Agronet

Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: fakta - 24.10.10 - klo:20:29

Otsikko: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: fakta - 24.10.10 - klo:20:29
Koko maatalouden rakennekehityksen jarru  on kesannosta,  LHP:sta, hömppäheinästä ja muutenkin viljelemättömästä pellosta maksettavat järjettömän suuret tuet.
Hömppätuki voisi olla max. tilatuki eikä muuta.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: JoHaRa - 24.10.10 - klo:20:43
Olet varsin oikeassa !

Listaan voisi lisätä myös sen että vajaatuottoinen säilörehupelto on myös hömppäheinää, täysi tuki vasta jos kerätään 2 tai yli 2 satoa vuodessa  ::) Samoin alle 4000 kg tuottava viljapelto on hömppäheinää.

Kyllä kaikenlainen näennäisviljely pitäisi Suomesta lopettaa



Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: hvinnamo - 24.10.10 - klo:21:56
Tai palattais entiseen malliin että tuki olisi suoraan sidoksissa tuontantoon eikä pinta-alaan.Kannustais parempiin satoihin eikä näennäisviljelyyn.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Petri - 24.10.10 - klo:22:42
Olet varsin oikeassa !

Listaan voisi lisätä myös sen että vajaatuottoinen säilörehupelto on myös hömppäheinää, täysi tuki vasta jos kerätään 2 tai yli 2 satoa vuodessa  ::) Samoin alle 4000 kg tuottava viljapelto on hömppäheinää.

Kyllä kaikenlainen näennäisviljely pitäisi Suomesta lopettaa
Kevään tukihakupakettiin pari pipliaa lisää "täydentäviä ehtoja", jotta tuet juoksee. Ja tietty lisää resursseja alioikeuksiin, että saadaan säällisessä ajassa jutut läpi.

Petri
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: de Citonni - 24.10.10 - klo:22:43
Tai palattais entiseen malliin että tuki olisi suoraan sidoksissa tuontantoon eikä pinta-alaan.Kannustais parempiin satoihin eikä näennäisviljelyyn.

Tota tuotantoon sidodusta tuestahan tällä palstalla aina silloin tällöin höpötetään, mutta kai säkin varmaan tiedät mikä on EU:n tahto. Se on pois ja kiireesti kaikesta tuotantoon sidotusta tuesta.  :D
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: PR - 24.10.10 - klo:22:58
Tai palattais entiseen malliin että tuki olisi suoraan sidoksissa tuontantoon eikä pinta-alaan.Kannustais parempiin satoihin eikä näennäisviljelyyn.

Tota tuotantoon sidodusta tuestahan tällä palstalla aina silloin tällöin höpötetään, mutta kai säkin varmaan tiedät mikä on EU:n tahto. Se on pois ja kiireesti kaikesta tuotantoon sidotusta tuesta.  :D


Ei ole EU:n tahto, vaan WTO:n. Varmaan EU:lle suurelta osin sopii, mutta ei kaikilta osin. Ns. Cairns-ryhmän maat lienevät suurimmat hanttiin laittajat noissa tuotantoon sidotuissa tuissa. Itse asiassa vähän kaikissa tuissa, mutta nuo tuotantoon sitomattomat tuet pystyy kansainvälisillä kentillä hieman helpommin perustelemaan, ettei niillä olisi niin suurta merkitystä kilpailun vääristymisen kannalta. Ympäristöasioita on erityisen hyvä käyttää keppihevosena perustellessa tuken maksua. Joskus hamassa tulevaisuudessa, mikäli WTO-neuvotteluissa saadaan jonkunnäköisiä radikaaleja päätöksiä aikaan ja kehitysmaatkin hiukan voimistuvat, voivat ympäristösyyt olla lähes ainoat perusteet maataloustukien maksulle. Eripuraisuus eri ryhmien välillä pitää huolen siitä, että jonkunaikaa vielä kuluu.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: de Citonni - 24.10.10 - klo:23:26
Kiitos tarkennuksesta, mutta täällä päässähän sillä ei liene suurta merkitystä kuka tai ketkä tahtoo jos lopputulos on sama.  ;)
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: emo-heikki - 25.10.10 - klo:09:30
Empä tiedä, jokainen maa ja toimija ajaa lopulta omaa etuaan, se että tuet maksetaan pinta-alan perusteella eikä tuotantoperusteisesti, on muutaman suuren toimijan aikaan saannos maailmalla, USA, Australia, Kanada jne... etunenässä.

Tämähän on kilpailutekijä kysymys, jos on paljon pinta-aloja joita voidaan hyödyntää, niin silloin tukijärjestelmä jossa tuetaan tuotannon mukaan, ei tuo kilpailuetua.

Se on oikeastaan Suomalaisten omaa tyhmyyttä, että maataloutta pyöritetään pinta-aloiltaan liian pienillä tiloilla, eikä näitä pinta-aloja ei voi mitenkään laajentaa ????
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: ristoreipas - 25.10.10 - klo:11:03
Empä tiedä, jokainen maa ja toimija ajaa lopulta omaa etuaan, se että tuet maksetaan pinta-alan perusteella eikä tuotantoperusteisesti, on muutaman suuren toimijan aikaan saannos maailmalla, USA, Australia, Kanada jne... etunenässä.

Tämähän on kilpailutekijä kysymys, jos on paljon pinta-aloja joita voidaan hyödyntää, niin silloin tukijärjestelmä jossa tuetaan tuotannon mukaan, ei tuo kilpailuetua.

Se on oikeastaan Suomalaisten omaa tyhmyyttä, että maataloutta pyöritetään pinta-aloiltaan liian pienillä tiloilla, eikä näitä pinta-aloja ei voi mitenkään laajentaa ????


Olet oikeassa mutta mitä radikaalia tilarakenteelle  oikeastaan voitaisiinkaan tehdä ?.Mielestäni ei mitään lyhyellä tähtäimellä Juttuhan menee niin että jokaisen laajentavan tilan pitää nyt pulittaa maksimihinta pellosta vuokrana tai ostohintana ja tämä jatkuu niin kauan kunnes suurin osa tilan tuloista menee pellon hankinnan menoihin ja itse tuotantoa ei pystytä enää kehittämään.. Tällöin tulee seinä eteen ja pellon kysyntä heikkenee olennaisesti .Tuossa tilanteessa voidaan vasta puhua tilojen rakenteen pysyvästä suurenemisesta, koska nyt pelloista on kolmannes  epävakaammalla vuokralla joka jarruttaa myös kehitystä.

Kysyä voi että selviämmekö tuohon tilanteeseen asti ja vielä olennaisempaa on tuossa tilanteessa se ,onko enää tuolloin jatkajiakaan tarpeeksi.?
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: taisker - 25.10.10 - klo:16:23
joo jos halutaan kehittää tilojen kokoa niin vuokraus kiellettävä ja KAIKKI karjalaisille luovutetut pläntit pakkolunastetaan takasin ja maailma pelastuu
sihen saakka maksetaan pellosta 10-15 tuhatta ja ollaan perse auki
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: kaima - 25.10.10 - klo:18:47
Empä tiedä, jokainen maa ja toimija ajaa lopulta omaa etuaan, se että tuet maksetaan pinta-alan perusteella eikä tuotantoperusteisesti, on muutaman suuren toimijan aikaan saannos maailmalla, USA, Australia, Kanada jne... etunenässä.

Tämähän on kilpailutekijä kysymys, jos on paljon pinta-aloja joita voidaan hyödyntää, niin silloin tukijärjestelmä jossa tuetaan tuotannon mukaan, ei tuo kilpailuetua.

Se on oikeastaan Suomalaisten omaa tyhmyyttä, että maataloutta pyöritetään pinta-aloiltaan liian pienillä tiloilla, eikä näitä pinta-aloja ei voi mitenkään laajentaa ????

Pinta-alat alkavat heti laajentua kun aloitustuet poistetaan.
Niillä sidotaan nuoria ihmisiä turpeeseen aivan väärillä (liian ruusuisilla) tulevaisuuden odotuksilla.
Samalla ylläpidetään korkeaa pellonhintaa ja korkeita vuokria.
Kuka kannattaa tälläisiä pöhköjä aloitustukia?




Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 25.10.10 - klo:19:34
Pelto ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu, raivioille tuet.
Kun raivioille annetaan tuet nyt ja tulevaisuudessa alkaa tilus rakenne korjaantua. Samalla myös peltojen hinnat ja vuokrat pysyvät kurissa, kun on mahdollista että ostajat raivaavat uutta peltoa ja myyjien tai vuokraajien pellot jää tyhjän pantiksi.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Adam Smith - 25.10.10 - klo:19:46
Tukien lisääminen ei auta tukien pöhöttämään kustannusautomaattiin. Ensin pitäisi osata laskea todelliset tuotantokustannukset ja suhteuttaa ne osto- ja vuokrahintatasoon. Saattaa monelle olla yllätys se.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 25.10.10 - klo:19:51
Tukien lisääminen ei auta tukien pöhöttämään kustannusautomaattiin. Ensin pitäisi osata laskea todelliset tuotantokustannukset ja suhteuttaa ne osto- ja vuokrahintatasoon. Saattaa monelle olla yllätys se.

Niin no jos tukea yleensä täytyy maksaa, niin järkevintä se olisi maksaa tuotteen hinnan kautta. Silloin ne pärjää joilla matikka on 10 ja uskonto 4.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: UCD - 25.10.10 - klo:19:59
Tukien lisääminen ei auta tukien pöhöttämään kustannusautomaattiin. Ensin pitäisi osata laskea todelliset tuotantokustannukset ja suhteuttaa ne osto- ja vuokrahintatasoon. Saattaa monelle olla yllätys se.

Niin no jos tukea yleensä täytyy maksaa, niin järkevintä se olisi maksaa tuotteen hinnan kautta. Silloin ne pärjää joilla matikka on 10 ja uskonto 4.

No sitä harrastettiin koko kekkoslovakkian aika aina vuoteen 1994....
Lopputulema oli megalomaanisen pöhötautinen maataloussektori... a'la koivu ja tähti.

Rajasuojalla pidettyyn korkeahintajärjestelmään ei ole paluuta.... aika on muuttunut ja hintainformaatio liikkuu aivan liian nopeasti, että kabinetti kähminnällä sitä voitaisiin "viedä".


Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Adam Smith - 25.10.10 - klo:20:01
Niin no jos tukea yleensä täytyy maksaa, niin järkevintä se olisi maksaa tuotteen hinnan kautta. Silloin ne pärjää joilla matikka on 10 ja uskonto 4.
Emmä oikein jaksa uskoa tuohon 100% kapitalismiin. Tuotteen hintaan sidottu tuki vaimentaa ja lopulta vääristää markkinasignaalit. Eikä tule mitään kolmannen sektorin ohjausta ympäristön tai etiikan suuntaan. Ja kuluttaja uskoo entistä varmemmin ilmaiseen lounaaseen....jossain muualla, jossa tuotantoa ei tueta ;D
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 25.10.10 - klo:20:07
Niin no jos tukea yleensä täytyy maksaa, niin järkevintä se olisi maksaa tuotteen hinnan kautta. Silloin ne pärjää joilla matikka on 10 ja uskonto 4.
Emmä oikein jaksa uskoa tuohon 100% kapitalismiin. Tuotteen hintaan sidottu tuki vaimentaa ja lopulta vääristää markkinasignaalit. Eikä tule mitään kolmannen sektorin ohjausta ympäristön tai etiikan suuntaan. Ja kuluttaja uskoo entistä varmemmin ilmaiseen lounaaseen....jossain muualla, jossa tuotantoa ei tueta ;D

100% kapitalismi toteutuu siinä vaiheessa kun tuottajia on liian vähän suhteessa syöjiin, eri asia sitten kauanko sen annetaan toteutua. ;D
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: supersammakko - 25.10.10 - klo:22:18
Niin no jos tukea yleensä täytyy maksaa, niin järkevintä se olisi maksaa tuotteen hinnan kautta. Silloin ne pärjää joilla matikka on 10 ja uskonto 4.
1. Tuotteen hintaan sidottu tuki vaimentaa ja lopulta vääristää markkinasignaalit
2. Eikä tule mitään kolmannen sektorin ohjausta ympäristön tai etiikan suuntaan.
3. Ja kuluttaja uskoo entistä varmemmin ilmaiseen lounaaseen....jossain muualla, jossa tuotantoa ei tueta ;D
Allekirjoitan nuo kolme pointtia. Etenkin kohta 2 olisi vaikeasti toteutettavissa jos tuki olisi sidottu kiloihin.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: ristoreipas - 26.10.10 - klo:10:27
Pelto ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu, raivioille tuet.
Kun raivioille annetaan tuet nyt ja tulevaisuudessa alkaa tilus rakenne korjaantua. Samalla myös peltojen hinnat ja vuokrat pysyvät kurissa, kun on mahdollista että ostajat raivaavat uutta peltoa ja myyjien tai vuokraajien pellot jää tyhjän pantiksi.

Mutta raivioille ei enää tule tukia ellei nyt siten se jonossa oleva lohkoista oteta viimein tukien piiriin..Jos miettii tätä asiaa Suomalaisen yleisen ajatusmaailman mukaan voi päätyä myös  siihen johtopäätökseen että ei ole aikomustakaan toimia siten että pellon hinta laskisi, koska omaisuuksien arvohan ei saa laskea. Helsingin asuntokuplakin pyörii sillä että on aina vain enemmän kysyntää asunnoista kuin niitä on tarjolla. En jaksa mitenkään uskoa että jokaisen yrityksen olisi pakko siirtyä kehä kolmosen sisäpuolelle.

On aika monien tahojen etu tämä jatkuva rakennemuutos.Kuinkahan paljon sen osuus on bruttokansantuotteesta . Kansantalouden kasvuprosentti olisi varmaankin miinusmerkkinen ilman tätä rakennemuutosta.  Ja mites sitten suu pantaisiin   ;D
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: fakta - 26.10.10 - klo:11:52
Pelto ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu, raivioille tuet.
Kun raivioille annetaan tuet nyt ja tulevaisuudessa alkaa tilus rakenne korjaantua. Samalla myös peltojen hinnat ja vuokrat pysyvät kurissa, kun on mahdollista että ostajat raivaavat uutta peltoa ja myyjien tai vuokraajien pellot jää tyhjän pantiksi.

Olet täysin oikeassa eikönä tukien maksamisella kaikelle pellolle saada aikaan todellista rakennekehitystä.
Peltoraiviot sijaitsevat yleensä talouskeskuksien välittömässä läheisyydessä.  "On todella oikeaa tilusvaihtoa"
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: supersammakko - 26.10.10 - klo:12:03
Pelto ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu, raivioille tuet.
Kun raivioille annetaan tuet nyt ja tulevaisuudessa alkaa tilus rakenne korjaantua. Samalla myös peltojen hinnat ja vuokrat pysyvät kurissa, kun on mahdollista että ostajat raivaavat uutta peltoa ja myyjien tai vuokraajien pellot jää tyhjän pantiksi.

Olet täysin oikeassa eikönä tukien maksamisella kaikelle pellolle saada aikaan todellista rakennekehitystä.
Peltoraiviot sijaitsevat yleensä talouskeskuksien välittömässä läheisyydessä.  "On todella oikeaa tilusvaihtoa"
raivioiden tukeminen hölmöjen hommaa. Meillä on riittävästi peltoa vaikka 10 milj. Ihmisen ruokkimiseen. Täysin absurdi ajatus myöntää oikealla kädellä tukea raiviolle ja vasen käsi yrittää laajaperäistää tuotantoa lhp yms avulla.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Adam Smith - 26.10.10 - klo:12:28
raivioiden tukeminen hölmöjen hommaa. Meillä on riittävästi peltoa vaikka 10 milj. Ihmisen ruokkimiseen. Täysin absurdi ajatus myöntää oikealla kädellä tukea raiviolle ja vasen käsi yrittää laajaperäistää tuotantoa lhp yms avulla.
Mä luulen, että on turha väittää. Tuntuu olevan hukassa tuo näkökulma. Hupasta sinänsä, että tuolla maitoforumilla osataan kyllä ajatella oman firman puolelta miten ja miksei tule hintaa, mutta tuki pitää vaan saada. Vaikkei maksajalla olisi MITÄÄN intressiä
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: fakta - 26.10.10 - klo:13:43
Pelto ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu, raivioille tuet.
Kun raivioille annetaan tuet nyt ja tulevaisuudessa alkaa tilus rakenne korjaantua. Samalla myös peltojen hinnat ja vuokrat pysyvät kurissa, kun on mahdollista että ostajat raivaavat uutta peltoa ja myyjien tai vuokraajien pellot jää tyhjän pantiksi.

Luonnonhoitopellot , hömppäheinäpellot ja kesannot (sijoittuu) omistaa sellaiset henkilöt joilla ei ole haluja ,viitseliäisyyttä tuottaa ruokaa kuluttajille ???
Tukemalla tommosia huuhaalajikkeita todellisuudessa maksetaan ruuasta teennäistä ylihintaa.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Oksa - 26.10.10 - klo:20:18
tossa tapauksessa suomessa ei ole näennäisviljelyä koska alkutuotteet maksaa vain osan siitä mitä muualla ja lopputuote on meeliman kalleinta!     eikö ole aika jännä juttu muuten?    ja silti kannattaa tuoda toiselta puolen maailmaa samaa tavaraa jota itelläkin on!     ihan kahjoa hommaa!
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: kylmis - 26.10.10 - klo:21:10
Mikähän tuossa tukien maksamisessa raivioille oikein kiikastaa? Minun mielestäni raivioille voisi maksaa tuet ja rahat siihen otettaisiin siitä yhteisestä kassasta. Eli vuoden lopussa katsottaisiin paljonko on peltoa viljelyssä ja tuet laskisivat sitten porukalla uusien raivioiden hyväksi. Näkisin tässä positiivisena puolena mm. sen, että kehittyviä tiloja kannustettaisiin ja jämähtäneiden pitäisi tehdä jotakin ratkaisuja millä tilaa viedään eteenpäin. On sekin täysin käsittämätöntä, että meillä on kiveen hakattu hallinnollinen keksintö, että joku tietty pläntti on tukensa ansainnut maailman tappiin asti. Sitten tuetun pellon ostamiseen ollaan valmiita sijoittamaan helposti se 10ke hehtaari. Minun mielestäni tässä jos missä on kuplan paikka, jonka on pakko puhjeta jossain vaiheessa.

Noista LHP jutuista nyt niin paljon itketään. Tässä on puhtaasti poliittinen tulonsiirto maatalouden hyväksi. Ihmetyttää mistä ne rahat tähän hankkeeseen oikein löydettiin. Oli miten oli, niin jos näille kesannon tapaisille jutuille maksettaisiin minimaalisia tukia, niin kyllä se varmaan rakennekehitystä veisi monessa paikassa eteenpäin. Toisaalta tätä hömppäheinäjuttuakin liioitellaan. Varmasti taustalla on myös kateutta, kun rahaa tulee toisille niin helposti. On minullakin se maksimi 15% LHP:tä sellaisilla lohkoilla, joiden "normaali" viljely olisi muuten melko vaikeaa. Sattui nyt niidenkin viljely vaan sopivaan saumaan ja veronmaksajat rahoittavat. Kiitos siitä heille. Tuskin tätä kivaa silti montaa vuotta on odotettavissa.

Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Petri - 26.10.10 - klo:22:03
Mikähän tuossa tukien maksamisessa raivioille oikein kiikastaa? Minun mielestäni raivioille voisi maksaa tuet ja rahat siihen otettaisiin siitä yhteisestä kassasta. Eli vuoden lopussa katsottaisiin paljonko on peltoa viljelyssä ja tuet laskisivat sitten porukalla uusien raivioiden hyväksi. Näkisin tässä positiivisena puolena mm. sen, että kehittyviä tiloja kannustettaisiin ja jämähtäneiden pitäisi tehdä jotakin ratkaisuja millä tilaa viedään eteenpäin. On sekin täysin käsittämätöntä, että meillä on kiveen hakattu hallinnollinen keksintö, että joku tietty pläntti on tukensa ansainnut maailman tappiin asti. Sitten tuetun pellon ostamiseen ollaan valmiita sijoittamaan helposti se 10ke hehtaari. Minun mielestäni tässä jos missä on kuplan paikka, jonka on pakko puhjeta jossain vaiheessa.

Noista LHP jutuista nyt niin paljon itketään. Tässä on puhtaasti poliittinen tulonsiirto maatalouden hyväksi. Ihmetyttää mistä ne rahat tähän hankkeeseen oikein löydettiin. Oli miten oli, niin jos näille kesannon tapaisille jutuille maksettaisiin minimaalisia tukia, niin kyllä se varmaan rakennekehitystä veisi monessa paikassa eteenpäin. Toisaalta tätä hömppäheinäjuttuakin liioitellaan. Varmasti taustalla on myös kateutta, kun rahaa tulee toisille niin helposti. On minullakin se maksimi 15% LHP:tä sellaisilla lohkoilla, joiden "normaali" viljely olisi muuten melko vaikeaa. Sattui nyt niidenkin viljely vaan sopivaan saumaan ja veronmaksajat rahoittavat. Kiitos siitä heille. Tuskin tätä kivaa silti montaa vuotta on odotettavissa.


