kiellettyä.
-
Jaahas nyt sit luultavasti menee taas lypsyt ainakin yli kolmen ...Pitäs kai asentaa jotain erotteluportteja ettei robottikoppien saranat lämpene liikaa;)
Hiehoja ostamaan. ;) hop. hop.
Ei kohta mahdu jos lisää ostetaan...
-
Tänään oli rekkakuorma apilansiemeniä menossa Adamille, joten saanemme lisää tietoutta kesän aikana... ;)
-
Miten te selitätte mulle sen että kun laitoin viime kesän sadoista artturinäytteet, nii ekan sadon d-69 apilainen nurmi lypsätti jotakuinkin saman verran kuin tokan d-64.? Syksykorjuu vain melkopaljon kuivempaa. Apilan kanssa menee noi säilörehuanalyysit hatelikkoon, ainakin näin luomussa viljellen. Tähän liittynee myös säilöntäaineet, onko kukaan huomannu entsyymivalmisteilla vahvistetuissa aineissa eroja pelkkiin bakteerituotteisiin? Itse olen sitä mieltä että vaikutusta on. Myönteistä. Siis entsyymilisäyksellä.
-
Aloota vain apilanviljely,mulla on jo muutamalta vuodelta hyviä kokemuksia.Tänä keväänä on meininki kylyvää vanhemmillekin heinämaille lisää siementä.Timotei,apila ja nurminata seosta.Pelekällä timoteillä oon tähän mennes jatkanu nurmien ikää. Tämä kevät on meillä kymmenes suorakylyvöä. Viljan osalta on tarkootus kylyvää seoksena ohora,kaura ja herne. Perimmääsiä syitä typenkerääjäkasvien viljelyhyn on kaksi,keinolannootuksen vähentäminen ja kotoosen valakuaasen lisääminen ruokinnas. Yritän hyöryntää luomun ja suorakylyvön hyvät puolet. Luomutukia en tietenkää hae. Hyvää kevättä.
-
Tuli tänä keväänä itsekin eka apila-timo-nurminata säilisnurmi perustettua. Lajikkeena Rajah 25% siemenseoksesta. Onko muilla kokemuksia ko. lajikkeesta?
-
Agrimarket sitä joskus myi puna-apilana ja Naturcom myy yksivuotisena puna-apilana. Joskus sitä kylvettiin, mutta ei kestäne talvea, kun sitä ei juurikaan enää satovuonna näkynyt.