Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: minä-itte - 06.03.11 - klo:08:37
-
Näin "puhdasta" lunta Helsinki on kuskannut Suomenlahteen tuhansia kuorma-autollisia.....on taas maatalouden syytä, saastuttaa Itämerta.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingin_lumitalkoissa_on_rikottu_kaikki_ennatykset/
-
mutta eikös se salolaisen jätkäkin sanonu että etelän maatalous saastuttaa itämerta eniten! joten ei kai nyt muutama kuorma lunta kotteroilla mausettuna mitään saastuta! puhdasta lunta, melekin valkeaa vielä!
-
Eko Kem olisi lähin paikka mihin maalaiset saisivat vastaavan saastekasan kipata.
Eikös tässä olisi maaseudun ystäväksikin mieluusti leimautua haluavan keskustan vaaliteeman paikka. Voisi ihan laittaa asiasta vaikka kynnyskysmyksen hallitukseen menolle.
-
Eko Kem olisi lähin paikka mihin maalaiset saisivat vastaavan saastekasan kipata.
Eikös tässä olisi maaseudun ystäväksikin mieluusti leimautua haluavan keskustan vaaliteeman paikka. Voisi ihan laittaa asiasta vaikka kynnyskysmyksen hallitukseen menolle.
Kepuhan, kykypuolueena, laittoi hesan puhdistamon putkenpään harmajan taakse... ruotsissa puhdistamovesillä lannoitetaan esim. energiapajua...
-
Maatalouden ympäristöohjelma on epäonnistunut ja jopa lisännyt Itämeren rehevöitymistä. Suomi on maksanut ympäristötukea maatalouteen vuodesta 1995 noin 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Pääosa summasta on ohjattu vesiensuojeluun, erityisesti Itämereen kulkeutuvan fosforin ja typen vähentämiseen.
Suurista satsauksista huolimatta ravinnekuormitus ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin. Tämän kertoo pian julkaistava tutkimus, jonka ovat toteuttaneet Helsingin yliopiston Itämeren suojelun ekonomian professori Jussi Lankoski ja ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Tavoitteista on jääty jälkeen pahasti. Vuosina 1995–2007 maatalouden typpipäästöt kasvoivat 14 prosenttia ja fosforikuorma laski vain aavistuksen. Saaristomerellä sekin kasvoi selvästi.
-
Maatalouden ympäristöohjelma on epäonnistunut ja jopa lisännyt Itämeren rehevöitymistä. Suomi on maksanut ympäristötukea maatalouteen vuodesta 1995 noin 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Pääosa summasta on ohjattu vesiensuojeluun, erityisesti Itämereen kulkeutuvan fosforin ja typen vähentämiseen.
Suurista satsauksista huolimatta ravinnekuormitus ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin. Tämän kertoo pian julkaistava tutkimus, jonka ovat toteuttaneet Helsingin yliopiston Itämeren suojelun ekonomian professori Jussi Lankoski ja ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Tavoitteista on jääty jälkeen pahasti. Vuosina 1995–2007 maatalouden typpipäästöt kasvoivat 14 prosenttia ja fosforikuorma laski vain aavistuksen. Saaristomerellä sekin kasvoi selvästi.
Totta kai kuormitus lisääntyy, kun uutta peltoa raivataan...vaikka meillä on jo ennestään puoli miljoonaa hehtaaria liikaa.
-
Maatalouden ympäristöohjelma on epäonnistunut ja jopa lisännyt Itämeren rehevöitymistä. Suomi on maksanut ympäristötukea maatalouteen vuodesta 1995 noin 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Pääosa summasta on ohjattu vesiensuojeluun, erityisesti Itämereen kulkeutuvan fosforin ja typen vähentämiseen.
Suurista satsauksista huolimatta ravinnekuormitus ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin. Tämän kertoo pian julkaistava tutkimus, jonka ovat toteuttaneet Helsingin yliopiston Itämeren suojelun ekonomian professori Jussi Lankoski ja ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Tavoitteista on jääty jälkeen pahasti. Vuosina 1995–2007 maatalouden typpipäästöt kasvoivat 14 prosenttia ja fosforikuorma laski vain aavistuksen. Saaristomerellä sekin kasvoi selvästi.
