Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Hammer - 02.02.11 - klo:16:19
-
Minkälaisia nurmia arvon henkilöillä on viljelyksessä, onko lohkolla vain sitä yhtä ja samaa lajiketta vai seoskasvustoja. Pähkäilin tuossa kun keväällä kylvää uusia nurmia niin pysyisikö edelleen timotei painotteisella linjalla vain kokeilisiko jotain uutta. Rehu menee appeeksi pihvirotuisille sonneille eli melko laadukasta se saisi olla.
-
Oletko kokeillut apilaa? JoHaRa varmaan tietää...
-
iät ja ajat ollu timotei,puna-apila ja nurminata, nyt muutamana vuonna timotei, puna-apila ja ruokonata..
-
Ruokonadan voi unohtaa ja pistää timotei-3kg, nurminata-7kg , puna-apila-3kg, alsikeapila-3kg ja valkoapila-1kg-seoksen/hehtaari.
-
onnistuuko apilanurmi suojaviljaan vai pittääkö se kylvää erikseen?
-
Onnistuu.
-
Ruokonadan voi unohtaa ja pistää timotei-3kg, nurminata-7kg , puna-apila-3kg, alsikeapila-3kg ja valkoapila-1kg-seoksen/hehtaari.
retu ruokonata-timotei-seosta (25/75%) 15-20 kg ja puna-apilaa 3 kg
-
Mää
taidan jättää ruokonadan pois. En koe kovin suurta hyötyä. Vielä hankala lopettaa glyfolla.
Puna-apilaa joukkoon vähän.
Mikähän westerworldin raiheinän kaveriksi yksivuotisiin ?
T: kylvöjen ulkoistaja
-
onnistuuko apilanurmi suojaviljaan vai pittääkö se kylvää erikseen?
Onnistuu myös varsin hyvin, kun nurmi kylvetään suojaviljan kanssa, joka tehdään säilörehuksi hyvissä ajoin kesällä kovan maan aikaan. Sitten apilat saavat rauhassa runsastua loppu kasvukaude.
-
Ruokonadan voi unohtaa ja pistää timotei-3kg, nurminata-7kg , puna-apila-3kg, alsikeapila-3kg ja valkoapila-1kg-seoksen/hehtaari.
eihä tuaho jää mitää ku talavi nappaa apilat pois?? (vähä nurmensiementä) ;)
-
retu ruokonata-timotei-seosta (25/75%) 15-20 kg ja puna-apilaa 3 kg
Lähes kuin minulla. Hiukan laitan nurminataa myös sekaan (10%) heinistä ja apilat 2 kg punaista (kahta eri lajiketta) ja kilo alsiketta.
-
Ruokonadan voi unohtaa ja pistää timotei-3kg, nurminata-7kg , puna-apila-3kg, alsikeapila-3kg ja valkoapila-1kg-seoksen/hehtaari.
eihä tuaho jää mitää ku talavi nappaa apilat pois?? (vähä nurmensiementä) ;)
Kylvetään kiiruusti kilo-pari valkoapilaa suorakylvönä toukokuun alussa lisää ja kesällä on taas apilaa ihan tarpeeks. Eikä talvi aina tapa, joskus vaan.
Monenako vuotena olet näiden apiloiden kanssa pelloonut?
-
retu ruokonata-timotei-seosta (25/75%) 15-20 kg ja puna-apilaa 3 kg
Lähes kuin minulla. Hiukan laitan nurminataa myös sekaan (10%) heinistä ja apilat 2 kg punaista (kahta eri lajiketta) ja kilo alsiketta.
joo tuota alsiketta vois alkaa kans laittaan mukaan..
-
Ruokonadan voi unohtaa ja pistää timotei-3kg, nurminata-7kg , puna-apila-3kg, alsikeapila-3kg ja valkoapila-1kg-seoksen/hehtaari.
eihä tuaho jää mitää ku talavi nappaa apilat pois?? (vähä nurmensiementä) ;)
Kylvetään kiiruusti kilo-pari valkoapilaa suorakylvönä toukokuun alussa lisää ja kesällä on taas apilaa ihan tarpeeks. Eikä talvi aina tapa, joskus vaan.
Monenako vuotena olet näiden apiloiden kanssa pelloonut?
aluun 30 vuotta on apilan kaas räpänny ja näläkä tuloo navetalla jos heinän siemenen jättää vähälle ainaki mun maissa (kevyitä maita) jos onnistaas niin koneet polokoo, ettei kasva ku karhojen kohilla. tua kevät lisäys tiätysti muuttaa tilannetta...
-
Kuinka apilan siemenen viljely onnistuu, jos talvi tappaa kaiken? Haaveissa, ajatuksissa laittaa puna-apilaa suojaviljaan ja kokeilla onnistuuko? Ainakin VLN pelloissa apila villiintyy hirmuiseen kasvuun. Milloin puinti täällä p-pohjanmaan multamailla?
Itsellä ollut lähes kymmenen vuotta sitten apilaa kesannossa, eikä vieläkään ole saanut kaikkea tapettua vaikka olen oikeasti yrittänytkin. Puskee nimittäin pahimmassa paikassa viljan läpi. Tuntuisi että tuohan helppo kasvi pitää hengissä :-X
-
Toistakymmentä vuotta ruokonata/timotei/puna-apila seoksia, nyt vaihtuu ruokonata nurminataan, ja testaillaan myöskin sinimailasta.
-
Puhdasta timoteitä en laittaisi muuta kuin eloperäiselle maalle, jossa kosteutta on saatavilla riittävästi. Seoksia kannattaa tietenkin käyttää nurmissa aina. Ruokonataa on nyt ollut itselläkin ekaa kesää ja kokemukset pääosin myönteisiä. Satoa tulee paljon, kestää kuivuutta ja eläimet syö sitä kunhan korjaa ajallaan pois. Huonona ominaisuutena herkkä lakoutuminen ja juuri kellastuu herkästi sen vuoksi. Mutta totta kai lakoutuu kun satoa tulee paljon. Kolme niittoa aivan ehdoton edellytys ruokonadalla. Valkoapila taitaa olla paras valkuaiskasvi kolmen niiton systeemiin. Ensi kesälle myös tulossa täällä sinimailasnurmea. Kovin ihmeellisiä odotuksia ei ole tuota kokeilua kohtaan, kun tuli liian vähän sinimailasta seokseen. Englanninraiheinä+puna-apila nurmia on ollut viljelyssä jonkin aikaa ja hyvin menestyy kunhan ei vesi seiso talvella pellolla. Hyvälaatuista satoa tulee ja paljon. Vaatii kyllä typpeäkin reilusti.
Kovin hankala antaa mitään tyhjentävää vastausta noihin nurmikasvien valintoihin, kun käyttötarkoitus, peltojen laatu (kuivia, karkeita) lannoitus. ym. vaikuttaa niin paljon.
-
Timotei Grindstad 75% + nurminata Kasper 25%-seosta on käytetty vuosikausia. Passaa hyvin 3:lle niitolle. Ens kesän kylvöihin otin pikkupussin puna-apilaa kokeeksi. Josko sitä savisemmille paikoille sekaan...
-
rinstadissa d-arvo huonoo verrattuna kilipaalijoihi. arvot laskoo nopiaa...
-
rinstadissa d-arvo huonoo verrattuna kilipaalijoihi. arvot laskoo nopiaa...
Mitäs oot aina myöhässä. ;)
Tietty jos rehuntekoon tarttee tuhrata viikko niin sittenhän se VOI olla huono...
