Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Piitu - 04.03.08 - klo:15:02
-
Onko kellään kokemusta tämmöisistä viholaisesta kuin sorkkavälin ajotulehdus? Onko se suomen maassa jo kuinka laajalle levinny ongelma ???
On kyllä raskas ja kallis sairaus iskiessään lypsykarjaan. Pahinta tuntuu ainakin meidän seutuvilla asiassa olevan että tautia ei heti tunnisteta kun ompi niin harvinainen. Eli tohtori ei osaa tehdä tiaknoosia ja antaa oikeita roppeja niin saapi tauti turhan pitkään rehottaa ennen kuin saadaan hallintaan.
Monta kysymystä tuntuu olevan auki esim. jos karjan lehmät sairastuvat mitenkäs välitysvasikat ja jalostus eläimet milloin on turvallista laittaa eläimiä toisille tiloille ilman tartunta riskiä tai mikä on oikea hoito eli mistä sorkkakylpyaineet kun kuparisulfaatti on kielletty ja kuntosorkka liuos on lopetttu... :-\
-
ei ole tullut perehdyttyä tautiin tarkemmin mutta mitä on kuullut niin aiheuttanut todella valtavat tappiot tuotannossa.
miten tuota tautia ja leviämistä voi pihatto-olosuhteissa torjua parhaiten? miten tauti leviää ja mitkä ovat oireet lehmillä?
ajattelisi että siinä katoaa nopeasti hyvän traktorin hinta noissa valtavissa 200+ karjoissa mitä on alkanut ilmestyä.
-
Alkaa olla vuosi siitä, kun oli akuutissa vaiheessa meillä. Kivaa se ei ollut, eikä liioin kovin halpaa.
Sellainen mutu itselläni on, että kun tauti oikein kunnolla iskee, niin noin puolet lehmistä siihen sairastuu. Penisilliini toimii onneksi vielä hyvin. Ja tauti on kyllä yleisempi mitä voisi kuvitella. Itse ainakin huomasin, että yllättävän paljon kohtalotovereita sitten löytyikin, kun aihe tuli puheeksi.
Ennaltaehkäisy on paras konsti suojautua, vaikka ei se tietenkään 100% suojaa anna. Eli olosuhteet kuntoon (kuivat parret ja käytävät), mahdollisesti sorkkakylpyjen käyttö, varsinkin mikäli kantasyöpymää esiintyy. Agrimarketista saa ainakin ostaa delavalin sorkkakylpyliuosta, on tosin kalliimpaa kuin kuparisulfaatti. Ostoeläinten lähtötilan tautitilanne kannattaa selvittää.
-
Nuo ne taitaa olla tavallisimmat lääkkeet pihatoihin, puhtaat ja kuivat lantakäytävät ennaltaehkäisevänä sorkkakylvyt. Ostoeläimet ovat toki riski kun katsellaan taudin tuloreittiä karjaan mutta kyseessä on maaperäbakteeri joten sen voi viime kesän kaltaisena rapakesänä saada maaperästäkin kulkeutumaan navettaan. Penisiliini toimii onneksi hoitokeinona mutta tyyristä se on.
Kun laskee lääkkeet, eläinlääkäri kulut, sorkkakylpyaineet, maahan kaadettu antibioottimaito, tuotoksen aleneminen jne. sekä tottakai lehmien alentunut vastustus kyky -> utaretulehdukset sekä tiinehtymisongelmat... erään emännän sanoin kokonais summaa ei oman mielenterveyden vuoksi viitsi edes laskea. Pahimmassa tapauksessa 40 lehmän karjassa maitoauto joutui ajamaan ohi kun ei ollut mistä laittaa maitoa meijeriin. Hurjan kuuloista touhua!
Niin kysymys kuuluukin onko tätä sairautta tavattu emolehmä tiloilla? Luulisi että altistuminen voisi olla kovempi kun ottaa huomioon emopihatto olosuhteet samoin sonnikasvattamoon iskiessään voisi olla melko vaikea tapaus.. ::)
-
Kuinka diagnoosiksi varmistui sorkkatulehdus? Tulehduserite vai mikä sen määritteli?
