Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: jupexx - 25.01.11 - klo:17:36
-
Ensimmäiset pihaton luonnokset on pöydällä ja haluttaisi vähän punakynää käyttää käytävissä kun on neliöitä niin per... paljon.
Eli 3+1 robottipihatto kyseessä. Ruokintaparsilla ja peilikuvana laajennettava.
Paljonko on käytävien mitat että on tarpeeksi muttei liikaa?
Tässä versiossa hiehoilla 3m. Lehmillä pöydän vieressä 1,5m parsi ja 3m. käytävä ja makuuparsien välissä 3m. käytävä.
Välikäytävät tuplamakuuparsien kohdalla on robotin vieressä 4,5m (vapaa väli), yksi 2,4 metrinen ja 4,5 metrinen jossa juottoaltaat ja karjaharja.
Kiitos etukäteen ASIALLISISTA vastauksista :)
-
Opiskeluaineisto olisi tuolla:
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts137.pdf
Oma mielipiteeni on, että noissakin normeissa olisi punakynälle töitä. Ne on suoraan lainattu Tanskasta, jossa rakennuskustannukset ovat paljon pienemmät kuin täällä.
-
edelleen ihmetyttää tämä yleinen 3+1 jossa 1,2 metrillä on lehmillä ruokintapöytätilaa 40 cm ja hiehoilla 1,2 m. mieluiten 2+2 tai 3+3. Käytävämitoituksissa säästää neliöt väärässä paikassa, jostain muusta on sitte vara tinkiä...
-
edelleen ihmetyttää tämä yleinen 3+1 jossa 1,2 metrillä on lehmillä ruokintapöytätilaa 40 cm ja hiehoilla 1,2 m. mieluiten 2+2 tai 3+3. Käytävämitoituksissa säästää neliöt väärässä paikassa, jostain muusta on sitte vara tinkiä...
2 rivinen on tosi tehoton tilan käytön suhteen. 3+0 ratkaisua on mietitty jossa hiehot päädyssä mutta siinäkin on monta huonoa puolta. 3+1 on tähän pihaan ja systeemeihin toimivin ratkaisu. Ummikot tulee robon toiselle puolen ja laajennus sitten siihen suuntaan jos tarve vaatii. Jos haluaa siinä vaiheessa laittaa nuorison eri navettaan tai kasvatukseen jatko kapeampana ja ummikot vanhaan hieho-osastoon. Muuten samanlainen osasto peilikuvana johon ummikot ja poikimakarsinat laajennuksen päätyyn.
-
Mun mielipide on, että noi 3+1, varsinkin se +1 pitäis vetää vessasta alas. Nuoren karjan paikka ei ole lypsävien hallissa, eikä noista +1 ahtaista tiloista ole lypsylehmille muutettavaksi. Nostaa kustannkusia investointivaiheessa íhan liikaa. Mutta se siitä. 3+3-rivinen on meillä syöntikäytävältä 4.2m ja takakäytävältä 3m. Laittaisin kumpaakin 2-30 senttiä lisää, mutta se lienee hifistelyä. Ruokailukäytävää ei sais tehdä alle 4m, syövien lehmien takaa pitää mahtua kaksi lehmää kohtaamaan. Poikkikäytävät on sitten makuasia, mutta yleensä niistäkin tulee liian kapeita. Ahtaat käytävät=jalkavaivoja. Revenneitä valkoviivoja, kantasyöpymää, ajotulehduksen sattuessa räjähdysmäinen leviäminen yms.....
Edit: sulla on syöntiparret, tilaa on. Siitä voit ehkä leikata ne parret hemmettiin, mutta kokemusta mulla ei ole. Periaatteessa saman asian ajaa lokkerit, jokaisella on oma aukkonsa. Sinkkiviidakosta tykkäävät valitsee parret. Lokkereihin kustannus lienee tasan...