Täällä on tähdätty kuumilla keleillä max kolmeen päivään ja kaikki pois... Silloin pelaa, tai siis on paras timotei (OMALLA TILALLA, muualla voi olla hyvinkin muut lajikkeet olosuhteisiin nähden parempia)... Tais olla juttua tos uusimmas pervossa vai pellervoko se oli. ::)
-
rinstadissa d-arvo huonoo verrattuna kilipaalijoihi. arvot laskoo nopiaa...
Joo son oltava hereillä rehunteon aikaan.
-
Just näin.Kyllä grindstad taitaa olla timotein kuningas edelleen. Aikasemmin vaan pitää tehä kun pohjoisen tyypin lajikkeet ja jälkikasvua löytyy myöskin. Keskon seoksissa käytetään timoteinä usein grindstadia...
-
rinstadissa d-arvo huonoo verrattuna kilipaalijoihi. arvot laskoo nopiaa...
Joo son oltava hereillä rehunteon aikaan.
joo ja sillon pitää olla täppärivehkeet.. ;D
-
Ihan sama homma kaikilla nurmikasveilla. Ei niillä sulavuuden "romahtamisella" ole niin suurta eroa keskenään. Korjuuajankohtaan voi vaikuttaa omilla toimillakin jonkin verran ja ei mulla (pankilla siis) ole pellot keskenään samanlaisia... isot erot myös nurmella kehityksessä vaikka tekisi samat jutut kaikille pelloille. Siinä mielessä pyöröpaali on mukava menetelmä kun ei ole pakotettu vetämään kaikkia peltoja yhtä aikaa pakettiin.
Täydennyskylvö on aivan ehdoton juttu. Tuli todettua viime kesänä... 10 kg täydennyksenä timoteihin englannin raiheinä + puna-apila seosta ja toinen sato oli pelkästään täydennyskylvettyä lajiketta. Ensi keväänä pitäisi käydä huhtikuulla käsikoneella (petrin edustama ev-spreader) kylvämässä valkuaiskasveja nurmille. On joutusaa hommaa... Viime kesänä kylvin yhdelle lohkolle apilaa ja 2.5 hehtaarin lohkolla meni 45 min. Paita oli kyllä märkä hiestä ;D Onko muuten jollakin kokemusta sinimailasen täydennyskylvöstä vanhaan nurmeen. Alussahan tuolla on heikko kilpailukyky.
-
rinstadissa d-arvo huonoo verrattuna kilipaalijoihi. arvot laskoo nopiaa...
Joo son oltava hereillä rehunteon aikaan.
joo ja sillon pitää olla täppärivehkeet.. ;D
ja ei saa olla sare viikkoa :D
-
Ruokonadan voi unohtaa ja pistää timotei-3kg, nurminata-7kg , puna-apila-3kg, alsikeapila-3kg ja valkoapila-1kg-seoksen/hehtaari.
eihä tuaho jää mitää ku talavi nappaa apilat pois?? (vähä nurmensiementä) ;)
Kylvetään kiiruusti kilo-pari valkoapilaa suorakylvönä toukokuun alussa lisää ja kesällä on taas apilaa ihan tarpeeks. Eikä talvi aina tapa, joskus vaan.
Monenako vuotena olet näiden apiloiden kanssa pelloonut?
aluun 30 vuotta on apilan kaas räpänny ja näläkä tuloo navetalla jos heinän siemenen jättää vähälle ainaki mun maissa (kevyitä maita) jos onnistaas niin koneet polokoo, ettei kasva ku karhojen kohilla. tua kevät lisäys tiätysti muuttaa tilannetta...
Periaatteessa apilanurmen saa aikaiseksi kolmella kilolla siementä. Jos sinne nyt heittää kymmenen kiloa 'pyydyskasvia' joukkoon, niin eikös siinä sitä ole? Joka toinen vuosi 3 kilon valkoapila lisäys vapun jälkeen pitää nurmen syötävänä. Apiloita vaan ei saa tappaa apulannalla!
-
10kg timoa ja 4 kg puna-apilaa, suojaviljaan.
Viimekesänä antoi puna-apila 7500kg/ka/ha , lannoitteena kalisuola 2 sadolle.
kakkosvuodenkin apila kasvoi 7000kg/ka/ha.
Siemen on ympätty ja perustamisvaiheessa karjanlantaa ja fosforiravinnetta. 8)
Säilönnässä vaan pirusti happoa.
-
Mitenkäs tuollaisen oikein apilaisen nurmen syöttö onnistuu lypsylehmille, muuten kuin lantraamalla kuituisempaan tavaraan apevaunussa? Erillisiruokinta kun on vielä itellä. Mulla ei ainakaan kovin suurta mielenkiintoa alkaa käsipelillä kuivaheinän kans alkaa isommin värkkäilemään. Siinä asiassa yhtä mieltä että apilaa pitää olla nurmessa ja villiintyyhän se jos ei lannoiteta. Eipä paljoa ole nurmikasveista jäljellä luomunurmessa jos apilaa riittävästi seoksessa.
-
Mitenkäs tuollaisen oikein apilaisen nurmen syöttö onnistuu lypsylehmille, muuten kuin lantraamalla kuituisempaan tavaraan apevaunussa? Erillisiruokinta kun on vielä itellä. Mulla ei ainakaan kovin suurta mielenkiintoa alkaa käsipelillä kuivaheinän kans alkaa isommin värkkäilemään. Siinä asiassa yhtä mieltä että apilaa pitää olla nurmessa ja villiintyyhän se jos ei lannoiteta. Eipä paljoa ole nurmikasveista jäljellä luomunurmessa jos apilaa riittävästi seoksessa.
Toisaalta voidaan myös pohtia, onko väkilannoitettavaan nurmeen mitään mieltä kylvää apilaa?
-
mulla oli ajatuksena kylvää apilaa semmosille kivisille pikkutilkuille,joita ei uusita normaalisti, ja joille ei myöskää apulantakoneella vierailla.. 8)
-
mulla oli ajatuksena kylvää apilaa semmosille kivisille pikkutilkuille,joita ei uusita normaalisti, ja joille ei myöskää apulantakoneella vierailla.. 8)
Kai nyt huiskahännällä pääsee mihin vaan...jos niittokoneellakin pääsee? Vai meinasitko jotakin LHP:tä
-
pääsee toki mut semmosia pikkulohkoja joilla ei oo niin suurta merkitystä, mutta kuitenki pienellä panoksella kelpo sato.. :)
-
pääsee toki mut semmosia pikkulohkoja joilla ei oo niin suurta merkitystä, mutta kuitenki pienellä panoksella kelpo sato.. :)
Miksei voi ottaa pienillä panoksilla kelposatoa suuremmiltakin aloilta , joilla sitten on suurtakin merkitystä?
-
pääsee toki mut semmosia pikkulohkoja joilla ei oo niin suurta merkitystä, mutta kuitenki pienellä panoksella kelpo sato.. :)
Miksei voi ottaa pienillä panoksilla kelposatoa suuremmiltakin aloilta , joilla sitten on suurtakin merkitystä?
kaikki aikanaan, kokeillaan ny ensin pikkualalla. mielessä toki käynyt tuokin..
-
pääsee toki mut semmosia pikkulohkoja joilla ei oo niin suurta merkitystä, mutta kuitenki pienellä panoksella kelpo sato.. :)
Miksei voi ottaa pienillä panoksilla kelposatoa suuremmiltakin aloilta , joilla sitten on suurtakin merkitystä?
kaikki aikanaan, kokeillaan ny ensin pikkualalla. mielessä toki käynyt tuokin..
