Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: SILVER - 05.03.08 - klo:20:37
-
Uusi pihatto suunnitteilla ja tarvittaisiin käytännön kokemuksia säilörehunkiskoruokkijasta täyttöpöydällä ja väkirehukioskeista (toimivuudesta yms.). Toisena vaihtoehtona voisi ehkä olla aperuokinta.
-
leveellä ruokintäpöydällä et ole sidonnainen yhteen systeemiin..
-
mattoruokkija ja kapea ruokintapöytä. toimii myös appeella, ei oo hukkaneliöitä ja siivoomista on vähemmän
-
Käytännön kokemuksia ei oo mut essonbaarissa puhuvat, että appeenteko on oma hommansa aina. Mulla ainakin on sellainen käsitys, että apevaunun pellit on aika kovilla siellä kaukalossa, kun ruuvit vääntää rehua sieltä välistä. Sitten jos sekoittimen asentaa kiinteästi sähkömoottorilla, saattaa siel töpselin päässä jännite notkahdella, kun se taitaa ihan miehekkäästi haukata virtaa. Ruokintapöydän tekisin niin leveäksi että vaikka kaikki koneet olisivat paskana niin voisin pyöritellä sinne pyöräpaalin tai mahd kuormalavalla ja hulilla jakaa rehun.
-
On 7 vuoden käytännön kokemusta appeenteosta ja jaosta ketjupöydällä kapealle ruokintapöydälle. Monta asiaa saattaisin muuttaa, jos nykykokemuksella pihattoa rakentaisin. Tämän apesysteemin ottaisin edelleen ja todennäköisesti myös ketjupöydän. Appeentekoon rehunirroituksineen menee 15-20 minuuttia päivässä.
Kioskit on viimvuosituhannen tekniikkaa, vaikka rehutehtaat muuta yrittävät todistaakin.
-
On 7 vuoden käytännön kokemusta appeenteosta ja jaosta ketjupöydällä kapealle ruokintapöydälle. Monta asiaa saattaisin muuttaa, jos nykykokemuksella pihattoa rakentaisin. Tämän apesysteemin ottaisin edelleen ja todennäköisesti myös ketjupöydän. Appeentekoon rehunirroituksineen menee 15-20 minuuttia päivässä.
Kioskit on viimvuosituhannen tekniikkaa, vaikka rehutehtaat muuta yrittävät todistaakin.
***loppuuko ne kokemukset sitten siihen?
-
Kokemus kasvaa joka päivä. ;D Tarkalleenottaen ylihuomenna tulee 7 vuotta ja 1 kuukausi. ;D
-
eikö kenelläkään ole ei toimivia ruokintasysteemejä ???
-
Yli kymmenen vuotta ongelmitta toiminut säilörehu + väkirehu kioskeista. Äärettömän yksinkertainen systeemi, kioskeissa ei ole ollut vikoja. Mutta isommalle karjalle ottaisin appeen, tällaisella harrastelupohjalla menee näinkin. :D
-
eikö kenelläkään ole ei toimivia ruokintasysteemejä ???
sama ape vaunu toiminu kymmenen vuotta ongelmitta.. kasvattamo tehtiin jo -80, onneksi mahtuu traktorilla sisään niin ei rajoittanut vaunun kokoa..
-
mattoruokkija ja kapea ruokintapöytä. toimii myös appeella, ei oo hukkaneliöitä ja siivoomista on vähemmän
Laitat ne syöttöpöydän huoneen neliöt siihen ruokintakäytävän leveyteen, niin ei ole hukkaneliöitä. Oikeasti tuo selitys on niiden konemyyjien myyntiargumentti, silkkaa huijausta ;) Jos apesekoitin ei ole kiinteä, ei tuo "automaatti"jako säästä muulta kuin rehutennikseltä ruokintapöydällä ja siihen löytyy halvempiakin ratkaisuja. Jos ape tehdään vaunuun ja puretaan siitä, on aivan sama puretaanko se täyttöpöydälle vai suoraan eläinten eteen. Työmenekki on suunnilleen sama. Ero syntyy siitä rehun lykkimisestä....