Naamakirjassa lykkäisin sen "tykkää" merkin tämän kylkeen. Ei pitäisi liikaa rakastua työhönsä, vaan katsoa sitä välistä vähän ulkopuolisemmankin silmin.

Petri
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Täpinäreiska - 26.10.10 - klo:22:12
Mikähän tuossa tukien maksamisessa raivioille oikein kiikastaa? Minun mielestäni raivioille voisi maksaa tuet ja rahat siihen otettaisiin siitä yhteisestä kassasta. Eli vuoden lopussa katsottaisiin paljonko on peltoa viljelyssä ja tuet laskisivat sitten porukalla uusien raivioiden hyväksi. Näkisin tässä positiivisena puolena mm. sen, että kehittyviä tiloja kannustettaisiin ja jämähtäneiden pitäisi tehdä jotakin ratkaisuja millä tilaa viedään eteenpäin. On sekin täysin käsittämätöntä, että meillä on kiveen hakattu hallinnollinen keksintö, että joku tietty pläntti on tukensa ansainnut maailman tappiin asti. Sitten tuetun pellon ostamiseen ollaan valmiita sijoittamaan helposti se 10ke hehtaari. Minun mielestäni tässä jos missä on kuplan paikka, jonka on pakko puhjeta jossain vaiheessa.

Noista LHP jutuista nyt niin paljon itketään. Tässä on puhtaasti poliittinen tulonsiirto maatalouden hyväksi. Ihmetyttää mistä ne rahat tähän hankkeeseen oikein löydettiin. Oli miten oli, niin jos näille kesannon tapaisille jutuille maksettaisiin minimaalisia tukia, niin kyllä se varmaan rakennekehitystä veisi monessa paikassa eteenpäin. Toisaalta tätä hömppäheinäjuttuakin liioitellaan. Varmasti taustalla on myös kateutta, kun rahaa tulee toisille niin helposti. On minullakin se maksimi 15% LHP:tä sellaisilla lohkoilla, joiden "normaali" viljely olisi muuten melko vaikeaa. Sattui nyt niidenkin viljely vaan sopivaan saumaan ja veronmaksajat rahoittavat. Kiitos siitä heille. Tuskin tätä kivaa silti montaa vuotta on odotettavissa.



"tykkää"  ;D
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Naturalis - 26.10.10 - klo:22:20
Mikähän tuossa tukien maksamisessa raivioille oikein kiikastaa? Minun mielestäni raivioille voisi maksaa tuet ja rahat siihen otettaisiin siitä yhteisestä kassasta.

Eli taas kerran C-alueen täppärille lisää tukea AB-alueen kustannuksella? >:(
Jos noita tukia pitää jakaa raivioille niin se pitäis tehdä kunta kohtaisesti eikä maan laajuisesti. ;D
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Täpinäreiska - 26.10.10 - klo:22:28
Jos tehtäisiin tukialueen sisäisesti?
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 26.10.10 - klo:23:10
Mikähän tuossa tukien maksamisessa raivioille oikein kiikastaa? Minun mielestäni raivioille voisi maksaa tuet ja rahat siihen otettaisiin siitä yhteisestä kassasta.

Eli taas kerran C-alueen täppärille lisää tukea AB-alueen kustannuksella? >:(
Jos noita tukia pitää jakaa raivioille niin se pitäis tehdä kunta kohtaisesti eikä maan laajuisesti. ;D

Kyllä siinä on ab alueen LHP viljeliöillä selittämistä miksi veronmaksajien pitää tukea LHP peltoja samaan aikaan kun c alueen karjankasvattajat raivaavat uutta peltoa ja viljelevät siellä karjalleen ruokaa ilman tukia.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: supersammakko - 26.10.10 - klo:23:21
ontuva vertaus. Kaikki lhp-pellot ei ole AB-alueella ja C-alue ei ole ainoa jossa peltoa raivatan. Lisäksi C:llä lienee suuremmat tuet kuin AB:llä. Olenko väärässä?
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Bonden - 26.10.10 - klo:23:22
Kyllä nyt maailma pelastuu :)
Voi kun teidät on aivopesty !
Ei saisi viljellä LHP:a tai hömppäheinää..
Eiks se maatilan tulos on se juttu ??
Siis saada rahaa ja jotain korvausta työlle !?
Tuntipalkkaa hyvät ihmiset..
Ja hömppäheinää on helppo viljellä = saa tehdä muuta työtä joka tuo rahaa !!

Ei ne nälkäiset saa ruokaa vaikka me viljellään miten paljon tahansa...
Nyt oli ylituotantoa viime vuonna ohrasta...
Miksi ne eivät lähettäneet sitä "ohrapuuroa" Afrikkaan ?
Nyt se varastoitiin jopa Eestiin asti..
Viljelijät pitäisi vaatia että se viedään ohrapuurona nälkäisille...!!
Politiikkaa se vaan on... ja rahaa.

Jos on normivuonna ylituotantoa ja hinnat tippuu, niin olkaa iloisia että joku viljelee sitä LHP:tä.
Pitäisi olla 30% hömppääheinää joka vuosi niin hinnat olisivat "sinne päin"
A- aluella voi tehdä muita hommia..
Tiedän että se on erillaista Lapissa tai siellä missä on "25km naapuriin"
Täällä katsotaan peltoja enemmän "tonttimaana"...
Ei oo varaa ostaa lisää.. mutta kaavoitus nostaa omienkin peltojen arvoa :)
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: supersammakko - 26.10.10 - klo:23:25
Kyllä nyt maailma pelastuu :)
Voi kun teidät on aivopesty !
Ei saisi viljellä LHP:a tai hömppäheinää..
Eiks se maatilan tulos on se juttu ??
Siis saada rahaa ja jotain korvausta työlle !?
Tuntipalkkaa hyvät ihmiset..
Ja hömppäheinää on helppo viljellä = saa tehdä muuta työtä joka tuo rahaa !!

Ei ne nälkäiset saa ruokaa vaikka me viljellään miten paljon tahansa...
Nyt oli ylituotantoa viime vuonna ohrasta...
Miksi ne eivät lähettäneet sitä "ohrapuuroa" Afrikkaan ?
Nyt se varastoitiin jopa Eestiin asti..
Viljelijät pitäisi vaatia että se viedään ohrapuurona nälkäisille...!!
Politiikkaa se vaan on... ja rahaa.

Jos on normivuonna ylituotantoa ja hinnat tippuu, niin olkaa iloisia että joku viljelee sitä LHP:tä.
Pitäisi olla 30% hömppääheinää joka vuosi niin hinnat olisivat "sinne päin"
A- aluella voi tehdä muita hommia..
Tiedän että se on erillaista Lapissa tai siellä missä on "25km naapuriin"
Täällä katsotaan peltoja enemmän "tonttimaana"...
Ei oo varaa ostaa lisää.. mutta kaavoitus nostaa omienkin peltojen arvoa :)
Älä ole noin kyyninen..  ;D :o
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Naturalis - 27.10.10 - klo:05:57
Jos tehtäisiin tukialueen sisäisesti?
Ei kun kunta kohtaisesti... Se olis oikein! ;D
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: emo-heikki - 27.10.10 - klo:07:59
ontuva vertaus. Kaikki lhp-pellot ei ole AB-alueella ja C-alue ei ole ainoa jossa peltoa raivatan. Lisäksi C:llä lienee suuremmat tuet kuin AB:llä. Olenko väärässä?

Ei kai noissa pinta-alatuissa eroja ole ????
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Täpinäreiska - 27.10.10 - klo:08:28
Jos tehtäisiin tukialueen sisäisesti?
Ei kun kunta kohtaisesti... Se olis oikein! ;D

 Kyllä mulle käy.  ;)
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 27.10.10 - klo:11:25
Kyllä siinä on ab alueen LHP viljeliöillä selittämistä miksi veronmaksajien pitää tukea LHP peltoja samaan aikaan kun c alueen karjankasvattajat raivaavat uutta peltoa ja viljelevät siellä karjalleen ruokaa ilman tukia.

ontuva vertaus. Kaikki lhp-pellot ei ole AB-alueella ja C-alue ei ole ainoa jossa peltoa raivatan. Lisäksi C:llä lienee suuremmat tuet kuin AB:llä. Olenko väärässä?

Ei kai noissa pinta-alatuissa eroja ole ????

Nämä vaatii vähän kommentia...

Jos veronmaksajille jotain pitää selittää niin ihan ensimmäisenä pitää myös kertoa miksi raivataan. Ja raivataan siksi että tukipolitiikan takia kotieläintuotanto on kannattavampaa c-alueella kuin ab-alueella joka johtaa kotieläintuotannon siirtymiseen c-alueelle.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/

Eli kuluttaja maksaa enemmän tukia että tuotanto siirtyisi sinne missä kuluttaja saa jatkossakin maksaa enemmän tukia. Sen sijaan alempien tukien etelässä kun peltojen sato ei enää menekään samalle tai naapuritilalle rehuksi niin tulee viljan ylituotantoa. Jota LHPllä sitten yritetään ratkaista. Samaan aikaan kun c-alueella jossa ei sitä peltoa ole niin laajennetaan ja sitten peltopulassa raivataan. Hölmöläisten peiton jatkamista, toisessa päässä raivataan ja toisessa jos ei nyt ihan metsitetä niin lähes. Ja miksi??? Ihan vain ja ainoastaan siksi että tukiero aiheuttaa kannattavuuseron kotiläinpuolelle. Ja tämä on se mikä kuluttajille pitää ensin perustella. Ja mielelläni ainakin minä perustelenkin. Kovin hiljaa vaan kuluttaja suuntaan asiasta ollaan, onneksi poliitikkopuolella jotakin edes tapahtuu?
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

Ja tosiaan, hehtaari tuissa ei ole merkittävää eroa. Osin c-alueen tuet peltopuolella ovat korkeammat, osin alemmat.

Mutta tosiaan, kuluttajille kun kerrottaisiin että kun tämä tukiero poistetaan niin loppuu pellon raivaus ja loppuu tukien lisääminen niin eiköhän asiaan muutosta tulisi. Tuossahan
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti7.pdf
oli tuo mielenkiintoinen juttu. Aika pitkä mutta on analysoitu eri vaihtoehtoja. Mielenkiintoinen skenaario ja kehitys löytyy sivulta 55 kun joku aina sanoo että "tuki mihinkään vaikuta". Mutta siis lainaus:
"Skenaariossa 4 eli LIB-skenaariossa maidontuotanto ei kestäisi kansallisen tuen menetystä, vaan alenisi koko maassa tasolle 1,6 miljardia litraa (-28% vuodesta 2009) josta ab-alueella tuotettaisiin 450-460 miljoonaa litraa ja c-alueella 1100-1200 miljoonaa litraa."

