Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: saiski - 14.01.11 - klo:21:19
-
Onko tullu uusia ajatuksia toteuttaa lämmintä sonnikasvattamoa?? Nythän on noita conexx halleja ja thermisol halleja yms. Miten on käytännössä toimineet?Minkälaisia rakennuksia tänäpäivänä tehdään. Apevaunu yms. koneistus kaipais vähän lisää käyttötunteja. Mihin hintaan saa sonnipaikan rakennettua??
-
Lähde siitä että, el paikka saa maksaa 1000e 8)
-
koneksi 38 m leveänä-kaks ruokintapöytää ja neljä 6.5m karsinariviä,rakennuksen keskelle yks siirtokäytävä ja seinän vieres olevista karsinoista suoraa ovet pihalle. tällä kaavalla menee n. 8 sonnia juoksumetrille! syvät kuilut. makuuluiska jos siitä tykkää....
-
koneksi 38 m leveänä-kaks ruokintapöytää ja neljä 6.5m karsinariviä,rakennuksen keskelle yks siirtokäytävä ja seinän vieres olevista karsinoista suoraa ovet pihalle. tällä kaavalla menee n. 8 sonnia juoksumetrille! syvät kuilut. makuuluiska jos siitä tykkää....
oot tainnu nähä meidän piirustukset.. ainoa että en usko että syvät kuilut ja makuuluiska toimivat keskenään..
-
Miten pihvirotuiset pärjää ritilän päällä?
-
Siinä kun muutkin, jopa paremmin kun ovat rauhallisempia.
-
Raskaan pihvikarjan paikka ei ole ritiläpalkilla. Sorkka on kaikenkaikkiaan huono "kenkä" rakolaittialla seisoskeluun. Maantapa ja täppärin mukavuudenhalu eivät tee asiaa eläimen kannalta katsottuna yhtään paremmaksi.
Etenkin Pohjois-Suomen voimamulliperäpellet rakastavat bulkkiritilää. ;) ( saa minimi rakennusneliömäärälle paaaaaaaaljon mullipalkkiota ;D)
Tämä mullibulkki alkaa kyllä olemaan yksi merkittävä rasite koko touhulle. Isot myllyt ammentavat sieltä jauhelihavärkkiä ja näin mitään arvon nousua koko ketjuun ei ole näkyvissä.
Esim lihatukku Tammisen pihvieläimet eivät kasva ritilällä ja piste 8)
-
Ei todellakaan pihvisonneja ritilälle, eikä muitakaan eläimiä. Voisi verrata huonoon parsinavettaan. Koittakaa mennä ritiläkasvattajat viikoksi vaikka sinne palkeillennne asumaan, mahtaa olla kintut kipieät jos seiso ja maatessa muuten kroppa. Ei ***** ole enään järki ihmisten hommaa rakentaa ritiläkasvattamoa. Sonnit on paljon agressiivisempia, huonommin luokkittuvia, pienempiä teuraspainoja Ja erittäin paljon ennenaikaisia poistoja; jalkaviat, loukkaantumiset jne. Tautipaineet paljon suuremmat ja hengitystie ongelmat.
-
Ei mitään ritiläpalkkihelvettiä vaan kylmäpihatto jos meinaa tehdä. Kuivituksen puolesta enemmän hommaa, mutta ei ne paskahärvelit siellä ritilän alla ikuisia ole ja siitä se hauskuus sitten alkaakin, kun kone rikki ja sonnit paskoo.
Sonnit myös terveempia kylmässä tilassa kun lämpimässä.
-
Ei todellakaan pihvisonneja ritilälle, eikä muitakaan eläimiä. Voisi verrata huonoon parsinavettaan. Koittakaa mennä ritiläkasvattajat viikoksi vaikka sinne palkeillennne asumaan, mahtaa olla kintut kipieät jos seiso ja maatessa muuten kroppa. Ei ***** ole enään järki ihmisten hommaa rakentaa ritiläkasvattamoa. Sonnit on paljon agressiivisempia, huonommin luokkittuvia, pienempiä teuraspainoja Ja erittäin paljon ennenaikaisia poistoja; jalkaviat, loukkaantumiset jne. Tautipaineet paljon suuremmat ja hengitystie ongelmat.
ei pidä paikkaansa, jos eläimillä on tilaa, ruokitaan oikein ja nupotetaan. kaikki noi jutut johtuu ahtaudesta.
mie en tekis itele mitään kuivitus ja lannanpukkaus helvettiä. sehän on jo työturvallisuus riski mennä joka viikko karsinaan aukoon lantakäytävää..
-
Viisitoista vuotta rinnakkain sekä kylmää, että lämmintä kasvattamoa pitäneenä, on vaaka kallistunut kylmän puolelle. Itse asiassa piirustukset on lähes valmiina odottamassa.
Nykyinen (ja tod. näköisesti myös tuleva) tukipolitiikka ja lihanhinta ohjaa kasvatusta siihen suuntaan, että kasvatusajat tulevat pitenemään ja teuraspainot nousemaan. Tehokasvatuksesta ritiläpalkkien päällä on jo sen verran kokemusta, että ei kiitos. Kylmäpihatosta lähti kesällä Holstein jonka teuraspaino oli 454 kg, eikä mitään ongelmia jalkojen kanssa.
-
Onko kylmäpihatossasi kestokuivikepohja? Minkä ikäinen tuo holsteini oli?
-
Pihvirotuisille ei mitään järkeä lämpimästä kasvattamosta.
-
sehän on jo työturvallisuus riski mennä joka viikko karsinaan aukoon lantakäytävää..
*** Tästä päästäisiinkin sujuvasti karjakoiraan... ;)
Husokille, kestokuivikepohja on ja ikää poijaalla oli n.22kk.
-
Raskaan pihvikarjan paikka ei ole ritiläpalkilla. Sorkka on kaikenkaikkiaan huono "kenkä" rakolaittialla seisoskeluun. Maantapa ja täppärin mukavuudenhalu eivät tee asiaa eläimen kannalta katsottuna yhtään paremmaksi.
Onko ongelmana alustan kovuus, raot, eläimen paino vai kaikki yhdessä? Kovalla lanta- ja ruokintakäytävällähän lypsylehmäkin tallustaa.
-
Raskaan pihvikarjan paikka ei ole ritiläpalkilla. Sorkka on kaikenkaikkiaan huono "kenkä" rakolaittialla seisoskeluun. Maantapa ja täppärin mukavuudenhalu eivät tee asiaa eläimen kannalta katsottuna yhtään paremmaksi.
Onko ongelmana alustan kovuus, raot, eläimen paino vai kaikki yhdessä? Kovalla lanta- ja ruokintakäytävällähän lypsylehmäkin tallustaa.