Leveä pöytä, niin seuraavaa jatkoa tehdessä ei ole ruokintalaitteista kiinni..
-
Muutamat on ilmeisesti asentaneet ruokintapöytään "kaukalot", jonne ape tippuu eli käytännössä pöydän siivoaminen menee lähes minimiin. Tämän ratkaisun huono puoli on että jos apevaunu jostain syystä ei olisi käytössä, pitäisi rehu saada jotenkin nätisti sinne kaukaloon esim. rehusilppurilla.
Itseäni lähinnä kummastuttaa ajatus siitä että jos ape kerran joudutaan sekoittamaan koneella, niin miksi se pitää vielä ruokkijalle pudottaa ennen kuin se on lehmän edessä. Kunnon pöytä vaan, niin vaikka jatkaa tuplasti navetan pituutta niin vehkeet mahtuu sisälle, on eniten korvaavia jakomahdollisuuksia ja esim. urakoitsijan itsekulkevakin mahtuu nätisti sisälle.
-
En tiedä sitten että mikä systeemi on paras, ape ja kioskiruokinnalle on omat kannattajansa, varmasti molemmat toimii. Tässä alkaa pian tulemaan 22v kioskiruokintaa täyteen, toki sukupolvi on vaihtunut välillä. Alkuperäinen kioski toimi 18 vuotta melko pienillä murheilla, ja neljä vuotta sitten kioskit uusittiin navettaremontin yhteydessä. Tähän mennessä ei oo tarvinnut tehdä pienintäkään korjausta kioskeille. Säilörehu meillä jaetaan dieselkäyttöisellä 5m3 itsekulkevalla vaunulla, sille joutuu sillointällöin tekemään remonttia, varajärjestelmänä on pienkuormaaja.
Mun mielestä tämä on meidän tilalle aivan hyvä ja helppo tapa ruokkia karja, mutta jos joskus laittaisin aperuokinnan niin laittaisin luultavasti kiskovaunun...
-
Miten olette aperuokkijat järjestäneet, lisä rehustuksen korkeampi tuotoksisillle lehmille, kioskeilla vai lypsyasemalla annettavaksi, kun jos kaikki lypsävät samassa osastossa niin sehän on vähän pakko tehdä yksi perusape ja täydentää jotenkin enemmän lypsäville.
-
Moneenkertaan käytännössä ja kokeissa todettu, että lypsäville riittää yksi ape. ummessaoleviile ei tietenkään voi samaa antaa ainakaan vapaasti.
Jos tuotostavoite on yli 12000 niin sitten ehkä voisi olla täydennys tarpeen. Tuskin siltikään on taloudellisesti järkevä.
-
Heinäkuussa tulee 9 vuotta täyteen aperuokintaa, apevaunu ja siitä puretaan suoraan pöydälle. Lypsävillä yksi seos ja umpilehmillä, sekä hiehoilla omansa. Lypsävien seos jaetaan kerran vuorokaudessa ja umpiosaston joka toinen päivä.
-
Moneenkertaan käytännössä ja kokeissa todettu, että lypsäville riittää yksi ape. ummessaoleviile ei tietenkään voi samaa antaa ainakaan vapaasti.
Jos tuotostavoite on yli 12000 niin sitten ehkä voisi olla täydennys tarpeen. Tuskin siltikään on taloudellisesti järkevä.
Lueskelin juuri Raision lehdestä virolaisesta maitotilasta jolla eri seoksia tehdään kait seitsemää erilaistatai jotain. Kyllä niille pitäisi mennä sanomaan että yksi seos käy kaikille..... :D
-
Raisiohan hakee vaikka maailman ääristä negatiivisia kokemuksia appeesta.
-
Jos täytyy joka tapauksessa tehdä vähintään 7 vaunullista/vrk niin helppohan siinä on hienosäätää seosta.
-
No mitenkäs kun käytätte yhtä seosta vain lypsäville lehmille niin onko se sitten niin "väkevää" että se riittää myös 50 kg/päivä tuotoksen lehmille, ilman täydennys rehua.