Parilla webbisaitilla oli näin: "Talviaikana lumihangessa ulkoiluttaminen on melko tehokas hoito yksinäänkin, ilman kuparisulfaattia ja antibiootteja." (esim. http://www.sorkkahoito.com/?pid=tervm-365) Onkohan kellään kokemusta/tietoa moisesta?
-
Niin kysymys kuuluukin onko tätä sairautta tavattu emolehmä tiloilla? Luulisi että altistuminen voisi olla kovempi kun ottaa huomioon emopihatto olosuhteet samoin sonnikasvattamoon iskiessään voisi olla melko vaikea tapaus.. ::)
[/quote]
Itsekkin miettinyt samaa onko emotiloilla ongelmaa? Meilläkin ruokintapaikalla aika paha lieju betonin päällä kun ei sitä tule kuin kerran viikossa puhdistettua, tosin kävelevät välillä laitumella lumessa joka puhdistaa, ehkä pehkukuivike makuualueellakin puhdistaa...
-
Kuinka diagnoosiksi varmistui sorkkatulehdus? Tulehduserite vai mikä sen määritteli?
Parilla webbisaitilla oli näin: "Talviaikana lumihangessa ulkoiluttaminen on melko tehokas hoito yksinäänkin, ilman kuparisulfaattia ja antibiootteja." (esim. http://www.sorkkahoito.com/?pid=tervm-365) Onkohan kellään kokemusta/tietoa moisesta?
[/quote]
No tietysti ontuminen on näkyvä ensi oire, sitten sorkan välin turpoaminen sekä sorkkavälissä mätä... ja haistat taatusti kun sormen pistät sorkkaväliin. 8)
Lumi on erittäin hyvä apu ajotulehduksessa, sorkat puhdistuvat jne. Auttoi hillitsemään tulehdus epidemiaa niin että se laantui täysin siis sorkkakylvyn ja antibiootin kaverina...
Olen kysellyt tuota emohommaa viisaammilta ja kuulemma sorkkavälinajotulehduksen esiintyminen rajoittuu lypsylehmiin. Eli altistuminen ilmeisesti liittyy jotenkin maidontuotantoon... :-\
-
Onko kellään kokemusta tämmöisistä viholaisesta kuin sorkkavälin ajotulehdus? Onko se suomen maassa jo kuinka laajalle levinny ongelma ???
On kyllä raskas ja kallis sairaus iskiessään lypsykarjaan. Pahinta tuntuu ainakin meidän seutuvilla asiassa olevan että tautia ei heti tunnisteta kun ompi niin harvinainen. Eli tohtori ei osaa tehdä tiaknoosia ja antaa oikeita roppeja niin saapi tauti turhan pitkään rehottaa ennen kuin saadaan hallintaan.
Monta kysymystä tuntuu olevan auki esim. jos karjan lehmät sairastuvat mitenkäs välitysvasikat ja jalostus eläimet milloin on turvallista laittaa eläimiä toisille tiloille ilman tartunta riskiä tai mikä on oikea hoito eli mistä sorkkakylpyaineet kun kuparisulfaatti on kielletty ja kuntosorkka liuos on lopetttu... :-\
jos liete pääse käymään löysällä silloin on vaara tulla pihatossa .oli tuossa pari vuotta sitten 37 lehmällä
antibiootti kuuri ja silloin tuli jos minkalaista ohjetta ulkoiluttaa lumihangessa ,kylvettää,pestä sorkkia ,käyttää kaikenlaisia salvoja ja kun ne ei olleet tottuneet tuollaisiin juttuihin niin ne ressaantu siitä ja 37 kuurille. noin puoli vuotta siitä uusi laitoin heti antibiootti kuurille ja olkea lisää appeen sekaan meni heti ohi eikä levinny
-
kuulemma sorkkavälinajotulehduksen esiintyminen rajoittuu lypsylehmiin. Eli altistuminen ilmeisesti liittyy jotenkin maidontuotantoon... :-\
Kyllä se on tuota hipkullan viittaamaa metaboliaongelmaa. Liian raju tuotoksen prässääminen rehustuksella altistaa. Ei ole ainoa eikä suoraviivainen aiheuttaja, mutta lisää riskiä. Emolehmät saavat kuitenkin olla aika kevyessä tuotantoprässissä lypsikkeihin verrattuna.
