Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: ravenlord - 03.11.10 - klo:21:14
-
Ammoniakkityppi > 25 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 9 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 8 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 299 g/kg N alle 500
Sokeri > 139 g/kg ka yli 50
Mitä vikaa?
-
Ammoniakkityppi > 25 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 9 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 8 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 299 g/kg N alle 500
Sokeri > 139 g/kg ka yli 50
Mitä vikaa?
Sokeri tekee lannan löysäksi ja hapattaa pötsiä ?
-
Ammoniakkityppi > 25 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 9 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 8 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 299 g/kg N alle 500
Sokeri > 139 g/kg ka yli 50
Mitä vikaa?
Vikaa on siinä että tuossa ei ole koko analyysi. Tuo sokeri voi tehdä haittaa jos siirtyy vähäsokerisesta tuohon suoraan, ei tuo muuten liian kova ole.
-
Ammoniakkityppi > 25 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 9 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 8 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 299 g/kg N alle 500
Sokeri > 139 g/kg ka yli 50
Mitä vikaa?
eikö lystää?
-
Mikä olikaan kuiva-aine.
On varmaan aika kuivaa joten ei ole ollut käymisiä ja tulee sitten jälkikäymistä.
Sokeria on tosiaan paljon joten pitäisi olla jotain neutraloivaa sekaan.
Mikä on muuten sulavuus?
-
itellä raisio kertoi että on hirmusuuria vaihtelut kevät ja syys rehuissa, pyöröissä on syys ja d on 63! en ole koskaan tehny noin huonoo! ja mj 10,1 , oiv 86 , pvt 50,0 , rv 17,6 ja ndf 49,6 !
mikä olis se 'edullinen' hyvä enerkialähde? toisaalta , näillä tuotannoilla se energialähde voisi jopa olla aiika kaliistakin ja silti jäisi viivan alle jotain ilman lääkintäkuluja pyörittäessä!
-
Mikä olikaan kuiva-aine.
On varmaan aika kuivaa joten ei ole ollut käymisiä ja tulee sitten jälkikäymistä.
Sokeria on tosiaan paljon joten pitäisi olla jotain neutraloivaa sekaan.
Mikä on muuten sulavuus?
pH > 4,88 alle 5,17 (ka 513 g/kg)
Ammoniakkityppi > 25 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 9 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 8 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 299 g/kg N alle 500
Sokeri > 139 g/kg ka yli 50
Koostumus SJ >
D-arvo > 678 g/kg ka yli 680
Kuiva-aine > 513 g/kg
Raakavalkuainen > 138 g/kg ka yli 130
Kuitu (NDF) 513 g/kg ka yli 500
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) 10,8 MJ/kg ka
OIV > 81 g/kg ka yli 71
PVT > 17 g/kg ka yli 14
Syönti-indeksi > 107 yli 90
ME-indeksi > 103 yli 85
2. sato kyseessä, 1.sato juhannuksen jälkeen ja 2.sato 10.8 ja määrä 13 paalia hehtaari. 1.3 metrisiä. nii piukkaa ko tuo nyykkärin rievun ohjainloota sallii.
Prorahastuksen neuvojat tätä moitti. Raati navetalla ei, vaikka ruokonataa onkin kasvustossa. Kummallako on enemmän merkitystä? Ja minäko olin täpinöissäni että ny on kerranki niin että mikää arvo ei ole "karannut", et valkuaaset ei ole 17-18 tasolla, tai D-arvo yli 70...
Ja tuo ruokonata; näillä seuduilla pellot ei kärsi kuivuudesta, viime kesänäkin yökasteet olivat hyvinkin voimakkaita, taitaap jäädä ruokonadat kauppaan. Mitä timoteilajiketta olette käyttäneet? Mulla on ollu milloin mitäkin, iki on semmonen lajike mitä vältän. Tuukkaa tai tammistoa olisi tarkoitus enskeväänä kylvää, puhdaskasvustona.
-
Mun mielestä Pro Rahastuksen väki ei sitä rehua syö.....
