Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: supersammakko - 23.01.11 - klo:23:02
-
Ennen mehiläisfarmin perustamista tai karjapalatsin rakentamista pitäisi ojittaa pari hehtaaria sarkaojapeltoa. Näin alkusuunitteluun jos joku kykenee heittämään karkeita määriä siitä, paljonko menee soraa ja putkea per hehtaari? Ja onko kankaasta enää hyötyä soran kanssa?
-
Soraa menee puolitoista kertaa se määrä mitä alunperin arvioitiin..
-
Jostain luntattuna: soraa 6 m3 / 100 m putkea.
Pikaisesti laskettuna 10 metrin välein putkea kuluu noin 1000 m / ha. 20 metrin välein noin puolet siitä ja 15 metrin välein jotain siltä väliltä.
-
Putken ja soran menekki riippuu ihan maalaadusta. Noin 10 vuotta sitten ojitin kaksi lohkoa, alaa kummalakin noin 3 ha, toinen maalajiltaan KHt ja toinen HtS. Ensiksimainittu selvisi noin 1 km:n ojamäärällä, jälkimmäinen tarvitsi lähes 2 km.
Soraa ei kannata sitten säästää, sorasilmiä(siis pintaan saakka soraa) tiheään ja erikoisesti vanhojen sarkaojien kohtaan. En enää muista soran määrää, mikä kului, mutta hyvin ovat ainakin ojat pelanneet kummalakin lohkolla Vs. vanhat ojitukset tiiliputkilla ja olemattomilla soramäärillä.
-
HsHht ja HeS maalajeille viimen kesänä tehtyyn ojitukseen tuli ojaa n. 700m/ha.
Soraa kului n. 98 tn/ha, eli jos salaojasoran kuutiopaino n. 1600kg on soran määrä n.8,75m3/100 ojametriä.
Kustannuksena hehtaaria kohden nuo putki ja sora yhteensä on suurinpiirtein samaa luokkaa kuin kaivuu ja sorastus.
-
Ja onko kankaasta enää hyötyä soran kanssa?
Läpäsevälle maalle ei soraa tartte, kangas riittää.
-
Tohon soran määrään ite käyttäny kaavaa 10m^3 per 100 metrii ojaa. Sillä yleensä pärjätty. Ja paree olla vähän enemmän ettei siinä tarvitte pihistellä. Salaoja ilman soraa o ku oja ilman laskua.
-
Kirjoitampa tähän ketjuun kysymyksen kun salaojista on kerran kyse ;)
Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä ??? Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla. Ojia kun ei ole tullut piiloon laitettua paljon 70-luvun lopun jälkeen joten viimeisimmät konetyypit jääneet vieraiksi 8). Ja kauhakone ojitus ei oikein innosta ??? ;)
-
Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä ??? Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla.
Eiköhän mene ihan rattorivetosella jyryllä. Kannot lienee jo pehmenneet vuosikymmenien aikana. Soraan ei kannata laittaa rahaa, kangas riittää. Säästyneet rahat voi laittaa tihiämpään putkistoon eikä putkia kannata haudata liian syvälle. Myöskään liian pitkiä imuja ei kannata vetää, lyhyemmät toimii paremmin.
-
Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä ??? Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla.
Eiköhän mene ihan rattorivetosella jyryllä. Kannot lienee jo pehmenneet vuosikymmenien aikana. Soraan ei kannata laittaa rahaa, kangas riittää. Säästyneet rahat voi laittaa tihiämpään putkistoon eikä putkia kannata haudata liian syvälle. Myöskään liian pitkiä imuja ei kannata vetää, lyhyemmät toimii paremmin.
Kiitos vastauksesta, mutta vielä tarkennan, että ne puut ei ihan pehmeitä ole ::) Tukkirugon vahvuisia ja 5-6m pitkät telat ovat ihan tavallisia samoin täydelliset kannot monine juurineen heti kyntösyvyyden alla tai jopa siinä ???
-
On myös muistettava, että tuollainen suosta tehty pelto vuosien mittaan laskee, joten ei niitä ojia ehkä kanntata turhan matalaan pistää, kun ne kuitenkin ajan mittaan nousevat kohti maan pintaa.
Minulla viimeset ojat tehtiin ukkomaralla, joka ei ole ketjukone, vaan pyöräkone vanhojen Vaittien tapaan. En tiedä, muistaako kukaan noita Vaitteja, oliko ne viritelty jonkinlasen sotilasajoneuvon pohjalle, edessä pyörät ja takana kumitelat, vielä ainakin 60-luvulla niillä ojia tehtiin.
-
Ukkomaralla tulee leveä kaivanto = turhan paljon soraa, mutta pelkän kankaan kanssa tuskin haittaa.
-
Tavallisilla ketju- ja kauhapyöräkoneilla on soita ojitettu. Tietty jos noin karkeaa puutavaraa on pinnan tuntumassa voisi pahimmat ensin poistaa.
Pienemmät menee poikki.
Suopellon painuminen salaojituksen jälkeen on sitten tosi, tuossa tien vieressä taitaa olla luokkaa 30 cm/15 vuotta.
Miten tuollainen suodatinkangas muuten vaihdetaan putken ympärille sitten kun se on tukkeutunut?
-
Tavallisilla ketju- ja kauhapyöräkoneilla on soita ojitettu. Tietty jos noin karkeaa puutavaraa on pinnan tuntumassa voisi pahimmat ensin poistaa.
Pienemmät menee poikki.
Suopellon painuminen salaojituksen jälkeen on sitten tosi, tuossa tien vieressä taitaa olla luokkaa 30 cm/15 vuotta.