Petri
-
Se on harmillinen tauti . Niitä liuoksia pitäisi testata paremmin ja kehitellä lisää . Sorkkakylpy altaat eivät sovellu joka tilalle ja vaahdotuksesta ei ole kokemusta . En nyt tähän hätään muista mitä tuotteita markkinoilla on mutta pari asiakastani kokeilee suihkutettavia tuotteita . Kantasyöpymä on oikeistaan kaiken pahan alku ja juuri , muutamilla asiakkailla voi havaita raporteista että osalla on kaikissa jaloissa ja osalla pelkästään etujaloissa(siis pihatoissa ) . Tällöin on todennäköistä että muutama lehmä levittää ko virusta (en muista nimeä ) . Hapanpötsi edesauttaa viruksen levimistä . Biotiinista on apua , se kovettaa sorkkaa , laiduntaminen etenkin talvella , käytävät mahdollisimman puhtaaksi . Parsinavetassa jossa on ritilät ja parsimatot ei tuota vaivaa juurikaan ole ja lievät tapaukset menee haavaspreyllä ohi . ;)
-
Lehmä ei ole sika eli ei liikaa väkirehua ja tuotoksen kiilamista.
Kuralillinki käytävät ja jalottelutarhat kuiviksi ja tarvittaessa jalottelutarhan pintakerroksen vaihto tai asfaltointi .
Liiallinen väkirehun syöttö (varsinkin ohra) lisää sorkan liikakasvua ja altistaa tulehduksille.
Kuka on nähnyt pihaton jossa käytävät ovat kuivat ? kerro heti jos tiedät.On menty kehityksessä taakse päin kun on uusissa navetoissa
jatkuva kuralillinki käytävillä .
-
Kuka on nähnyt pihaton jossa käytävät ovat kuivat ? kerro heti jos tiedät.On menty kehityksessä taakse päin kun on uusissa navetoissa
jatkuva kuralillinki käytävillä .
Hep!! Olen nähnyt montakin suht kuivaa käytävää. Yli prosentin kallistus ja pitkittäissuuntainen uritus.
Toinen asia on sitten se paljon puhuttu viileä vs. lämmin tappelu. Verhoseinänavettamiesten ja -naisten en ole kuullut vielä ajotulehduksesta valittavan. Ei tietysti tarkoita mitään, kun en montaa muutenkaan tiedä. Ilmanvaihdon toimivuudella on varmasti olennainen osa myös tämän asian kanssa. Lämpimässä ja kosteassahan ne bakteerit viihtyy ;)
-
Kyllä emolehmilläkin ajotulehduksia löytyy . Piilevänä ainakin . 8)
-
Tulipahan viime syksynä sekin tauti koettua meidän karjassa. Oireet oli meillä sorkanväli punotti ja oli turvoksissa ensin, seuraavana päivänä lehmä ontui eikä enää käynyt automaatilla syömässä. Hoitona oli penovet 5 päivän kuurina. Meillä huomattiin myös se et jos aloitit kuurin liian aikaisin eli tuossa sorkanvälin punoitus ja turvotus vaiheessa niin sama lehmä piti sen taudin uudestaan 1-2 viikon päästä. Hoidon kun aloitti niin seuraavana päivänä jo käveli normaalisti ja turvotus oli poissa. Eläinlääkärin mukaan lehmä ei tule immuuniksi sille taudille vaan se voi tulla uudestaankin.
Eikä nytkään käytetä mitään sorkkakylpyjä eikä suihkeita, pönttö on kyllä litkua ostettu, mutta vielä ei ole tullut avattua pönttöä. ::)
Meidän 25 lehmän karjasta pahimmillaan oli 8 lehmää yhtä aikaa piikityksessä. Meillä on ritiläpalkit jotka puhdistetaan kahdesti päivässä, lehmien sorkat ovat puhtaat ja kuivat. Sorkkahoitaja käy kerran vuodessa, eikä lehmien sorkista ole löytynyt mitään kantasyöpymiä tai jotain muita sorkkasairauksia. Ainoastaan muutamalla on ollut valkoviivan repeytymiä ja ne on tullut liukastelusta ritiläpalkilla.