Sorkan pohjapinta-ala ei hirveesti vaihtele aikuisella naudalla. Kun painoa kertyy 200-300 kg enempi niin se lepää likipitäen samalla alalla ja kun siitä alasta on sitten osa rakopalkkia eli ilmaa, voi arvioida mikä on paine jäljellä olevalla kantopinta-alalla... teräviä palkinreunoja ynnä muita häröjä edes ajattelematta.
Ja sitten sorkassa on kaksi puoliskoa... ei jaa sekään painetta kovin tasaisesti... kavio olisi kätevämpi. :D
-
sehän on jo työturvallisuus riski mennä joka viikko karsinaan aukoon lantakäytävää..
*** Tästä päästäisiinkin sujuvasti karjakoiraan... ;)
Husokille, kestokuivikepohja on ja ikää poijaalla oli n.22kk.
Niin päästään siihenkin, kuinka vanhoiksi/isoiksi maitorotuiset sonnit kannattaa kasvattaa. Eikö juuri nuo viimeiset kuukaudet ole kaikista kalleimpia kasvattaa. Saitko paremman katteen kasvattamalla isoksi ja vanhaksi kuin vähän pienemmäksi ja olisit laittanut sonnin 6kk aikaisemmin teuraaksi? Kasvatatko kaikki sonnit noin vanhaksi vai oliko tämä poikkeus?
Jos kasvatat, kerro minullekkin mistä saat niin halpaa rehua ???
-
Onko ongelmana alustan kovuus, raot, eläimen paino vai kaikki yhdessä? Kovalla lanta- ja ruokintakäytävällähän lypsylehmäkin tallustaa.
Ritiläpalkin ongelma on se sorkan "räpsyminen" rakolattialla kävellessä. Osa sorkasta ottaa painon vastaan osan ollessa ilmassa. Askeleen jatkuessa sorkkakynsi usein räpsähtää ja tästä seuraa valkoviivan repeäminen ja sitten ontumista. Kumimatto palkilla auttaa.
-
sehän on jo työturvallisuus riski mennä joka viikko karsinaan aukoon lantakäytävää..
*** Tästä päästäisiinkin sujuvasti karjakoiraan... ;)
Husokille, kestokuivikepohja on ja ikää poijaalla oli n.22kk.
Niin päästään siihenkin, kuinka vanhoiksi/isoiksi maitorotuiset sonnit kannattaa kasvattaa. Eikö juuri nuo viimeiset kuukaudet ole kaikista kalleimpia kasvattaa. Saitko paremman katteen kasvattamalla isoksi ja vanhaksi kuin vähän pienemmäksi ja olisit laittanut sonnin 6kk aikaisemmin teuraaksi?
*** Antaisin 180 tukikelpoista päivää pois ja kasvattaisin vasikkalaskua 30%, ei kiitos.
Kasvatatko kaikki sonnit noin vanhaksi vai oliko tämä poikkeus?
*** Lämpimältä puolelta teurasikä n. 19 - 20 kk ja kylmästä n. 21 kk. Jatkossa tarkoitus tehdä lisää kylmää tilaa ja kaikki teuraat sitä kautta. Kasvatusajalla 21-22kk.
Jos kasvatat, kerro minullekkin mistä saat niin halpaa rehua ???
*** Omilta pelloilta, yli 6 kk:n ikäiset eivät saa kuin kivennäistä ostorehuna, lisävalkuaisia ei ole käytetty kymmeneen vuoteen. Viljaa annetaan n.6-7kg/pää.
Eihän tuo kasvatustapa mitään yleistä hyväksyntää saa, mutta täytyy tarkistaa käytänteitä sitten jos se kannattavuuskriisi eksyy tänne meillekin päin.
-
Niin, voihan sen noinkin ajatella. Mutta sinulla on myös rahaa kiinni eläimessä ja rehuissa 180 vrk kauemmin,kun tälle kaikelle laskee 6% koron tulee siitäkin jonkinlainen summa. Eikö ole ongelmaa rasvoittumisen kanssa? Oletko ajatellut pihvirotujen kasvattamista?
-
sehän on jo työturvallisuus riski mennä joka viikko karsinaan aukoon lantakäytävää..
*** Tästä päästäisiinkin sujuvasti karjakoiraan... ;)
Husokille, kestokuivikepohja on ja ikää poijaalla oli n.22kk.
Niin päästään siihenkin, kuinka vanhoiksi/isoiksi maitorotuiset sonnit kannattaa kasvattaa. Eikö juuri nuo viimeiset kuukaudet ole kaikista kalleimpia kasvattaa. Saitko paremman katteen kasvattamalla isoksi ja vanhaksi kuin vähän pienemmäksi ja olisit laittanut sonnin 6kk aikaisemmin teuraaksi?
*** Antaisin 180 tukikelpoista päivää pois ja kasvattaisin vasikkalaskua 30%, ei kiitos.
Kasvatatko kaikki sonnit noin vanhaksi vai oliko tämä poikkeus?
*** Lämpimältä puolelta teurasikä n. 19 - 20 kk ja kylmästä n. 21 kk. Jatkossa tarkoitus tehdä lisää kylmää tilaa ja kaikki teuraat sitä kautta. Kasvatusajalla 21-22kk.
Jos kasvatat, kerro minullekkin mistä saat niin halpaa rehua ???
*** Omilta pelloilta, yli 6 kk:n ikäiset eivät saa kuin kivennäistä ostorehuna, lisävalkuaisia ei ole käytetty kymmeneen vuoteen. Viljaa annetaan n.6-7kg/pää.
Eihän tuo kasvatustapa mitään yleistä hyväksyntää saa, mutta täytyy tarkistaa käytänteitä sitten jos se kannattavuuskriisi eksyy tänne meillekin päin.
aika kova viljamäärä. jos meillä laitettas ton verran niin säilörehua ei menis minkään vertaa..
-
sehän on jo työturvallisuus riski mennä joka viikko karsinaan aukoon lantakäytävää..
*** Tästä päästäisiinkin sujuvasti karjakoiraan... ;)
Husokille, kestokuivikepohja on ja ikää poijaalla oli n.22kk.
Niin päästään siihenkin, kuinka vanhoiksi/isoiksi maitorotuiset sonnit kannattaa kasvattaa. Eikö juuri nuo viimeiset kuukaudet ole kaikista kalleimpia kasvattaa. Saitko paremman katteen kasvattamalla isoksi ja vanhaksi kuin vähän pienemmäksi ja olisit laittanut sonnin 6kk aikaisemmin teuraaksi? Kasvatatko kaikki sonnit noin vanhaksi vai oliko tämä poikkeus?
Jos kasvatat, kerro minullekkin mistä saat niin halpaa rehua ???