-
eikö kenelläkään ole ei toimivia ruokintasysteemejä ???
Toistaiseksi on ei toimiva ruokintasysteemi. Karkearehu jaetaan Fiskarsin etukuormaimella suoraan lehmien eteen.
-
No mitenkäs kun käytätte yhtä seosta vain lypsäville lehmille niin onko se sitten niin "väkevää" että se riittää myös 50 kg/päivä tuotoksen lehmille, ilman täydennys rehua.
Mulla on seos tehty 35 kg lypsävälle. Hieman aperuokinta loiventaa lypsykäyrää. Mittalypsyssä ei oo koskaan ylitetty 60 kg, lähellä on ollut monasti. 4-5 kk on parhaat lypsäneet yli 50 tolla appeella.
-
mites toi yhden jaon taktiikka toimii robonavetassa vapaalla kierrolla?? käykö lehmät aktiivisesti robolla? jostain tutkimuksesta katsoin että jollain tiloilla yks jako toimi hyvin ja joillain ei ollenkaan.... onko täällä asianomaisia?
-
Raisiohan hakee vaikka maailman ääristä negatiivisia kokemuksia appeesta.
Tarkoitin että sille tilalle pitäisi mennä kertomaan että yksi seos riittää.....
-
Parhaat tulokset on olleet juuri kuutosella alkavia mittalypsyssä, harvemmin tosin niin käy. Kokeiltu kumminkin on, että proagrian ohjelma käskee varmistamaan, ettei ole pilkkuvirhettä. :D
-
kaukaloita en suosittele, koska kaukalot on pakko puhdistaa käsin. suoran pöydän voi puhdistaa koneellisesti=tulee tehtyä..
-
mattoruokkija ja kapea ruokintapöytä. toimii myös appeella, ei oo hukkaneliöitä ja siivoomista on vähemmän
Laitat ne syöttöpöydän huoneen neliöt siihen ruokintakäytävän leveyteen, niin ei ole hukkaneliöitä. Oikeasti tuo selitys on niiden konemyyjien myyntiargumentti, silkkaa huijausta ;) Jos apesekoitin ei ole kiinteä, ei tuo "automaatti"jako säästä muulta kuin rehutennikseltä ruokintapöydällä ja siihen löytyy halvempiakin ratkaisuja. Jos ape tehdään vaunuun ja puretaan siitä, on aivan sama puretaanko se täyttöpöydälle vai suoraan eläinten eteen. Työmenekki on suunnilleen sama. Ero syntyy siitä rehun lykkimisestä....
Leveä pöytä, niin seuraavaa jatkoa tehdessä ei ole ruokintalaitteista kiinni..
niin ainoa säästö mikä syntyy apevaunulla purettaessa täyttöpöydälle on ettei tarvitse ajaa traktoria navettaa joten epäpuhtauksien pääsy pöydälle on paljon epätodennäköisempää. mattoruokkija sinänsä kyllä käy noin 300 lypsävään asti aika vaivattomasti. sekoitin saa pyöriä paljon. tuosta määrästä ylöspäin vaunu kahdella pystyruuvilla. tai jos pitäisi valita niin itsekulkeva omalla täytöllään. samalla saa revittyä rehun kyytiin siilosta ja murskeviljat jos on niin siilosta. ihme etteivät ole yleistyneet.
tai sitten pidetään kalliina ja ennemmin ostetaan uusi traktori apevaunun eteen sillä sitähän tarvitaan joka päivä.
-
mattoruokkija ja kapea ruokintapöytä. toimii myös appeella, ei oo hukkaneliöitä ja siivoomista on vähemmän
Laitat ne syöttöpöydän huoneen neliöt siihen ruokintakäytävän leveyteen, niin ei ole hukkaneliöitä. Oikeasti tuo selitys on niiden konemyyjien myyntiargumentti, silkkaa huijausta ;) Jos apesekoitin ei ole kiinteä, ei tuo "automaatti"jako säästä muulta kuin rehutennikseltä ruokintapöydällä ja siihen löytyy halvempiakin ratkaisuja. Jos ape tehdään vaunuun ja puretaan siitä, on aivan sama puretaanko se täyttöpöydälle vai suoraan eläinten eteen. Työmenekki on suunnilleen sama. Ero syntyy siitä rehun lykkimisestä....