Kadut vielä hitauttasi.
-
pääsee toki mut semmosia pikkulohkoja joilla ei oo niin suurta merkitystä, mutta kuitenki pienellä panoksella kelpo sato.. :)
Miksei voi ottaa pienillä panoksilla kelposatoa suuremmiltakin aloilta , joilla sitten on suurtakin merkitystä?
kaikki aikanaan, kokeillaan ny ensin pikkualalla. mielessä toki käynyt tuokin..
Kadut vielä hitauttasi.
no täytyy lohduttautua sillä että moni muukin katuu.. ;D
-
Toisaalta voidaan myös pohtia, onko väkilannoitettavaan nurmeen mitään mieltä kylvää apilaa?
[/quote]
1. Apilanurmelle ei tarvi laittaa 200 kg typpeä kesän aikana. Puolet tuosta määrästä riittää. Riippuu siitä kuinka paljon haluaa apilaa säilörehuun.
2. Paskaa niin paljon apilanurmeen kuin paperilla pystyy tai ettei tule omantunnon tuskia. Itellä ongelmana liian iso viljelyala eläinmäärään nähden ja kuivalantasysteemi, joten ei pysty kunnolla hyödyntää nurmille karjanlantaa. Paska ja apila ne yhteen soppii...
3. Täydennyskylvö. Apila kestää sen pari vuotta hyvinkin nurmessa vaikka lannoittaakin kohtuudella kemiallisella lannoitteella. Täydennyskylvöä pitäisi kuitenkin tehdä parin vuoden jälkeen, joten samalla nakkaa uutta apilan siementä sekaan.
Muita ideoita?
-
Toisaalta voidaan myös pohtia, onko väkilannoitettavaan nurmeen mitään mieltä kylvää apilaa?
.
2. Paskaa niin paljon apilanurmeen kuin paperilla pystyy tai ettei tule omantunnon tuskia. Itellä ongelmana liian iso viljelyala eläinmäärään nähden ja kuivalantasysteemi, joten ei pysty kunnolla hyödyntää nurmille karjanlantaa. Paska ja apila ne yhteen soppii...
Juu nuin on.. Siitäpä mieleen että voiko viherlannoitusnurmelle käyttää karjanlantapoikkeusta..eli 15kg/ha fosforia..
Taulukossa menee näin fosforin osalla:
Luonnonhoitopellon, viherlannoitusnurmen
ja monivuotisen viherkesannon
perustaminen
Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
28 20 16 8 4 0
-
Toisaalta voidaan myös pohtia, onko väkilannoitettavaan nurmeen mitään mieltä kylvää apilaa?
1. Apilanurmelle ei tarvi laittaa 200 kg typpeä kesän aikana. Puolet tuosta määrästä riittää. Riippuu siitä kuinka paljon haluaa apilaa säilörehuun.
2. Paskaa niin paljon apilanurmeen kuin paperilla pystyy tai ettei tule omantunnon tuskia. Itellä ongelmana liian iso viljelyala eläinmäärään nähden ja kuivalantasysteemi, joten ei pysty kunnolla hyödyntää nurmille karjanlantaa. Paska ja apila ne yhteen soppii...
3. Täydennyskylvö. Apila kestää sen pari vuotta hyvinkin nurmessa vaikka lannoittaakin kohtuudella kemiallisella lannoitteella. Täydennyskylvöä pitäisi kuitenkin tehdä parin vuoden jälkeen, joten samalla nakkaa uutta apilan siementä sekaan.
Muita ideoita?
[/quote]
Hyvät ajatukset paitsi, että ei apilanurmi tarvitse ollenkaan apulannoitetta. Se tappaa apilan.
-
Hyvät ajatukset paitsi, että ei apilanurmi tarvitse ollenkaan apulannoitetta. Se tappaa apilan.
Ei tapa, rasittaa vähän. Kohtuus kaikessa, absolutismi on mielen tapa kapinoida suurinta pidättäytymistä, kohtuutta, vastaan ;)
-
Hyvät ajatukset paitsi, että ei apilanurmi tarvitse ollenkaan apulannoitetta. Se tappaa apilan.
Ei tapa, rasittaa vähän. Kohtuus kaikessa, absolutismi on mielen tapa kapinoida suurinta pidättäytymistä, kohtuutta, vastaan ;)
Mikä on kohtuus?
-
pullo kirkasta päivässä ja toinen iltapäivässä. ;D
-
Hyvät ajatukset paitsi, että ei apilanurmi tarvitse ollenkaan apulannoitetta. Se tappaa apilan.
Ei tapa, rasittaa vähän. Kohtuus kaikessa, absolutismi on mielen tapa kapinoida suurinta pidättäytymistä, kohtuutta, vastaan ;)
Mikä on kohtuus?
Sata kiloo salppia per sato max.
-
Hyvät ajatukset paitsi, että ei apilanurmi tarvitse ollenkaan apulannoitetta. Se tappaa apilan.
Ei tapa, rasittaa vähän. Kohtuus kaikessa, absolutismi on mielen tapa kapinoida suurinta pidättäytymistä, kohtuutta, vastaan ;)
Mikä on kohtuus?
Sata kiloo salppia per sato max.
Nii typpeä sitten 27 kiloa? Eikö enempää kestä?
-
Hyvät ajatukset paitsi, että ei apilanurmi tarvitse ollenkaan apulannoitetta. Se tappaa apilan.
Ei tapa, rasittaa vähän. Kohtuus kaikessa, absolutismi on mielen tapa kapinoida suurinta pidättäytymistä, kohtuutta, vastaan ;)
Mikä on kohtuus?
Sata kiloo salppia per sato max.
Nii typpeä sitten 27 kiloa? Eikö enempää kestä?
Itse en pistäisi ja tartteeko sitä enempää pistää? ??? Lehmänlannasta loput ravinteista. Apila sinäsä kasvaa itsellään, mutta rehuarvojen ylös saamiseksi tarvitaan lannoitusta. Itse meininki pistää 1.sadolle 20m3 lietettä ja toiselle ja kolmannelle 15m3 (taulukkojen mukaan). Se ja 300kg salppia tekee 171kgN yhteensä.
-
Valkoapila taitaa olla paras valkuaiskasvi kolmen niiton systeemiin.....
Kovin hankala antaa mitään tyhjentävää vastausta noihin nurmikasvien valintoihin, kun käyttötarkoitus, peltojen laatu (kuivia, karkeita) lannoitus. ym. vaikuttaa niin paljon.
Joskus lueskelin Ruotsista (jostain Tukholman eteläpuolelta, muistaakseni) vertailua -kaksi-niittoa-puna-apila- ja -kolme-niittoa-valkoapila. Siitä rupesi tuo valkoapila myös säilörehunurmessa kiinnostamaan. Apilapitoisuus ja sitä myöten sadot olivat stabiilimpia vuosien yli (valkoapila rönsyilevän kasvutapansa vuoksi ei ole niin herkkä talvituhoille), joskin jäätiin aavistus (taisi olla alle 10% kuitenkin) puna-apilasta ja kahdesta sadosta. Kolmen niiton valkoapilarehu on luonnollisesti sulavampaa ja syönti suurempi kuin tuolla kahden niiton puna-apilarehulla.