Nyt päästiin asian keskiöön 8)
-
Minkä hintaista tuo perunarehu mahtaisi olla. Kuinka paljon sillä voi korvata viljaa? Syötättekö pelkkää ohraa vai jotain muuta lisäksi, kauraa, vehnää...?
Oletteko kokeileet Melassileikettä tms?
Tuohon kasvatusaikaan vielä, että myös tiliväli kasvaa puolella vuodella. Eläin vie kasvatuspaikan seuraavalta.
-
Niin, voihan sen noinkin ajatella. Mutta sinulla on myös rahaa kiinni eläimessä ja rehuissa 180 vrk kauemmin,kun tälle kaikelle laskee 6% koron tulee siitäkin jonkinlainen summa. Eikö ole ongelmaa rasvoittumisen kanssa? Oletko ajatellut pihvirotujen kasvattamista?
Noilla koroilla ei kyllä ole mitään vaikutusta. Ja kovin oleellista vaikutusta ei ole kasvatusajallakaan paitsi teoriassa jos saisi selville kun eläimen kasvu alkaa hidastua, voisi hyvin kasvavia pitää silloin pidempäänkin. Oleellista sen sijaan on se minkä hintaisella ruokinnalla saadaan se eläin kasvamaan. Ja millä kustannuksilla muuten, eläinpaikan hintaa ei enää tässä voi miettiä jos se eläinpaikka jo on.
-
Minkä hintaista tuo perunarehu mahtaisi olla. Kuinka paljon sillä voi korvata viljaa? Syötättekö pelkkää ohraa vai jotain muuta lisäksi, kauraa, vehnää...?
Oletteko kokeileet Melassileikettä tms?
*** Kaikkia noita teollisuuden sivutuotteita on kokeiltu, nyt menee vain ohra-kauraseosta, jonkin verran viljellään myös vehnää, mutta tosi vähän.
Tähän mullinkasvatukseenkin pätee aivan hyvin J.Tammisen teesit:" Keep it simple..."
Tuohon kasvatusaikaan vielä, että myös tiliväli kasvaa puolella vuodella. Eläin vie kasvatuspaikan seuraavalta.
*** Pitkä tiliväli tosin lisää haasteita taloudenhallintaan, täytyy muistaa pitää pää kylmänä. Tuohon korkopolitiikkaan vielä, mistä muualta saa nykyisin 6% koron sijoitetulle pääomalle?
Optimisti tuossa jo vihjasikin pääasiasta. Paljon puhutaan eläinmääristä, päiväkasvuista, yms, mutta mun mielestä tällähetkellä oleellisin asia kannattavuuden suhteen on se kuinka saa kulut hallittua. Pääluvut, kasvuraportit ja kunniakirjat ei elätä ketään, kyllä ne vain valitettavasti on viivan alle jäävät eurot jotka ratkaisee.
-
Ettekö laske sijoitetullepääomalle korkoa? Sijoitetulla pääomalla tarkoitan rehuihin, vasikkaan ja muihin kuluihin sijoitettua rahaa. Esim Jos teet kesällä säilörehua ja viljelet ohraa 50000 euron edestä. Syötät ne sonneille ja myyt teuraaksi. Jos olisitkin myynyt jo syksyllä tekemäsi rehut, niin olisitko laittanut rahat pöytälaatikkoon, vai olisitko sijoittanut ne tuottavasti? Saitko rehuihin sijoittamasi rahan korkoineen takaisin syöttämällä ne sonneille?
Katelaskelmassa lasketaan tavallisesti myös korko sijoitetulle pääomalle. Vaikka olisit maksanut vasikat ja rehut käteisellä, niin niillekkin pitää saada korko. Jos rahoitit hankinnat velaksi, täytyy sijoitetun pääoman tuotto olla niin suuri, että se kattaa myös velasta aiheutuneen koron. Jos et saa sijoitetulle pääomalle korkoa, omaisuutesi häviää pikkuhiljaa. Mielestäni ei anakaan kauaa kannata toimia ilman, että saa pääomalle korkoa.
-
Optimisti tuossa jo vihjasikin pääasiasta. Paljon puhutaan eläinmääristä, päiväkasvuista, yms, mutta mun mielestä tällähetkellä oleellisin asia kannattavuuden suhteen on se kuinka saa kulut hallittua. Pääluvut, kasvuraportit ja kunniakirjat ei elätä ketään, kyllä ne vain valitettavasti on viivan alle jäävät eurot jotka ratkaisee.
miks osa pääsee samoilla eväillä eli esim säilis +ohra yli netto 800 g/pv kasvuihin ja osa alle 500... eikös tuolla luulis olevan väliä... ???
Eli OSAAMINEN kunniaan ;) ;D
-
Ettekö laske sijoitetullepääomalle korkoa? Sijoitetulla pääomalla tarkoitan rehuihin, vasikkaan ja muihin kuluihin sijoitettua rahaa. Esim Jos teet kesällä säilörehua ja viljelet ohraa 50000 euron edestä. Syötät ne sonneille ja myyt teuraaksi. Jos olisitkin myynyt jo syksyllä tekemäsi rehut, niin olisitko laittanut rahat pöytälaatikkoon, vai olisitko sijoittanut ne tuottavasti? Saitko rehuihin sijoittamasi rahan korkoineen takaisin syöttämällä ne sonneille?
Katelaskelmassa lasketaan tavallisesti myös korko sijoitetulle pääomalle. Vaikka olisit maksanut vasikat ja rehut käteisellä, niin niillekkin pitää saada korko. Jos rahoitit hankinnat velaksi, täytyy sijoitetun pääoman tuotto olla niin suuri, että se kattaa myös velasta aiheutuneen koron. Jos et saa sijoitetulle pääomalle korkoa, omaisuutesi häviää pikkuhiljaa. Mielestäni ei anakaan kauaa kannata toimia ilman, että saa pääomalle korkoa.
Aivan. Raha maksaa aina olipa se omaa tai vierasta 8)
-
Ettekö laske sijoitetullepääomalle korkoa? Sijoitetulla pääomalla tarkoitan rehuihin, vasikkaan ja muihin kuluihin sijoitettua rahaa. Esim Jos teet kesällä säilörehua ja viljelet ohraa 50000 euron edestä. Syötät ne sonneille ja myyt teuraaksi. Jos olisitkin myynyt jo syksyllä tekemäsi rehut, niin olisitko laittanut rahat pöytälaatikkoon, vai olisitko sijoittanut ne tuottavasti? Saitko rehuihin sijoittamasi rahan korkoineen takaisin syöttämällä ne sonneille?
