Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kylmis - 30.01.11 - klo:14:43
-
Pitäisi ns. kakkoskoneelle varata enemmän eläkepäiviä ja olen alustavasti katsellut korvaajaa tilalle otsikon tyyppisistä koneista. Tehoa kun saisi olla 100-120hp, vuosimalli väliltä 2000-2005 ja tunteja ei yli neljää tonnia. Siinä muut speksit. 6800 olisi suosikki, mutta tarjontaa vähän. 8050 olisi enemmän tarjolla. Ei ole aikaisempaa kokemusta valmetin kuutoskoneista ja sen takia kaipailisin tuosta kokemuksia. Käsittääkseni tekniikka on koeteltua ja huoltomiehen mukaan voi huoletta nostaa tehoja 120-130 väliin, kone sen kestää. Tuo tehonlisäys tulisi sitten optiona. Eniten askarruttaa tuo kankeus. Nuo nelipyttyiset on olleet aika käteviä ahtaissa paikoissa. Jos kutonen on kovin kankea, niin esim. metsäajoa ei sitten kannata harkita. Onkohan noiden polttoainetaloudessa paljon eroa suuntaan tai toiseen? Kuvittelisin, että kutonen olisi omalla tavallaan jämäkämpi noissa vetohommissa, kun painoa on enemmän, niin pitoakin olisi sitten enemmän.
Tuossa jotain pohjaa jolla olen liikeellä. Heittäkäähän Valmettimiehet kommenttia...
Niin ja peruskankea vaihteisto riittää. Haitekki on jo liian luksusta...
-
Netissä näky olevan 6900 eli kuutoskoneella juhlamalli myytävänä ,oliskoha se Turun valtralla ,oli siisti.
-
Kutonen!
Tiellä ja pellolla huomattavasti vakaampi ajettava pitemmän akselivälin johdosta. Painavaksi tuota kutostakaan ei voi kyllä väittää. Painaa saman kuin N-sarjalainen ja todellisuudessa N-sarjalainen yleensä painavempi. Oma ex 8150 HHT etukuormaajalla punnittuna tasan 6t.
Virivaraa on kyllä huomattavasti enemmän kun tuo 120-130hp. Omassa 8150 oli reilu 160hp tapilla eikä se siitä valittanu. Ketteryydessä tietysti hieman häviää neloselle, mutta rajoittimet ruuvattuna ihan siedettävä. Tuo meidän kone ainakin meni oikeissa töissä kohtuu vähällä naftalla, mutta tuntui että se söi nurkkapyörityksessäkin saman.
Jos tuohon kutoseen päädyt niin katsele -01 tai uudempia malleja niin saat tehokkaamman nostolaitteen.
-
Meillähän on 6800...jos oikein jotain vetää tarttee,varsinkin lämpimässä niin 8050,8150..etc.Eikös 2000 vuoden jälkeen malli ole 6850.
Kylmis tähtäs aika lailla tulevaisuuteen mallihaarukalla vuoteen 20005... ;)
-
En kerinny korjaamaan, mutta tavoitteet on näissä investoinneissa ollu aina hyvin pitkällä.
-
Pitäisi ns. kakkoskoneelle varata enemmän eläkepäiviä ja olen alustavasti katsellut korvaajaa tilalle otsikon tyyppisistä koneista. Tehoa kun saisi olla 100-120hp, vuosimalli väliltä 2000-2005 ja tunteja ei yli neljää tonnia. Siinä muut speksit. 6800 olisi suosikki, mutta tarjontaa vähän. 8050 olisi enemmän tarjolla. Ei ole aikaisempaa kokemusta valmetin kuutoskoneista ja sen takia kaipailisin tuosta kokemuksia. Käsittääkseni tekniikka on koeteltua ja huoltomiehen mukaan voi huoletta nostaa tehoja 120-130 väliin, kone sen kestää. Tuo tehonlisäys tulisi sitten optiona. Eniten askarruttaa tuo kankeus. Nuo nelipyttyiset on olleet aika käteviä ahtaissa paikoissa. Jos kutonen on kovin kankea, niin esim. metsäajoa ei sitten kannata harkita. Onkohan noiden polttoainetaloudessa paljon eroa suuntaan tai toiseen? Kuvittelisin, että kutonen olisi omalla tavallaan jämäkämpi noissa vetohommissa, kun painoa on enemmän, niin pitoakin olisi sitten enemmän.