Leveä pöytä, niin seuraavaa jatkoa tehdessä ei ole ruokintalaitteista kiinni..
niin ainoa säästö mikä syntyy apevaunulla purettaessa täyttöpöydälle on ettei tarvitse ajaa traktoria navettaa joten epäpuhtauksien pääsy pöydälle on paljon epätodennäköisempää. mattoruokkija sinänsä kyllä käy noin 300 lypsävään asti aika vaivattomasti. sekoitin saa pyöriä paljon. tuosta määrästä ylöspäin vaunu kahdella pystyruuvilla. tai jos pitäisi valita niin itsekulkeva omalla täytöllään. samalla saa revittyä rehun kyytiin siilosta ja murskeviljat jos on niin siilosta. ihme etteivät ole yleistyneet.
tai sitten pidetään kalliina ja ennemmin ostetaan uusi traktori apevaunun eteen sillä sitähän tarvitaan joka päivä.
ei vaunun eessä tarvi olla uus traktori.. ;)
mutta itselastaava vaunu on paljon kätevämpi ja nopeampi operoida kun ei tarvi hyppiä traktorista toiseen. hinta on ollu esteenä yleistymiseen, mutta konefarmilta kannattaa kysellä myös tehdaskunnostettuja vaunuja
-
Meillä karkeen rehun jakaa lavalin huma kuus kertaa päivässä lehmille. Kioskeja käytössä kaksi lehmäosastossa ja yksi ummessaoleville. Tässä kokoluuokassa, siis vajaa kuuskymmetntä lypsyssä, kymmenen ummessa, toimii vapaalla kierrolla robotin kanssa hyvin, lypsyja 2,6 -2,8 päivässä ja vain opetettavia hiehoja ajetaan. Tään hyvä puoli on helppous, ei tarvii kun kahen paivän välein täyttää täyttöpöytä, muu on hoituu automaattisesti. Ruokintapöytä on 2,5 metrinen, siinä pystyy tarvittaessa pienkuormaajan kans pyörimään, ja on kuitenkin aika optimi humalle. Sekin pystyy muuten hajoomaan.
Jos ois kuitenkin vaikka kaks robottia holsteinkajalla, niin tekisin kiinteen apesekottimen systeemin. Ayillä en vaihtais tätä isommassakaan kokoluokassa.
-
Taidanpa jatkaa suunnittelua alkuperäisellä systeemillä, eli kioskit, kiskovaunu säilörehulle ja täyttöpöytä. Taitaa päästä paljon vähemmällä työmäärällä ruokinnan suhteen, kun täyttää vain täyttöpöydän muutaman päivän välein.
-
Meillä menee se ape itse sekoittavalla kiskovaunulla. Ja vaikka se vaunu ei ihan joka paikassa ole toiminutkaan, niin mitään erityisempiä ongelmia ei meillä ole ollut. Helppo systeemi se ainakin on ja robon kanssa selkeä. Ape jaetaan 6-10 kertaa päivässä ja robolta houkutuksena täysrehu. Täyttöpöytä pitää kyllä täyttä toistaiseksi joka päivä, kun homma hoidetaan purkavalla kärryllä. Jos olis siilot lähempänä, kakkuina sais varmaan mahtumaan useammankin päivän satsin. Vilja, ohrarehu, rypsi menee spiraaleilta, rankki pumpulla letkua pitkin ja kivennäiset nakellaan vielä käsin aamuisin - jahka saadaan siihenkin annostelija hommattua, niin taidetaan jo päästä liian helpolla 8). Vaatimuksena taitaa olla, että silppu ei saa rehulla olla kovin pitkää (pyöröpaaleilla ei toimi)...