Nyt kun ajatellaan tämän päivän 2,2 miljardin jakautumista niin se on suurinpiirtein että 0,5 ab-alueella ja 1,7 c-alueella. Ja kansallisen tuen poistaminen aiheuttaisi tuollaisen muutoksen jakaumaan! Ja tuki ei muka vaikuta! Kun ihan selvästi on nähtävissä tämä kehitys jossa korkeampi tuki saa aikaan paremman kannattavuuden ja maidontuotanto on siirtymässä c-alueelle. Mutta mielenkiinnosta kannattaa lukea koko juttukin? Että miksi peltoa raivataan? Ja miksi tulee LHPtä?


Öööööö..... Tuo 2,2 miljardia pitää sisällään eu:n maksamat tuet n.1 miljardin. ::)
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Paalaaja - 27.10.10 - klo:11:43
Tukien lisääminen ei auta tukien pöhöttämään kustannusautomaattiin. Ensin pitäisi osata laskea todelliset tuotantokustannukset ja suhteuttaa ne osto- ja vuokrahintatasoon. Saattaa monelle olla yllätys se.

Hyvä askel tähän suuntaan voisi olla investointitukien saatteeksi laadittavien toivotaan, toivotaan, likvien hylkääminen. Fiksuimmat tietysti tekevät nytkin rinnalle version "lähinnä todennäköinen", sekä vielä sen "kaikki kaatuu" skenaarion...
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: ristoreipas - 27.10.10 - klo:11:59
Puhutaan kai siis maidon kokonaistuotannosta 2,2 lit ????. Mutta pitää kuitenkin huomata että etelä on luonnollisempi viljalle kun taas pohjoisessa viljaa ei tuoteta heikompien tuotanto-edellytysten vuoksi. Viljassa taasen on eteläss suurempi tilatuki jonka taso perustuu satotasoon. Mielenkiintoista on se että etelä-suomen maidontuottajat väittävät että maidontuotanto siirtyy pohjoiseen tukiportaan vuoksi ,mutta eivät sitten kuitenkaan huomaa että viljapuolella tuki kannustaa viljantuotantoon etelässä.Myös pellon hinta on etelässä suurempi satotason vuoksi joka myös nostaa kustannuksia etelässä. Ei siis  ole yksinomaan tukieron syy että tuotanto siirtyy pohjoiseen vaan syy on tuotanto-olosuhteet.

Jos selkeästi aletaan vähentämään pohjoisen maidontuotantoa, tilalle tulee viljan viljelyä joka ei ole niinkään kannattavaa pohjoisessa kuin nurmi. Tässä suhteessa tukirahat olisivat vielä huonommassa käytössä kuin se että ne tulee maidon kautta.

Etelän tuottajat katsovat että etelän tukeminen on tukieurojen kannalta  kannattavampaa kuin pohjoisen. Tässä suhteessa he ovat oikeassa mutta tämä johtaisi kyllä tuotannon siirtymisen etelään ja pellon kysyntä nousisi uuteen huippuunsa ja tukirahat katoaisivat taas jonnekin muualle kuin tuottamisen kehittämiseen

Tukien tarkoitus on kaiketi turvata tuotanto jotenkuten tasaisesti ympäri maata. Ainakin vielä se on ollut suomalaisten tavoite. Globaalinen ajattelu katsoo että tuotetaan siellä missä se on kannattavampaa . Tähän seikkaan viitaten katsoisin että tuottajia vaivaa ajattelutapojen ero suomessa. Etelä ajatelee globaalimmin kun taas pohjoinen sen kannalta että asutus säilyisi .

Koko suomen ongelma on kuitenkin tuotannon heikko kannattavuus joka sektorilla ja tästä syystä tarvittava tuen suuri määrä ja riittämätön tuen taso nykytilanteesa. Miten se jakautuu sitten on vielä vaikeampi kysymys ja miten se sitten vaikuttaisi kustannuksiin esim.edellä kirjoittamallani tavalla..

Toivottavasti saatte selvän mitä ajoin takaa. Tuntuu siltä että asian hahmottaminen on aika probleeema ja varmaankaan yhtä totuutta ei ole olemassa
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: gutiguti - 27.10.10 - klo:12:19
Puhutaan kai siis maidon kokonaistuotannosta 2,2 lit ????. Mutta pitää kuitenkin huomata että etelä on luonnollisempi viljalle kun taas pohjoisessa viljaa ei tuoteta heikompien tuotanto-edellytysten vuoksi. Viljassa taasen on eteläss suurempi tilatuki jonka taso perustuu satotasoon. Mielenkiintoista on se että etelä-suomen maidontuottajat väittävät että maidontuotanto siirtyy pohjoiseen tukiportaan vuoksi ,mutta eivät sitten kuitenkaan huomaa että viljapuolella tuki kannustaa viljantuotantoon etelässä.



Tukien tarkoitus on kaiketi turvata tuotanto jotenkuten tasaisesti ympäri maata. Ainakin vielä se on ollut suomalaisten tavoite. Globaalinen ajattelu katsoo että tuotetaan siellä missä se on kannattavampaa . Tähän seikkaan viitaten katsoisin että tuottajia vaivaa ajattelutapojen ero suomessa. Etelä ajatelee globaalimmin kun taas pohjoinen sen kannalta että asutus säilyisi .

Koko suomen ongelma on kuitenkin tuotannon heikko kannattavuus joka sektorilla ja tästä syystä tarvittava tuen suuri määrä ja riittämätön tuen taso nykytilanteesa. Miten se jakautuu sitten on vielä vaikeampi kysymys ja miten se sitten vaikuttaisi kustannuksiin esim.edellä kirjoittamallani tavalla..

Olosuhde-eroja on vain pellolla. Jos tuetaan olosuhde-eroja, niin silloin tukierot pitää näkyä rehuntuotannossa. Katon alla on samat (suotuisat) olosuhteet koko talousalueella.

Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: nänninnyplääjä - 27.10.10 - klo:12:23
onhan c-alue paljon isompikin kuin ab..
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 27.10.10 - klo:12:28
Puhutaan kai siis maidon kokonaistuotannosta 2,2 lit ????. Mutta pitää kuitenkin huomata että etelä on luonnollisempi viljalle kun taas pohjoisessa viljaa ei tuoteta heikompien tuotanto-edellytysten vuoksi. Viljassa taasen on eteläss suurempi tilatuki jonka taso perustuu satotasoon. Mielenkiintoista on se että etelä-suomen maidontuottajat väittävät että maidontuotanto siirtyy pohjoiseen tukiportaan vuoksi ,mutta eivät sitten kuitenkaan huomaa että viljapuolella tuki kannustaa viljantuotantoon etelässä.



Tukien tarkoitus on kaiketi turvata tuotanto jotenkuten tasaisesti ympäri maata. Ainakin vielä se on ollut suomalaisten tavoite. Globaalinen ajattelu katsoo että tuotetaan siellä missä se on kannattavampaa . Tähän seikkaan viitaten katsoisin että tuottajia vaivaa ajattelutapojen ero suomessa. Etelä ajatelee globaalimmin kun taas pohjoinen sen kannalta että asutus säilyisi .

Koko suomen ongelma on kuitenkin tuotannon heikko kannattavuus joka sektorilla ja tästä syystä tarvittava tuen suuri määrä ja riittämätön tuen taso nykytilanteesa. Miten se jakautuu sitten on vielä vaikeampi kysymys ja miten se sitten vaikuttaisi kustannuksiin esim.edellä kirjoittamallani tavalla..

Olosuhde-eroja on vain pellolla. Jos tuetaan olosuhde-eroja, niin silloin tukierot pitää näkyä rehuntuotannossa. Katon alla on samat (suotuisat) olosuhteet koko talousalueella.



Eli c alueella pitäisi olla isommat hehtaari tuet kuin ab alueella?
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: gutiguti - 27.10.10 - klo:12:31
Milkolta öötä pönttöön tuossa ylempänä. Sama pätee myös lihantuotantoon, joka painottui tukien perässä pohjoiseen. Saas nähdä nyt kun merkittävä 60 miljoonan lisätuki 15 miljoonan nautakilon tuottamiseen saatiin tukieroa kaventamaan. Nautatilat ovat olleet suhteellisesti vaikeassa asemassa kun tilojen välinen kilpailu pellosta ei ole ollut tasapuolista. Nyt tilojen välinen kilpailu tasaspuolistuu suhteellissti.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: gutiguti - 27.10.10 - klo:12:33

Eli c alueella pitäisi olla isommat hehtaari tuet kuin ab alueella?
Tietenkin. Mutta ei eläintuessa ei saisi olla eroja. Näin tietenkin vain siinä tapauksessa jos etsittäisiin oikeudenmukaista tukisysteemiä.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 27.10.10 - klo:15:50

Eli c alueella pitäisi olla isommat hehtaari tuet kuin ab alueella?
Tietenkin. Mutta ei eläintuessa ei saisi olla eroja. Näin tietenkin vain siinä tapauksessa jos etsittäisiin oikeudenmukaista tukisysteemiä.

Vaarana olisi että viljantuotanto räjähtäisi käsiin ja maidosta/lihasta pitäisi markkinoilta saada niin paljon paremppi hinta että tuottaminen olisi kannatavaa.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: emo-heikki - 27.10.10 - klo:17:00
Oikeastaan tässä pn ihan väärä katselukulma, kun tukialueita verrataan toisiinsa.

C-alueen tuet on ns. tuotantoa säilyttäviä tukia, etelässä tuotanto on supistunut eläinpuolella voimakkaammin kuin pohjoisessa C-alueella, eli C-alueen tuet ovat täyttäneet alkuperäisen tarkoituksensa, eli sen tarkoituksen mikä niille on aikanaan EU sopimuksessa asetettu, ne ovat säilyttäneet tuotantoa C-alueella ja A/B alueen supistunut tuotanto itseasiassa todistaa sen, että C-alueen tuet on olleet tarpeellisia, ilman niitä tuotanto tuskin olisi alueella säilynyt ????

Silloin kun jotain tukea tarkastellaan, niin tarkastelukulmaksi on aina otettava se alkuperäinen tarkoitus, mikä tuelle on aikanaan asetettu, C-alueen tukien alkuperäinen tarkoitus on ollut säilyttää tuotantoa C-alueella, se miten tuotanto kehittyy muilla tukialueilla, eli liity asiaan mitenkään.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: AimoMela - 27.10.10 - klo:17:09

Eli c alueella pitäisi olla isommat hehtaari tuet kuin ab alueella?
Tietenkin. Mutta ei eläintuessa ei saisi olla eroja. Näin tietenkin vain siinä tapauksessa jos etsittäisiin oikeudenmukaista tukisysteemiä.

Vaarana olisi että viljantuotanto räjähtäisi käsiin ja maidosta/lihasta pitäisi markkinoilta saada niin paljon paremppi hinta että tuottaminen olisi kannatavaa.