Meillä oli jo suunnitelmissa jättää uudesta navetasta sorkkakylpyallas pois, mutta eipä jätetäkkään. :-\
-
Meillä on ritiläpalkit jotka puhdistetaan kahdesti päivässä, lehmien sorkat ovat puhtaat ja kuivat. Sorkkahoitaja käy kerran vuodessa
Meillä ei vielä ole tuota tautia ollut, kop kop... Auttaisiko ritilöiden puhdistaminen useammin, meillä on raappa ritilöiden päällä ja se liikkuu 10 kertaa päivässä. Myös sorkkuri käy muutaman kerran vuodessa, jolloin kaikki tulee leikattua vähintään kahdesti vuodessa, jotkut useamminkin.
-
Sorkkahoitoraportti kannattaa tehdä . Täytyy myöntää etten oikein ollut mielissäni alkuaikoina raportintäyttelemisestä , mutta nyt kun suurimmalla osalla asiakaskunnasta on pihatto pitää suhtautumista muuttaa . ;D ;D
-
Säilörehu on kaiken perusta. Siinä on oltava riittävästi kuitua, liian nuorena korjattua rehua ei pysty täydellisesti paikkaamaan millään. Eli mikä menee suusta tulee sisään, tulee sorkista ja perseestä ulos.
-
;D Jep , tosi on .Ape on hyvä ratkaisu , etenkin jos on kuitua mukana . Monilla on kioskit pihatoissa vielä lisäksi joten appeen voi tehdä "laihana" . Vertymät anturassa ovat vähentyneet melkoisesti ruokinnan kehittyessä . Maidon hintaa kun te tuottajat saisitte ylemmäs jollakin poppakonstilla niin hyvä olis ;)
-
Säilörehu on kaiken perusta. Siinä on oltava riittävästi kuitua, liian nuorena korjattua rehua ei pysty täydellisesti paikkaamaan millään. Eli mikä menee suusta tulee sisään, tulee sorkista ja perseestä ulos.
Minusta optimi olis kun tekis kahta eri säilörehua ja vielä olis lisänä olki. Pääosa rehusta sais olla tosi aikasin tehtyä . Toinen pienempi osa rautalankarehua joka tehty vaikka pyöräpaaliin. Olkea sit puoli kiloa ja takuulla pötsit toimivat, väkirehukulut pysyy kurrissa ja terveys lehmillä hyvä.
-
:-\Mitä jos viljelee palkokasveja ja saa typpeä peltoon ja valkuaista rehuun ja säästöjä . Nam . ;)
-
...mistä sorkkakylpyaineet kun kuparisulfaatti on kielletty ja kuntosorkka liuos on lopetttu... :-\
Ei oo enää kielletty. Sitä myypi ihan sorkkakylpytarkoituksiin ainaki www.suprokem.fi. 5% kuparisulfaattiliuos on lainmukainen käyttää.
-
On ollut emoilla sorkkavälin ajotulehdusta vuosia sitten. Silloin ei eläinlääkäritkään oikein alkuun tienneet hommasta. Lehmä ontuu pahasti ja pitää sorkkaa lähes kokonaan ilmassa, vain kärki ottaa maahan, vuohinen on kuin kaljapullo, siis turvoksissa. Meillä poikkeuksetta tauti oli jommassa kummassa takajalassa. Siinä helpot tuntomerkit. Lääkitys toimi hyvin, yhdellä uusasi ja se poistettiin karjasta. Syynä oli kurainen (ja kivinen) maapohjatarha, jolloin pienikin kivi rikkoo pehmeän ihon ja siitäpä tulehdus lähtee. n. 10-20 % karjasta sairastui kerralla. Tautia oli parina kolmena vuonna, mutta kun saatiin uusi navetta ja betoninen jaloittelutarha 2 % kaadolla pituussuunnassa (siis koko roska on vinossa), tauti hävisi.