Se tyhjentävä vastaus ja valinta noiden kahden systeemin välillä löytyy sitten noista arzypojan muuttujista. Onko peltoa paljon vai vähän suhteessa eläinmäärään, voiko/halutaanko laittaa viljaa rehun sekaan ym. Jos peltoa on tarjolla, niin tuo kolmen niiton valkoapilavaihtoehto on hyvinkin mielenkiintoinen, koska silloin myös (osto?)väkirehun tarve putoaa aika lailla. Plus että homma muuttuu stabiilimmaksi puna-apilanviljelyyn verrattuna. Sitä kolmatta niittokertaa kesässä joku voi luonnollisesti pitää haittana.
Petri
-
Valkoapila on kovin poudanarka. Viimekesänä toisessa sadossa ei valkoapilapelloilta juurikaan kerättävää löytynyt.
-
Valkoapila on kovin poudanarka. Viimekesänä toisessa sadossa ei valkoapilapelloilta juurikaan kerättävää löytynyt.
No joo, tuo on kyllä totta. Juuri siellä eli eteläisemmässä Savi-Suomessa (missä kolme niittoa olisi muuten OK) valkoapila muuttuu taas riskikasviksi tuon matalajuuristoisuutensa vuoksi. Mailasta kehiin!
Petri
-
Kuinkas apilanurmi kestäisi perustettaessa nykyisen tyylin, eli suojavilja (ohra) tehdään tähkälle tulon jälkeen rehuksi heinäkuussa ja toinen sato syyskuussa samaan aikaan, kuin vanhemmista nurmista 3. sato? Onko tuolla tavalla turha koko apilaa edes laittaa mukaan? Nykyiset säilörehunurmet ovat olleet ruokonata-timotei seoksia, mutta apila on alkanut myös kiinnostaa niiden lisänä.
-
Kuinkas apilanurmi kestäisi perustettaessa nykyisen tyylin, eli suojavilja (ohra) tehdään tähkälle tulon jälkeen rehuksi heinäkuussa ja toinen sato syyskuussa samaan aikaan, kuin vanhemmista nurmista 3. sato? Onko tuolla tavalla turha koko apilaa edes laittaa mukaan? Nykyiset säilörehunurmet ovat olleet ruokonata-timotei seoksia, mutta apila on alkanut myös kiinnostaa niiden lisänä.
Tuo toinen niitto tulee lahjaksi jos tulee. Kannattaa ainakin niittää apilan ''talveksi valmistautumisen'' jälkeen. Ja jos kelit sallii. Syyskuun lopun kahden puolen apila valmistautuu talvehtimiseen muutaman viikon ajan ja silloin pitäisi vältää niittoa. Apilanurmista tulee keskimäärin hyviä satoja varsin pienin kustannuksin. Apila ei siis tarvitse eikä kaipaa apulannoitusta.
-
Kuinkas apilanurmi kestäisi perustettaessa nykyisen tyylin, eli suojavilja (ohra) tehdään tähkälle tulon jälkeen rehuksi heinäkuussa ja toinen sato syyskuussa samaan aikaan, kuin vanhemmista nurmista 3. sato? Onko tuolla tavalla turha koko apilaa edes laittaa mukaan? Nykyiset säilörehunurmet ovat olleet ruokonata-timotei seoksia, mutta apila on alkanut myös kiinnostaa niiden lisänä.
On onnistunut..Kylläkin suojaviljana kaura tai vehnä ettei sv:sta tule liian tiheää..
2. sato siinä syyskuun puolenvälin tienoilla..
-
Kuinkas apilanurmi kestäisi perustettaessa nykyisen tyylin, eli suojavilja (ohra) tehdään tähkälle tulon jälkeen rehuksi heinäkuussa ja toinen sato syyskuussa samaan aikaan, kuin vanhemmista nurmista 3. sato? Onko tuolla tavalla turha koko apilaa edes laittaa mukaan? Nykyiset säilörehunurmet ovat olleet ruokonata-timotei seoksia, mutta apila on alkanut myös kiinnostaa niiden lisänä.
On onnistunut..Kylläkin suojaviljana kaura tai vehnä ettei sv:sta tule liian tiheää..
2. sato siinä syyskuun puolenvälin tienoilla..
***Milläs olet ruiskuttanut ettei apila ota nokkiinsa?
-
Kuinkas apilanurmi kestäisi perustettaessa nykyisen tyylin, eli suojavilja (ohra) tehdään tähkälle tulon jälkeen rehuksi heinäkuussa ja toinen sato syyskuussa samaan aikaan, kuin vanhemmista nurmista 3. sato? Onko tuolla tavalla turha koko apilaa edes laittaa mukaan? Nykyiset säilörehunurmet ovat olleet ruokonata-timotei seoksia, mutta apila on alkanut myös kiinnostaa niiden lisänä.
On onnistunut..Kylläkin suojaviljana kaura tai vehnä ettei sv:sta tule liian tiheää..
2. sato siinä syyskuun puolenvälin tienoilla..
***Milläs olet ruiskuttanut ettei apila ota nokkiinsa?
Tuurilla Gratil tappaa osan rikkaruohoista ja jättää osan apilasta eloon. Jos laittaa liikaa niin apilat kuolevat, jos liian vähän niin mikään ei kuole. 30 g/ha +sito... Eikä kylvövuotena ollenkaan. Tuurilla apila kestää 45 g/ha. Jos laittaa 60 g niin tuho on jo hämmentävä :'(
-
kylvövuotena juuri tarttiski mykkyä ... 0,7l ha mcpa
-
Express.
-
Express.
+mcpa
Halpa ja tehokas yhdistelmä.
-
Kuinkas apilanurmi kestäisi perustettaessa nykyisen tyylin, eli suojavilja (ohra) tehdään tähkälle tulon jälkeen rehuksi heinäkuussa ja toinen sato syyskuussa samaan aikaan, kuin vanhemmista nurmista 3. sato? Onko tuolla tavalla turha koko apilaa edes laittaa mukaan? Nykyiset säilörehunurmet ovat olleet ruokonata-timotei seoksia, mutta apila on alkanut myös kiinnostaa niiden lisänä.
On onnistunut..Kylläkin suojaviljana kaura tai vehnä ettei sv:sta tule liian tiheää..
2. sato siinä syyskuun puolenvälin tienoilla..
***Milläs olet ruiskuttanut ettei apila ota nokkiinsa?
En millään.. Rikkoja on yleensä aika vähän...
Rikkoja vähentää myös porrastettu kylvö eli hs-apilan kylvän vasta suojaviljan tultua oraalle jolloin rikkaäes raapii rikkoja irti.. Loput rikat (yleensä savikka&pillike) kuolee sitten 1. niitossa heinäkuun puolesvälin.. ;D
***************edit*******************
Löysin koneelta kuvallista tositetta, etten nyt ihan höpöjä kirjuuttele... ;)
http://www.youtube.com/watch?v=67_fDvJblc4
(näkyy paremmin kun napsauttaa kokoruututilan.).
-
kylvövuotena juuri tarttiski mykkyä ... 0,7l ha mcpa
Ai niin... tietysti MCPA. Purkissa kyllä lukee että myrkytysvuonna satoa ei saa käyttää rehuksi, mutta ei se haittaa mitään jos sitä ei lue. Gratililla on lyhyt varoaika joten meillä on sitä sen takia.
Basagranilla voisi myös vedellä, mutta se maksaa 100€/ha :P
-
Express.
+mcpa
Halpa ja tehokas yhdistelmä.
***Saakos mcpa tavaraa käyttää rehuksi samana kesänä?
-
Express.
+mcpa
Halpa ja tehokas yhdistelmä.