Totta kai kuormitus lisääntyy, kun uutta peltoa raivataan...vaikka meillä on jo ennestään puoli miljoonaa hehtaaria liikaa.
Jos vaikka LHP:t kielettäisiin ensimmäisenä. Nykyisiltä LHP pelloilta voitaisiin ottaa kaikki tuet pois ja siirtää ne raivioille. ;D
-
Maatalouden ympäristöohjelma on epäonnistunut ja jopa lisännyt Itämeren rehevöitymistä. Suomi on maksanut ympäristötukea maatalouteen vuodesta 1995 noin 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Pääosa summasta on ohjattu vesiensuojeluun, erityisesti Itämereen kulkeutuvan fosforin ja typen vähentämiseen.
Suurista satsauksista huolimatta ravinnekuormitus ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin. Tämän kertoo pian julkaistava tutkimus, jonka ovat toteuttaneet Helsingin yliopiston Itämeren suojelun ekonomian professori Jussi Lankoski ja ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Tavoitteista on jääty jälkeen pahasti. Vuosina 1995–2007 maatalouden typpipäästöt kasvoivat 14 prosenttia ja fosforikuorma laski vain aavistuksen. Saaristomerellä sekin kasvoi selvästi.
Totta kai kuormitus lisääntyy, kun uutta peltoa raivataan...vaikka meillä on jo ennestään puoli miljoonaa hehtaaria liikaa.
Jos vaikka LHP:t kielettäisiin ensimmäisenä. Nykyisiltä LHP pelloilta voitaisiin ottaa kaikki tuet pois ja siirtää ne raivioille. ;D
LHP:t muuttuisivat vehnäpelloiksi.
-
Maatalouden ympäristöohjelma on epäonnistunut ja jopa lisännyt Itämeren rehevöitymistä. Suomi on maksanut ympäristötukea maatalouteen vuodesta 1995 noin 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Pääosa summasta on ohjattu vesiensuojeluun, erityisesti Itämereen kulkeutuvan fosforin ja typen vähentämiseen.
Suurista satsauksista huolimatta ravinnekuormitus ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin. Tämän kertoo pian julkaistava tutkimus, jonka ovat toteuttaneet Helsingin yliopiston Itämeren suojelun ekonomian professori Jussi Lankoski ja ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Tavoitteista on jääty jälkeen pahasti. Vuosina 1995–2007 maatalouden typpipäästöt kasvoivat 14 prosenttia ja fosforikuorma laski vain aavistuksen. Saaristomerellä sekin kasvoi selvästi.
Ja yllättäen, vaikka maa- ja metsätalous lopetettiin Suomen EU-osa valtiossa vuonna 1995, eivät ravinnehuuhtoumat Itämereen olekaan kadonneet. Ympäristökeskuksen onkin nolona ollut pakko myöntää vuonna 2015 että "maa- ja metsätalouden" siivussa huuhtoumia olikin mukaan laskettuna luonnollisen eroosien mukainen luonnon taustakuormitus. Osavaltion pääministeri on pyytänyt julkisesti anteeksi aiemmilta maa- ja metsätalouden harjoittajilta valtion harjoittamaa yhteen kansanryhmään kohdistunutta syrjintää ja kiusaamista.
JK.
Syken mukaan typpipäästöistä ei tarvitse välittää, fosforin määrä on ratkaiseva mm. levälauttojen synnyssä.
-
LHP:t muuttuisivat vehnäpelloiksi.
Suurimmalla osalla lhp:tä ei toisaan pysty vehnää viljelemään, eli älä jauha taas vihtori tyhjää paskaa :)
-
Maatalouden ympäristöohjelma on epäonnistunut ja jopa lisännyt Itämeren rehevöitymistä. Suomi on maksanut ympäristötukea maatalouteen vuodesta 1995 noin 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Pääosa summasta on ohjattu vesiensuojeluun, erityisesti Itämereen kulkeutuvan fosforin ja typen vähentämiseen.