Miten tuollainen suodatinkangas muuten vaihdetaan putken ympärille sitten kun se on tukkeutunut?
samaan tapaan kuin soranki..
viimeksi vedettiin aurakoneella suopeltoa. turvetta meillä on vain n. 50cm joten saveen se putki mennee. soraa laitettiin pirusti koska itelä on vieressä soramonttu, josta suoraa lastattiin soramaraan.
-
Samantyyppiselle, liekoja täynnä olevalle, maalle vedettiin aurakoneella karvaputkea, tiheällä ojavälillä. Putki pitää saada kiinteään maahan, muuten rapakon ojitus on niin ja näin ellei muutaman metrin ojaväli. 8-10m ojaväli passeli, ojitus toimii eikä meinaa.
Tiheäkään ojaväli ei tosin auta mikäli ruostetta kovasti, sitten on vain huuhdeltava, vaikka joka vuosi...
-
Soraa menee puolitoista kertaa se määrä mitä alunperin arvioitiin..
Yksi pelto on minun isännyyteni aikana salaojitettu. Urakoitsija vilkaisi suunnitelmakarttaa ja arvioi "yks rekkakuorma soraa per hehtaari", näin tilattiin ja sora riitti justiinsa, ei loppunut kesken eikä jäänyt jämiä käyttämättä...
-
Täälläpäin ei kukaan enään käytä soraa vaan kaikki laitta haketa. Eipä ole enään ongelmia ettei ojitukset toimikkaan 10 vuoden päästä ... :D
-
Täälläpäin ei kukaan enään käytä soraa vaan kaikki laitta haketa. Eipä ole enään ongelmia ettei ojitukset toimikkaan 10 vuoden päästä ... :D
kukkamulta maita? alkaa sora olla kortilla pian täällä päin :-\
-
Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä ??? Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla.
Eiköhän mene ihan rattorivetosella jyryllä. Kannot lienee jo pehmenneet vuosikymmenien aikana. Soraan ei kannata laittaa rahaa, kangas riittää. Säästyneet rahat voi laittaa tihiämpään putkistoon eikä putkia kannata haudata liian syvälle. Myöskään liian pitkiä imuja ei kannata vetää, lyhyemmät toimii paremmin.
Putket nimenomaan kannattaa laittaa syvälle mikäli ei halua muutaman vuoden kuluttua kyntää niitä putkia pois maasta ;)
-
Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä ??? Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla.
Eiköhän mene ihan rattorivetosella jyryllä. Kannot lienee jo pehmenneet vuosikymmenien aikana. Soraan ei kannata laittaa rahaa, kangas riittää. Säästyneet rahat voi laittaa tihiämpään putkistoon eikä putkia kannata haudata liian syvälle. Myöskään liian pitkiä imuja ei kannata vetää, lyhyemmät toimii paremmin.
Putket nimenomaan kannattaa laittaa syvälle mikäli ei halua muutaman vuoden kuluttua kyntää niitä putkia pois maasta ;)
Toki näinkin. Mutta jos pelto on ollut viljelyssä vuosikymmeniä, lienee se jo jonkin verran painunut. Jos ojitetaan sarkaojissa olevaa peltoa, niin silloin kyllä kannattaa laittaa putket syvemmälle, mutta on varottava laittamasta kankaan kanssa pohjasaveen asti. Silloin ei ojat välttämättä toimi.
-
Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä ??? Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla.
Eiköhän mene ihan rattorivetosella jyryllä. Kannot lienee jo pehmenneet vuosikymmenien aikana. Soraan ei kannata laittaa rahaa, kangas riittää. Säästyneet rahat voi laittaa tihiämpään putkistoon eikä putkia kannata haudata liian syvälle. Myöskään liian pitkiä imuja ei kannata vetää, lyhyemmät toimii paremmin.
Putket nimenomaan kannattaa laittaa syvälle mikäli ei halua muutaman vuoden kuluttua kyntää niitä putkia pois maasta ;)
Toki näinkin. Mutta jos pelto on ollut viljelyssä vuosikymmeniä, lienee se jo jonkin verran painunut. Jos ojitetaan sarkaojissa olevaa peltoa, niin silloin kyllä kannattaa laittaa putket syvemmälle, mutta on varottava laittamasta kankaan kanssa pohjasaveen asti. Silloin ei ojat välttämättä toimi.
Sarkaojissa on ollut, paljolti kesannos/ riistapeltona ??? Ravan paksuus varmaan n.2m joten pohjasaveen niitä putkia ei saa, toki palstalla joku savi panturakin. ja avo-ojien syvyys nykyään aivan liian vähän :o Toiseenpäähän tein muutaman salaojan joitain vuosia sitten kaivurilla ja sorastin mielestäni ihan kunnolla ... oja toimi pari kolmevuotta "upeasti" ja sitten joku sadejakso vissiin lietti turpeen ja sen jälkeen siinä ojan kohdassa seisoikin koko kesän vesi 8) Nyt viimevuonna taas oli suht hyvä , mutta oli kuiva kesäkin ::)
-
Salaojitukset ja putkitarvikkeet hoitaa www.salaojituksetleppinen.fi ja sitä soraa se rekallinen per hehtaari.
Kivet ja kannot tottelee tätä kalustoa.
-
Miten hitossa sen rekkakuorman saa hehtaarille riittämään?
-04 ja -05 ojitettiin yhteensä 15ha ala ja kattelin muistiinpanoista että silloinkin soraa on kulunut se pari rekallista hehtaarille..
Vai onko peijooni ne ojamiehet vienyt eväsrepussaan osan kotiansa.. ::)
-
Tällöin kaivettu luultavasti tolla kauhakoneella ja oja täys soraa...