Katelaskelmassa lasketaan tavallisesti myös korko sijoitetulle pääomalle. Vaikka olisit maksanut vasikat ja rehut käteisellä, niin niillekkin pitää saada korko. Jos rahoitit hankinnat velaksi, täytyy sijoitetun pääoman tuotto olla niin suuri, että se kattaa myös velasta aiheutuneen koron. Jos et saa sijoitetulle pääomalle korkoa, omaisuutesi häviää pikkuhiljaa. Mielestäni ei anakaan kauaa kannata toimia ilman, että saa pääomalle korkoa.
Aivan. Raha maksaa aina olipa se omaa tai vierasta 8)
pihvisonnille pääoman korko on yli 10 snt/kg ja silti loppukasvattelijat eivät tahdo pääomia itselle vaan maksavat mieluummin teurastamoon :o :o
-
Ettekö laske sijoitetullepääomalle korkoa? Sijoitetulla pääomalla tarkoitan rehuihin, vasikkaan ja muihin kuluihin sijoitettua rahaa. Esim Jos teet kesällä säilörehua ja viljelet ohraa 50000 euron edestä. Syötät ne sonneille ja myyt teuraaksi. Jos olisitkin myynyt jo syksyllä tekemäsi rehut, niin olisitko laittanut rahat pöytälaatikkoon, vai olisitko sijoittanut ne tuottavasti? Saitko rehuihin sijoittamasi rahan korkoineen takaisin syöttämällä ne sonneille?
Katelaskelmassa lasketaan tavallisesti myös korko sijoitetulle pääomalle. Vaikka olisit maksanut vasikat ja rehut käteisellä, niin niillekkin pitää saada korko. Jos rahoitit hankinnat velaksi, täytyy sijoitetun pääoman tuotto olla niin suuri, että se kattaa myös velasta aiheutuneen koron. Jos et saa sijoitetulle pääomalle korkoa, omaisuutesi häviää pikkuhiljaa. Mielestäni ei anakaan kauaa kannata toimia ilman, että saa pääomalle korkoa.
Lihakarjatilalla pitää olla rehua tarpeeksi. Savimailla nurmisadon vaihtelut ovat niin suuria että liemessä olet, jos yrität pitää varastot pieninä. Kun sinulla olisi myydä, rehun hinta on naurettavan alhainen ja kun sinun on pakko ostaa, liian kallis sinulle. Teurastusiän vertailussa varastokoroilla ei ole merkitystä kun rehua korjataan ja varastoidaan kuitenkin joka kesä runsaaksi vuodeksi. Koron voi laskea vaikka niille tilapäisluotoille jotka tarvitset teurastiliä odottaessasi. Teurastamolta saat tilitysennakkoa jopa pikavippifirmaa eduillisemmin. Jos saat muualta varmaa 6% tuottoa, suuntaudu sinne muualle.
Ennen hairahtumista nauta-alalle kannattaa miettiä mitä jps:n sonnien 6-7 päivittäisellä viljakilolla saisi 0,6 naudanlihakilon sijaan? Viljan hinnalla 260 - 300 €/tonni menee tasoihin naudanlihan 3 € kilohinnan kanssa (korsirehut vielä päälle). Ota selvää kuinka paljon sian- ja linnunlihaa noilla jyvillä saisi ja mieti onko kuluttajan/veronmaksajan mielekästä kompensoida ero sinulle.
-
[quote author=mikko9b link=topic=23091.msg372584#msg372584 korkoa.
pihvisonnille pääoman korko on yli 10 snt/kg ja silti loppukasvattelijat eivät tahdo pääomia itselle vaan maksavat mieluummin teurastamoon :o :o
[/quote]
Voitko tarkentaa laskelmaasi.
-
[quote author=mikko9b link=topic=23091.msg372584#msg372584 korkoa.
pihvisonnille pääoman korko on yli 10 snt/kg ja silti loppukasvattelijat eivät tahdo pääomia itselle vaan maksavat mieluummin teurastamoon :o :o
Voitko tarkentaa laskelmaasi.
[/quote]
karkeasti lasketuna: vasikka 850 €*5% = 42,5€ => 42,5€/420kg =10 snt
jos karvanaama on vuoden sun kaverina... ;)
500 sonnia karkeesti 20 000 ekua
-
karkeasti lasketuna: vasikka 850 €*5% = 42,5€ => 42,5€/420kg =10 snt
jos karvanaama on vuoden sun kaverina... ;)
500 sonnia karkeesti 20 000 ekua
¨
Ja nyt tämä kerettiläinen poltetaan roviolla jps:n ja kumppanien toimesta ;D ;D
-
Entäs vasikat, eikö jo kohta ole pulaa kasvatettavista?
-
Katelaskelmassa lasketaan tavallisesti myös korko sijoitetulle pääomalle. Vaikka olisit maksanut vasikat ja rehut käteisellä, niin niillekkin pitää saada korko. Jos rahoitit hankinnat velaksi, täytyy sijoitetun pääoman tuotto olla niin suuri, että se kattaa myös velasta aiheutuneen koron. Jos et saa sijoitetulle pääomalle korkoa, omaisuutesi häviää pikkuhiljaa. Mielestäni ei anakaan kauaa kannata toimia ilman, että saa pääomalle korkoa.
*** Tottakai pääomalle pitää korko saada, niin vieraalle kuin omallekin ja tähänasti on myös saatukin. Lisäksi omalle työlle pitää saada kunnon palkka. Työtä jossa saa haista paskalle 365vrk/vuosi ei tosiaankaan kannata ilman tehdä.
Aatamille: Ei täällä tosiaankaan ketään olla roviolle viemässä.
Parhaat pärjää aina ja osaaminen kunniaan. Niinpä, pihveillä ei yli kilon päiväkasvukaan ole mikään taikatemppu, sen verran on noita kunniakirjoja seinällä että tiedän.
Se mitä itse ja muutamat muut mullimiehet näissä kahdessa ketjussa ajaa takaa, on että miedän nautamarkkinat on täysin vääristyneet. Tehokkaalla, kunnianhimoisella ja ammattitaitoisella naudankasvatuksella pärjää varmasti. Mutta kun saman tuloksen, ehkä jopa paremman saa kun on vain kasvattavinaan. Tämä on nykypäivän markkinatilanne ja se on täysin p...seestä. Ei se ole mielestäni luuseri joka sopeutuu markkinatilanteeseen. Omalla kohdalla voisin periaatteessa kolminkertaistaa lihantuotannon, asiassa vain on yksi mutta, tulot eivät nousisi senttiäkään. Nämä laskelmat ovat myös maamme suurimman nautatalon ylimmän johdon tiedossa, eikä niitä kukaan ole vielä kumonnut.