Ei ole ensimmäinen kerta, kun saa isäntä sapiskaa rehun laadusta, mutta silti vaan se saattaa ihan hyvin lemmuille maistua ja lypsättää. Mää oon monesti ottanut yhteen neuvonnan kans.....
-
Mun mielestä Pro Rahastuksen väki ei sitä rehua syö.....
Ei ole ensimmäinen kerta, kun saa isäntä sapiskaa rehun laadusta, mutta silti vaan se saattaa ihan hyvin lemmuille maistua ja lypsättää. Mää oon monesti ottanut yhteen neuvonnan kans.....
joo, ku tämä tuli syöttöön, maitomäärä nousi keskiarvona noin 4 litraa per elukka per päivä. Edellinen rehu oli ruokonata voittonen..
-
Mun mielestä Pro Rahastuksen väki ei sitä rehua syö.....
Ei ole ensimmäinen kerta, kun saa isäntä sapiskaa rehun laadusta, mutta silti vaan se saattaa ihan hyvin lemmuille maistua ja lypsättää. Mää oon monesti ottanut yhteen neuvonnan kans.....
joo, ku tämä tuli syöttöön, maitomäärä nousi keskiarvona noin 4 litraa per elukka per päivä. Edellinen rehu oli ruokonata voittonen..
minkä net sitten meinaavat rehussa olevan vialla?
-
Mun mielestä Pro Rahastuksen väki ei sitä rehua syö.....
Ei ole ensimmäinen kerta, kun saa isäntä sapiskaa rehun laadusta, mutta silti vaan se saattaa ihan hyvin lemmuille maistua ja lypsättää. Mää oon monesti ottanut yhteen neuvonnan kans.....
joo, ku tämä tuli syöttöön, maitomäärä nousi keskiarvona noin 4 litraa per elukka per päivä. Edellinen rehu oli ruokonata voittonen..
minkä net sitten meinaavat rehussa olevan vialla?
Homeongelma, ko on hieman erikoinen haju. Niiden ajatusmaailmaan ei sovi että paalirehu ei tarvitse säilöntäainetta. Heh, viimeksi yhdessä koulutuksessa juuri oli puhetta että homeet on kuin bakteerit, ei kaikki ole haitallisia, on hyviä ja huonoja bakteereita, on hyviä ja huonoja homeita. "Ilman happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle." Mitenkäs sitte ko se home ja bakteerikasvusto on kuluttanut sieltä muovin sisältä kaiken hapen, mitä sitten tapahtuu?
Mitää silminhavaittavaa ei oo.. viimeks ko hajin 20 paalin satsin, niin yhtä paalia piti hiukan peraata ko oli joku mettänelävä rikkonu muovia.
-
Mun päähän ei vieläkään mahdu tämä heinänviljelypolitiikka.
Jos kylvät ensi kertaa kauraa, niin onko sen oltava kypsä korjattavaksi samaan aikaan kuin iankaiken farmaamasi rehuohra??
timoteimiehen logiikalla kaikki heinälajikkeet kumminki korjataan aina samoina päivinä ( ne jokka isu opetti kalenterista Heinänkorjuupäiviks ;D ) Koiranheinä ymmärretään aikaisen niiton kasviksi ja puna-apila ehkä myöhäisemmäksi ( ainakin suomessa vallallaolevat svedulajikkeet), mutta se ruokonata pitäs saada korjata samana päivänä timotein kans.
Kokeileppa joskus korjata se 2-3 tonnin kuiva-ainesadon nurkilla. Ylikuivia 50% mchalepaaleja tulee ehkä 4-6 per ha, jos paaleissa pitää laskea.
-
Hyvää rehua tuo on. Navetan arvio on aina parempi kuin teoreettinen analyysi.
Hienoa kuulle että ruokonadalla voi onnistua :D
-
Mun mielestä Pro Rahastuksen väki ei sitä rehua syö.....