-
Taidanpa jatkaa suunnittelua alkuperäisellä systeemillä, eli kioskit, kiskovaunu säilörehulle ja täyttöpöytä. Taitaa päästä paljon vähemmällä työmäärällä ruokinnan suhteen, kun täyttää vain täyttöpöydän muutaman päivän välein.
saatpahan sit häiriöalttiin ruokintasysteemin..
-
Kioskit ovat käsittääkseni suhteellisen toiminta varmoja (ja niitä on monta, jos yksi hajoaa), kiskovaunuista ei kokemusta, täyttöpöydistä ei kokemusta. Mutta jos vastassa vaikka apevaunu (jonka pyörittämiseen traktori), lastaamiseen kurottaja tai traktori etukuormaajalla, ja mattoruokkija. Traktoritkin ja kurottajatkin, ovat merkistä huolimatta ihmisen tekemiä koneita joiden pitää aina tässä olla kunnossa, myös apevaunun. Ei tuossa minusta niin hirveästi ole häiriöaltiita kohtia.
-
Mikä siinä nyt on muka niin häiriöaltis. Meillä ainakin kiskovaunu säilörehulle ollut 10 vuotta parsinavetassa, eikä ole tarvinnut turvautua kottikärryihin kertaakaan, eikä mitään ei ole tarvinnut korjata vaunusta.
-
Kioskit ovat käsittääkseni suhteellisen toiminta varmoja (ja niitä on monta, jos yksi hajoaa), kiskovaunuista ei kokemusta, täyttöpöydistä ei kokemusta. Mutta jos vastassa vaikka apevaunu (jonka pyörittämiseen traktori), lastaamiseen kurottaja tai traktori etukuormaajalla, ja mattoruokkija. Traktoritkin ja kurottajatkin, ovat merkistä huolimatta ihmisen tekemiä koneita joiden pitää aina tässä olla kunnossa, myös apevaunun. Ei tuossa minusta niin hirveästi ole häiriöaltiita kohtia.
Apevaunua varmempaa konetta saa kyllä hakea, mutta tuskin löytää . Lähes 10-vuotta samalla Sekolla, eikä koskaan jättänyt pulaan. Kun sinua kiinnostaa ape-rehun hinta niin kerron että rouheinen rypsi on lähes satasen/ tonni halvempaa kuin rakeistettu tai puolitiiviste. Siitä se hinnan ero tulee, vai luuletko lehmän syövän sitä rouheista kioskista, apeessa menee kun melassilla höystää.
-
Kioskit ovat käsittääkseni suhteellisen toiminta varmoja (ja niitä on monta, jos yksi hajoaa), kiskovaunuista ei kokemusta, täyttöpöydistä ei kokemusta. Mutta jos vastassa vaikka apevaunu (jonka pyörittämiseen traktori), lastaamiseen kurottaja tai traktori etukuormaajalla, ja mattoruokkija. Traktoritkin ja kurottajatkin, ovat merkistä huolimatta ihmisen tekemiä koneita joiden pitää aina tässä olla kunnossa, myös apevaunun. Ei tuossa minusta niin hirveästi ole häiriöaltiita kohtia.
Apevaunua varmempaa konetta saa kyllä hakea, mutta tuskin löytää . Lähes 10-vuotta samalla Sekolla, eikä koskaan jättänyt pulaan. Kun sinua kiinnostaa ape-rehun hinta niin kerron että rouheinen rypsi on lähes satasen/ tonni halvempaa kuin rakeistettu tai puolitiiviste. Siitä se hinnan ero tulee, vai luuletko lehmän syövän sitä rouheista kioskista, apeessa menee kun melassilla höystää.
Ei maha rypsiäkään alle kahdensadan euron tonni saada ja mitäs muita komponentteja sun pitää siihen sun appeeseen hommata.
-
Sillä sitä vaunua arvelin vaan, kun kuitenkin aika paljon voimaa vaatii ja isoja massoja menee ajan kanssa läpi ja rehun seassa jämäkät hapot. Voi olla melko jämäkkää rääkkiä.