Amerikkalaisisännillä oli yhteneväinen kanta tähän rivikysymykseen: 2+2rivisestä saa saman maitomäärän pienemmällä eläinmäärällä, eli loppujen lopuksi se on 3-rivinen, joka on tehoton. Meillä on kuitenkin kylmempi jakso pidempi kuin noilla main, 3+3 tuntui ja tuntuu edelleen talvikuukausien suhteen olevan parempi kuin kapeampi ja pidempi. Ilma vaihtuu kuitenkin kesällä oikein mukavasti...
-
Käytävät ei ole koskaan liian leveitä.
-
En vaan oikein ymmärrä miten 70 lehmän pihatto voi olla edullinen/tehokas 3+3 rivisenä ???
Ja kahden robotin versiona pudottaa parhaan robottivaihtoehdon pois ;)
Ja niistä syöntiparsista... Sorkkahoitoja työkseni aikoinaan tehneenä olen kyllä nähnyt mikä niitä sorkkavaivoja aiheuttaa: Kosteus ja betoni (ja ruokinnalliset ongelmat navettatyypistä riippumatta). Niin yksinkertaista se on.
No miten niitä sorkkavaivoja sitten saataisiin ehkäistyä?
- Minimoidaan lehmän seisonta-aika eli tehdään sille mukavat olot maata.
- Kun se kuitenkin seisoo osan päivästä niin minimoidaan seisomisaika märällä eli rakennetaan syöntiparret joissa kuivitus ja kovat matot.
- Tehdään ritiläpalkeista verkonpainoja.
- Vielä jää muutama tunti lehmän vuorokaudesta jolloin se ei syö eikä makaa joten minimoidaan aika jolloin sorkat ovat kovalla eli tehdään käytävät kunnolla ja päällystetään ne matoilla. +tietenkin raappa tekemään töitä.
- Sitten kun vielä annetaan lehmien laiduntaa kesät talvet (pl. rapakelit) ja hoidetaan sorkat 1-2 kertaa vuodessa niin a vot, on lehmillä jalat kunnossa.
Tartunnalliset sorkkasairaudet käsittääkseni tulevat ostokkien mukana joten huomio siihen!
Ja jos viimesen päälle haluaa sorkat kuntoon niin sitten tehdään kuivalantala ja levitetään turve käytäville ja vaihdetaan se kerran päivässä. Isotöistä mutta ainakin on sorkat kunnossa ;D
-
Tuli myös mieleen, ovatko syöntiparret välttämättömät, jos oikein laskin, niin noilla välikäytäväleveyksillä ruokintapöytää on 60 cm/ lehmä jos ei mennä kovin paljoa yli 60 lehmän. 60 senttiä/ eläin lukkoetuaita saattaisi olla vaihtoehto. Ei oel kokemusta syöntiparsista, mutta "epäilyttävän" näköiset minun silmääni.
Käytävien leveydestä on kuitenkin vaikea saada kovin oleellisesti neliöitä pois, Toki käytävät voi kaventaa vaikka 3.5 metriin ruokintapöydän vieressä ja 2.5 makuuparsien välissä, ja homma toimii kohtuullisesti silloinkin, mutta varsinkin jos kyseessä on avokourunavetta ja välipilareilla tehty kantava rakenne, niin säästö voi jäädä aika vaatimattomaksi ja leveämpi käytävä on kuitenkin parempi kuin kapea.
-
En tarkoittanut, että sun pitäis 3+3 tehdä, vaan ehkä se 3+0....tai sittenkin 2+2. Silloin olisi se seuraava laajennuskin selvillä: hiehonavetta. Leveys ei taitaisi juuri muuttua tuosta 3+1 -> 2+2....?? Makuasia kaiketi, mutta huomattavasti helpompi modata jatkossa.
Tuohon syöntiparteen: meillä on pari metriä kovaa mattoa ruokintapöydän vieressä eikä raappoja ensinkään. Lantaa on hyvin vähän syöntialueella, vaikka käytävät kolataan vain lypsyaikoina. Pintakiiltokosteus on aina läsnä, mutta näkyvää nestettä ei meidän alamäkinavetassa ole. Sorkkaterveys on joulukuun hoidon perusteella hyvä. Kantasyöpymää on vähän (alle 10%), samoin valkoviivan repeämiä. Suurin ongelma on liikakasvu, hoito on jatkossa tehtävä 5kk välein.