-
Kirjoitampa tähän ketjuun kysymyksen kun salaojista on kerran kyse ;)
Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä ??? Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla. Ojia kun ei ole tullut piiloon laitettua paljon 70-luvun lopun jälkeen joten viimeisimmät konetyypit jääneet vieraiksi 8). Ja kauhakone ojitus ei oikein innosta ??? ;)
Itellä on 1950-l risusalaojitettua suopeltoa, ojat toimii täydellisesti vieläkin. V.2007 tein risuojat yhteen avo-ojissa olevaan ostettuun suopeltoon seuraavasti: kokooja- ja imuojat kaivettiin normaalisti. Ojiin laitettiin metsäkärrin kuormaajan kourallinen risuja paikkaansa tyvet laskuojaan päin. Ojamaat mätettiin kaivurilla risujen päälle, ojat ovat toimineet siitä lähtien moitteettomasti. Risut olivat taimikoiden harvennuksissa syntynyttä pääsääntöisesti joulukuusen kokoluokkaa olevaa kuusta ja mäntyä.
-
:o ??? Tätä voisi kutsua jo perinnerakentamiseksi. ;D
Aikalailla maalaji homma miten ne risut siellä kestää, täkäläisillä savilla tuskin kovinkaan toimiva.
-
Ennen mehiläisfarmin perustamista tai karjapalatsin rakentamista pitäisi ojittaa pari hehtaaria sarkaojapeltoa. Näin alkusuunitteluun jos joku kykenee heittämään karkeita määriä siitä, paljonko menee soraa ja putkea per hehtaari? Ja onko kankaasta enää hyötyä soran kanssa?
Lyhyesti omista suunnitelmista:
Putkea meni 550-750-825 m/ha
Soraa meni 35-40 m3 / ha ~60 tonnia / ha
Tuo putken menekki ei kyllä tuollaisenaan kerro paljoakaan, hinta riippuu putkikoosta.
Suunnitelmista saa paremmin käsitystä ;)
-
Ennen mehiläisfarmin perustamista tai karjapalatsin rakentamista pitäisi ojittaa pari hehtaaria sarkaojapeltoa. Näin alkusuunitteluun jos joku kykenee heittämään karkeita määriä siitä, paljonko menee soraa ja putkea per hehtaari? Ja onko kankaasta enää hyötyä soran kanssa?
Soraa menee niin paljon kuin salaojaan putken lisäksi mahtuu.
-
Täälläpäin ei kukaan enään käytä soraa vaan kaikki laitta haketa. Eipä ole enään ongelmia ettei ojitukset toimikkaan 10 vuoden päästä ... :D
kukkamulta maita? alkaa sora olla kortilla pian täällä päin :-\
Hake toimii myös siellä missä sora ei toimi. Täälläpäin ei juurikaan löydy kukkamultamaita vaan suurin osa savimaita
-
Onko väliä onko lehti vai havupuusta tehtyä haketta? Tossa just ens kesää ränäsin ja mietin et soraa menis se vähintää 1000 tonnia ku vähä tarkotus tossa ojia. Alustavasti kyselly jos soraa ja eipäs se ihan halpaa enään oo ku joutuu 40 kilometristä ajamaan. Saas nähä miten kireen putjetin saa kesälle kiskasta jos viel tuota kuivurrii väsää siin sivus. No kehityttävä o aina vähä muuten hukka syö.
-
..Sepeliä meillä lätkäistiin salaojan pohojalle...kun ojitimma torppamme saviset pellot...ojan syvvyys 160..sirkus..
tavara hengittävvään muovi harsoon...mustaa putkea ojan pohjalle ja sadevesi keruut talonkatolta menee uusoikäyttöön
välillä kunta jopa maksaa takasin kun vesimittari on pyörinyt liian vähän...
-
Minkälaisella kalustolla nykyään saa salaojia turvepeltoon eli vuosikymmeniä viljelyssä olleisiin "rapamaihin". Joissa kantoja nousee kynnönkin yhteydessä ??? Pystyykö tälläisiä ojimaan aurakoneilla tai jopa nykyaikaisilla ketjukoneilla.
Eiköhän mene ihan rattorivetosella jyryllä. Kannot lienee jo pehmenneet vuosikymmenien aikana. Soraan ei kannata laittaa rahaa, kangas riittää. Säästyneet rahat voi laittaa tihiämpään putkistoon eikä putkia kannata haudata liian syvälle. Myöskään liian pitkiä imuja ei kannata vetää, lyhyemmät toimii paremmin.
Putket nimenomaan kannattaa laittaa syvälle mikäli ei halua muutaman vuoden kuluttua kyntää niitä putkia pois maasta ;)
Toki näinkin. Mutta jos pelto on ollut viljelyssä vuosikymmeniä, lienee se jo jonkin verran painunut. Jos ojitetaan sarkaojissa olevaa peltoa, niin silloin kyllä kannattaa laittaa putket syvemmälle, mutta on varottava laittamasta kankaan kanssa pohjasaveen asti. Silloin ei ojat välttämättä toimi.
Sarkaojissa on ollut, paljolti kesannos/ riistapeltona ??? Ravan paksuus varmaan n.2m joten pohjasaveen niitä putkia ei saa, toki palstalla joku savi panturakin. ja avo-ojien syvyys nykyään aivan liian vähän :o Toiseenpäähän tein muutaman salaojan joitain vuosia sitten kaivurilla ja sorastin mielestäni ihan kunnolla ... oja toimi pari kolmevuotta "upeasti" ja sitten joku sadejakso vissiin lietti turpeen ja sen jälkeen siinä ojan kohdassa seisoikin koko kesän vesi 8) Nyt viimevuonna taas oli suht hyvä , mutta oli kuiva kesäkin ::)
no oisko putki tukossa? entä laskuaukko?