Ei ole ensimmäinen kerta, kun saa isäntä sapiskaa rehun laadusta, mutta silti vaan se saattaa ihan hyvin lemmuille maistua ja lypsättää. Mää oon monesti ottanut yhteen neuvonnan kans.....
joo, ku tämä tuli syöttöön, maitomäärä nousi keskiarvona noin 4 litraa per elukka per päivä. Edellinen rehu oli ruokonata voittonen..
minkä net sitten meinaavat rehussa olevan vialla?
Homeongelma, ko on hieman erikoinen haju. Niiden ajatusmaailmaan ei sovi että paalirehu ei tarvitse säilöntäainetta. Heh, viimeksi yhdessä koulutuksessa juuri oli puhetta että homeet on kuin bakteerit, ei kaikki ole haitallisia, on hyviä ja huonoja bakteereita, on hyviä ja huonoja homeita. "Ilman happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle." Mitenkäs sitte ko se home ja bakteerikasvusto on kuluttanut sieltä muovin sisältä kaiken hapen, mitä sitten tapahtuu?
Mitää silminhavaittavaa ei oo.. viimeks ko hajin 20 paalin satsin, niin yhtä paalia piti hiukan peraata ko oli joku mettänelävä rikkonu muovia.
mulla on vähän sellanen tuntuma että rehu-analyysissä saa paremmat tulokset jos rastittaa hapolla säilötty kohdan. mulla on vieläkin se testi tekemättä, että kaks samanlasta näytettä mutta toisen lappuun rastitaan hapolla säilötty ja toseen ei..
-
mulla on vähän sellanen tuntuma että rehu-analyysissä saa paremmat tulokset jos rastittaa hapolla säilötty kohdan. mulla on vieläkin se testi tekemättä, että kaks samanlasta näytettä mutta toisen lappuun rastitaan hapolla säilötty ja toseen ei..
Ne voi olla huonommatkin ja joka tapauksessa hyödyttömät. NIR-analyysi perustuu suureen määrään vertailuaineistoa, jonka raaka-aine, säilöntätapa yms. on tiedossa ja joka on kemiallisesti analysoitu ja vastaavan nir-spektriin liitetty. Käymistuotteet, valkuaisen määrä&koostumus ym kaikki on hiukan eri "väristä" nir-tuloksissa erilaisilla säilöntäaineilla tehtynä. (nyt voi joku asiasta oikeasti tietävä tyrmätä tämän ja kertoa miten se oikeasti on ;) )
Laita ne viljavuuspalvelun tms laboratorion kemialliseen analyysiin ;)
-
mulla on vähän sellanen tuntuma että rehu-analyysissä saa paremmat tulokset jos rastittaa hapolla säilötty kohdan. mulla on vieläkin se testi tekemättä, että kaks samanlasta näytettä mutta toisen lappuun rastitaan hapolla säilötty ja toseen ei..
Ne voi olla huonommatkin ja joka tapauksessa hyödyttömät. NIR-analyysi perustuu suureen määrään vertailuaineistoa, jonka raaka-aine, säilöntätapa yms. on tiedossa ja joka on kemiallisesti analysoitu ja vastaavan nir-spektriin liitetty. Käymistuotteet, valkuaisen määrä&koostumus ym kaikki on hiukan eri "väristä" nir-tuloksissa erilaisilla säilöntäaineilla tehtynä. (nyt voi joku asiasta oikeasti tietävä tyrmätä tämän ja kertoa miten se oikeasti on ;) )
Laita ne viljavuuspalvelun tms laboratorion kemialliseen analyysiin ;)
Näin on asia. Eli se rasti vaikuttaa-> analyysi on erilainen jos rasti tai tieto raaka-aineesta vaihtelee.
-
Mun päähän ei vieläkään mahdu tämä heinänviljelypolitiikka.
Jos kylvät ensi kertaa kauraa, niin onko sen oltava kypsä korjattavaksi samaan aikaan kuin iankaiken farmaamasi rehuohra??
timoteimiehen logiikalla kaikki heinälajikkeet kumminki korjataan aina samoina päivinä ( ne jokka isu opetti kalenterista Heinänkorjuupäiviks ;D ) Koiranheinä ymmärretään aikaisen niiton kasviksi ja puna-apila ehkä myöhäisemmäksi ( ainakin suomessa vallallaolevat svedulajikkeet), mutta se ruokonata pitäs saada korjata samana päivänä timotein kans.