Ajotulehdusta on vaikea välttää, varsinkin jos laidunnat. Äkäisimmät kannat pystyy ehkä välttämään, mutta jo malli pohjanmaan olet varmaan jo omilta laitumilta saanut. Epidemian ehkäisyssä tärkeintä ainakin meillä oli estää sorkka-alueen ihon rikkoutuminen. Kesällä sorkkaväliin kuivuva turve/puru/lanta nirhaa tehokkaasti=sorkat on syytä pitää kosteina. Raappa on kuitenkin pahin sorkkien murjoja ja sen edellä kulkeva paskavalli huolehtii tartunnasta. Tältä taustalta raapalta pyhitetty syöntiparsi kuullostaa hyvältä. Olen siis muuttanut mieltäni tämän asian suhteen ;)
-
Miten 3+3 tiputtaa jonkun robottivaihtoehdon pois?
-
En tarkoittanut, että sun pitäis 3+3 tehdä, vaan ehkä se 3+0....tai sittenkin 2+2. Silloin olisi se seuraava laajennuskin selvillä: hiehonavetta. Leveys ei taitaisi juuri muuttua tuosta 3+1 -> 2+2....?? Makuasia kaiketi, mutta huomattavasti helpompi modata jatkossa.
Tuohon syöntiparteen: meillä on pari metriä kovaa mattoa ruokintapöydän vieressä eikä raappoja ensinkään. Lantaa on hyvin vähän syöntialueella, vaikka käytävät kolataan vain lypsyaikoina. Pintakiiltokosteus on aina läsnä, mutta näkyvää nestettä ei meidän alamäkinavetassa ole. Sorkkaterveys on joulukuun hoidon perusteella hyvä. Kantasyöpymää on vähän (alle 10%), samoin valkoviivan repeämiä. Suurin ongelma on liikakasvu, hoito on jatkossa tehtävä 5kk välein.
Ajotulehdusta on vaikea välttää, varsinkin jos laidunnat. Äkäisimmät kannat pystyy ehkä välttämään, mutta jo malli pohjanmaan olet varmaan jo omilta laitumilta saanut. Epidemian ehkäisyssä tärkeintä ainakin meillä oli estää sorkka-alueen ihon rikkoutuminen. Kesällä sorkkaväliin kuivuva turve/puru/lanta nirhaa tehokkaasti=sorkat on syytä pitää kosteina. Raappa on kuitenkin pahin sorkkien murjoja ja sen edellä kulkeva paskavalli huolehtii tartunnasta. Tältä taustalta raapalta pyhitetty syöntiparsi kuullostaa hyvältä. Olen siis muuttanut mieltäni tämän asian suhteen ;)
Onkohan missään tehty oikeaa tutkimusta jalkavaivojen ja käytäväleveyden välisestä riippuvuudesta? Aikaisemminhan nimenomaan varoitettiin suunnittelussa liian suuresta rakolattiapinta-alasta!
Meidän pihatto on tehty 1980-luvun lopun normeilla. Ruokintapöytää vasten on käytävää 2,8 m, toinen pitkittäiskäytävä on 2 m ja poikkikäytävä 1,5 m. Jalkavaivoja ei ole ollut ollenkaan. Liikakasvuakaan ei ole ollut kuin muutamalla lehmällä 20 vuoden aikana. Lattioita ei tarvitse kolata, jos navetta on täynnä. Lehmät hoitavat puhdistustyön viraabelihomminaan. Bonuksena on vielä puhtaat lehmät. Sillä käytävillä ei ole rauhallista makaamispaikkaa, joten kaikkien on mentävä parteen makaamaan. Ja siellä ne todella viihtyvät.