-
no oisko putki tukossa? entä laskuaukko?
Laskuaukko näkyvissä, ja lykätty ojan pituudelta 1" muovinen vesijohtoputki sisään - ei tukkoja ??? Mielestäni vaan rapa turpoaa niin että ei läpäise vettä ennenkuin kuivaa kunnolla ( talvella) ::) Siis siinä oli lammikko koko kesän, kun salaoja oli notkonkohtaan kaivettu ;)
-
Nostetaanpa tätäkin ketjua ja sivutaan aihetta ;) Mitenkäs kun olette ojittaneet oletteko teettäneet suunnitelman ja pyörittäneet tukikoneiston rattaita? Vai oletteko antaneet urakoijalle "vapaat kädet". Tuossa soittelin eräälle ja aloin tulla siihen käsitykseen , että se avustus (20%) taitaa kadota lähes siihen suunnitelmaan ja paalutuksiin ??? Sitten vielä olla kaikki löyhässä hirressä , sillä suunnitelma on laki ::) Taidan vaan luottaa urakoijan asiantuntemuukseen ja kartat kuulemma tulevat GPs:llä joten nekin tulostuis :-\
-
Nostetaanpa tätäkin ketjua ja sivutaan aihetta ;) Mitenkäs kun olette ojittaneet oletteko teettäneet suunnitelman ja pyörittäneet tukikoneiston rattaita? Vai oletteko antaneet urakoijalle "vapaat kädet". Tuossa soittelin eräälle ja aloin tulla siihen käsitykseen , että se avustus (20%) taitaa kadota lähes siihen suunnitelmaan ja paalutuksiin ??? Sitten vielä olla kaikki löyhässä hirressä , sillä suunnitelma on laki ::) Taidan vaan luottaa urakoijan asiantuntemuukseen ja kartat kuulemma tulevat GPs:llä joten nekin tulostuis :-\
hyvä vaihtoehto niille jokka ei korkotukilainaa tarvi tai ala on pieni/halvalla tehtävissä..
-
Nostetaanpa tätäkin ketjua ja sivutaan aihetta ;) Mitenkäs kun olette ojittaneet oletteko teettäneet suunnitelman ja pyörittäneet tukikoneiston rattaita? Vai oletteko antaneet urakoijalle "vapaat kädet". Tuossa soittelin eräälle ja aloin tulla siihen käsitykseen , että se avustus (20%) taitaa kadota lähes siihen suunnitelmaan ja paalutuksiin ??? Sitten vielä olla kaikki löyhässä hirressä , sillä suunnitelma on laki ::) Taidan vaan luottaa urakoijan asiantuntemuukseen ja kartat kuulemma tulevat GPs:llä joten nekin tulostuis :-\
Sekä että. Toissa syksynä ojitettiin itse 5.5ha, urakoitsija ojitti reilun 8ha. Nuo ilman suunnitelmaa kun keväiset myrskyt tukki rajaojat joten jotain oli tehtävä ja pian. Tässä ei kaadot vajaan promillen luokkaa ts. koneella asetetaan kaadot. Suunnitelman tekeminen helppoa :)
Samalle syksylle oli/on suunnitelmat valmiina sekä tukihakemus noin 15ha:n alalle, ja ovat vieläkin. Viimeistään 9.3 pitää hakea jatkoaikaa tuolle ojituksen tuelle. Ojitus tehdään itse, mutta tuli teetettyä suunnitelma, että saa vahvistuksen kuinka kannattaa ojittaa.
Harmittaa vankasti että tuli haettuakaan koko tukea, tuet kuluu suunnitelmaan ja lainamäärä pieni koostuen putkikuluista ja nyt joutuu uusimaan papereita toteutusajan loppuessa. Toteutusaika liian lyhyt ts. 2 vuotta, ei olisi mitään haittaa vaikka aikaa olisi enemmänkin. Voi olla myös toteuttajasta johtumattomia syitä ettei ojitus onnistu noiden kahden vuoden aikana.
Jatkoajan saaminen edellyttää että ojitusta toteutettu tietty prosentti, saa nähdä riittääkö toteutukseksi putkien osto, muita kuluja tuosta ei kerrykään työn lisäksi :-\
-
Mulla olisi tulevaisuudessa 2,5ha:n raivio tulossa ja sille pitäisi jonkinlainen salaojitus järjestää. Olen miettinyt, että kannattaako siihen salaojakeskusta hakea hätiin. Eikö noilla urkoitsijoilla ole aika hyvä käsitys kuinka ne ojat kannattaa vetää. Säästäisi niin paljon byrokratiaa, aikaa jne.
-
Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Eikä se aika siihen byrokratian hoitamiseen kulu; soitto suunnittelijalle ja emaililla tiedot perässä jonka jälkeen jamppa tekee työt, kului 25 minuuttia. Sen jälkeen uusi verotus kouraan ja nokka kohti prööagrian toimistoa ja siellä kerrot että nyt tarvitaan likvi. Normaalilla asiontimatkalla hoidettuna lisäajan menetys noin 20 min. Lopuksi taas luuri kouraan tai sähköpostiviesti pankkiin, että korkotukilainaa tarviis saada. Aikaa meni 15 min ja sitten joskus muistat käydä vain allekirjoittamassa pankissa lainapaperit ja noudat prooagrialta valmiin tukihakemuksen, menet postiin ostamaan kirjekuoren ja postimerkin jotta voit lähettää hakemuksen ely-keskukseen. Ei ollut paha homma. ;D
Mulla kuluu vuodessa nenkaivamiseenkin enemmän aikaa... :D
-
Mihinkäs ne kaikki laskut unohtui? Suunnittelu maksaa ja tuet veronalaista tuloa. Eli mikä on nettovaikutus pienimuotoisessa ojituksessa. Käykö niin, että tuki on salaojakeskuksen tuloa ja viljelijä vain sihteeri, jota tarvitaan siirtämään rahaa vasemmasta taskusta oikeaan.