Kokeileppa joskus korjata se 2-3 tonnin kuiva-ainesadon nurkilla. Ylikuivia 50% mchalepaaleja tulee ehkä 4-6 per ha, jos paaleissa pitää laskea.
Siksipä minä en ole vieläkään ymmärtänyt mitä ideaa on kylvää timotei 80%/ruokonata20% seosta?
-
mulla on vähän sellanen tuntuma että rehu-analyysissä saa paremmat tulokset jos rastittaa hapolla säilötty kohdan. mulla on vieläkin se testi tekemättä, että kaks samanlasta näytettä mutta toisen lappuun rastitaan hapolla säilötty ja toseen ei..
Ne voi olla huonommatkin ja joka tapauksessa hyödyttömät. NIR-analyysi perustuu suureen määrään vertailuaineistoa, jonka raaka-aine, säilöntätapa yms. on tiedossa ja joka on kemiallisesti analysoitu ja vastaavan nir-spektriin liitetty. Käymistuotteet, valkuaisen määrä&koostumus ym kaikki on hiukan eri "väristä" nir-tuloksissa erilaisilla säilöntäaineilla tehtynä. (nyt voi joku asiasta oikeasti tietävä tyrmätä tämän ja kertoa miten se oikeasti on ;) )
Laita ne viljavuuspalvelun tms laboratorion kemialliseen analyysiin ;)
Näin on asia. Eli se rasti vaikuttaa-> analyysi on erilainen jos rasti tai tieto raaka-aineesta vaihtelee.
mistä sitten johtuu että ilman happoa säilötystä rehusta, jos laittaa rastin hapolla säilötty niin saa kiitettävän säilönnän laadun mutta jos laittaa rastin ilman säilöntä-ainetta niin son vaan tyydyttävä? tämä huomio artturi analyysistä. mutta mie sen kokeen vielä teen, sekotan ämpärissä näytteen että varmasti tulee samanlaista rehua molempiin pusseihin.
-
Mun päähän ei vieläkään mahdu tämä heinänviljelypolitiikka.
Jos kylvät ensi kertaa kauraa, niin onko sen oltava kypsä korjattavaksi samaan aikaan kuin iankaiken farmaamasi rehuohra??
timoteimiehen logiikalla kaikki heinälajikkeet kumminki korjataan aina samoina päivinä ( ne jokka isu opetti kalenterista Heinänkorjuupäiviks ;D ) Koiranheinä ymmärretään aikaisen niiton kasviksi ja puna-apila ehkä myöhäisemmäksi ( ainakin suomessa vallallaolevat svedulajikkeet), mutta se ruokonata pitäs saada korjata samana päivänä timotein kans.
Kokeileppa joskus korjata se 2-3 tonnin kuiva-ainesadon nurkilla. Ylikuivia 50% mchalepaaleja tulee ehkä 4-6 per ha, jos paaleissa pitää laskea.
Kerroppas mitä sinä laitat muuta sinne apevaunuun,kun syötät tätä aikaisin korjattua rehua?
-
Siksipä minä en ole vieläkään ymmärtänyt mitä ideaa on kylvää timotei 80%/ruokonata20% seosta?
Eipä mitään. Englanninraiheinä, ruokonata ja puna/valkoapila tai mailanen ;)
Kerroppas mitä sinä laitat muuta sinne apevaunuun,kun syötät tätä aikaisin korjattua rehua?
Hernevehnäkaurakokoviljasäilörehua D620 (olipa piiitkä sana) ja ennen juhannusta korjattua kuivaa heinää + väkirehut 50%. Tuota seosta syövät 21 kgka päivässä ja lypsävät 31 kiloa päivässä.
-
Siksipä minä en ole vieläkään ymmärtänyt mitä ideaa on kylvää timotei 80%/ruokonata20% seosta?