Robottipihatoissa lehmät käyttävät tutkimustenkin mukaan huomattavasti enemmän aikaa käytävillä seisoskeluun (=jonottamiseen) kuin lypsyasemapihatoissa. Siellä olisi syytä ehkä tehdä enemmän käytävätilaa robotin läheisyyteen. Muualla riittää kyllä vanhat mitoitukset. Ruokintapöydälle minun mielestäni pitäisi kaikkien sopia yhtä aikaa. Sen pituudessa ei ole syytä säästää. Tämä rauhoittaa tilannetta huomattavasti navetassa eikä loukkaantumisia satu.
-
Miten 3+3 tiputtaa jonkun robottivaihtoehdon pois?
Joutuu RDS:n laittamaan ruokintapöydälle että saa parhaan hyödyn irti ;)
-
ei ne käytävät kovin paljon liian leveät koskaan ole.
Mutta tähän mattohässäkkään niin tuntuu että niillä saadaan sorkanhoitajasta kaveri jos vaikka 180 lehmää ruvetaan hoitamaan 3 kertaa vuodessa. Yksinkertaisudessa tuntuu vielläkin että puhdas betonilattia ja kuivikeparret ei ole kovin pahoja sorkille. Sitä mietin että kun käytävät putsataan koneella niin onko hyvä että ne olisi kallistetut vai suorat. Toisessa sorkka on joko märässä tai kuivassa. Kallistetussa taas kuivassa sonnassa ja kuivassa parressa.
Tähän robottiasiaan niin sitä kannattaa miettiä monelta kannalta. Mielestäni ei ole fiksua yrittää ajaa 120 lehmää kolmekertaa päivässä samaan tilaan josta ne sitten kulkee kahteen vapaasti liikennöivään roboon.
-
Timotej!
Kuinka kivat parret lehmillä on? Onko parsimatot vai -pedit?
-
ei ne käytävät kovin paljon liian leveät koskaan ole.
Mutta tähän mattohässäkkään niin tuntuu että niillä saadaan sorkanhoitajasta kaveri jos vaikka 180 lehmää ruvetaan hoitamaan 3 kertaa vuodessa. Yksinkertaisudessa tuntuu vielläkin että puhdas betonilattia ja kuivikeparret ei ole kovin pahoja sorkille. Sitä mietin että kun käytävät putsataan koneella niin onko hyvä että ne olisi kallistetut vai suorat. Toisessa sorkka on joko märässä tai kuivassa. Kallistetussa taas kuivassa sonnassa ja kuivassa parressa.
Tähän robottiasiaan niin sitä kannattaa miettiä monelta kannalta. Mielestäni ei ole fiksua yrittää ajaa 120 lehmää kolmekertaa päivässä samaan tilaan josta ne sitten kulkee kahteen vapaasti liikennöivään roboon.
Sorkkahoidon tarve ei ole ongelma kun ite pystyy hoitamaan. Sorkkien kannalta en ole nähnyt koskaan liian kuivia olosuhteita (kokemusta n. 50 tilan lehmistä). Joissain kuivalantanavetoissa joissa lehmät suunnilleen uivat kutterissa oli sorkat niinkuin umpiluuta eikä vian vikaa missään. Joissain paikoissa oli parsinavetassa juomakupit parren puolella ja aiheuttivat kosteutta parteen, niin johan lisäsi ongelmia. Eli kuiva sorkka = kova sorkka = kestävä sorkka.
Tarkoitus ei ole laittaa kahden robon lehmiä samaan tilaan vaan toinen ryhmä tulee robottien toiselle puolen (jos tulee). Kun nuita toiminnassa olleita useamman robotin navetoita kierreltiin niin ne joilla oli kaikki samassa ryhmässä oisivat laittaneet nytten ne eri ryhmiin ja ne joilla oli eri ryhmät olivat tyytyväisiä. Siksi tämä ratkaisu. Saa sitten mahdollisesti tulevaisuudessa jos siirtyy aperuokintaan eri ryhmät alku ja loppulypsykaudelle.
-
ei ne käytävät kovin paljon liian leveät koskaan ole.