Isot hankkeet on sitten asia erikseen, ehkä.
-
Mihinkäs ne kaikki laskut unohtui? Suunnittelu maksaa ja tuet veronalaista tuloa. Eli mikä on nettovaikutus pienimuotoisessa ojituksessa. Käykö niin, että tuki on salaojakeskuksen tuloa ja viljelijä vain sihteeri, jota tarvitaan siirtämään rahaa vasemmasta taskusta oikeaan.
Isot hankkeet on sitten asia erikseen, ehkä.
Sihteeri oot 2.5ha:n ojituksessa :)
-
Maksaahan se toki. Mutta mun mielestäni pienetkin hommat pitää ensin suunnitella asianmukaisesti, suunnitelmasta saat mm. melko valmiin ostoslistan tarpeista jne. Kaiken tämän pohtimiseen menee myös aikaa. Ja sitten vaikka se tuki katoaisikin suunnitelman kuluihin, niin saat sä sillä sen suunnittelun.
-
Maksaahan se toki. Mutta mun mielestäni pienetkin hommat pitää ensin suunnitella asianmukaisesti, suunnitelmasta saat mm. melko valmiin ostoslistan tarpeista jne. Kaiken tämän pohtimiseen menee myös aikaa. Ja sitten vaikka se tuki katoaisikin suunnitelman kuluihin, niin saat sä sillä sen suunnittelun.
Tuo tarvikelista totta, helppo tilata omiinkin ojituksiin tarvikkeet.
Suunnittelun myötä tulee kartta, tämä löytyy sitten vuosienkin päästä salaojakeskuksesta vaikka omat hukkaan joutuisikin. Omatekoisessa suunnitelmassa kartat oltava tallessa, kartan hävitessä katoaa myös ojien paikkatieto ::) Näillä nurkilla salaojien huuhtelu pahimmillaan vuosittainen toimenpide, ojia ei voi unohtaa kun ne maahan piilottaa.
-
Maksaahan se toki. Mutta mun mielestäni pienetkin hommat pitää ensin suunnitella asianmukaisesti, suunnitelmasta saat mm. melko valmiin ostoslistan tarpeista jne. Kaiken tämän pohtimiseen menee myös aikaa. Ja sitten vaikka se tuki katoaisikin suunnitelman kuluihin, niin saat sä sillä sen suunnittelun.
Tuo tarvikelista totta, helppo tilata omiinkin ojituksiin tarvikkeet.
Suunnittelun myötä tulee kartta, tämä löytyy sitten vuosienkin päästä salaojakeskuksesta vaikka omat hukkaan joutuisikin. Omatekoisessa suunnitelmassa kartat oltava tallessa, kartan hävitessä katoaa myös ojien paikkatieto ::) Näillä nurkilla salaojien huuhtelu pahimmillaan vuosittainen toimenpide, ojia ei voi unohtaa kun ne maahan piilottaa.
Tuo kartan säilyminen on kyllä iso plussa. Mulla olis suunnitelmis ojittaa n. 6ha ja se ei siis edes ole yhtenäinen pala , vaan neljä pientä ??? Tosin yks liittyy sitten ennemmin ojitettuun (salamasuunnitelmalla ja lähes itse) . Alunperin pidin itsestään selvänä että suunnitelman otan ja avustukset anon. Hetkinen jutustelua urakoijan kanssa sai ainakin hieman epäilemään tuota marssijärjestystä ::) Toki vaikka ei avustuksella saisi kuin sen suunnittelun , niin olishan se jo jotain sekin. Mutta alkoi tuntumaan ihan siltä , että ei se ojitus ainakaan helpommaksi tule suunnitelmalla kuin ilmankaan. Kaikilla lohkoilla mielestäni ihan selvät kaadot ja laskutkin oikeastaan valmiiksi auki ja ylimääräisiä lähteitäkään ei tilkuilla ole. Taitaa olla vaan helpompaa käyttää keväinen päivä alueen näyttöön ja kertoilla urakoijalle omat huomiot ja toiveet ja päästää se kesällä töihin. Ja taitaa ne osata aikalailla tarvikkeiden menekinkin sanoa , jos eivät itse sitten tuo niitäkin. Ja soraa käski varata 8tn/100m ojaa ::) Jotenkin vaan tuo ikuinen lakkikourassa nöyristely on alkanut tökkiä. Näin sais kerrankin tehdä itse omille pelloilleen mitä haluaa, edes ojituksen muodossa ilman että joku valvojan valvoja sitten niitä mahdollisesti tulee syynäämän.
-
Soraa menee puolitoista kertaa se määrä mitä alunperin arvioitiin..
Yksi pelto on minun isännyyteni aikana salaojitettu. Urakoitsija vilkaisi suunnitelmakarttaa ja arvioi "yks rekkakuorma soraa per hehtaari", näin tilattiin ja sora riitti justiinsa, ei loppunut kesken eikä jäänyt jämiä käyttämättä...
Samalla ohjeella on täälläkin ojitettu.