Mutta mutta? Juuri noinhan ab-alueella on käynyt? Pitäisi saada markkinoilta parempaa hintaa mutta kun ei saa kun tukien varassa tuottajia löytyy sen verran että raaka-aineen riittäävyydestä ei tarvitse huolestua. Ja tosiaan kun ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi jää vilja niin voihan se vähän räjähtää käsiin. Kuten on sitten LHP:llä yritetty tilanne korjata edes jotenkin. Vaikka perussyy on se että kotieläintalous loppuu kannattamattomana alueilta joissa peltoa on tarpeeksi jo valmiiksi. Mutta ab-alueella voidaan näin menetellä ihan rauhassa mutta c-aluetta ei missään tapauksessa saa siihen jamaan päästää?
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: AimoMela - 27.10.10 - klo:17:15
Oikeastaan tässä pn ihan väärä katselukulma, kun tukialueita verrataan toisiinsa.

C-alueen tuet on ns. tuotantoa säilyttäviä tukia, etelässä tuotanto on supistunut eläinpuolella voimakkaammin kuin pohjoisessa C-alueella, eli C-alueen tuet ovat täyttäneet alkuperäisen tarkoituksensa, eli sen tarkoituksen mikä niille on aikanaan EU sopimuksessa asetettu, ne ovat säilyttäneet tuotantoa C-alueella ja A/B alueen supistunut tuotanto itseasiassa todistaa sen, että C-alueen tuet on olleet tarpeellisia, ilman niitä tuotanto tuskin olisi alueella säilynyt ????

Silloin kun jotain tukea tarkastellaan, niin tarkastelukulmaksi on aina otettava se alkuperäinen tarkoitus, mikä tuelle on aikanaan asetettu, C-alueen tukien alkuperäinen tarkoitus on ollut säilyttää tuotantoa C-alueella, se miten tuotanto kehittyy muilla tukialueilla, eli liity asiaan mitenkään.

Olisi se tietty kiva että se tavoite että "kannattavaa maataloutta on voitava harjoittaa koko maassa toteutuisi"? Nyt on vaan niin että tuon lauseen käytännön toteutus on muuttunut muotoon "kannattavaa maataloutta on voitava harjoittaa ihan pohjoisessakin"...

Ja tuo tämänhetkinen tilanne että c-tuet olisivat tuotantoa säilyttäviä niin se on ihan täyttä sontaa. Tosiasiallisesti ne ovat lisänneet tuotantoa c1/c2 jonka kaikki lukutaitoiset (ja ymmärrystaitoiset...) voivat helposti saada selville lukemalla tuon
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
uutisen jossa kerrotaan että
"MTK:n maitovaliokunta on huolissaan maitomäärien kasvusta C-alueella. Alueella tuotettiin jo viime vuonna enemmän maitoa kuin alueen kiintiö sallisi ja Elintarviketieto arvioi tuotannon kasvavan menossa olevalla kaudella taas 1,5 prosenttia.

Pelkona on, että C-alueen maitotuen tasausjärjestelmää tiukennetaan ylityksen takia. Viime kaudella tilakiintiöiden ylittäneiden maitolitrojen tuesta leikattiin 20 prosenttia. Se ei nyt riitä. Lisäksi investointitukien kiintiöehtoja saatetaan kiristää, toteaa maitoasiamies Sami Kilpeläinen MTK:sta."

Eihän tuota usko enää Erkkikään eikä varsinkaan (muiden maiden) EU-neuvottelijat että "säilyttävä tuki" on "täyttänyt tarkoituksensa" kun kiintiörajat paukkuvat yli jo toista vuotta ja rajoitustoimiin jouduttaneen.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: emo-heikki - 27.10.10 - klo:17:29
Oikeastaan tässä pn ihan väärä katselukulma, kun tukialueita verrataan toisiinsa.

C-alueen tuet on ns. tuotantoa säilyttäviä tukia, etelässä tuotanto on supistunut eläinpuolella voimakkaammin kuin pohjoisessa C-alueella, eli C-alueen tuet ovat täyttäneet alkuperäisen tarkoituksensa, eli sen tarkoituksen mikä niille on aikanaan EU sopimuksessa asetettu, ne ovat säilyttäneet tuotantoa C-alueella ja A/B alueen supistunut tuotanto itseasiassa todistaa sen, että C-alueen tuet on olleet tarpeellisia, ilman niitä tuotanto tuskin olisi alueella säilynyt ????

Silloin kun jotain tukea tarkastellaan, niin tarkastelukulmaksi on aina otettava se alkuperäinen tarkoitus, mikä tuelle on aikanaan asetettu, C-alueen tukien alkuperäinen tarkoitus on ollut säilyttää tuotantoa C-alueella, se miten tuotanto kehittyy muilla tukialueilla, eli liity asiaan mitenkään.

Olisi se tietty kiva että se tavoite että "kannattavaa maataloutta on voitava harjoittaa koko maassa toteutuisi"? Nyt on vaan niin että tuon lauseen käytännön toteutus on muuttunut muotoon "kannattavaa maataloutta on voitava harjoittaa ihan pohjoisessakin"...

Ja tuo tämänhetkinen tilanne että c-tuet olisivat tuotantoa säilyttäviä niin se on ihan täyttä sontaa. Tosiasiallisesti ne ovat lisänneet tuotantoa c1/c2 jonka kaikki lukutaitoiset (ja ymmärrystaitoiset...) voivat helposti saada selville lukemalla tuon
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
uutisen jossa kerrotaan että
"MTK:n maitovaliokunta on huolissaan maitomäärien kasvusta C-alueella. Alueella tuotettiin jo viime vuonna enemmän maitoa kuin alueen kiintiö sallisi ja Elintarviketieto arvioi tuotannon kasvavan menossa olevalla kaudella taas 1,5 prosenttia.

Pelkona on, että C-alueen maitotuen tasausjärjestelmää tiukennetaan ylityksen takia. Viime kaudella tilakiintiöiden ylittäneiden maitolitrojen tuesta leikattiin 20 prosenttia. Se ei nyt riitä. Lisäksi investointitukien kiintiöehtoja saatetaan kiristää, toteaa maitoasiamies Sami Kilpeläinen MTK:sta."

Eihän tuota usko enää Erkkikään eikä varsinkaan (muiden maiden) EU-neuvottelijat että "säilyttävä tuki" on "täyttänyt tarkoituksensa" kun kiintiörajat paukkuvat yli jo toista vuotta ja rajoitustoimiin jouduttaneen.


Mikäli tuotanto kasvaa yli sille määrätyn maksimimäärän, niin tukeahan leikataan, kuten kävi sika- ja siipikarjapuolella, tästähän on olemassa ihan selvät säännöt ????
Siinä mielessä pelko tuotannon kasvamisesta yli maksimimäärän on täysin turha, mikäli näin oikeasti kävisi, niin tukiero kaventuisi oleellisesti ????
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: AimoMela - 27.10.10 - klo:17:42
voivat helposti saada selville lukemalla tuon
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
uutisen jossa kerrotaan että
"Alueella tuotettiin jo viime vuonna enemmän maitoa kuin alueen kiintiö sallisi ja .

Pelkona on, että C-alueen maitotuen tasausjärjestelmää tiukennetaan ylityksen takia. Viime kaudella tilakiintiöiden ylittäneiden maitolitrojen tuesta leikattiin 20 prosenttia."

Mikäli tuotanto kasvaa yli sille määrätyn maksimimäärän, niin tukeahan leikataan, kuten kävi sika- ja siipikarjapuolella, tästähän on olemassa ihan selvät säännöt ???? Siinä mielessä pelko tuotannon kasvamisesta yli maksimimäärän on täysin turha, mikäli näin oikeasti kävisi, niin tukiero kaventuisi oleellisesti ????

Ihan oikeasti, kärsitkö jostakin lukihäiriöstä? Tai sellaisesta häiriöstä jossa sanojen merkitys tavallaan ei "aukea". En oikein muuta selitystä keksi tuolle jutulle? Jos olisit kirjoittanut että "Kun tuotanto on kasvanut ja on jo toista vuotta peräkkäin niin tukea on leikattu" niin se olisi kertonut että olet ymmärtänyt asian että mitä on tapahtunut. Mutta kun ei niin ei...

Mitä taas tuohon tulee niin jos ajatellaan tukieroa 5 c/l kun ab=3 ja c1=8 (Ok, lehmätuki tänä vuonna nipistänee tuosta sentin) tai 4 c/l niin kun c1=8 ja c2=9 niin jos tuotanto kasvaa tuplaksi niin sitten tuki leikkautuu niin että ollaan suurinpiirtein tasoissa. Että en nyt sanoisi että tuo leikkaus nopealla aikataululla kaventaisi tukieroa oleellisesti?
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: gutiguti - 27.10.10 - klo:18:12
Oikeastaan tässä pn ihan väärä katselukulma, kun tukialueita verrataan toisiinsa.

C-alueen tuet on ns. tuotantoa säilyttäviä tukia, etelässä tuotanto on supistunut eläinpuolella voimakkaammin kuin pohjoisessa C-alueella, eli C-alueen tuet ovat täyttäneet alkuperäisen tarkoituksensa, eli sen tarkoituksen mikä niille on aikanaan EU sopimuksessa asetettu, ne ovat säilyttäneet tuotantoa C-alueella ja A/B alueen supistunut tuotanto itseasiassa todistaa sen, että C-alueen tuet on olleet tarpeellisia, ilman niitä tuotanto tuskin olisi alueella säilynyt ????

Silloin kun jotain tukea tarkastellaan, niin tarkastelukulmaksi on aina otettava se alkuperäinen tarkoitus, mikä tuelle on aikanaan asetettu, C-alueen tukien alkuperäinen tarkoitus on ollut säilyttää tuotantoa C-alueella, se miten tuotanto kehittyy muilla tukialueilla, eli liity asiaan mitenkään.
Aivan alkuperäinen peruste oli paitsi tuotannon säilyttäminen, myös pohjoissuomen harva asutus ja "vaikeat" olosuhteet, kuten mm tiluskoko jne. Pohjoinen tuki on rajoitettu kokonaismäärältään ja alunperin oli myös tilakohtainen rajoite.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 27.10.10 - klo:19:09
Oikeastaan tässä pn ihan väärä katselukulma, kun tukialueita verrataan toisiinsa.

C-alueen tuet on ns. tuotantoa säilyttäviä tukia, etelässä tuotanto on supistunut eläinpuolella voimakkaammin kuin pohjoisessa C-alueella, eli C-alueen tuet ovat täyttäneet alkuperäisen tarkoituksensa, eli sen tarkoituksen mikä niille on aikanaan EU sopimuksessa asetettu, ne ovat säilyttäneet tuotantoa C-alueella ja A/B alueen supistunut tuotanto itseasiassa todistaa sen, että C-alueen tuet on olleet tarpeellisia, ilman niitä tuotanto tuskin olisi alueella säilynyt ????