Tuossa jotain pohjaa jolla olen liikeellä. Heittäkäähän Valmettimiehet kommenttia...
Niin ja peruskankea vaihteisto riittää. Haitekki on jo liian luksusta...
Ota vaan kutonen on vakaampi ja mahtuu kyl metsäänkin ,,,,,,,,,,,,å
;;;;;;;;;;;;;;;;;;;Å
-
Itellä 6800 vm. 2000 tunteja tullu huimat 2200h nopealla perällä, ja ajovoimanotolla. pirun ketterä kone perunan istutuksessa on aivan omiaan, kääntyy tosi hyvin, ja on sopivasti voimaa noihin istutuksiin, ja 3m jyräkombin vetoon. metässä hyvän ketterä ja voimaa tarpeeksi.'
Miinukset:
noukka kevyt
lyhyt akseliväli= nypyyttää tiellä tyhjänä.
Jos vielä valittisin nii hitech ehdottomasti, pikavaihteetkin mukavemmat.
No noilla tunneilla mitä tulee niin liiankin hyvä, pyytävät noista kyllä vielä aika paljon ottaen huomioon että uutena maksanut n255 000mk 42000e
Maakärryjä joskus sillä kutosen kaverina vedetään niin siinä sais olla painoa enemmän, mutta onko sellasta konetta olemaassakaan mikä sopisi joka hommaan. viljatilalle hyvä kones.
-
Jos pienemmät koneet kerran jää taloon niin ilman muuta kuutoskoneella. Ennenkuin itse hankin ensimmäisen kuutoskoneisen niin naureskelin noille kuutos-uskovaisille kun itse pärjäsin kolmepyttyisellä ja neloskoneella, mutta on se vaan kivampi kuunnella tasaista murinaa kuin neloskoneen pärinää. En mää kyllä mitään järkisyytä keksi kumpi kannattaa ostaa, tosin täytyy sanoa että kyllä 8450 ainakin on aika sitkeävetoinen jo 1000 kierroksesta asti.
-
laita nyt kerralla kunnon traktori jontikka 6800 ja jätä nuo valtrat rasvakourille
-
Jos tarttet voimaa luokassa yli 100 hevosta, laita kuutonen.
Merkin luonnollisesti valitset maksajana itse.
-
8050
-
6650 hitekki ja 8050 Mega löytyy talosta,
tuo hitekki turbiinilla ja etukuormaajalla.
on niissä selkeä ero, kyllä tuo kutonen on vetokones,
paperilla pitäs löytyä sama tehomäärä, kumpikin vakiotällissä....
"kankeus" riippuu paljolti rengaskoosta ja raideleveydestä , sekä
rajotinruuvien asennosta.
kyntökoneena kutonen jämäkämpi, johtuu toki rengaskoosta,
mut polttoainekulutuksessa kutonen kyntöhommassa
vähemmän vie löpöä verrattuna neloskoneiseen hitekkiin
eipä niissä muuta eroa ole ulkomitoissa keskenään ku
kutonen on noin 30 cm pitempi, lisäksi rengastus eroavaisuutta,
muutoin sama perusrakenne.
megalla mettähommat, on ajovoimanotto, ja talveksi
"joutilas" siihen hommaan, ei ny kauheen kankee ja liikkuu
huonommassakin maastossa, mettäkärry vetävä (brunetin perästä)
aika pahasta paikasta sillä liikkuu, kun traktorissa ketjut ja
kärryssä kanssa toisissa pyörissä (kulkee puuterilumessa kuopimatta)
-
6900 tais olla tehonnostoa ajatellen se huono puoli että on ns. pienellä perällä joka oli Mezzoissa ennen 2001 vuotta.