-
Maksaahan se toki. Mutta mun mielestäni pienetkin hommat pitää ensin suunnitella asianmukaisesti, suunnitelmasta saat mm. melko valmiin ostoslistan tarpeista jne. Kaiken tämän pohtimiseen menee myös aikaa. Ja sitten vaikka se tuki katoaisikin suunnitelman kuluihin, niin saat sä sillä sen suunnittelun.
Tuo tarvikelista totta, helppo tilata omiinkin ojituksiin tarvikkeet.
Suunnittelun myötä tulee kartta, tämä löytyy sitten vuosienkin päästä salaojakeskuksesta vaikka omat hukkaan joutuisikin. Omatekoisessa suunnitelmassa kartat oltava tallessa, kartan hävitessä katoaa myös ojien paikkatieto ::)
Kyllä ne putket sieltä löytyy kun aikansa tökkii piikkiä maahan. Täydennysojitusta varten etsin vanhat putkilinjat tuolla tavalla. Ja viime kesänä ojat olisi löytyneet kasvuston perusteella muutaman sentin tarkkuudella. Ja näköjään karttapaikan viimekeväiset uudet ilmakuvat toimii myös salaojakarttana :)
Salaojaporukalla oli putket ja tarvikkeet mukana, itse ei tarvinnut järjestää kuin soraa.
-
Maksaahan se toki. Mutta mun mielestäni pienetkin hommat pitää ensin suunnitella asianmukaisesti, suunnitelmasta saat mm. melko valmiin ostoslistan tarpeista jne. Kaiken tämän pohtimiseen menee myös aikaa. Ja sitten vaikka se tuki katoaisikin suunnitelman kuluihin, niin saat sä sillä sen suunnittelun.
Tuo tarvikelista totta, helppo tilata omiinkin ojituksiin tarvikkeet.
Suunnittelun myötä tulee kartta, tämä löytyy sitten vuosienkin päästä salaojakeskuksesta vaikka omat hukkaan joutuisikin. Omatekoisessa suunnitelmassa kartat oltava tallessa, kartan hävitessä katoaa myös ojien paikkatieto ::)
Kyllä ne putket sieltä löytyy kun aikansa tökkii piikkiä maahan. Täydennysojitusta varten etsin vanhat putkilinjat tuolla tavalla. Ja viime kesänä ojat olisi löytyneet kasvuston perusteella muutaman sentin tarkkuudella. Ja näköjään karttapaikan viimekeväiset uudet ilmakuvat toimii myös salaojakarttana :)
Salaojaporukalla oli putket ja tarvikkeet mukana, itse ei tarvinnut järjestää kuin soraa.
Ei täällä tartte järjestää edes soraa, salaojaporukka hommaa senkin mikäli haluaa.
Mulla karttapaikan ilmakuvat salaojakarttoina, siihen olen piirtänyt salaojien paikat. Totta tuo kuivien vuosien vitsaus, ojanpaikat näkyy tarkasti. Ja kaikki muutkin alle 150 vuotta vanhat toimet pelloilla, mm. 1800-luvun sarkajako ennen isojakoa ???
Piikillä ei ojia löydy millään näillä karkeilla hietamailla, piikki ei kosteaan hietaan painu samalla lailla kuin saveen tai hiesuun. Vastus salaojasyvyydessä niin kova että menee putkesta läpi huomaamatta :) Kaivinkoneella löytyy liikuteltu maa helposti.
-
Joo, en ala muutaman hehtaarin hommiin suunnitelmia tilailemaan, jos urakoitsija pystyy ojitukset ilman sitä tekemään. Putket ja liitosmäärät pystyy itse laskemaan ja jos soran tarpeeseen ojurilla on näkemys, niin se on siinä. Salaojakartta kiva olla olemassa, mutta aika hakeminen on putkissa ollut senkin avulla. Meillä ainakin yllättävän monta kiintopistettä jo hävitetty maisemista, kun kivikareja ja latoja on siivottu pois. Niinkuin sanoin, isommat projektit erikseen. Lähinnä kiinnosti se, että jääkö tuosta tuesta paljon jäljelle muihin kuluihin, kun suunnittelija on ottanut omansa pois.
-
Suunnittelun myötä tulee kartta, tämä löytyy sitten vuosienkin päästä salaojakeskuksesta vaikka omat hukkaan joutuisikin. Omatekoisessa suunnitelmassa kartat oltava tallessa, kartan hävitessä katoaa myös ojien paikkatieto ::)
Empä kuhtus suunnitelmaa kartaksi. Kartta tehään vasta kun ojitus on valmis. Ja kun ite tekee (tai teettää) kartan gps:llä, niin se on sitte tarkka. Viimesin uusjaon tihitysojitus minkä kartotin, tein laittamalla suunnitelman pohjakuvaksi. Suunnitelma oli tehty vanhojen "karttojen" mukaan. Tihitysojat sitte meni suunnitelman ojien kans kaikki ihan ristiin kartalla :)
Mitä olen omia maita ojinu, niin omilla suunnitelmilla ja putkilaskelmilla aina, paitsi uusjakoalueet. Pikkuputkea pyrin pitämään aina vähän varastossa.
-
Kyllä ne putket sieltä löytyy kun aikansa tökkii piikkiä maahan. Täydennysojitusta varten etsin vanhat putkilinjat tuolla tavalla. Ja viime kesänä ojat olisi löytyneet kasvuston perusteella muutaman sentin tarkkuudella. Ja näköjään karttapaikan viimekeväiset uudet ilmakuvat toimii myös salaojakarttana :)
Piikillä ei ojia löydy millään näillä karkeilla hietamailla, piikki ei kosteaan hietaan painu samalla lailla kuin saveen tai hiesuun. Vastus salaojasyvyydessä niin kova että menee putkesta läpi huomaamatta :) Kaivinkoneella löytyy liikuteltu maa helposti.