***Saakos mcpa tavaraa käyttää rehuksi samana kesänä?
Ei saa ::)
-
Express.
+mcpa
Halpa ja tehokas yhdistelmä.
***Saakos mcpa tavaraa käyttää rehuksi samana kesänä?
Ei saa ::)
Korostaisin ::) ::) ::) ::)
-
Express.
+mcpa
Halpa ja tehokas yhdistelmä.
***Saakos mcpa tavaraa käyttää rehuksi samana kesänä?
saa, ku ei yleisesti huutele asiasta :D
-
Timotei70%,nurminata15%,ruokonata15% seoksia olen kylvänyt viime vuosina.Lajikkeina Nuutti, Inkeri, Retu 28kg/ha, hyvin näyttäisi kasvavan.
Apilaa vois kyllä kokeilla myös,mutta rikkojen torjunta ja lannoitus arveluttaa,hyvä ha sato on kuitenkin tavoitteena.
-
Express.
+mcpa
Halpa ja tehokas yhdistelmä.
***Saakos mcpa tavaraa käyttää rehuksi samana kesänä?
Ei saa ::)
Korostaisin ::) ::) ::) ::)
Juu. Mukavasti erikoisrehukauppa vilkastuu kun elukat eivät tule mcpa-rehuilla kantaviksi :D :D Teitä on varoitettu ;D
-
Timotei70%,nurminata15%,ruokonata15% seoksia olen kylvänyt viime vuosina.Lajikkeina Nuutti, Inkeri, Retu 28kg/ha, hyvin näyttäisi kasvavan.
Apilaa vois kyllä kokeilla myös,mutta rikkojen torjunta ja lannoitus arveluttaa,hyvä ha sato on kuitenkin tavoitteena.
Onks joku kauppias pelotellu, että haittaa jos neliöllä on muutama oheiskasvi?
-
Express.
+mcpa
Halpa ja tehokas yhdistelmä.
***Saakos mcpa tavaraa käyttää rehuksi samana kesänä?
Ei saa ::)
Korostaisin ::) ::) ::) ::)
Juu. Mukavasti erikoisrehukauppa vilkastuu kun elukat eivät tule mcpa-rehuilla kantaviksi :D :D Teitä on varoitettu ;D
Onkohan tuolla mitä vaikutuksia rusakoille ja hirviin? ;D 5% seoksella tullut metsätien reunoja ruiskutettua. Kai siitä joku marjamummokin saanut omansa, mutta omapa on tyhmyys, jos juhannuksena ruskakoivikosta vattuja poimii.
-
Timotei70%,nurminata15%,ruokonata15% seoksia olen kylvänyt viime vuosina.Lajikkeina Nuutti, Inkeri, Retu 28kg/ha, hyvin näyttäisi kasvavan.
Apilaa vois kyllä kokeilla myös,mutta rikkojen torjunta ja lannoitus arveluttaa,hyvä ha sato on kuitenkin tavoitteena.
Arvelinkin, että hyvä riittää, koska apiloiden ja raiheinien tarjoama erinomainen ei kiinnosta ;)
Rikoista on vähemmän vaivaa, kun kasvusto on tiheä. Täydennyskylvöä ja korjuutekniikka kohdalleen niin kuiva-ainesadot vakiintuu kymppitonnin nurkille. Vähintään kolmesti on niitettävä ;)
-
Juu. Mukavasti erikoisrehukauppa vilkastuu kun elukat eivät tule mcpa-rehuilla kantaviksi :D :D Teitä on varoitettu ;D
Onko mutu vai perustuuko johonkin laajempaan tutkimukseen? Itse käytän perustamisvuonna suojaviljalle ja sen päälle vanhaa ohjetta, jonka mukaan ruiskutuksen ja sadonkorjuun väli pitää olla 40 päivää. Eli ruiskutan kesäkuun alussa ja korjaan vihantana elokuun alussa.
-
Juu. Mukavasti erikoisrehukauppa vilkastuu kun elukat eivät tule mcpa-rehuilla kantaviksi :D :D Teitä on varoitettu ;D
Onko mutu vai perustuuko johonkin laajempaan tutkimukseen? Itse käytän perustamisvuonna suojaviljalle ja sen päälle vanhaa ohjetta, jonka mukaan ruiskutuksen ja sadonkorjuun väli pitää olla 40 päivää. Eli ruiskutan kesäkuun alussa ja korjaan vihantana elokuun alussa.
Ei oo mutu vaan tuto. Tai vati ::) Oikeasti... Em`mää vaan tiärä. Muinoin MCPA:n käyttö liitettiin elukoiden hormooniongelmiin jonka jälkeen tuon käyttöä rajotettiin uusilla ohjeilla. Voi olla että "pienannosmyrkkykauppiaat" tilasivat tuon määräyksen :D
-
Juu. Mukavasti erikoisrehukauppa vilkastuu kun elukat eivät tule mcpa-rehuilla kantaviksi :D :D Teitä on varoitettu ;D
Onko mutu vai perustuuko johonkin laajempaan tutkimukseen? Itse käytän perustamisvuonna suojaviljalle ja sen päälle vanhaa ohjetta, jonka mukaan ruiskutuksen ja sadonkorjuun väli pitää olla 40 päivää. Eli ruiskutan kesäkuun alussa ja korjaan vihantana elokuun alussa.
Ei oo mutu vaan tuto. Tai vati ::) Oikeasti... Em`mää vaan tiärä. Muinoin MCPA:n käyttö liitettiin elukoiden hormooniongelmiin jonka jälkeen tuon käyttöä rajotettiin uusilla ohjeilla. Voi olla että "pienannosmyrkkykauppiaat" tilasivat tuon määräyksen :D
Riippunee kans käyttömääristä.
-
Express.
+mcpa
Halpa ja tehokas yhdistelmä.
***Saakos mcpa tavaraa käyttää rehuksi samana kesänä?
saa, ku ei yleisesti huutele asiasta :D
siis sehän laitetaan syksyllä sinne niin ei ole mitään ongelmaa...
-
Joskus kuivana vuonna kyselin tuota jostain kasvinsuojelufirmasta. Sanoivat jäämiä jäävän. Tehtiin kokoviljasäilis sitten ei suojaviljasta. Suojaviljat puitiin 10 päivää rehunteon jälkeen ja oljet ja jyvät syötettiin. Jäämät ilmeisesti sitten jäävät vihneisiin. ;)
-
Joskus kuivana vuonna kyselin tuota jostain kasvinsuojelufirmasta. Sanoivat jäämiä jäävän. Tehtiin kokoviljasäilis sitten ei suojaviljasta. Suojaviljat puitiin 10 päivää rehunteon jälkeen ja oljet ja jyvät syötettiin. Jäämät ilmeisesti sitten jäävät vihneisiin. ;)
Nurmeenkin tuota ruikkinut, mutta ei siitä mainittavaa hyötyä näkynyt. Pöntön kyljessä kyllä ohjeet siihenkin, mutta aika nihkeetä jos heinän voi niittää vasta seuraavana kesänä. ;D
-
Juu. Mukavasti erikoisrehukauppa vilkastuu kun elukat eivät tule mcpa-rehuilla kantaviksi :D :D Teitä on varoitettu ;D
Onko mutu vai perustuuko johonkin laajempaan tutkimukseen? Itse käytän perustamisvuonna suojaviljalle ja sen päälle vanhaa ohjetta, jonka mukaan ruiskutuksen ja sadonkorjuun väli pitää olla 40 päivää. Eli ruiskutan kesäkuun alussa ja korjaan vihantana elokuun alussa.