Mutta tähän mattohässäkkään niin tuntuu että niillä saadaan sorkanhoitajasta kaveri jos vaikka 180 lehmää ruvetaan hoitamaan 3 kertaa vuodessa. Yksinkertaisudessa tuntuu vielläkin että puhdas betonilattia ja kuivikeparret ei ole kovin pahoja sorkille. Sitä mietin että kun käytävät putsataan koneella niin onko hyvä että ne olisi kallistetut vai suorat. Toisessa sorkka on joko märässä tai kuivassa. Kallistetussa taas kuivassa sonnassa ja kuivassa parressa.
Henk. koht. olen sitä mieltä, että ne matot kuuluu kyllä navettaan kun navettaan. Ei ne sorkat nyt niin paljon enemmän kasva, vaikka matolla kulkevatkin.
Meillä uudessa (ja nykyisessä) on kaikki käytävät matotettu, pl. robottien edustan ritilä. Noita sorkkia kun työkseen katselee, niin ehdottomasti parhaat sorkat on navetaoissa, joissa on kaikki/osa käytävistä matoilla. En nyt sitte tiedä onko se hyvä vai huono, mutta just viimehoidolla hoidin oman ensikon, jolla molemmissa takasissa pohjissa patit jotka oli painanu anturahaavauman ja eläimen kävelyssä ei havaittavissa muutoksia... Eli matot antaa tavallaan anteeks pieniä vikoja. Betonilla ko. eläin olis ollu jo jalaton.
-
Timotej!
Kuinka kivat parret lehmillä on? Onko parsimatot vai -pedit?
Alunperin parret eivät olleet ollenkaan kivat. Betonia ja putkea vallan mahottomasti sen ajan tyyliin. Viihtymistä varmaan alunperin edesauttoi se, että parret ovat päät vastakkain kuten ennen parsinavetassa. Eli ei ollut sopeutumisongelmia.
Myöhemmin on laitettu parsimatot. Kraiburgin nappulapohjaiset. Näiden aikana ei lehmiä ole juuri tarvinnut hakea laitumelta. Niissä on ilmeisesti mukavampi loikoilla kuin pellolla. Ne käyvät siellä vain syömässä. Laidun on niiden ainoana karkearehuna normaalikesinä heinäkuun loppupuolelle saakka. Se on pienehköjen karjojen kilpailuetu.
Viime keväänä kyllästyin putkihässäköiden jatkuvaan hitsaamiseen. Hommasin Hollannista nykyaikaiset parrenerottajat. Nyt lehmien ylösnousu on selvästi helpompaa. Muuta muutosta niiden käyttäytymisessä ja puhtaanapysymisessä en ole havainnut.
-
Onkohan missään tehty oikeaa tutkimusta jalkavaivojen ja käytäväleveyden välisestä riippuvuudesta? Aikaisemminhan nimenomaan varoitettiin suunnittelussa liian suuresta rakolattiapinta-alasta!
Tässä ei ole neliötäkään rakolattiaa. Ja noi jalkavaivat riippuu monesta muustakin asiasta, kuten vaikka ryhmäkoon suhteesta käytäväleveyteen. Sopii myös kattoa, miten ensikoiden tuotanto vertautuu vanhempiin lehmiin. Ahtaat käytävät ahdistaa ensimmäiseksi niitä ekakertalaisia ja suuri vaihtelu ensikkoporukassa kielii noista. Ei uskalla mennä syömään/juomaan/nukkumaan....
Noista matoista olen antanut itselleni kertoa näin: Pehmeä parsi ja matto syöntialueella= 65-70% lehmän ajasta on pehmeällä. Lypsypaikan ja mahdollisen odotustilan matottaminen nostaa prosentin 80 paremmalle puolelle. Jokainen voi tästä itse tykönään laskea, kuinka hyvän panos/tuotossuhteen saa lopun alan matottamiselle. Betonista kun saa mattoa pitävämmän alustan ainakin ensimmäisiksi vuosiksi. Pintojen saneeraustarpeen tullessa matot joka paikkaan saattaa olla hyvin kustannustehokas ratkaisu, mutta sitä se ei mun mielestä ole uudessa navetassa. Rahat noissa viimeisissä kumineliöissä menee ihan mopen p**seeseen ;)
-
Sorkkahoidon tarve ei ole ongelma kun ite pystyy hoitamaan. Sorkkien kannalta en ole nähnyt koskaan liian kuivia olosuhteita (kokemusta n. 50 tilan lehmistä). Joissain kuivalantanavetoissa joissa lehmät suunnilleen uivat kutterissa oli sorkat niinkuin umpiluuta eikä vian vikaa missään. Joissain paikoissa oli parsinavetassa juomakupit parren puolella ja aiheuttivat kosteutta parteen, niin johan lisäsi ongelmia. Eli kuiva sorkka = kova sorkka = kestävä sorkka.