Suurista satsauksista huolimatta ravinnekuormitus ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin. Tämän kertoo pian julkaistava tutkimus, jonka ovat toteuttaneet Helsingin yliopiston Itämeren suojelun ekonomian professori Jussi Lankoski ja ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Tavoitteista on jääty jälkeen pahasti. Vuosina 1995–2007 maatalouden typpipäästöt kasvoivat 14 prosenttia ja fosforikuorma laski vain aavistuksen. Saaristomerellä sekin kasvoi selvästi.
Totta kai kuormitus lisääntyy, kun uutta peltoa raivataan...vaikka meillä on jo ennestään puoli miljoonaa hehtaaria liikaa.
Jos vaikka LHP:t kielettäisiin ensimmäisenä. Nykyisiltä LHP pelloilta voitaisiin ottaa kaikki tuet pois ja siirtää ne raivioille. ;D
LHP:t muuttuisivat vehnäpelloiksi.
Mikä vähentää ympäristö kuormitusta. Vehnäpellolta korjataan sato, mutta LHP:ltä ei. LHP:n lahoavista kasvijätteistä irtoavat ravinteet huuhtoutuvat suurimmaksi osaksi vesistöön, lisäten itämeren ravinnekuormaa ja aiheuttaen välittömästi osalla tiloista raivaustarpeen. Eli LHP:n ravinne kuormitus on tosiasiassa kaksin kertainen vehnäpeltoon verrattuna.
-
Maatalouden ympäristöohjelma on epäonnistunut ja jopa lisännyt Itämeren rehevöitymistä. Suomi on maksanut ympäristötukea maatalouteen vuodesta 1995 noin 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Pääosa summasta on ohjattu vesiensuojeluun, erityisesti Itämereen kulkeutuvan fosforin ja typen vähentämiseen.
Suurista satsauksista huolimatta ravinnekuormitus ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin. Tämän kertoo pian julkaistava tutkimus, jonka ovat toteuttaneet Helsingin yliopiston Itämeren suojelun ekonomian professori Jussi Lankoski ja ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Tavoitteista on jääty jälkeen pahasti. Vuosina 1995–2007 maatalouden typpipäästöt kasvoivat 14 prosenttia ja fosforikuorma laski vain aavistuksen. Saaristomerellä sekin kasvoi selvästi.
Totta kai kuormitus lisääntyy, kun uutta peltoa raivataan...vaikka meillä on jo ennestään puoli miljoonaa hehtaaria liikaa.
joo ab-alueella rehuntuotanto lisääntynyt ja peltoa raivattu.. :D
-
Maatalouden ympäristöohjelma on epäonnistunut ja jopa lisännyt Itämeren rehevöitymistä. Suomi on maksanut ympäristötukea maatalouteen vuodesta 1995 noin 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Pääosa summasta on ohjattu vesiensuojeluun, erityisesti Itämereen kulkeutuvan fosforin ja typen vähentämiseen.
Suurista satsauksista huolimatta ravinnekuormitus ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin. Tämän kertoo pian julkaistava tutkimus, jonka ovat toteuttaneet Helsingin yliopiston Itämeren suojelun ekonomian professori Jussi Lankoski ja ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Tavoitteista on jääty jälkeen pahasti. Vuosina 1995–2007 maatalouden typpipäästöt kasvoivat 14 prosenttia ja fosforikuorma laski vain aavistuksen. Saaristomerellä sekin kasvoi selvästi.
Totta kai kuormitus lisääntyy, kun uutta peltoa raivataan...vaikka meillä on jo ennestään puoli miljoonaa hehtaaria liikaa.
Jos vaikka LHP:t kielettäisiin ensimmäisenä. Nykyisiltä LHP pelloilta voitaisiin ottaa kaikki tuet pois ja siirtää ne raivioille. ;D
LHP:t muuttuisivat vehnäpelloiksi.
Mikä vähentää ympäristö kuormitusta. Vehnäpellolta korjataan sato, mutta LHP:ltä ei. LHP:n lahoavista kasvijätteistä irtoavat ravinteet huuhtoutuvat suurimmaksi osaksi vesistöön, lisäten itämeren ravinnekuormaa ja aiheuttaen välittömästi osalla tiloista raivaustarpeen. Eli LHP:n ravinne kuormitus on tosiasiassa kaksin kertainen vehnäpeltoon verrattuna.
höpö höpö