Minkä ihmeen takia ruiskutus tähän väliin????
-
Juu. Mukavasti erikoisrehukauppa vilkastuu kun elukat eivät tule mcpa-rehuilla kantaviksi :D :D Teitä on varoitettu ;D
Onko mutu vai perustuuko johonkin laajempaan tutkimukseen? Itse käytän perustamisvuonna suojaviljalle ja sen päälle vanhaa ohjetta, jonka mukaan ruiskutuksen ja sadonkorjuun väli pitää olla 40 päivää. Eli ruiskutan kesäkuun alussa ja korjaan vihantana elokuun alussa.
Minkä ihmeen takia ruiskutus tähän väliin????
Ei luomuilija voi ymmärtää kuitenkaan, joten turha selittää ;D
-
no ne saa#anan savipäät ja pillikeet valtaa tällä välin kylvöksen ;)
-
no ne saa#anan savipäät ja pillikeet valtaa tällä välin kylvöksen ;)
Sinne ne häviävät elukoitten suuhun ja saavat hiukan hiveniä samalla!
-
Juu. Mukavasti erikoisrehukauppa vilkastuu kun elukat eivät tule mcpa-rehuilla kantaviksi :D :D Teitä on varoitettu ;D
Onko mutu vai perustuuko johonkin laajempaan tutkimukseen? Itse käytän perustamisvuonna suojaviljalle ja sen päälle vanhaa ohjetta, jonka mukaan ruiskutuksen ja sadonkorjuun väli pitää olla 40 päivää. Eli ruiskutan kesäkuun alussa ja korjaan vihantana elokuun alussa.
Minkä ihmeen takia ruiskutus tähän väliin????
Normi ruiskutusaika tuo kait on. ??? Perustamis keväänä hyvin tehty rikkakasvien torjunta haittaa vähiten nurmen kasvua ja käyttöä. Sen jälkeen kun nurmen on saanut riittävällä tiheydellä kasvamaan, niin niitto x3 per kesä riittää kasvuston puhtaana pitoon.
-
Juu. Mukavasti erikoisrehukauppa vilkastuu kun elukat eivät tule mcpa-rehuilla kantaviksi :D :D Teitä on varoitettu ;D
Onko mutu vai perustuuko johonkin laajempaan tutkimukseen? Itse käytän perustamisvuonna suojaviljalle ja sen päälle vanhaa ohjetta, jonka mukaan ruiskutuksen ja sadonkorjuun väli pitää olla 40 päivää. Eli ruiskutan kesäkuun alussa ja korjaan vihantana elokuun alussa.
Minkä ihmeen takia ruiskutus tähän väliin????
Normi ruiskutusaika tuo kait on. ??? Perustamis keväänä hyvin tehty rikkakasvien torjunta haittaa vähiten nurmen kasvua ja käyttöä. Sen jälkeen kun nurmen on saanut riittävällä tiheydellä kasvamaan, niin niitto x3 per kesä riittää kasvuston puhtaana pitoon.
Jos nyt turhia ruiskutuksia oikeasti halutaan välttää, niin tälläisissä tapauksissa kun ns puhdistusniitto tulee pian perään, olisi säästön paikka. Samoin vähennetään torjunta-ainejäämiä lopputuotteessa. Veikkaan, että nyt tässä mennään kauppiaan leikanarussa.
-
Juu. Mukavasti erikoisrehukauppa vilkastuu kun elukat eivät tule mcpa-rehuilla kantaviksi :D :D Teitä on varoitettu ;D
Onko mutu vai perustuuko johonkin laajempaan tutkimukseen? Itse käytän perustamisvuonna suojaviljalle ja sen päälle vanhaa ohjetta, jonka mukaan ruiskutuksen ja sadonkorjuun väli pitää olla 40 päivää. Eli ruiskutan kesäkuun alussa ja korjaan vihantana elokuun alussa.
Minkä ihmeen takia ruiskutus tähän väliin????
Normi ruiskutusaika tuo kait on. ??? Perustamis keväänä hyvin tehty rikkakasvien torjunta haittaa vähiten nurmen kasvua ja käyttöä. Sen jälkeen kun nurmen on saanut riittävällä tiheydellä kasvamaan, niin niitto x3 per kesä riittää kasvuston puhtaana pitoon.
Jos nyt turhia ruiskutuksia oikeasti halutaan välttää, niin tälläisissä tapauksissa kun ns puhdistusniitto tulee pian perään, olisi säästön paikka. Samoin vähennetään torjunta-ainejäämiä lopputuotteessa. Veikkaan, että nyt tässä mennään kauppiaan leikanarussa.
Torjunta-ainejäämissä olet toki oikeassa, mutta minun mielestä tuo perustamisvuoden ruiskutus on tärkeä, koska sillä saadaan edullisesti torjuttua kevätitoiset rikat + valvatti, voikukka yms leveälehtiset rikat, jolloin varsinaisiin satovuosiin päästään puhtailla kasvustoilla. Lisäksi syyspuolella voidaan valita tehdään vihantaviljaksi, vai annetaanko kypsyä puintikuntoon.
-
no ne saa#anan savipäät ja pillikeet valtaa tällä välin kylvöksen ;)
Sinne ne häviävät elukoitten suuhun ja saavat hiukan hiveniä samalla!
Olen samaa mieltä. Ja haluan painottaa sanaa hiukan. Sillä vain hiukan niistä todellakin tulee. Naudoille yliannoksina haitallista kaliumia sen sijaan kyllä tulee 3* enemmän kuin vaikka timoteistä ;)
-
SantaMaria ostaa landehoon paskaheini...yrttitarhat maustetuotantoon. ;D
-
SantaMaria ostaa landehoon paskaheini...yrttitarhat maustetuotantoon. ;D
Landehoo saa pellot tuottamaan lähinnä juhannusyönä. Joka kouralliseen sattuu vähintään 7 tai 9 erilaista kukkaa, voi myydä ennustusvälineitä kylän ikäneidoille ???
-
Olen samaa mieltä. Ja haluan painottaa sanaa hiukan. Sillä vain hiukan niistä todellakin tulee. Naudoille yliannoksina haitallista kaliumia sen sijaan kyllä tulee 3* enemmän kuin vaikka timoteistä ;)
Hys!! Timoteimiehet suuttuu taas. Sehän on korsirehun perusta, satoisakin jos sattuu satamaan oikeisiin aikoihin ja saattaa siitä saada toistakin satoa. Ja lehmäthän vaan halvaantuu, ei sille voi mitään.....;D ;D
-
Olen samaa mieltä. Ja haluan painottaa sanaa hiukan. Sillä vain hiukan niistä todellakin tulee. Naudoille yliannoksina haitallista kaliumia sen sijaan kyllä tulee 3* enemmän kuin vaikka timoteistä ;)
Hys!! Timoteimiehet suuttuu taas. Sehän on korsirehun perusta, satoisakin jos sattuu satamaan oikeisiin aikoihin ja saattaa siitä saada toistakin satoa. Ja lehmäthän vaan halvaantuu, ei sille voi mitään.....;D ;D
Timppa on hyvä heinä. Meinaatko että tästä on syntymässä väittely :D
-
Timppa on hyvä heinä. Meinaatko että tästä on syntymässä väittely :D
On se hyvä mauste, ehkä 10-15% kasvustosta sopii olla ;) Mutta ethän sääkä pelkkää suolaa syö??