Siksi ei mielestäni ole oikein yltiöpäisesti yllyttää ketään satsaamaan valtavasti naudanlihantuotantoon. Itse investoin kokoajan peltojen kasvukuntoon, lohkorakenteeseen ja tilan yleiseen kalustoon. Siltä varalta jos ja kun nautamarkkinat taas tervehtyvät, niin muut fasiliteetit eivät ole esteenä lihantuotannon kasvattamiselle.
-
Ettekö laske sijoitetullepääomalle korkoa? Sijoitetulla pääomalla tarkoitan rehuihin, vasikkaan ja muihin kuluihin sijoitettua rahaa. Esim Jos teet kesällä säilörehua ja viljelet ohraa 50000 euron edestä. Syötät ne sonneille ja myyt teuraaksi. Jos olisitkin myynyt jo syksyllä tekemäsi rehut, niin olisitko laittanut rahat pöytälaatikkoon, vai olisitko sijoittanut ne tuottavasti? Saitko rehuihin sijoittamasi rahan korkoineen takaisin syöttämällä ne sonneille?
Katelaskelmassa lasketaan tavallisesti myös korko sijoitetulle pääomalle. Vaikka olisit maksanut vasikat ja rehut käteisellä, niin niillekkin pitää saada korko. Jos rahoitit hankinnat velaksi, täytyy sijoitetun pääoman tuotto olla niin suuri, että se kattaa myös velasta aiheutuneen koron. Jos et saa sijoitetulle pääomalle korkoa, omaisuutesi häviää pikkuhiljaa. Mielestäni ei anakaan kauaa kannata toimia ilman, että saa pääomalle korkoa.
Lihakarjatilalla pitää olla rehua tarpeeksi. Savimailla nurmisadon vaihtelut ovat niin suuria että liemessä olet, jos yrität pitää varastot pieninä. Kun sinulla olisi myydä, rehun hinta on naurettavan alhainen ja kun sinun on pakko ostaa, liian kallis sinulle. Teurastusiän vertailussa varastokoroilla ei ole merkitystä kun rehua korjataan ja varastoidaan kuitenkin joka kesä runsaaksi vuodeksi. Koron voi laskea vaikka niille tilapäisluotoille jotka tarvitset teurastiliä odottaessasi. Teurastamolta saat tilitysennakkoa jopa pikavippifirmaa eduillisemmin. Jos saat muualta varmaa 6% tuottoa, suuntaudu sinne muualle.
Ennen hairahtumista nauta-alalle kannattaa miettiä mitä jps:n sonnien 6-7 päivittäisellä viljakilolla saisi 0,6 naudanlihakilon sijaan? Viljan hinnalla 260 - 300 €/tonni menee tasoihin naudanlihan 3 € kilohinnan kanssa (korsirehut vielä päälle). Ota selvää kuinka paljon sian- ja linnunlihaa noilla jyvillä saisi ja mieti onko kuluttajan/veronmaksajan mielekästä kompensoida ero sinulle.
Voihan sen ajatella niinkinpäin, että sijoittaa sen rahan rehuun ja tavallaan korko tulee siitä, ettei tarvi ostaa väärän hintaista rehua ...
-
Voihan sen ajatella niinkinpäin, että sijoittaa sen rahan rehuun ja tavallaan korko tulee siitä, ettei tarvi ostaa väärän hintaista rehua ...
[/quote]
*** Kommentoidaan nyt vielä tuota emo-heikin pointtia. Syksyllä 2008 kun viljan hinta lähti huimaan nousuun, kaverin vuoden rehukulut nousivat kolmessa viikossa yli 60000 €. Mun rehukulut eivät senttiäkään ja viljanhinta tiedossa vuodeksi eteenpäin. Vuoden aikana lihanhintaa oli pakko markkinoiden paineesta johtuen nostaa, jolloin oma tilani teki vuosituhannen parhaan katteen.
Tossa on mun mielestä se oman viljan pointti, kuten emo-heikkikin sen hoksasi. Joskus omavilja on kallista, joskus halpaa mutta hintataso on aina vakaampi kuin vapailla markkinoilla.
-
Voihan sen ajatella niinkinpäin, että sijoittaa sen rahan rehuun ja tavallaan korko tulee siitä, ettei tarvi ostaa väärän hintaista rehua ...
*** Kommentoidaan nyt vielä tuota emo-heikin pointtia. Syksyllä 2008 kun viljan hinta lähti huimaan nousuun, kaverin vuoden rehukulut nousivat kolmessa viikossa yli 60000 €. Mun rehukulut eivät senttiäkään ja viljanhinta tiedossa vuodeksi eteenpäin. Vuoden aikana lihanhintaa oli pakko markkinoiden paineesta johtuen nostaa, jolloin oma tilani teki vuosituhannen parhaan katteen.
Tossa on mun mielestä se oman viljan pointti, kuten emo-heikkikin sen hoksasi. Joskus omavilja on kallista, joskus halpaa mutta hintataso on aina vakaampi kuin vapailla markkinoilla.
[/quote]
silti meillä ruokintasuunnitelmassa vain 2,5 kg viljaa.
-
Katelaskelmassa lasketaan tavallisesti myös korko sijoitetulle pääomalle. Vaikka olisit maksanut vasikat ja rehut käteisellä, niin niillekkin pitää saada korko. Jos rahoitit hankinnat velaksi, täytyy sijoitetun pääoman tuotto olla niin suuri, että se kattaa myös velasta aiheutuneen koron. Jos et saa sijoitetulle pääomalle korkoa, omaisuutesi häviää pikkuhiljaa. Mielestäni ei anakaan kauaa kannata toimia ilman, että saa pääomalle korkoa.
*** Tottakai pääomalle pitää korko saada, niin vieraalle kuin omallekin ja tähänasti on myös saatukin. Lisäksi omalle työlle pitää saada kunnon palkka. Työtä jossa saa haista paskalle 365vrk/vuosi ei tosiaankaan kannata ilman tehdä.
Aatamille: Ei täällä tosiaankaan ketään olla roviolle viemässä.
Parhaat pärjää aina ja osaaminen kunniaan. Niinpä, pihveillä ei yli kilon päiväkasvukaan ole mikään taikatemppu, sen verran on noita kunniakirjoja seinällä että tiedän.
Se mitä itse ja muutamat muut mullimiehet näissä kahdessa ketjussa ajaa takaa, on että miedän nautamarkkinat on täysin vääristyneet. Tehokkaalla, kunnianhimoisella ja ammattitaitoisella naudankasvatuksella pärjää varmasti. Mutta kun saman tuloksen, ehkä jopa paremman saa kun on vain kasvattavinaan. Tämä on nykypäivän markkinatilanne ja se on täysin p...seestä. Ei se ole mielestäni luuseri joka sopeutuu markkinatilanteeseen. Omalla kohdalla voisin periaatteessa kolminkertaistaa lihantuotannon, asiassa vain on yksi mutta, tulot eivä
Jälleen asiaa 8)t nousisi senttiäkään. Nämä laskelmat ovat myös maamme suurimman nautatalon ylimmän johdon tiedossa, eikä niitä kukaan ole vielä kumonnut.
