Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kkk - 02.10.10 - klo:10:45
-
Nyt kun vuodenvaihteessa 95 tilalle tulee e10 bensa, niin käykö tämä pienmoottoreihin (sahoihin yms.) Vai pitääkö siirtyä ysikasiin ???
-
Ei kai sillä oo väliä... Sen eekympin hintakin on kai vielä avoin? Jos en oikeen pahoon arvaa pieleen, E10:n hinta asettuu nykyistä ysivitosta korkeemmalle ja samalla nostetaan ysikasin hinta sitä korkeammaksi? Tuliko mahdollisimman epäselväksi?
tuolta lisää...
http://www.e10bensiini.fi/files/78/E10-bensiinin_soveltuvuus_pienkoneisiin_ja_moottoripyoriin.pdf
viisprosenttista tulee sit niitä kapistuksia varten, joihin ei kymppi sovi.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010100212448624_uu.shtml
-
Onhan noilla sahoilla oma erikoisbensa, johon tuskin paljon etanolia sekoitetaan. Hintavaahan se on, mutta ei sitä paljon vuodessa kulu, jos ei nyt ihan ammatikseen tee metsurinhommia.
-
kiva, kun taas suomessa tehdään tämä dikipoxi -juttu! on ihan oikein tehdä kuten aina aiemminkin; kaikki vanhat kaatikseen ja sitten vasta ilmoitetaan että kyllä se olis vanhakin toiminnu kun vain olistte kokeillut ensin joten.......!!!!! taas on yksi tekninen onkelma joka vain oottaa ratkaisuaaan!
-
Nyt kun vuodenvaihteessa 95 tilalle tulee e10 bensa, niin käykö tämä pienmoottoreihin (sahoihin yms.) Vai pitääkö siirtyä ysikasiin ???
En suosittelis. Noissa biokusissahan on epäselvyyksiä soveltuvuudessa, autojen moottorienkin suhteen. 98:ia aina 2T koneeseen, ja varsinkin sahaan.
-
AINA 98 pienkoneisiin eli sahat ym.Kaikkiin korkeelle virittetyihin
98 ennen oli 99.Moottorisahaan paras synteettinen 2-t öljy 2-2,5 %
-
Onhan noilla sahoilla oma erikoisbensa, johon tuskin paljon etanolia sekoitetaan. Hintavaahan se on, mutta ei sitä paljon vuodessa kulu, jos ei nyt ihan ammatikseen tee metsurinhommia.
en tee mutta en silti viitsisi ostaa kyllä sitä niin paljon talvessa hukkuu
-
tuommonen 10% etanoli on ku kärpäsen kusi meressä. olen asiasta kysellyt, ja kukaan "asiantuntia" ei ole tähänpäivään mennessä selittänyt mikä tekiä estää, mitä hajoaa, jos ajaa sillä 10% pensalla autolla joka siihen ei "sovellu" HMTT kertoo, että ruotsinmallin E-85.sta saa olla puolet normi pensan seassa eikä tee kiusaa.
Pienkoneista; jos e-10 jotain tekee, niin kaasuttimenkalvot voi ottaa itteensä. Kuka ei osaa vaihtaa kalvoja moottorisahan kaasuttimeen nostaa käden ylos ja huutaa HEP!!!!!
Jos hiuksia aletaan halkoa, niin e-10.iä kuluu satasella enemmän sillä etanolin energiatiheys on alhaisempi kuin bensiinillä. Eli jos satasella menis puhdasta bensaa 7 litraa, puhdasta etanolia menisis laskennallisesti yli 9 litraa. Ja kun etanoolia on 10% bensan seassa, joku enemmän motivoitunut voi sitte laskea paljonko se tekee kulutukseen. Teoriassa. Käytäntö on taas eri asia. Eli jos on wanha kaasutinmoottori, ääritapauksessa voi joutua sytytyksen ajoitusta ja kaasuttimen säätöjä rukkaamaan sekä vaihtamaan muutaman letkunpätkän. Sekä sytytystulpat voi joutua vaihtamaan numeroa kylmempiin. Siis ääritapauksessa...