Sitä mietin että kun käytävät putsataan koneella niin onko hyvä että ne olisi kallistetut vai suorat. Toisessa sorkka on joko märässä tai kuivassa. Kallistetussa taas kuivassa sonnassa ja kuivassa parressa.
Noin ;) Parsipihatossa kuivimmat olosuhteet saanee aikaan kumimatoilla varustetulla ritiläpalkilla, jossa vielä joku puuhapete runnaa yötä päivää. Haittapuolia on hinta ja paskan jatkuva läsnäolo rakennuksessa->huonompi ilma. Kova ammoniakkipitoisuus siinä sorkan tuntumassa ei ainakaan paranna sorkkaterveyttä, tuumi meidän sorkkahoitajamme ;)
-
Onkohan missään tehty oikeaa tutkimusta jalkavaivojen ja käytäväleveyden välisestä riippuvuudesta? Aikaisemminhan nimenomaan varoitettiin suunnittelussa liian suuresta rakolattiapinta-alasta!
Tässä ei ole neliötäkään rakolattiaa. Ja noi jalkavaivat riippuu monesta muustakin asiasta, kuten vaikka ryhmäkoon suhteesta käytäväleveyteen. Sopii myös kattoa, miten ensikoiden tuotanto vertautuu vanhempiin lehmiin. Ahtaat käytävät ahdistaa ensimmäiseksi niitä ekakertalaisia ja suuri vaihtelu ensikkoporukassa kielii noista. Ei uskalla mennä syömään/juomaan/nukkumaan....
Noista matoista olen antanut itselleni kertoa näin: Pehmeä parsi ja matto syöntialueella= 65-70% lehmän ajasta on pehmeällä. Lypsypaikan ja mahdollisen odotustilan matottaminen nostaa prosentin 80 paremmalle puolelle. Jokainen voi tästä itse tykönään laskea, kuinka hyvän panos/tuotossuhteen saa lopun alan matottamiselle. Betonista kun saa mattoa pitävämmän alustan ainakin ensimmäisiksi vuosiksi. Pintojen saneeraustarpeen tullessa matot joka paikkaan saattaa olla hyvin kustannustehokas ratkaisu, mutta sitä se ei mun mielestä ole uudessa navetassa. Rahat noissa viimeisissä kumineliöissä menee ihan mopen p**seeseen ;)
Käytävämatot riittävän leveille raapalla varustetuille käytäville mielestäni aivan ehdottomat.
-
Käytävämatot riittävän leveille raapalla varustetuille käytäville mielestäni aivan ehdottomat.
Meillä noiden käytävien matoitus loppuun olisi kustantanut noin 30.000 euroa eli 100/lehmäpaikka. Kuinka pitkän takaisinmaksuajan arvelet mun saavan?
-
Joo jos jossain haluaa kumia säästää niin takakäytävällä. Täytyy tehdä se ratkaisu sitten kun tarjouksia pyytää. Ruokintaparsien matot saan näppärästi vanhoista parsinavetan matoista joita ei ilman syöttöparsia pystyisi hyödyntämäänkään.
Robotin viereen tulee pätkä ritiläpalkkia ettei tuu paskalillinki paikkaa siihenkään.
Mites ootte ratkaissu raapan paska-aukon pääkuiluun? Vasikan tappaja vai ritilä? Miten on toiminu?