Siksi ei mielestäni ole oikein yltiöpäisesti yllyttää ketään satsaamaan valtavasti naudanlihantuotantoon. Itse investoin kokoajan peltojen kasvukuntoon, lohkorakenteeseen ja tilan yleiseen kalustoon. Siltä varalta jos ja kun nautamarkkinat taas tervehtyvät, niin muut fasiliteetit eivät ole esteenä lihantuotannon kasvattamiselle.
-
Voihan sen ajatella niinkinpäin, että sijoittaa sen rahan rehuun ja tavallaan korko tulee siitä, ettei tarvi ostaa väärän hintaista rehua ...
*** Kommentoidaan nyt vielä tuota emo-heikin pointtia. Syksyllä 2008 kun viljan hinta lähti huimaan nousuun, kaverin vuoden rehukulut nousivat kolmessa viikossa yli 60000 €. Mun rehukulut eivät senttiäkään ja viljanhinta tiedossa vuodeksi eteenpäin. Vuoden aikana lihanhintaa oli pakko markkinoiden paineesta johtuen nostaa, jolloin oma tilani teki vuosituhannen parhaan katteen.
Tossa on mun mielestä se oman viljan pointti, kuten emo-heikkikin sen hoksasi. Joskus omavilja on kallista, joskus halpaa mutta hintataso on aina vakaampi kuin vapailla markkinoilla.
[/quote]
Tarkennus katetuottoon, eli kalliin viljan aikana pellon voitto on navetan tappio ja päinvastoin.
Ketjussa päästään sitten katetuottojen yhdistämiseen ja unohtaa ei sovi myöskään organisointituottoa tai kustannusta
-
Ettekö laske sijoitetullepääomalle korkoa? Sijoitetulla pääomalla tarkoitan rehuihin, vasikkaan ja muihin kuluihin sijoitettua rahaa. Esim Jos teet kesällä säilörehua ja viljelet ohraa 50000 euron edestä. Syötät ne sonneille ja myyt teuraaksi. Jos olisitkin myynyt jo syksyllä tekemäsi rehut, niin olisitko laittanut rahat pöytälaatikkoon, vai olisitko sijoittanut ne tuottavasti? Saitko rehuihin sijoittamasi rahan korkoineen takaisin syöttämällä ne sonneille?
Katelaskelmassa lasketaan tavallisesti myös korko sijoitetulle pääomalle. Vaikka olisit maksanut vasikat ja rehut käteisellä, niin niillekkin pitää saada korko. Jos rahoitit hankinnat velaksi, täytyy sijoitetun pääoman tuotto olla niin suuri, että se kattaa myös velasta aiheutuneen koron. Jos et saa sijoitetulle pääomalle korkoa, omaisuutesi häviää pikkuhiljaa. Mielestäni ei anakaan kauaa kannata toimia ilman, että saa pääomalle korkoa.
Aivan. Raha maksaa aina olipa se omaa tai vierasta 8)
pihvisonnille pääoman korko on yli 10 snt/kg ja silti loppukasvattelijat eivät tahdo pääomia itselle vaan maksavat mieluummin teurastamoon :o :o
No joillekkin se on vakuuskysymys ja eläinluotto ei laske nettovarallisuutta. 8)
-
Teurastamon eläinluotto on niin kallista rahaa, että ei sitä sen takia kannata pitää, että nettovarallisuus ei laske. Pankista saa halvempaa lainaa. Eläinvälitysvelka syö sonnitilin äkkiä, varsinkin jos se naputtaa 20 kk.
Jää äkkiä vielä velkaakin teurastamolle... :D
-
Teurastamon eläinluotto on niin kallista rahaa, että ei sitä sen takia kannata pitää, että nettovarallisuus ei laske. Pankista saa halvempaa lainaa. Eläinvälitysvelka syö sonnitilin äkkiä, varsinkin jos se naputtaa 20 kk.
Jää äkkiä vielä velkaakin teurastamolle... :D
Mutta se tarviis siellä pankinjohtajan luona käydä ja mitäs jos vakuudet ei riitä... ;D
-
Teurastamon eläinluotto on niin kallista rahaa, että ei sitä sen takia kannata pitää, että nettovarallisuus ei laske. Pankista saa halvempaa lainaa. Eläinvälitysvelka syö sonnitilin äkkiä, varsinkin jos se naputtaa 20 kk.
Jää äkkiä vielä velkaakin teurastamolle... :D
Mutta se tarviis siellä pankinjohtajan luona käydä ja mitäs jos vakuudet ei riitä... ;D
näin on monasti investoidessa, mutta jos tilanne on krooninen on jossakin jotain vikaa... ::)
esim.viidessä vuodessa pitäs olla kuitattavissa itelle ??? ???
-
Niinpä, mutta miksei siihen kaikki pysty?
-
Teurastamon eläinluotto on niin kallista rahaa, että ei sitä sen takia kannata pitää, että nettovarallisuus ei laske. Pankista saa halvempaa lainaa. Eläinvälitysvelka syö sonnitilin äkkiä, varsinkin jos se naputtaa 20 kk.
Jää äkkiä vielä velkaakin teurastamolle... :D
*** Husokkia tuntuu niin kovasti vaivaavan tuo pitkä kasvatusaika, niin laitetaan hieman lisää luuserimiehen yksinkertaista matematiikkaa.
Terni maksaa 180 €, kun ei anneta korkorahaa teurastamolle, niin lasketaan koroksi reilusti 10%. Nauta tienaa 22 kk:n aikana eläintukia C2 alueella 537,6 €, mukaan ei ole laskettu hyvinvointitukea, koska se ei ole tuotantotuki. Samassa ajassa se terni on kasvanut sulle korkoa 33 €, 180+33=213 €. Kun vähennetään vasikkakulu 213 € eläintuista 537,6 €, jää vielä erotukseksi 324,6 €, eikä vielä ole myyty kiloakaan lihaa.
Tukioptimoinnissa kaikki huononkasvukunnon omaavat ja alle kahdenhehtaarin lohkot kannattaa jättää LHP:ksi. Yli 10 km:n päässä olevilta lohkoilta kannattaa ottaa vain yksi sato. Lähellä tilakeskusta olevat pellot viljellään "täysillä", jolloin peltojen kokonaistuet kattaa reilusti tuotantokustannukset. Näin ollen pelloilta saatava eläintenrehu on käytännössä ilmaista.