Jos pilkekoneen pyöritykseen ym. on joku joutilas pikkukone, niin melkein laittaisin tuon 8050 tai 8150. Metsäajo tuskin sen suurempi ongelma kutosella kuin nelosellakaan, harvoin tulee eteen niin tiukkoja ajolinjoja että tuo 30 oikeasti merkkais. Lisäksi Neloskoneinen ilman ek:ta pikkusen köykänen metsävaunun eteen. Metässä ei painosta ole yleensä mitään haittaa, päinvastoin.
Tehoa jos meinaa joskus nostaa niin turbiinikytkin kannattaa ainakin kutosesta jättää pois.
-
Åikeastaan olis parei jos ei Valtua ollenkaan ,,,,,,,,,,,?
;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;Å
-
6650 hitekki ja 8050 Mega löytyy talosta,
tuo hitekki turbiinilla ja etukuormaajalla.
on niissä selkeä ero, kyllä tuo kutonen on vetokones,
paperilla pitäs löytyä sama tehomäärä, kumpikin vakiotällissä....
"kankeus" riippuu paljolti rengaskoosta ja raideleveydestä , sekä
rajotinruuvien asennosta.
kyntökoneena kutonen jämäkämpi, johtuu toki rengaskoosta,
mut polttoainekulutuksessa kutonen kyntöhommassa
vähemmän vie löpöä verrattuna neloskoneiseen hitekkiin
eipä niissä muuta eroa ole ulkomitoissa keskenään ku
kutonen on noin 30 cm pitempi, lisäksi rengastus eroavaisuutta,
muutoin sama perusrakenne.
megalla mettähommat, on ajovoimanotto, ja talveksi
"joutilas" siihen hommaan, ei ny kauheen kankee ja liikkuu
huonommassakin maastossa, mettäkärry vetävä (brunetin perästä)
aika pahasta paikasta sillä liikkuu, kun traktorissa ketjut ja
kärryssä kanssa toisissa pyörissä (kulkee puuterilumessa kuopimatta)
Miten rengaskoko vaikuttaa kääntyvyyteen? Meneekö se niin, että mitä leveämpi rengas, niin sen enemmän jarruttaa. Tuossa olisi yksi kone kiikarissa, jossa olisi 600/65x38 rengastus. Tuntuu vaan liian leveältä kyntöhommiin. Muussa peltotyöskentelyssä onkin varmaan ihan paikallaan.
-
Miten rengaskoko vaikuttaa kääntyvyyteen? Meneekö se niin, että mitä leveämpi rengas, niin sen enemmän jarruttaa. Tuossa olisi yksi kone kiikarissa, jossa olisi 600/65x38 rengastus. Tuntuu vaan liian leveältä kyntöhommiin. Muussa peltotyöskentelyssä onkin varmaan ihan paikallaan.
600:n ihan sopiva kyntörengas ::) Ei kait siitä leveydestä kääntyvyyteen muuta haittaa , kuin rajoittimet pitää vähän ennemmin pistää toppaamaan. Jotta ei ole kylkipellit tuulilasissa ::)
-
Jos näyttää ettei sovi vakoon rengas niin laita viimeiseen(siin) siipiin vaon avartimet. Viime syksynä näin melkoisen kamalaa kyntöjälkeä yhdellä pellolla ihan lähellä. Mammuttirenkailla harrasti kyntöä ja jäljet näkyi vielä kauan vaikka lunta oli maassa reilusti. Tuo 600 rengas on ihan sopivan kokoinen tuon kokoluokan vehkeeseen. Uusia renkaita ostaessa tietenkin harmittaa kun on isommat renkaat, mutta eipä niistä muuten ole haittaa jos ovista mahtuu sisälle.