Silloin kun jotain tukea tarkastellaan, niin tarkastelukulmaksi on aina otettava se alkuperäinen tarkoitus, mikä tuelle on aikanaan asetettu, C-alueen tukien alkuperäinen tarkoitus on ollut säilyttää tuotantoa C-alueella, se miten tuotanto kehittyy muilla tukialueilla, eli liity asiaan mitenkään.

Olisi se tietty kiva että se tavoite että "kannattavaa maataloutta on voitava harjoittaa koko maassa toteutuisi"? Nyt on vaan niin että tuon lauseen käytännön toteutus on muuttunut muotoon "kannattavaa maataloutta on voitava harjoittaa ihan pohjoisessakin"...

Ja tuo tämänhetkinen tilanne että c-tuet olisivat tuotantoa säilyttäviä niin se on ihan täyttä sontaa. Tosiasiallisesti ne ovat lisänneet tuotantoa c1/c2 jonka kaikki lukutaitoiset (ja ymmärrystaitoiset...) voivat helposti saada selville lukemalla tuon
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
uutisen jossa kerrotaan että
"MTK:n maitovaliokunta on huolissaan maitomäärien kasvusta C-alueella. Alueella tuotettiin jo viime vuonna enemmän maitoa kuin alueen kiintiö sallisi ja Elintarviketieto arvioi tuotannon kasvavan menossa olevalla kaudella taas 1,5 prosenttia.

Pelkona on, että C-alueen maitotuen tasausjärjestelmää tiukennetaan ylityksen takia. Viime kaudella tilakiintiöiden ylittäneiden maitolitrojen tuesta leikattiin 20 prosenttia. Se ei nyt riitä. Lisäksi investointitukien kiintiöehtoja saatetaan kiristää, toteaa maitoasiamies Sami Kilpeläinen MTK:sta."

Eihän tuota usko enää Erkkikään eikä varsinkaan (muiden maiden) EU-neuvottelijat että "säilyttävä tuki" on "täyttänyt tarkoituksensa" kun kiintiörajat paukkuvat yli jo toista vuotta ja rajoitustoimiin jouduttaneen.


No eikö tuota c alueen tuen tarpeelisuutta voitaisi ennemmin käyttää perusteena sille että myös ab alueella pitää maksaa tuotantoon sidottua tukea.

Niin no lämmitäähän se mieltä jos poltaa naapurin saunan, kun oma paloi jo.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Jakari - 27.10.10 - klo:19:32
Kyllä nyt maailma pelastuu :)
Voi kun teidät on aivopesty !
Ei saisi viljellä LHP:a tai hömppäheinää..
Eiks se maatilan tulos on se juttu ??
Siis saada rahaa ja jotain korvausta työlle !?
Tuntipalkkaa hyvät ihmiset..
Ja hömppäheinää on helppo viljellä = saa tehdä muuta työtä joka tuo rahaa !!

Ei ne nälkäiset saa ruokaa vaikka me viljellään miten paljon tahansa...
Nyt oli ylituotantoa viime vuonna ohrasta...
Miksi ne eivät lähettäneet sitä "ohrapuuroa" Afrikkaan ?
Nyt se varastoitiin jopa Eestiin asti..
Viljelijät pitäisi vaatia että se viedään ohrapuurona nälkäisille...!!
Politiikkaa se vaan on... ja rahaa.

Jos on normivuonna ylituotantoa ja hinnat tippuu, niin olkaa iloisia että joku viljelee sitä LHP:tä.
Pitäisi olla 30% hömppääheinää joka vuosi niin hinnat olisivat "sinne päin"
A- aluella voi tehdä muita hommia..
Tiedän että se on erillaista Lapissa tai siellä missä on "25km naapuriin"
Täällä katsotaan peltoja enemmän "tonttimaana"...
Ei oo varaa ostaa lisää.. mutta kaavoitus nostaa omienkin peltojen arvoa :)
Paras kommentti koko ketjussa tähän asti: Sama papatus voitaisiin käydä siten että Ranska olisi AB aluetta, ja Suomi C- aluetta. :D
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: kylmis - 27.10.10 - klo:20:08
Ööö täältäkin.

Pellonraivaaminen kulminoituu tällä hetkellä kotieläintiloille (mutu-tuntuma), koska niille lisämaasta on enemmän hyötyä lannanlevitys yms. takia. Mutta kyllä monella viljatilallakin, ainakin allekirjoittaneelle olisi selvää tilausta lohkojen muotoilulle. Niin paljon on epäpäteviä metsäreunaja ja saarekkeita haittaamassa tuotannon tehostamista. Nyt kun näitä otat mukaan, niin saat luoda uusi kasvulohkoja yms. rasittavaa byrokratiaa. Kun tulisi tuet, niin homma yksinkertaistuisi. Näin ainakin kuvittelen.

lopuksi Öööö
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Timppa - 27.10.10 - klo:20:16
Niin paljon on epäpäteviä metsäreunaja ja saarekkeita haittaamassa tuotannon tehostamista.

Kyl noit voi raivata ilman tukiakin. Ei niist pinta-alaa edes kerry, mut hommat helpottuu.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 27.10.10 - klo:21:25
Niin paljon on epäpäteviä metsäreunaja ja saarekkeita haittaamassa tuotannon tehostamista.

Kyl noit voi raivata ilman tukiakin. Ei niist pinta-alaa edes kerry, mut hommat helpottuu.

Voi niitä raivatakkin ilman tukia, mutta se lisää paperityötä ja muistamista.
Mullakin on peruslohkoja joita paperilla viljellään erikseen tukioikeuksien puutumien takia, mutta käytännössä niitä viljellään samana kasvulohkona yhdessä.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Petri - 27.10.10 - klo:21:29
Niin paljon on epäpäteviä metsäreunaja ja saarekkeita haittaamassa tuotannon tehostamista.

Kyl noit voi raivata ilman tukiakin. Ei niist pinta-alaa edes kerry, mut hommat helpottuu.
Tänä vuonnahan pellonraivaus taas sallittiin, kun noita 5 aarin plänttejä saa lisätä peruslohkoihin. Ja loppupelissä sen lohkon ylimääräiset 3 aaria voi viljellä vaan, paperia sotkematta.

Petri

meni vähän ohi alkuperäisen aiheen, jos ehkä muillakin...
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: ristoreipas - 27.10.10 - klo:21:43
No raivaus ei ole ollut kiellettyä mutta tänä vuonna sai tietyin edellytyksin liittää tuen piiriin lohkoja.Kertaalleen tuen piiriin luvattu 2003-2004 raivioiden lista ei toteudu sellaisenaan.Tuen piiriin tullee noin 60% alasta jonka rajaaminen onkin kiinnostava probleema. Tilatukihan näillä lohkoilla jo on ja se tasattiin tukialueen hakijoiden kesken..Peltoahan poistuu viljelystä jatkuvasti joten ihmettelen ettei kaikkea otettu nyt mukaan.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 27.10.10 - klo:21:51
Niin paljon on epäpäteviä metsäreunaja ja saarekkeita haittaamassa tuotannon tehostamista.

Kyl noit voi raivata ilman tukiakin. Ei niist pinta-alaa edes kerry, mut hommat helpottuu.
Tänä vuonnahan pellonraivaus taas sallittiin, kun noita 5 aarin plänttejä saa lisätä peruslohkoihin. Ja loppupelissä sen lohkon ylimääräiset 3 aaria voi viljellä vaan, paperia sotkematta.

Petri

meni vähän ohi alkuperäisen aiheen, jos ehkä muillakin...

Eikös niitä alle 5 aarin planttejä saanut ennenkin lisätä peruslohkoihin?
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: realisti - 28.10.10 - klo:08:15
vasta yksi tämän ketjun vastaajista hoksasi sen asian että c-alue on jotain 70% suomen pinta-alasta, siellä on harvempi asutus joten asukkaiden ja kotieläintilojen välille syntyy harvemmin yhteentörmäyksiä kuin jos tuotanto keskittyisi ab-alueelle.
On luonnollista että yli 70% maidosta tulee c-alueelta kun pinta-alaa on yhtälailla enemmän täällä kultaisella c-alueella.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: JoHaRa - 28.10.10 - klo:08:21
vasta yksi tämän ketjun vastaajista hoksasi sen asian että c-alue on jotain 70% suomen pinta-alasta, siellä on harvempi asutus joten asukkaiden ja kotieläintilojen välille syntyy harvemmin yhteentörmäyksiä kuin jos tuotanto keskittyisi ab-alueelle.
On luonnollista että yli 70% maidosta tulee c-alueelta kun pinta-alaa on yhtälailla enemmän täällä kultaisella c-alueella.

Tämä on totta ja hyvä lisä tähän keskusteluun  :o Asiasta voisi myös vähän saivarrella: Koska olosuhteet ovat AB-aluetta heikommat niin tällöin maitomäärän prosentti ei voi olla yhtä korka kuin peltoalan prosentti  ::)

Mutta AB-alueella törmää naapuriin äkkiä. Täällä C-alueella on paljon avarampaa.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: emo-heikki - 28.10.10 - klo:08:34
voivat helposti saada selville lukemalla tuon
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
uutisen jossa kerrotaan että
"Alueella tuotettiin jo viime vuonna enemmän maitoa kuin alueen kiintiö sallisi ja .

Pelkona on, että C-alueen maitotuen tasausjärjestelmää tiukennetaan ylityksen takia. Viime kaudella tilakiintiöiden ylittäneiden maitolitrojen tuesta leikattiin 20 prosenttia."

Mikäli tuotanto kasvaa yli sille määrätyn maksimimäärän, niin tukeahan leikataan, kuten kävi sika- ja siipikarjapuolella, tästähän on olemassa ihan selvät säännöt ???? Siinä mielessä pelko tuotannon kasvamisesta yli maksimimäärän on täysin turha, mikäli näin oikeasti kävisi, niin tukiero kaventuisi oleellisesti ????


Mitä taas tuohon tulee niin jos ajatellaan tukieroa 5 c/l kun ab=3 ja c1=8 (Ok, lehmätuki tänä vuonna nipistänee tuosta sentin) tai 4 c/l niin kun c1=8 ja c2=9 niin jos tuotanto kasvaa tuplaksi niin sitten tuki leikkautuu niin että ollaan suurinpiirtein tasoissa. Että en nyt sanoisi että tuo leikkaus nopealla aikataululla kaventaisi tukieroa oleellisesti?