Vuodessa jos sitten myy vaikka 100kpl. niitä 22kk:n ikäistä, 400kg painoista lemmikkimöykkyä, niin siitä voi sitten ottaa vaikka itsellekin hieman palkkaa. Vielä kun valitsee hieman pitemmän tilitysvälin, niin saa sille teurastilillekin kohtuullisen koron.
Kaikki pitempään mulleja kasvattaneet tämän matematiikan täällä jo tietääkin. Laskelma on raakasti yksinkertaistettu, mutta periaate on tuo.
Jottei tämä keskustelu menisi liian yksipuoliseksi, niin me tukiluuserit kuulisimme nyt mielellään myös Husokin perustelut nopean kierron tehokkaalle kasvatukselle. Husokki on tähän asti esittänyt lähinnä skeptisiä kysymyksiä, joten nyt myös vastauksia kiitos, jotta mekin näkisimme auringon nousevan.
-
*** Husokkia tuntuu niin kovasti vaivaavan tuo pitkä kasvatusaika, niin laitetaan hieman lisää luuserimiehen yksinkertaista matematiikkaa.
Terni maksaa 180 €, kun ei anneta korkorahaa teurastamolle, niin lasketaan koroksi reilusti 10%. Nauta tienaa 22 kk:n aikana eläintukia C2 alueella 537,6 €, mukaan ei ole laskettu hyvinvointitukea, koska se ei ole tuotantotuki. Samassa ajassa se terni on kasvanut sulle korkoa 33 €, 180+33=213 €. Kun vähennetään vasikkakulu 213 € eläintuista 537,6 €, jää vielä erotukseksi 324,6 €, eikä vielä ole myyty kiloakaan lihaa.
Tukioptimoinnissa kaikki huononkasvukunnon omaavat ja alle kahdenhehtaarin lohkot kannattaa jättää LHP:ksi. Yli 10 km:n päässä olevilta lohkoilta kannattaa ottaa vain yksi sato. Lähellä tilakeskusta olevat pellot viljellään "täysillä", jolloin peltojen kokonaistuet kattaa reilusti tuotantokustannukset. Näin ollen pelloilta saatava eläintenrehu on käytännössä ilmaista.
Vuodessa jos sitten myy vaikka 100kpl. niitä 22kk:n ikäistä, 400kg painoista lemmikkimöykkyä, niin siitä voi sitten ottaa vaikka itsellekin hieman palkkaa. Vielä kun valitsee hieman pitemmän tilitysvälin, niin saa sille teurastilillekin kohtuullisen koron.
Kaikki pitempään mulleja kasvattaneet tämän matematiikan täällä jo tietääkin. Laskelma on raakasti yksinkertaistettu, mutta periaate on tuo.
Jottei tämä keskustelu menisi liian yksipuoliseksi, niin me tukiluuserit kuulisimme nyt mielellään myös Husokin perustelut nopean kierron tehokkaalle kasvatukselle. Husokki on tähän asti esittänyt lähinnä skeptisiä kysymyksiä, joten nyt myös vastauksia kiitos, jotta mekin näkisimme auringon nousevan.
Hieno esitys. Yhtä hyvin voidaan laittaa kova sisäinen hinta rehulle, jolloin sonni menee nollille ja suurta peltoalaa pyörittämällä kootaan kelpo tukitiliä. Teurastiliä vaikka 400 kg* 3 €/kg = 1200€, rehuja 400 kg * 20 ry/kg* 0,2 €/ry = 1600. Sonni on nollilla ja kotovainio puskee 7000 ry * 0,2 = 1400 €/ha. Luvut ovat hihasta, jps voi laittaa tarkat numerot. Kuka laittaisi AB-alueen nousseet sonnituet tuohon. Kerran/elämä maksettavan sonnituen poistuminen, teurastuspalkkioiden alentuminen ja uusi päiväperusteinen tuki ei kannusta lisäämään kiertonopeutta. Jokainen tulokaseläin on riski, osaako olla talon tavoilla, tuoko tauteja jne.
-
Ei pitkä kasvatusaika ole ongelma, jos rehut tuottaa itse ja niiden hinta on kohallaan ????
-
Minä pohdin lähinnä sitä naudan kasvatusta hyvien teuraiden kannalta, enkä tukien maksimointiin. Hyvää rehuhyötysuhdetta, laadukasta lihaa, parhaimmat teurasluokitukset ja tuotantoon sitoutuneen pääoman tuotto ja kassavirta. Eri tukialueilla lihantuotanto perustuu näköjään eri lähtökohtiin.
Lyhempi kasvatusaika lyhentää tiliväliä ja tuo maksuvalmiutta lisää. On niitä muitakin kuluja, kuin vasikka ja rehun hankinta, mm kunnossa pito. Olen samaa mieltä Mikko9b kanssa, että limiitin varassa ei saa olla. Mutta paha se on 5v aikana saada kassavirta ns. omilleen, kun teurastilejä on 5v*12kk=60kk ja 60kk/22kk=2,7 ei ole häävi tiliväli. Jos kasvattaa keskimäärin 15 kk ikäiseksi tilejä tulee jo 4kpl.
-
Teurastamon eläinluotto on niin kallista rahaa, että ei sitä sen takia kannata pitää, että nettovarallisuus ei laske. Pankista saa halvempaa lainaa. Eläinvälitysvelka syö sonnitilin äkkiä, varsinkin jos se naputtaa 20 kk.
Jää äkkiä vielä velkaakin teurastamolle... :D
*** Husokkia tuntuu niin kovasti vaivaavan tuo pitkä kasvatusaika, niin laitetaan hieman lisää luuserimiehen yksinkertaista matematiikkaa.
Terni maksaa 180 €, kun ei anneta korkorahaa teurastamolle, niin lasketaan koroksi reilusti 10%. Nauta tienaa 22 kk:n aikana eläintukia C2 alueella 537,6 €, mukaan ei ole laskettu hyvinvointitukea, koska se ei ole tuotantotuki. Samassa ajassa se terni on kasvanut sulle korkoa 33 €, 180+33=213 €. Kun vähennetään vasikkakulu 213 € eläintuista 537,6 €, jää vielä erotukseksi 324,6 €, eikä vielä ole myyty kiloakaan lihaa.
Tukioptimoinnissa kaikki huononkasvukunnon omaavat ja alle kahdenhehtaarin lohkot kannattaa jättää LHP:ksi. Yli 10 km:n päässä olevilta lohkoilta kannattaa ottaa vain yksi sato. Lähellä tilakeskusta olevat pellot viljellään "täysillä", jolloin peltojen kokonaistuet kattaa reilusti tuotantokustannukset. Näin ollen pelloilta saatava eläintenrehu on käytännössä ilmaista.