Viime kesänä etsittiin vanhojen imujen päät ja jatkettiin niistä pellon reunan oikaisuun salaojat.
Siemenurmen sängessä ei kuivanakaan vuonna ojanpaikat erottunut joten ajettiin salaojakoneella poikki imujen vähän oletetun salaoja syvyyden yläpuolelta ja sieltä kainannon pohjasta tökittiin piikillä putken kohdat esille.
Kivasti kyllä kuulee äänestä kun piikillä painaa missä putki on, vaikka putkeen ei suoraan osuisikaan, sora rasahtaa heti kun hietamaa ei äännä lainkaan.
Kaivannon reunasta ojan paikkaa ei enään n. 40 vuoden kuluttua ojituksesta erottanut.
Oikeastaan ainut konsti tässä tapauksessa, kaivannon pohjaankin sai painaa hiki päässä että piikin sai parikymmentä senttiä painumaan.
Piikki on itseasiassa alun alkajenkin tuohon hommaan tehty, setävainaan peruja ajalta kun oli salaojakeskuksella töissä..
-
Missä ajassa salaojitus maksaa itsensä?
Minulla ei ole kuin näppituntuma tai (harha)luulo siitä ettei koskaan tule nollautumaan salaojituskustannus nykyisen tukipolitiikan ja tuottajahintojen tason voimassa ollessa.
Silloin kun viljelyn palkka tuli tuotannosta asia oli varmaankin toisin.
Taidat olla oikeassa, että ei koskaan. Mutta pikkuhiljaa alkanut vaan jurppimaan juuri noiden länttien viljely, vaikka ovat osaksi olleet jopa riistapeltonna. Sillat tahtoo aina vaan olla liian lyhyitä ??? Pyörtänöt pettää jne. Pieni positiivinen vaikutus sillä mielestäni on työsäästöön. Muutenhan taitaa vaan tulla enemmän tappiota :P Ja onhan se onneksi vähennyskelpoinen meno. Ja verotuspoistot on hyvä asia näin helmikuussakin 8) 13000 euron tasausvaraus muutti lukemia 2 lomakkeella mukavasti :o Salaojitetusta pellosta saattaa perikunta sitten joskus saada vähän enemmän kuin nykyisenlaisista avo-oja pelloista. Panostus jälkeläisille siis 8) Ja kyllä niistä avo-ojistakin silti jotain kulua on . Pitäähän ne peratakkin joskus, vaikka se kävisi kyllä itseltäkin, pyörtänön niittoja ym.
-
Missä ajassa salaojitus maksaa itsensä?
Minulla ei ole kuin näppituntuma tai (harha)luulo siitä ettei koskaan tule nollautumaan salaojituskustannus nykyisen tukipolitiikan ja tuottajahintojen tason voimassa ollessa.
Silloin kun viljelyn palkka tuli tuotannosta asia oli varmaankin toisin.
Taidat olla oikeassa, että ei koskaan. Mutta pikkuhiljaa alkanut vaan jurppimaan juuri noiden länttien viljely, vaikka ovat osaksi olleet jopa riistapeltonna. Sillat tahtoo aina vaan olla liian lyhyitä ??? Pyörtänöt pettää jne. Pieni positiivinen vaikutus sillä mielestäni on työsäästöön.
Itsellä väheni toissa syksyn ojituksissa 14 lohkoa 5 plänttiin. Kolmen eri omistajan peltoja eli vuokramaatkin ojitetaan.
Seuraavassa ojituksessa muutama lisälohko yhdistetään vanhaan.
Suuri ero, onko lohko 1ha vai 25ha. Hehtaarin lohkoja poimimalla aikaa kuluu nurkissa jne., isolla lohkolla päiväsaavutus eriluokkaa ja ehtii enemmän pienemmilläkin koneilla.
Pyörtänöiltä leviää juolavehnä näillä keveillä mailla, ojanlaidat todella petollisia mikäli ojat reilun kokoisia. Heinittyvät ja perkaustarve melkoinen, työtä riittää ojien kaivuussa ja ojamaiden levittämisessä. Turhaa ajelua vajailla työleveyksillä isommilla koneilla, päällekkäiskylvöä jne.
Rahassa hankala mitata, jokatapauksessa vanhat ojanpaikatkin kasvaa normaalisti eikä tartte stressata pienillä tilkuilla. Itsellä jonkinverran urakointia, ja onneksi muutkin ajattelee samoin :)
Kuitenkin kaikessa toiminassa pitäisi pyrkiä kokonaisuuksien paranteluun, pellot on yks osa työketjua :) Kerran kunnostetut pellot on aina mukavia asua, pellon kunnon ylläpitokin miellyttävää kun ei tartte rumpuja rassata keväisin,saa käyttää saman ajan vaikka salaojien kunnon tarkkailuun ::)
-
Nostetaanpa tätäkin ketjua ja sivutaan aihetta ;) Mitenkäs kun olette ojittaneet oletteko teettäneet suunnitelman ja pyörittäneet tukikoneiston rattaita? Vai oletteko antaneet urakoijalle "vapaat kädet". Tuossa soittelin eräälle ja aloin tulla siihen käsitykseen , että se avustus (20%) taitaa kadota lähes siihen suunnitelmaan ja paalutuksiin ??? Sitten vielä olla kaikki löyhässä hirressä , sillä suunnitelma on laki ::) Taidan vaan luottaa urakoijan asiantuntemuukseen ja kartat kuulemma tulevat GPs:llä joten nekin tulostuis :-\
Olen teettänyt suunnitelmat, ja hakenut tuet kaikkiin koko lohkon ojituksiini.