Niin eihän se kavennu, jos tuotanto ei kasva oleellisesti, ei ainakaan nopealla aikataululla ????
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: JoHaRa - 28.10.10 - klo:09:41
vasta yksi tämän ketjun vastaajista hoksasi sen asian että c-alue on jotain 70% suomen pinta-alasta, siellä on harvempi asutus joten asukkaiden ja kotieläintilojen välille syntyy harvemmin yhteentörmäyksiä kuin jos tuotanto keskittyisi ab-alueelle.
On luonnollista että yli 70% maidosta tulee c-alueelta kun pinta-alaa on yhtälailla enemmän täällä kultaisella c-alueella.

Tämä on totta ja hyvä lisä tähän keskusteluun  :o Asiasta voisi myös vähän saivarrella: Koska olosuhteet ovat AB-aluetta heikommat niin tällöin maitomäärän prosentti ei voi olla yhtä korka kuin peltoalan prosentti  ::)

Mutta AB-alueella törmää naapuriin äkkiä. Täällä C-alueella on paljon avarampaa.

Ja tämähän ei ole totta. Jos peltoalasta puhutaan. Ja oikeilla luvuilla. TE-keskuksittain Uusimaa+VS+Satakunta+Häme+Pirkanmaa+Kaakkois-Suomi = 186 + 296 + 145 + 190 + 160 + 140 = 1.117 tuhatta hehtaaria kun koko ala on 2.296 tuhatta hehtaaria. Pellosta on puolet ab-alueella.


Joo.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 28.10.10 - klo:11:20
vasta yksi tämän ketjun vastaajista hoksasi sen asian että c-alue on jotain 70% suomen pinta-alasta, siellä on harvempi asutus joten asukkaiden ja kotieläintilojen välille syntyy harvemmin yhteentörmäyksiä kuin jos tuotanto keskittyisi ab-alueelle.
On luonnollista että yli 70% maidosta tulee c-alueelta kun pinta-alaa on yhtälailla enemmän täällä kultaisella c-alueella.

Tämä on totta ja hyvä lisä tähän keskusteluun  :o Asiasta voisi myös vähän saivarrella: Koska olosuhteet ovat AB-aluetta heikommat niin tällöin maitomäärän prosentti ei voi olla yhtä korka kuin peltoalan prosentti  ::)

Mutta AB-alueella törmää naapuriin äkkiä. Täällä C-alueella on paljon avarampaa.

Ja tämähän ei ole totta. Jos peltoalasta puhutaan. Ja oikeilla luvuilla. TE-keskuksittain Uusimaa+VS+Satakunta+Häme+Pirkanmaa+Kaakkois-Suomi = 186 + 296 + 145 + 190 + 160 + 140 = 1.117 tuhatta hehtaaria kun koko ala on 2.296 tuhatta hehtaaria. Pellosta on puolet ab-alueella.


Onko tuossa raiviot mukana.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: ristoreipas - 28.10.10 - klo:11:33
vasta yksi tämän ketjun vastaajista hoksasi sen asian että c-alue on jotain 70% suomen pinta-alasta, siellä on harvempi asutus joten asukkaiden ja kotieläintilojen välille syntyy harvemmin yhteentörmäyksiä kuin jos tuotanto keskittyisi ab-alueelle.
On luonnollista että yli 70% maidosta tulee c-alueelta kun pinta-alaa on yhtälailla enemmän täällä kultaisella c-alueella.

Se on vähän kulttuurista kiinni noi yhteentörmäykset... Jos jotain Saksaa ajattelet jossa kylän keskellä on navetta suurinpiirtein seinät kiinni naapurien seinissä ja hyvin menee. Minua kovasti ihmetyttää se kun jatkuvasti mm Oksa ja co tuovat tämän asian näissä esille että "tulee yhteentörmäyksiä". Ei noita ainakaan täällä päin ole pahemmin tullut, ainoa isompi tulee mieleen kun Koskella toiset viljelijät rupesivat vastustamaan yhtä pikku hanketta... Muuten täällä päin on aika sovussa menty vaikka aika isojakin varsinkin sikaloita on. Johtuu ehkä siitä että täällä pyritään keskustelemaan naapurien kanssa etukäteenkin ja otetaan muutenkin parhaan mukaan huomioon. Paskaa ei ajeta lakkiaispäivänä naapurien lakkiaisjuhlien viereen koska "nyt on oikea päivä ajaa sonnat". Ja jotkut alueet on että sianpaska haisee 1-2 viikkoa yhtä soittoa keväällä 2000-8000 asukkaan taajamissa. Ja melko hiljaista on silti. Jotenkin tuntuu että ongelma on suurempi c-alueella kuin täällä kun se aina esille tuodaan?

Kyllä se on jonkinsortin ongelma kun tilukset on hajallaan ja lohkokoko pieni ja karjatilat hakee uutta peltoa määräysten vuoksi. Sitten se onkin jollekin yllätys kun paska alka haista alueella jossa se ei ole haissut enää vuosiin tai jopa vuosikymmeneen. Kyllä raivaus on perusteltua jos on metsäpohjaa josta raivata peltoa.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 28.10.10 - klo:11:37
vasta yksi tämän ketjun vastaajista hoksasi sen asian että c-alue on jotain 70% suomen pinta-alasta, siellä on harvempi asutus joten asukkaiden ja kotieläintilojen välille syntyy harvemmin yhteentörmäyksiä kuin jos tuotanto keskittyisi ab-alueelle.
On luonnollista että yli 70% maidosta tulee c-alueelta kun pinta-alaa on yhtälailla enemmän täällä kultaisella c-alueella.

Se on vähän kulttuurista kiinni noi yhteentörmäykset... Jos jotain Saksaa ajattelet jossa kylän keskellä on navetta suurinpiirtein seinät kiinni naapurien seinissä ja hyvin menee. Minua kovasti ihmetyttää se kun jatkuvasti mm Oksa ja co tuovat tämän asian näissä esille että "tulee yhteentörmäyksiä". Ei noita ainakaan täällä päin ole pahemmin tullut, ainoa isompi tulee mieleen kun Koskella toiset viljelijät rupesivat vastustamaan yhtä pikku hanketta... Muuten täällä päin on aika sovussa menty vaikka aika isojakin varsinkin sikaloita on. Johtuu ehkä siitä että täällä pyritään keskustelemaan naapurien kanssa etukäteenkin ja otetaan muutenkin parhaan mukaan huomioon. Paskaa ei ajeta lakkiaispäivänä naapurien lakkiaisjuhlien viereen koska "nyt on oikea päivä ajaa sonnat". Ja jotkut alueet on että sianpaska haisee 1-2 viikkoa yhtä soittoa keväällä 2000-8000 asukkaan taajamissa. Ja melko hiljaista on silti. Jotenkin tuntuu että ongelma on suurempi c-alueella kuin täällä kun se aina esille tuodaan?

Kyllä se on jonkinsortin ongelma kun tilukset on hajallaan ja lohkokoko pieni ja karjatilat hakee uutta peltoa määräysten vuoksi. Sitten se onkin jollekin yllätys kun paska alka haista alueella jossa se ei ole haissut enää vuosiin tai jopa vuosikymmeneen. Kyllä raivaus on perusteltua jos on metsäpohjaa josta raivata peltoa.

Tää on muuten jännä juttu. Ensin kiristetään pakan levitys alan vaatimusta, sitten itketään että kun sonta rupeaa haisemaan isommalla alalla ja alkaa tolkuton kymmenien kilometrien traktori ralli yleisillä teillä. Sitten kun tilat koittaa ongelman ratkaista raivaamalla alkaa kitinä raivaamisesta.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Petri - 28.10.10 - klo:13:06
...2003-2004 raivioiden lista ei toteudu sellaisenaan.Tuen piiriin tullee noin 60% alasta jonka rajaaminen onkin kiinnostava probleema.
Luin myös tuon ja ihmettelen, millä kriteereillä (no, lisää tekstiä pipliaan...) valintaa tehdään.

Se Muujussin ja muiden pinta-alaväittely ei suuruusluokiltaan muuksi muutu, oli sitten raiviot mukana tai ei.

Petri
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Paalaaja - 28.10.10 - klo:13:38
vasta yksi tämän ketjun vastaajista hoksasi sen asian että c-alue on jotain 70% suomen pinta-alasta, siellä on harvempi asutus joten asukkaiden ja kotieläintilojen välille syntyy harvemmin yhteentörmäyksiä kuin jos tuotanto keskittyisi ab-alueelle.
On luonnollista että yli 70% maidosta tulee c-alueelta kun pinta-alaa on yhtälailla enemmän täällä kultaisella c-alueella.

Mikä lie C1 & C2 prosenttiosuus suomen pinta-alasta, onko sinulla realisti heittää mitää lukua? Sieltä kuitenkin valtaosa maidosta tulee. Kummasti vaan täälläkin on C-alueen puolella maakuntaa muutaman viikon sisällä parin 100-200 lypsävän navetan avajaiset. Maakunnan B-alueella onkin sitten ollut hiljaisempaa jo useamman vuoden...

Toinen puoli asiaa on, ettei koko AB-alue ole mitään Kehä III reunaa. Esimerkiksi täällä Kaakossa kyllä on ollut runsaasti teollisia työpaikkoja, jotka ovat tarjonneet luontaisia työllistymismahdollisuuksia. Tilanne on vaan siltäkin osin muuttunut: suoraan viljelijän saappaista hypäten ei työpaikkoja ole tarjolla. Toki jo koulutietä muun alan oppiin lähteneenä mahdollisuudet paranevat, mutta muuttotappioaluetta olemme olleet mekin jo sen 30 vuotta.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Paalaaja - 28.10.10 - klo:14:54
...2003-2004 raivioiden lista ei toteudu sellaisenaan.Tuen piiriin tullee noin 60% alasta jonka rajaaminen onkin kiinnostava probleema.
Luin myös tuon ja ihmettelen, millä kriteereillä (no, lisää tekstiä pipliaan...) valintaa tehdään.

Petri
Valistakaapas meitä muitakin: missä tuosta on mustaa valkoisella?

Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: ristoreipas - 28.10.10 - klo:15:08
...2003-2004 raivioiden lista ei toteudu sellaisenaan.Tuen piiriin tullee noin 60% alasta jonka rajaaminen onkin kiinnostava probleema.
Luin myös tuon ja ihmettelen, millä kriteereillä (no, lisää tekstiä pipliaan...) valintaa tehdään.

Petri
Valistakaapas meitä muitakin: missä tuosta on mustaa valkoisella?


Eilisen ke. maastullin etusivulla , hallitus on päättänyt asian .
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 28.10.10 - klo:15:14
...2003-2004 raivioiden lista ei toteudu sellaisenaan.Tuen piiriin tullee noin 60% alasta jonka rajaaminen onkin kiinnostava probleema.
Luin myös tuon ja ihmettelen, millä kriteereillä (no, lisää tekstiä pipliaan...) valintaa tehdään.

Petri
Valistakaapas meitä muitakin: missä tuosta on mustaa valkoisella?