Eipä mikään. Englanninraiheinä, ruokonata ja puna/valkoapila tai mailanen ;)
Eikös tossa ole ideana se, että noissa ruokonata jne.. kasveissa on pitemmät juuret, joten ne kestää kuivuutta paremmin kuin timotei, vai miten se nyt meni ...
-
Siksipä minä en ole vieläkään ymmärtänyt mitä ideaa on kylvää timotei 80%/ruokonata20% seosta?
Eipä mikään. Englanninraiheinä, ruokonata ja puna/valkoapila tai mailanen ;)
Eikös tossa ole ideana se, että noissa ruokonata jne.. kasveissa on pitemmät juuret, joten ne kestää kuivuutta paremmin kuin timotei, vai miten se nyt meni ...
Jep, noinhan se menee, ja ruokonata kasvaa "kunnolla" vasta kolmantena vuonna, ko se ensimmäinen varsinainen satovuosi menee juuristoa kasvatellessa. Eli jos maat ei ole poudanarkoja, miksi ruokonata?
Mimmosia kokemuksia eri timoteilajikkeista raadillla on? Ittellä ko tämä maatalous on pientä näpräämistä niin vertailuaineistoa ei oikke ole sillain kertynyt...
ja sitte paalaamista, mikä olis semmonen järkiratkaasu jos täs tulee tarvesta muuttuvakammiooseen laitteeseen?
-
casen remmikonetta myyvät kiinteä kammioosen hinnalla,jos kaipaa muuttuvakammioosta??
-
Siksipä minä en ole vieläkään ymmärtänyt mitä ideaa on kylvää timotei 80%/ruokonata20% seosta?
Eipä mitään. Englanninraiheinä, ruokonata ja puna/valkoapila tai mailanen ;)
Kerroppas mitä sinä laitat muuta sinne apevaunuun,kun syötät tätä aikaisin korjattua rehua?
Hernevehnäkaurakokoviljasäilörehua D620 (olipa piiitkä sana) ja ennen juhannusta korjattua kuivaa heinää + väkirehut 50%. Tuota seosta syövät 21 kgka päivässä ja lypsävät 31 kiloa päivässä.
Mitenkäs maidon pitoisuudet?Muuten on suurinpiirtein samanlainen ruokinta,mutta tuo kokovilja on korvattu säiliksellä Djoku660,nyt tulee 680tutkittu.Erillisruokinnasta on siis kyse.Aikaisin korjattu kuiva heinä kelpaa paremmin kuin tuo myöhään tehty säilis.99%timoteita,yks prossa hevonhierakkaa prkle...D-arvoltaan korkea rehu siis pohjana lypsäville.
-
Piti luntata valmasta....r4.28 v3.80.
-
eihän tuallaasella oo mitää virkaa "karkearehuna" joka on ennen jussia tehty?? väkiheinää?? ei palio eristä syljeneritystä...
-
casen remmikonetta myyvät kiinteä kammioosen hinnalla,jos kaipaa muuttuvakammioosta??
mitä eroa on casen ja nyyhollannin paalaimissa? Yhtäkkiä vilkaasten suurin ero on teksti kylessä..
-
Piti luntata valmasta....r4.28 v3.80.
komiat valkuaaset, minen taharo oikke päästä millää 3.5% ylitte.. 3,3-3,5 normaali vaihteluväli.. >:(
-
Siksipä minä en ole vieläkään ymmärtänyt mitä ideaa on kylvää timotei 80%/ruokonata20% seosta?
Eipä mitään. Englanninraiheinä, ruokonata ja puna/valkoapila tai mailanen ;)
Kerroppas mitä sinä laitat muuta sinne apevaunuun,kun syötät tätä aikaisin korjattua rehua?
Hernevehnäkaurakokoviljasäilörehua D620 (olipa piiitkä sana) ja ennen juhannusta korjattua kuivaa heinää + väkirehut 50%. Tuota seosta syövät 21 kgka päivässä ja lypsävät 31 kiloa päivässä.