-
Ei se kutonen tosiaan metsässä eroa neloskoneesta kankeudessa, ei ainakaan niin paljoa että sillä olis jotain käytännön merkitystä, samaa ittekkin kyllä aina epäilin ennenkö 8150 rupesin pölliä kuskaahan. Uran vierestä puut leimattu jos niin tarkasti tekee tien että tuo kääntyvyysero tulee lukuun :D
Polttoaineen kulutuksessakin nuo taitaa mennä aika tasan, tietty jos sitä megaa oikein rupiaa ruuvaahan niin varmaan naftaakin saa kuluttaan
-
Kiitoksia. Se on mukavaa, kun tulee järkeviä näkemyksiä asian tiimoilta. Tero erityisesti oli hyvin kartalla ;)
-
Sitä piti viä sanomani, että itte räknäilin joskus tuntikulutukseksi alle 5 litran mettäajos, 8150 on siis tuo kone. Kunnon vedätyshommaan ei kyseinen laite oo viä joutunutkaan että en osaa sanoo paljonko sen saa kuluttaan
-
Mettässä ei mielestäni löpöä juuri kulu, koska homma semmoista jouhkimista. Kustannukset kohdistuu lähinnä renkaisiin ja ihmeellisiin (metsässä ominaisiin) haavereihin :(
-
Mettässä ei mielestäni löpöä juuri kulu, koska homma semmoista jouhkimista. Kustannukset kohdistuu lähinnä renkaisiin ja ihmeellisiin (metsässä ominaisiin) haavereihin :(
Niinpä...haavereista tulikin mieleeni, että aamupäivällä aurasin (etukuormaajatraktorilla ja kuormaajalla) metsätietä, että pääsis hakemaan (rankakouralla) pöllejä kasasta. No juur se kasan kohdalla liuku härveli ojaan sevverta pitkälle, ettei tullu pois. Paitti siinä yrittäessä imi pöllinpäästä tikut eturenkaan ja vanteen väliin ja ilman pihalle. Takavetovalmetilla (ketjut on ) vetämällä tuli Maxxumi (ei oo ketjuja) ojasta ja rengas vaan täytyy vielä viedä fiksattavaksi.
-
6650 hitekki ja 8050 Mega löytyy talosta,
tuo hitekki turbiinilla ja etukuormaajalla.
on niissä selkeä ero, kyllä tuo kutonen on vetokones,
paperilla pitäs löytyä sama tehomäärä, kumpikin vakiotällissä....
"kankeus" riippuu paljolti rengaskoosta ja raideleveydestä , sekä
rajotinruuvien asennosta.
kyntökoneena kutonen jämäkämpi, johtuu toki rengaskoosta,
mut polttoainekulutuksessa kutonen kyntöhommassa
vähemmän vie löpöä verrattuna neloskoneiseen hitekkiin
eipä niissä muuta eroa ole ulkomitoissa keskenään ku
kutonen on noin 30 cm pitempi, lisäksi rengastus eroavaisuutta,
muutoin sama perusrakenne.
megalla mettähommat, on ajovoimanotto, ja talveksi
"joutilas" siihen hommaan, ei ny kauheen kankee ja liikkuu
huonommassakin maastossa, mettäkärry vetävä (brunetin perästä)
aika pahasta paikasta sillä liikkuu, kun traktorissa ketjut ja
kärryssä kanssa toisissa pyörissä (kulkee puuterilumessa kuopimatta)
Miten rengaskoko vaikuttaa kääntyvyyteen? Meneekö se niin, että mitä leveämpi rengas, niin sen enemmän jarruttaa. Tuossa olisi yksi kone kiikarissa, jossa olisi 600/65x38 rengastus. Tuntuu vaan liian leveältä kyntöhommiin. Muussa peltotyöskentelyssä onkin varmaan ihan paikallaan.
Renkaan koko enempi vaikuttaa, esim. 14,9-28 etuset,
kääntyy hivenen näppärämmin kun 16,9-28 rengaskoolla oleva,
tähän toki vaikuttaa raideleveys, lisäksi vaikuttaa rajoitinruuvien
asento, ruuvaamalla syvemmälle ketterämpi mutta konepellit vaarassa
saada osumaa renkaasta kun etuakseli kallellaan maastossa
yks hyvä kutosen etu... etulevikkeillä saa kääntää huoletta, ei osu
kiinni hytin rappusiin, 4- kone tästä syystä paljon kankeampi,
kun ei kärsi kääntää ääriasentoon, osuu rappusiin kiinni.
etulevikkeillä, huomaa vallankin kylvölannottimen kanssa