-
Olen samaa mieltä. Ja haluan painottaa sanaa hiukan. Sillä vain hiukan niistä todellakin tulee. Naudoille yliannoksina haitallista kaliumia sen sijaan kyllä tulee 3* enemmän kuin vaikka timoteistä ;)
Hys!! Timoteimiehet suuttuu taas. Sehän on korsirehun perusta, satoisakin jos sattuu satamaan oikeisiin aikoihin ja saattaa siitä saada toistakin satoa. Ja lehmäthän vaan halvaantuu, ei sille voi mitään.....;D ;D
En minä suutu, mutta mitään muuta monivuotistaheinää ei ole koskaan viljelty. Apupaska ja starane tappaneet apilat, ja muut turhakkeet. ;D Ainakin näissä kivikoissa erittäin satoisa, ja saimaa pitää kosteudesta huolen.
-
Timppa on hyvä heinä. Meinaatko että tästä on syntymässä väittely :D
On se hyvä mauste, ehkä 10-15% kasvustosta sopii olla ;) Mutta ethän sääkä pelkkää suolaa syö??
Kyl 40% vielä menee.. Siis timoteitä.. Jos mun pitäisi valita timotein ja nurminadan välillä niin timotei voittaisi ::) Ei satoisuudessa mutta muuten. Nata kasvaa paremmin höttöä ::)
-
Juu. Mukavasti erikoisrehukauppa vilkastuu kun elukat eivät tule mcpa-rehuilla kantaviksi :D :D Teitä on varoitettu ;D
Onko mutu vai perustuuko johonkin laajempaan tutkimukseen? Itse käytän perustamisvuonna suojaviljalle ja sen päälle vanhaa ohjetta, jonka mukaan ruiskutuksen ja sadonkorjuun väli pitää olla 40 päivää. Eli ruiskutan kesäkuun alussa ja korjaan vihantana elokuun alussa.
Minkä ihmeen takia ruiskutus tähän väliin????
Normi ruiskutusaika tuo kait on. ??? Perustamis keväänä hyvin tehty rikkakasvien torjunta haittaa vähiten nurmen kasvua ja käyttöä. Sen jälkeen kun nurmen on saanut riittävällä tiheydellä kasvamaan, niin niitto x3 per kesä riittää kasvuston puhtaana pitoon.
Jos nyt turhia ruiskutuksia oikeasti halutaan välttää, niin tälläisissä tapauksissa kun ns puhdistusniitto tulee pian perään, olisi säästön paikka. Samoin vähennetään torjunta-ainejäämiä lopputuotteessa. Veikkaan, että nyt tässä mennään kauppiaan leikanarussa.
Torjunta-ainejäämissä olet toki oikeassa, mutta minun mielestä tuo perustamisvuoden ruiskutus on tärkeä, koska sillä saadaan edullisesti torjuttua kevätitoiset rikat + valvatti, voikukka yms leveälehtiset rikat, jolloin varsinaisiin satovuosiin päästään puhtailla kasvustoilla. Lisäksi syyspuolella voidaan valita tehdään vihantaviljaksi, vai annetaanko kypsyä puintikuntoon.
Mikä tarkoitus on päästä ''puhtaisiin'' kasvustoihin?
Kokemukseni mukaan elukoitten pöydälle ei jää koskaan oheiskasveja. Itse asiassa eläimet hamuavat niitä ensimmäisenä. Jos joukossa on joku piikkinen ohdakkeen varsi, niin nekin menevät suihin mieluusti. Luonnonheinärehut ovat eläinten herkkua. Oheiskasvit monipuolistavat, kohtuu määrissä tietenkin, eläinten rehua;
maittavuus ja haluttavuus useinmiten paranee ja hivenaineiden sekä muiden hyötyaineiden saanti paranee.
Yksipuolinen monokulttuurinen, runsaasti apulannoitettu säilörehu aiheuttaa eläimelle monia vatsan stressitiloja ja sitä myöden sairauksia ja sitä myöden ylimääräisiä kustannuksia sekä lopputuotteen huonoa sisäistä laatua.
Hyvät laidunnurmiseoksetkin sisältävät jo monia erilaisia nurmikasveja ja apiloita. Miksi siis ei säilörehunurmissa?
-
no ne saa#anan savipäät ja pillikeet valtaa tällä välin kylvöksen ;)
Sinne ne häviävät elukoitten suuhun ja saavat hiukan hiveniä samalla!
Olen samaa mieltä. Ja haluan painottaa sanaa hiukan. Sillä vain hiukan niistä todellakin tulee. Naudoille yliannoksina haitallista kaliumia sen sijaan kyllä tulee 3* enemmän kuin vaikka timoteistä ;)
Kumpi sitten on parempi; hiukan jotain ylimääräistä vai yksipuolisen stressirehun aiheuttamat kokonaisvaltaiset terveyshaitat?
-
SantaMaria ostaa landehoon paskaheini...yrttitarhat maustetuotantoon. ;D
Landehoo saa pellot tuottamaan lähinnä juhannusyönä. Joka kouralliseen sattuu vähintään 7 tai 9 erilaista kukkaa, voi myydä ennustusvälineitä kylän ikäneidoille ???
Jortikalata loppui taas asiat!! ;D
-
no ne saa#anan savipäät ja pillikeet valtaa tällä välin kylvöksen ;)
Sinne ne häviävät elukoitten suuhun ja saavat hiukan hiveniä samalla!
Olen samaa mieltä. Ja haluan painottaa sanaa hiukan. Sillä vain hiukan niistä todellakin tulee. Naudoille yliannoksina haitallista kaliumia sen sijaan kyllä tulee 3* enemmän kuin vaikka timoteistä ;)
Kumpi sitten on parempi; hiukan jotain ylimääräistä vai yksipuolisen stressirehun aiheuttamat kokonaisvaltaiset terveyshaitat?
Rikkaruohoja ei voi perustella hivenainesaannin turvaamisella, se on mun pointti tässä 8)
-
SantaMaria ostaa landehoon paskaheini...yrttitarhat maustetuotantoon. ;D
Landehoo saa pellot tuottamaan lähinnä juhannusyönä. Joka kouralliseen sattuu vähintään 7 tai 9 erilaista kukkaa, voi myydä ennustusvälineitä kylän ikäneidoille ???
Jortikalata loppui taas asiat!! ;D
Näin on ;D Mutta... tuon bisnesidean saa pitää enkä ole vaatimassa provikkoja 8)
-
Kukaan ei maininnu vielä mitään Apilamädästä...nurmilla kai kannattaisi pitää katkoa välillä apilasta ja laittaa kiertoon muuta. Muuten alkaa jossain vaiheessa syntyä mystisiä apilan tuhoja. Laitetaanko niitä sitten käytännössä vain talven piikkiin...ja lisätään apilan siementä vaikka kyse on jostain muusta...
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/nurmiyhdistys/Nurmitieto/sisallysluettelo/235_apilamata.pdf
-
Kukaan ei maininnu vielä mitään Apilamädästä...nurmilla kai kannattaisi pitää katkoa välillä apilasta ja laittaa kiertoon muuta. Muuten alkaa jossain vaiheessa syntyä mystisiä apilan tuhoja. Laitetaanko niitä sitten käytännössä vain talven piikkiin...ja lisätään apilan siementä vaikka kyse on jostain muusta...