Hyötysuhde alkaa olla jo kohdallaan. Paljonko oli hyötysuhde kun siirrtyitte aikanaan aperuokintaan?
-
casen remmikonetta myyvät kiinteä kammioosen hinnalla,jos kaipaa muuttuvakammioosta??
mitä eroa on casen ja nyyhollannin paalaimissa? Yhtäkkiä vilkaasten suurin ero on teksti kylessä..
ei mitää ku väri
-
ja sitten vielä tähän kuiva-aineeseen, niin tässä tapauksessa näytteen mukaan on 513 g/kg, ja rehu silmämääräisesti vaikuttaa mukavan kuivalta, eli rehu ei kastele ruokintapöytää, mutta ei kuitenkaa ole kuivaa pehua... Näppituntuma arvio olis 35-40 kieppeillä.. Ja rehu oli karheella alle vuorokauden ennen paalaamista..
-
Hyötysuhde alkaa olla jo kohdallaan. Paljonko oli hyötysuhde kun siirrtyitte aikanaan aperuokintaan?
Tuo olis kokonaisuutena tosi hyvä, mutta tosiasiassa meillä on lehmiä kaks ruokintaryhmää. Tämä kuvailtu on onneksi se isompi, 120 lehmää. Pienemmässä on nyt noin 50, lypsää keskimäärin 20 kiloa ja kuiva-ainetta menee 16 kg. Ei todellakaan niin hyvä. Tähän kurasarjaan kuuluu +450 pv poikimavälin elukoita, muutama teuraslehmä ( sattuneesta syystä ei teuraat liiku ;) ) Juuri ennen muuttoa poikineita, maitomääränsä muutossa "sopeuttaneita" pian umpeenmeneviä ( puolet) ja sitten ihan vaan lahjattomia.
Ennen aperuokintaa hyötysuhteesta ei ole juuri havaintoja, kun asiaa en tullut mitanneeksi. Veikkaisin kuitenkin sen pyörineen 1.1-1.2 kieppeillä.
Niin ja se kuivaheinä ON juhannuksen jälkeisellä viikolla tehtyä. Vasikanheinät tehtiin juhannusviikolla....
-
Hyötysuhde alkaa olla jo kohdallaan. Paljonko oli hyötysuhde kun siirrtyitte aikanaan aperuokintaan?
Tuo olis kokonaisuutena tosi hyvä, mutta tosiasiassa meillä on lehmiä kaks ruokintaryhmää. Tämä kuvailtu on onneksi se isompi, 120 lehmää. Pienemmässä on nyt noin 50, lypsää keskimäärin 20 kiloa ja kuiva-ainetta menee 16 kg. Ei todellakaan niin hyvä. Tähän kurasarjaan kuuluu +450 pv poikimavälin elukoita, muutama teuraslehmä ( sattuneesta syystä ei teuraat liiku ;) ) Juuri ennen muuttoa poikineita, maitomääränsä muutossa "sopeuttaneita" pian umpeenmeneviä ( puolet) ja sitten ihan vaan lahjattomia.
Ennen aperuokintaa hyötysuhteesta ei ole juuri havaintoja, kun asiaa en tullut mitanneeksi. Veikkaisin kuitenkin sen pyörineen 1.1-1.2 kieppeillä.
Niin ja se kuivaheinä ON juhannuksen jälkeisellä viikolla tehtyä. Vasikanheinät tehtiin juhannusviikolla....
Meillä lehmät vasta opettelee, miten appeen kanssa eletään (noin 6 kk takana). Muutama vanha lehmä on päättänyt lopettaa maidontuotannon ja keskittyä rasvan tuottamiseen, mutta hiehot pärjää todella hyvin. Hyötysuhde on vielä hieman vaatimaton, luokkaa 1,2-1,3, mutta jospa se siitä paranee, kunhan tapahtuu molemminpuolista oppimista.. Syövät kyllä paljon, noin 23 kg ka. Tuo ryhmittelymahdollisuus on kyllä todella hyvä, pystyy mittaamaan monia mielenkiintoisia asioita käytännössä.