Edellisen reilun 10 hehtaarin suunnittelu maksoi 114 €/ha ja paalutus 110 €/ha, alv 0%. Paalutusta tehtiin vielä useammassa erässä, joten teknikon kilometrikorvauksia kertyi enemmän. Hyväksytty kustannusarvio oli reilu 2700 €/ha, josta tukea sai 20 %.
Epäilen kyllä urakoitsijankin jyvittävän toteutuksen yhteydessä tekemänsä suunnittelun urakan loppulaskuun.
Suunnittelun jälkeen jäi siis vielä 300 €/ha tukea käytettäväksi ojituksen muiden vaiheiden kustannusten kuittaamiseen. Vastaavasti korkotukilaina, 70 % kustannusarviosta, on pidemmän päälle 2 % korolla ja 10 vuoden laina-ajalla halpaa rahaa.
Ihan pieniin ojituksiin tukea ei edes saa, myönettävän tuen alarajan ollessa 2000 € per hanke. Toki pieniä voi niputtaa samaan hakemukseen useamman.
Vähänkin reilummassa kohteessa tuki puoltaa byrokratiasta huolimatta paikkaansa , ja laskee kummasti investoinnin takaisinmaksuaikaa.
-
isolla lohkolla päiväsaavutus eriluokkaa ja ehtii enemmän pienemmilläkin koneilla.
Päinvastoin, pieniä lohkoja ehtii useamman päivässä, kun taas naapuruston 50 hehtaarin lohkolla työt ei näytä etenevän juuri ollenkaan, monta päivää kuluu pelkän yhden lohkon kylvämiseen.
-
isolla lohkolla päiväsaavutus eriluokkaa ja ehtii enemmän pienemmilläkin koneilla.
Päinvastoin, pieniä lohkoja ehtii useamman päivässä, kun taas naapuruston 50 hehtaarin lohkolla työt ei näytä etenevän juuri ollenkaan, monta päivää kuluu pelkän yhden lohkon kylvämiseen.
;D ;D
-
Nostetaanpa tätäkin ketjua ja sivutaan aihetta ;) Mitenkäs kun olette ojittaneet oletteko teettäneet suunnitelman ja pyörittäneet tukikoneiston rattaita? Vai oletteko antaneet urakoijalle "vapaat kädet". Tuossa soittelin eräälle ja aloin tulla siihen käsitykseen , että se avustus (20%) taitaa kadota lähes siihen suunnitelmaan ja paalutuksiin ??? Sitten vielä olla kaikki löyhässä hirressä , sillä suunnitelma on laki ::) Taidan vaan luottaa urakoijan asiantuntemuukseen ja kartat kuulemma tulevat GPs:llä joten nekin tulostuis :-\
Olen teettänyt suunnitelmat, ja hakenut tuet kaikkiin koko lohkon ojituksiini.
Edellisen reilun 10 hehtaarin suunnittelu maksoi 114 €/ha ja paalutus 110 €/ha, alv 0%. Paalutusta tehtiin vielä useammassa erässä, joten teknikon kilometrikorvauksia kertyi enemmän. Hyväksytty kustannusarvio oli reilu 2700 €/ha, josta tukea sai 20 %.
Epäilen kyllä urakoitsijankin jyvittävän toteutuksen yhteydessä tekemänsä suunnittelun urakan loppulaskuun.
Suunnittelun jälkeen jäi siis vielä 300 €/ha tukea käytettäväksi ojituksen muiden vaiheiden kustannusten kuittaamiseen. Vastaavasti korkotukilaina, 70 % kustannusarviosta, on pidemmän päälle 2 % korolla ja 10 vuoden laina-ajalla halpaa rahaa.
Ihan pieniin ojituksiin tukea ei edes saa, myönettävän tuen alarajan ollessa 2000 € per hanke. Toki pieniä voi niputtaa samaan hakemukseen useamman.
Vähänkin reilummassa kohteessa tuki puoltaa byrokratiasta huolimatta paikkaansa , ja laskee kummasti investoinnin takaisinmaksuaikaa.
Niin tuo sun ojitus olikin sitä kustannusarvio aikakautta. Toki se silloin on ollutkin ehkä helpompi ja vähätöisempi tuo byrokratia. Nyt tuen saa vaan kuitteja vastaan. Ja joka portaassa viilataan pilkkua sen mitä keretään. "Syyllinen" kunnes toisin todistetaan. Vähemmän hermoja raastavaa , kuulemma kaikille osapuolille, jos jättää tuen hakematta , siis niin urakoijalle kuin isännällekkin. On kuulemma suosiolla tehty kuulemma ojituksia ilman tukeakin, vaikka tarvetta on ollut suunnittelijan käytöllekkin. Paperi nippu on silloin sal*****sen sijasta vaan ollut 2 A4:sta ::)
-
Mun mielipiteet vaihtuu samaa tahtia kuin puhuja vaihtuu ;D Nyt pitää hetki mietiskellä. Ei se avustuskaan ihan olematon kumminkaan ole (max.0,64 eur/m) eli keskim. ehkä n 450 - 550eur/ha . Kyllä tuolla varmasti suunnitelman saa, tosin kuitteja vastaan + jonkin verran kustannuksia omalle työlle ??? Yleensä suuren laskun saannissa ei ole kyllä ollut mitään ongelmia, pienenemään saannissa kyllä 8)