Eilisen ke. maastullin etusivulla , hallitus on päättänyt asian .

Ettei vaan siirettäisi rahaa LHP:N rahoitukseen.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: ristoreipas - 28.10.10 - klo:15:19


[/quote]Kyllä se on jonkinsortin ongelma kun tilukset on hajallaan ja lohkokoko pieni ja karjatilat hakee uutta peltoa määräysten vuoksi. Sitten se onkin jollekin yllätys kun paska alka haista alueella jossa se ei ole haissut enää vuosiin tai jopa vuosikymmeneen. Kyllä raivaus on perusteltua jos on metsäpohjaa josta raivata peltoa.

Tää on muuten jännä juttu. Ensin kiristetään pakan levitys alan vaatimusta, sitten itketään että kun sonta rupeaa haisemaan isommalla alalla ja alkaa tolkuton kymmenien kilometrien traktori ralli yleisillä teillä. Sitten kun tilat koittaa ongelman ratkaista raivaamalla alkaa kitinä raivaamisesta.
[/quote]

Ja kun ympäristöasiaa pidetään negatiivisessa valossa jatkuvasti esillä ihmiset puhuvat maatalouden saastuttamisesta. Ja sitä varmempaa on tuntemus ja usko kun paska alkaa haisemaan. Huvittavin esimerkki on se kun lomalaiset vaati eräässä kunnassa lypsylehmätilan laajannuksen ympäristöluvan peruuttamista siksi että paskaa levitetään sulan maan aikaan ja heille olisi sopinut että paskan ajo siirretään lomaaikojen ulkopuolelle.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: optimisti - 28.10.10 - klo:17:37
Eihän toki minusta lhp pitäisi olla ainakin 50%.

Tässä joskus puitiin noita luomupeltoja, ei tarvinnut edes kärriä pellolle kun tyhjennettiin säiliö aina suoraan ojaan, tosin siemenruis piti ottaa bökballeen 8).

Kyllä reilulla 100ha pärjää kun on voain vähän viljelevinään ja selostaa tarkastajalle aina asiat parhainpäin.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 28.10.10 - klo:19:53
Eihän toki minusta lhp pitäisi olla ainakin 50%.

Tässä joskus puitiin noita luomupeltoja, ei tarvinnut edes kärriä pellolle kun tyhjennettiin säiliö aina suoraan ojaan, tosin siemenruis piti ottaa bökballeen 8).

Kyllä reilulla 100ha pärjää kun on voain vähän viljelevinään ja selostaa tarkastajalle aina asiat parhainpäin.

Eikö olisi helpompaa pistää puimurista luukut auki? Tulisi kylvettyäkin samalla. ;D
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Paalaaja - 28.10.10 - klo:21:01
Eihän toki minusta lhp pitäisi olla ainakin 50%.

Tässä joskus puitiin noita luomupeltoja, ei tarvinnut edes kärriä pellolle kun tyhjennettiin säiliö aina suoraan ojaan, tosin siemenruis piti ottaa bökballeen 8).

Kyllä reilulla 100ha pärjää kun on voain vähän viljelevinään ja selostaa tarkastajalle aina asiat parhainpäin.

Eikö olisi helpompaa pistää puimurista luukut auki? Tulisi kylvettyäkin samalla. ;D

A-vot, nythä mie vast' hokasin mist' se nimi "ruumenten levitin" tulee!  ;D ;D 8)
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Karjankasvattaja - 29.10.10 - klo:18:27
 seuraavaksi poraatte et on liian byrökraattinen tukijärjestelmä kun on sääntö ohjetta rajoitusta toistensaperään jotta voidaan maksaatuki vai ruskealla traktorilla ajeleville
µ kirjaimella alkaville alle 22 vuotiaille 5 lapsen isille , jotka ovat homoja
  !!!!!
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: Terminator - 29.10.10 - klo:19:42
seuraavaksi poraatte et on liian byrökraattinen tukijärjestelmä kun on sääntö ohjetta rajoitusta toistensaperään jotta voidaan maksaatuki vai ruskealla traktorilla ajeleville
µ kirjaimella alkaville alle 22 vuotiaille 5 lapsen isille , jotka ovat homoja
  !!!!!

Niin porataankin. Kun tukijärjestelmään olisi olemassa helpompikin ja vähemmän byrökratiaa vaativa mahdollisuus.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: rt - 29.10.10 - klo:20:11
...2003-2004 raivioiden lista ei toteudu sellaisenaan.Tuen piiriin tullee noin 60% alasta jonka rajaaminen onkin kiinnostava probleema.
Luin myös tuon ja ihmettelen, millä kriteereillä (no, lisää tekstiä pipliaan...) valintaa tehdään.
Jos entiseen suuria suosivaan linjaan ei ole tullut mitään muutosta, niin rajaavat tukikelpoisuuden varmaan vain yli 20 ha;n raivioille :P
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: gutiguti - 30.10.10 - klo:18:08

Eli c alueella pitäisi olla isommat hehtaari tuet kuin ab alueella?
Tietenkin. Mutta ei eläintuessa ei saisi olla eroja. Näin tietenkin vain siinä tapauksessa jos etsittäisiin oikeudenmukaista tukisysteemiä.

Vaarana olisi että viljantuotanto räjähtäisi käsiin ja maidosta/lihasta pitäisi markkinoilta saada niin paljon paremppi hinta että tuottaminen olisi kannatavaa.
Öööööööööööööö, en usko että räjähtäisi jos se eides kasva siellä.. Ja onhan vilja jo nyt valmiiksi ylituotettua. Maidosta ja lihasta tulisi tietenkin saada sama hinta ja tuki koko maassa. Tuki sellaisena että kannattaa. Peltotuella olisi oikeudenmukaisinta tasata olosuhteet.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: emo-heikki - 31.10.10 - klo:11:04

Eli c alueella pitäisi olla isommat hehtaari tuet kuin ab alueella?
Tietenkin. Mutta ei eläintuessa ei saisi olla eroja. Näin tietenkin vain siinä tapauksessa jos etsittäisiin oikeudenmukaista tukisysteemiä.

Vaarana olisi että viljantuotanto räjähtäisi käsiin ja maidosta/lihasta pitäisi markkinoilta saada niin paljon paremppi hinta että tuottaminen olisi kannatavaa.
Öööööööööööööö, en usko että räjähtäisi jos se eides kasva siellä.. Ja onhan vilja jo nyt valmiiksi ylituotettua. Maidosta ja lihasta tulisi tietenkin saada sama hinta ja tuki koko maassa. Tuki sellaisena että kannattaa. Peltotuella olisi oikeudenmukaisinta tasata olosuhteet.

Niin samalla logiikalla kai pitäisi vaatia samaa tukea koko EU alueella, mitä sitä nyt kovin motaa eri tukialuetta turhaa pitämään ...
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: gutiguti - 31.10.10 - klo:12:14

Eli c alueella pitäisi olla isommat hehtaari tuet kuin ab alueella?
Tietenkin. Mutta ei eläintuessa ei saisi olla eroja. Näin tietenkin vain siinä tapauksessa jos etsittäisiin oikeudenmukaista tukisysteemiä.

Vaarana olisi että viljantuotanto räjähtäisi käsiin ja maidosta/lihasta pitäisi markkinoilta saada niin paljon paremppi hinta että tuottaminen olisi kannatavaa.
Öööööööööööööö, en usko että räjähtäisi jos se eides kasva siellä.. Ja onhan vilja jo nyt valmiiksi ylituotettua. Maidosta ja lihasta tulisi tietenkin saada sama hinta ja tuki koko maassa. Tuki sellaisena että kannattaa. Peltotuella olisi oikeudenmukaisinta tasata olosuhteet.

Niin samalla logiikalla kai pitäisi vaatia samaa tukea koko EU alueella, mitä sitä nyt kovin motaa eri tukialuetta turhaa pitämään ...
Niin, olosuhteet on kuitenkin samat.
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: rookie - 31.10.10 - klo:22:41

Eli c alueella pitäisi olla isommat hehtaari tuet kuin ab alueella?
Tietenkin. Mutta ei eläintuessa ei saisi olla eroja. Näin tietenkin vain siinä tapauksessa jos etsittäisiin oikeudenmukaista tukisysteemiä.

Vaarana olisi että viljantuotanto räjähtäisi käsiin ja maidosta/lihasta pitäisi markkinoilta saada niin paljon paremppi hinta että tuottaminen olisi kannatavaa.
Öööööööööööööö, en usko että räjähtäisi jos se eides kasva siellä.. Ja onhan vilja jo nyt valmiiksi ylituotettua. Maidosta ja lihasta tulisi tietenkin saada sama hinta ja tuki koko maassa. Tuki sellaisena että kannattaa. Peltotuella olisi oikeudenmukaisinta tasata olosuhteet.

Niin samalla logiikalla kai pitäisi vaatia samaa tukea koko EU alueella, mitä sitä nyt kovin motaa eri tukialuetta turhaa pitämään ...

ei mitään tukia kannata vaatia..tuotteille lisää hintaa kannattaa vaatia..
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: bouli - 01.11.10 - klo:18:14
...2003-2004 raivioiden lista ei toteudu sellaisenaan.Tuen piiriin tullee noin 60% alasta jonka rajaaminen onkin kiinnostava probleema.
Luin myös tuon ja ihmettelen, millä kriteereillä (no, lisää tekstiä pipliaan...) valintaa tehdään.
Jos entiseen  linjaan ei ole tullut mitään muutosta, niin rajaavat tukikelpoisuuden varmaan C-ALUEEN  raivioille :P
>:(  ;D
Otsikko: Vs: Maatalouden rakennekehityksen kupla ?
Kirjoitti: fakta - 04.12.10 - klo:09:28
kasvimaa
Viestejä: 99
 Vs: MTK pörssi sijoitukset
« Vastaus #8 : 03.12.10 - klo:22:46 » Lainaus  

Suomalaisen Työn liiton mukaan Suomeen saataisiin vuosittain 20 000 uutta työpaikkaa, jos jokainen suomalainen käyttäisi 20 euroa enemmän kuukaudessa kotimaisten tuotteiden ja palveluiden hankintaan, Anttila korostaa.
 
              On muuten mielenkiintoinen yhtälö jos öljy ja valkuaiskasvit tuotetaan kotimaassa silloin ulkomaan tuonti supistuu 500 miljoonaa? Paljonko työpaikat lisääntyy ?
                 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Hyvin oivallettu !Liippaa läheltä?Eihän nyt pörssiomistukset vain ole  suurin este valkuaisen ja öljykasvien viljelyyn  sekä koko biotuotannon käyntiin lähtöön?
      Alan ymmärtää sillä LHP /hömppäheinän lisääminen vaikuttaa etujärjestömme salkun arvoon nostavasti?