Vuodessa jos sitten myy vaikka 100kpl. niitä 22kk:n ikäistä, 400kg painoista lemmikkimöykkyä, niin siitä voi sitten ottaa vaikka itsellekin hieman palkkaa. Vielä kun valitsee hieman pitemmän tilitysvälin, niin saa sille teurastilillekin kohtuullisen koron.
Kaikki pitempään mulleja kasvattaneet tämän matematiikan täällä jo tietääkin. Laskelma on raakasti yksinkertaistettu, mutta periaate on tuo.
Jottei tämä keskustelu menisi liian yksipuoliseksi, niin me tukiluuserit kuulisimme nyt mielellään myös Husokin perustelut nopean kierron tehokkaalle kasvatukselle. Husokki on tähän asti esittänyt lähinnä skeptisiä kysymyksiä, joten nyt myös vastauksia kiitos, jotta mekin näkisimme auringon nousevan.
niin tuota taas mittayksikkönä on tuo 1 kpl sonni ei vuosi. Eikös se periaatteessa ole niin että jos sulla on esim 500 yli 6kk kasvatuspaikkaa niin jokainen paikka tuottaa päiviässä saman kokoisen tukipotin. mut kun kasvatusaika on nopea, eli eläinten keskipaino on pienempi on ylläpito rehuntarve huomattavasti pienempi.... ::) ::)
no asia on sitten eri jos navetta on liian pieni peltoihin nähden, pelloilla ei haluta tuottaa myyntikasveja ja rahaa on tilillä nin paljon että tilivälillä ei ole väliä :-[
-
Tarkastelin tota jps:n laskelmaa ja mietin päivän. Laskepa huviksesi, paljonko kate olisi ilman eläimiä pelkällä peltoalalla rehuohraa/vehnää/rypsiä viljellen ;)
-
Tarkastelin tota jps:n laskelmaa ja mietin päivän. Laskepa huviksesi, paljonko kate olisi ilman eläimiä pelkällä peltoalalla rehuohraa/vehnää/rypsiä viljellen ;)
Ja mikä olisi tuotannon katevaatimus :D
-
Ja mikä olisi tuotannon katevaatimus :D
Sehän snao itte, että peltotuet kuittaa kustannukset reilusti. Katteeksi jää silloin myynnistä saatava tulo ;)
-
Tarkastelin tota jps:n laskelmaa ja mietin päivän. Laskepa huviksesi, paljonko kate olisi ilman eläimiä pelkällä peltoalalla rehuohraa/vehnää/rypsiä viljellen ;)
*** Ei sitä kannata laskea, lähtee pian mullit heti... ;)
Ok, kotieläintilan tuki 110€/ha parempi kuin kasvinviljelytilalla. Lannoitekustannukset ??? Nyt riittää karjanlanta + salpietari.
Viljan markkinahinnan heilahtelut, 70 - 200 €/tonni, lihan hinta aina vakaampi. Riittäähän näitä muuttujia...
Tuota pitkää tiliväliä en nyt oikein ymmärrä, eikö se ole riippuvainen kasvatuserien määrästä, 12 erää = 12 tiliä/vuosi ?
Jokainen meistä mullinkasvattajista on varmaan joskus ajatellut (itse mukaan lukien), että laitetaan kasvut kuntoon ja lihaa maailmalle. Mitä enemmän orvasketeen tulee vakoa, sitä vähemmän jaksaa hakata päätä seinään. Maitomiesten voi olla vaikea ymmärtää, että lihamarkkinat nyt on mitä on, volyymi on kovin toisarvoinen asia tänä päivänä.
Cosmicille vielä, naudan tuki AB-alueella on 100 s/eläin/kasvatuspäivä (6 - 22 kk).
-
Minä pohdin lähinnä sitä naudan kasvatusta hyvien teuraiden kannalta, enkä tukien maksimointiin. Hyvää rehuhyötysuhdetta, laadukasta lihaa, parhaimmat teurasluokitukset ja tuotantoon sitoutuneen pääoman tuotto ja kassavirta. Eri tukialueilla lihantuotanto perustuu näköjään eri lähtökohtiin.
Lyhempi kasvatusaika lyhentää tiliväliä ja tuo maksuvalmiutta lisää. On niitä muitakin kuluja, kuin vasikka ja rehun hankinta, mm kunnossa pito. Olen samaa mieltä Mikko9b kanssa, että limiitin varassa ei saa olla. Mutta paha se on 5v aikana saada kassavirta ns. omilleen, kun teurastilejä on 5v*12kk=60kk ja 60kk/22kk=2,7 ei ole häävi tiliväli. Jos kasvattaa keskimäärin 15 kk ikäiseksi tilejä tulee jo 4kpl.
Tämähän on hyvin yksinkertainen laskukaava, eli montako rehuyksikköä tarvit yhden lihakilon tuottamiseen ja mitä maksaa rehuyksiköt ja mitä saat lihakilosta, eli jälkimmäisestä vähennät edellisen kulun, tällä kaavalla vain sitten optimoit kasvatusajan. Mitä pitempi kasvatusaika, sitä matalampi pitää olla rehuyksikön hinta, sillä siinhän on myös ylläpitoruokinta otettava huomioon, ei se kaikki rehu kasvuksi muutu, kasvu myös hidastuu kun eläin vanhenee.
Tuet tulee sitten päälle ...
-
Minkämoisiin teuraspainoihin Husokki on päässyt niiden 15 kk:n ikäisten kanssa ? Otatko terninä vai vk:na ? Sais vähän lisää kalkuloitavaa.
-
Minkämoisiin teuraspainoihin Husokki on päässyt niiden 15 kk:n ikäisten kanssa ? Otatko terninä vai vk:na ? Sais vähän lisää kalkuloitavaa.
Husokilla onnistuu, kun on virtuaalikasvattamo.
-
Juu, kyllä pitäisi siihen 300kg päästä jos ei ihan tosi huonoja vasikoita ole. Tällä hetkellä, täytyy myöntää, ei ole yhtään sonnia kasvamassa, mutta katsotaan muutaman vuoden päästä uudestaan.
-
Juu, kyllä pitäisi siihen 300kg päästä jos ei ihan tosi huonoja vasikoita ole. Tällä hetkellä, täytyy myöntää, ei ole yhtään sonnia kasvamassa, mutta katsotaan muutaman vuoden päästä uudestaan.
Niin, kannattavin kasvattamo on kasvattamo jota ei ole...
Ei muuta kuin tervetuloa vaan joukkoon, kannattaa heti avata pankkiin kaksi tiliä, siltä varalta jos toinen menee yli. Toivotaan vaan ettei sulle käy noitten laskelmiesi kanssa niinkuin Napapiirin sankareille: " Oli vähän muuttujia matkalla..."
No, teurastamot kyllä tekee reiluja yhteistyösopimuksia "Artist in all"- periaatteella. :)