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/nurmiyhdistys/Nurmitieto/sisallysluettelo/235_apilamata.pdf
Juu, apilaa ei voi pitää liian pitkään samalla lohkolla
-
Jonkin verran noissa lajikkeissa on eroja tuon mädänkin suhteen. Olisko keltamaite tai sinimailanen hyvä kasvi tekohengitykseen kun apilanurmi uhkaa käydä heikonlaiseksi? Tai vaikka virna ??? Onneks itellä ei vielä pitäis olla pitkään aikaan murhetta apilamädän kanssa kun on vasta toisen vuoden apilanurmia kierrossa. Valkoapila ei vissiin ole niin herkkä apilamädälle... Pihanurmikolla ainakin menestyy vuodesta toiseen ja näyttäis pysyvän laitumellakin vaikka on yritetty tappaa myrkyllä ::) Jostain luin että luonnon valkoapila ei olisi kovin maistuvaa naudalle. Ja ne landehoon mainitsemat pillikkeet ym. oheiskasvit ei kuulu ainakaan lypsykarjan ruokavalioon. Lihakarjalla ei tietenkään ole ihan niin tarkkaa... Todisteet on olemassa tiettyjen rikkakasvien haitallisuudesta naudalle.
-
Osa palkokasvien taudeista on lajispesifejä, mutta sitten on paljon myös sellaisia "yleistauteja", jotka purevat palkokasviin kuin palkokasviin. Eli apilalle pitää olla vähintään kaksi täysin apilatonta välivuotta, niin silloin homma voi toimia. Näin siis intensiivisessä viljelykierrossa, ikinurmilla apila ja se taudit saavuttavat ajan kuluessa jonkunlaisen tasapainon keskenään. Ja kierrossa vähintään yksi täysin palkokasviton vuosi.
Petri
-
Itsellä viljelyssä todellla pitkäikäisiä apilapitoisia nurmia, jossa apilapitoisuus on noin 20-30%.
Apilan taudeista ei ole mitään haittaa heinäseos kasvustoissa tuollaisilla apila tiheyksillä.
-
Jonkin verran noissa lajikkeissa on eroja tuon mädänkin suhteen. Olisko keltamaite tai sinimailanen hyvä kasvi tekohengitykseen kun apilanurmi uhkaa käydä heikonlaiseksi? Tai vaikka virna ??? Onneks itellä ei vielä pitäis olla pitkään aikaan murhetta apilamädän kanssa kun on vasta toisen vuoden apilanurmia kierrossa. Valkoapila ei vissiin ole niin herkkä apilamädälle... Pihanurmikolla ainakin menestyy vuodesta toiseen ja näyttäis pysyvän laitumellakin vaikka on yritetty tappaa myrkyllä ::) Jostain luin että luonnon valkoapila ei olisi kovin maistuvaa naudalle. Ja ne landehoon mainitsemat pillikkeet ym. oheiskasvit ei kuulu ainakaan lypsykarjan ruokavalioon. Lihakarjalla ei tietenkään ole ihan niin tarkkaa... Todisteet on olemassa tiettyjen rikkakasvien haitallisuudesta naudalle.
Keltamaite. Pitääkin muistaa katsoa keväällä että mitä keltamaitteista on jäljellä. Kylvettiiin tuota vähän, tulos 1 vuotena oli hyvin..... kohteliaasti sanottuna -vaatimaton :D
-
Parin kymmenen vuoden aikana ei ole ollut apilamätää. Tosin viljelytaukojakin on ollut.
Tarkoitus tulevaisuuteen on pitää pidempiä apilalaitumia, jossa pääapila on valkoapila muiden syöttönurmikasvien kanssa.
-
Parin kymmenen vuoden aikana ei ole ollut apilamätää. Tosin viljelytaukojakin on ollut.
Tarkoitus tulevaisuuteen on pitää pidempiä apilalaitumia, jossa pääapila on valkoapila muiden syöttönurmikasvien kanssa.
Nyt loppui taas asia joten kirjoitan vierestä. Onko sulla LanHan ollut ongelmia apinamädästä ;D Tuhoaa kuulemma aivoista kertojan rattaan ??? Aivot pyörivät sen jälkeen hitaammin kuin muilla ;D
-
no ne saa#anan savipäät ja pillikeet valtaa tällä välin kylvöksen ;)
Sinne ne häviävät elukoitten suuhun ja saavat hiukan hiveniä samalla!
Olen samaa mieltä. Ja haluan painottaa sanaa hiukan. Sillä vain hiukan niistä todellakin tulee. Naudoille yliannoksina haitallista kaliumia sen sijaan kyllä tulee 3* enemmän kuin vaikka timoteistä ;)
Kumpi sitten on parempi; hiukan jotain ylimääräistä vai yksipuolisen stressirehun aiheuttamat kokonaisvaltaiset terveyshaitat?
ylensä roska ei jää kylvös heinällä sanaan "hiukan" vaan jotain enee....
-
Parin kymmenen vuoden aikana ei ole ollut apilamätää. Tosin viljelytaukojakin on ollut.
Tarkoitus tulevaisuuteen on pitää pidempiä apilalaitumia, jossa pääapila on valkoapila muiden syöttönurmikasvien kanssa.
Nyt loppui taas asia joten kirjoitan vierestä. Onko sulla LanHan ollut ongelmia apinamädästä ;D Tuhoaa kuulemma aivoista kertojan rattaan ??? Aivot pyörivät sen jälkeen hitaammin kuin muilla ;D
Sinullekkin ohje, jotta pysyisit asiassa (Jortikan ongelma myrkkjen aiheuttama sairaalloinen ylivilkkaus): Syö LUOMU-voita, niin aivosi pysyvät kunnossa ja järjestyksessä. Lopeta itsesi myrkyttäminen ja vähäravinteisen ELINtarvikkeen käyttö: saat elämän. Syö luomuRUOKAA: saat enemmän elämää.
-
Ostettiin 80 luvulla pitkään viljelemättä olevia peltoja joissa tosin oli kylvöheinää jonkin verran mutta kaikkea muuta luonnonheinää.
Teimme ne kuivaksi heinäksi ja kylllä ne maittoivat valtavan hyvin lehmille.Mitä enemmän paasataan lannoitteita sitä huonommin ne rehut maittavat,jos lehmä saisi valita se ei söisi typellä myrkytettyjä ollenkaan.
Kaverilla olisi Kysymys: miten viljelisit luomussa multamaata jonka fosforiarvot ovat arvelluttavan korkeat,mutta kali on O ,karjanlantaa olisi tarjolla ,mutta sitähän ei saa laittaa.Ensi kesänä on tarkoitus laittaa
viherlannoitusnurmea.Kalia voisi korjata virtsalla ei tosin viherlannoitus vuotena..PH on 5,9
-
Kaverilla olisi Kysymys: miten viljelisit luomussa multamaata jonka fosforiarvot ovat arvelluttavan korkeat,mutta kali on O ,karjanlantaa olisi tarjolla ,mutta sitähän ei saa laittaa.Ensi kesänä on tarkoitus laittaa
viherlannoitusnurmea.Kalia voisi korjata virtsalla ei tosin viherlannoitus vuotena..PH on 5,9
Jos rahti Siilinjärveltä on kohtuullinen, niin biotiittia jonkinmoinen annos. Patenttikalia, jotain "luonnon" kalisuolaa, saa myös nyt osoitettuun tarpeeseen (analyysi) kohtuudella käyttää.
Meillä fosforit eivät ole arveluttavan korkealla, mutta riittävät, mutta kali samoin nollilla. Noiden kanssa koetetaan värkätä, tosin Siilinjärvi on kohtuuttoman kaukana.
Petri