-
Eiks ne samat massat pidä saada menee läpi, vaikka talikolla ja äyskärillä jakais? ;D Appeen teon alkuun pääsee halvalla, ostaa vaikka käytetyn junkkarin vaunun (Kyllä, vaunu toimii, vaikka junkkari onkin ;)). Ja yleensä nurkista löytyy sopiva takatuuppari 70-80 luvulta. Käytetyissä vaunuissa on valinnan varaa jo 6000 hintaluokassa.
-
Tässä olikin hyvä topicci. On paljon ollut asiaa ja asian vierestä, mutta sellanen jäi vaivaamaan mieltä et mikä vaunu silverillä on ollu käytössä, ja milaset täyttö härvelit? Ja pistä muutaki kommenttia siit sun ruokintasydeemistä, vaikutti kiinnostavalta.
-
Aamulla emäntä pesi lypsyasemaa ja lähdin tekemään apetta. Kun olin tehnyt vuorokauden appeen ja tulin takaisin emäntä laittoi juuri pesukahvaa telineeseen.
-
Tässä olikin hyvä topicci. On paljon ollut asiaa ja asian vierestä, mutta sellanen jäi vaivaamaan mieltä et mikä vaunu silverillä on ollu käytössä, ja milaset täyttö härvelit? Ja pistä muutaki kommenttia siit sun ruokintasydeemistä, vaikutti kiinnostavalta.
Mulla on säilörehulle alfa lavalin repiväkiskovaunu ja väkirehulla saman merkkinen kiskovaunu. väkirehuvaunuun kerran akut uusittu, toiseen ei mitään muuta kuin rasvaa laakereihin joskus. Kummatkin vaunut ostettu käytettyinä ja meillä ollut käytössä 10 vuotta.
-
Mites jos osa säilörehusta on paaleissa? Oisko silloin apevaunu, millä ne murskaa pienemmäks (voisi samalla nuorelle karjalle ja ummessa oleville heittää olkea sekaan yms). Vai sitten kenties joku repivä täyttöpöytä tai joku paalinmurskain ja täyttöpöytä? Minkähän kokoisen sähkömoottorin apevaunu vaatii jos sen asentaa kiinteästi? joku 30kw ja puol kylää pimeänä kun sen iskee käyntiin?
-
Itsellä on nyt robo navetta ollut käytössä reilu neljä vuotta. Appeen teen 12kuution peeconilla ja jaan läpiajettavalle 4m pöydälle. Toisella puolella lypsävät 60kpl toisella puolella kaikki muut.
Kahdenseoksen tekoon + pöydän siivoukseen menee aikaa n. tunti päivässä. Poikivat otan olkikarsinaan viikkoa ennen poikimista ja samalla siirrän lypsävien appeelle. Kaikki nuorkaja ja ummessa olevat saavat toista seosta missä on kokoviljasr+rypsi+vähän nurmisr. Lypsävien appeen teen 30maitokg mukaan. Ry 0.99 ja oiv o.97 väkir%46. Lisäksi lypsyllä AminoM10000 2-6kg/pv. Parhaatherumiset n.60kg. Umpeenlaitot helppoja kun puottaa roborehun pois niin maito tippuu helposti.
Säilörehu vaihtui tänätalvena ajosilppurilla tehdyksi, kun ennen oli noukkarirehu, minkämyötä apetennis kyllä väheni merkittävästi, yleensä riittää yksi välityrkkäsy. Keskituotos tällä hetkellä reilu9000, tavoitteena reilu 10000 mikä kyllä tulee helposti eläinkarsinna kautta, vieläkin liikaa huonoja ensikoita.
Omastamielestäni ihan pelaava ruokinta vaikkei muuta ostorehua appeeseen tulekkan kuin rypsi ja kivennäiset, vilja on talvella murskesäilöttyä kesällä kuivaa.
Vaunu on yksinkertainen pystyruuvivaunu sivuluukuilla, ei ole vielä mennyt kuin pari murtopulttia akselista.