Etanolin tärkeimmät erot bensiiniin verrattuna: noin 30-35% alhaisempi energiatiheys, korkeampi RON oktaaniluku, noin 108, korkeampi palamislämpötila, bensiiniä kestävät kumilaadut eivät ole välttämättä kestä etanolia, sekä etanoli ei syty yhtä herkästi, etanolista ei muodostu herkästi syttyviä kaasuja ts. 100% etanolia käytettäessä pohjoisen olosuhteissa ajoneuvossa olisi oltava kaksi polttoainetankkia. Kuten aikoinaan petroolia käytettäessä, eli ennen moottorin sammutusta pitää vaihtaa polttoainelaatu, jotta olisi seuraavalla kylmäkäynnistyksellä helpoommin syttyvää polttoainetta polttoainejärjestelmässä. Tästä syystä E-85 sisältää 15% bensiiniä, jotta kaksitankki järjestelmää ei tarvittaisi. E-10 etanolipitoisuus on nin merkityksetön, että väittäsiin että sillä ei ole merkitystä. 100%, ja ehkä E-85 moottorit ovat korkeammalla puristussuhteella, 11-13 tasolla, sekä suattaap olla natrium-täytteiset pakoventtiilit, sekä kaasutin/moottorin ohjainboksi erimoisissa säädöissä.
Mitä järkeä ruuantuotantoakapasiteettia on käyttää energiatuotantoon? Siihen en ota kantaa. Sitä isse olen ihmetellyt että miksei perunaa käytetä raaka-aineena? Onhan siitä biomassan saanti/hehtaari pikkusen toista luokkaa kuin ohralla, sekä viljelyvarmuus, sekä raaka-aineen varastointi. Eikait sitä bensaperunaa tartte varjella pakkaselta. Ja perunan ottaminen viljelykiertoon ei luulisi olevan mikää ongelma, jos asia järjestetään niin että joku urakoitsia tekee kaiken työn, eli periaattessa tila "vuokraa" tiluksistaan 10-20% vuodeksi bensaperunan tuotantoon. Peruna on siinämielessä hieno kasvi, että se on vaatimaton kasvupaikkansa suhteen, ja toimivalla viljelykierrolla taudit pysynevät kurissa. mihinkäsmuuten se perunan lajittelujäte nykypäivää menee? Kuinka paljon keskimäärin menee ruokaperunassa tonnista hukkaan?
Mutta mitä järkeviä, oikeita vaihtoehtoja olisi bioetanolille? Leväviljely, jossa syntyvästä biomassasta valmistettaisiin polttoainetta, lienee yksi vaihtoehto. Muistakaa, että vety ei ole energialähde. Se on keino siirtää energiaa, sillä vetyä ei ole vapaana luonnossa, vaan se on hapen kanssa reagoineena, sidoksen purkaminen elektrolyysin avulla tarvitsee energiaa huomattavia määriä. Mielestäni sähkön varastointi, paikallinen tuottaminen ja sähkön käyttö sähkönä olisi helpommin toteutettavissa. Eli toisinsanoen ladattava hybridi, eli sähköauto, jossa on polttomoottori varalla. Sähköenergiaa voidaan tuottaa paikallisesti usealla eri menetelmällä, aurinkoa, tuulta, vesivoimaa, vuorovesivoimaa, aaltovoimaa jne. Suurin ongelma on sähkön varastointi. Ajoneuvokäytössä autoa voidaan pitää "roikan nokassa" kaikki ne ajat mitä sillä ei ajeta. Sekä huoltoasemia, missä voi vaihtaa akun ladattuun akkuun. Litium-akut ovat kevyitä verrattuna lyijyyn, sattuneesta syystä. Minulle on muodostunut mielikuva, että litiumin kysyntä tulee lähivuosikymmenen aikana kasvamaan radikaalisti. Suomen kallioperässä on huomattavia litium-esiintymiä, litium-tuotannosta voi tulla suomen seuraava Nokia, jos herrat eivät töpeksi sitä samalla tavalla kuin lannoite teollisuuden ja fosforikaivosten kanssa menivät tekemään.
hmh.. jos auto kuluttaa 6 litraa dieseliä satasella, tarkoittaa se noin 60kwh energiaa. Sähköauto toimii paremmalla hyötysuhteella, joten energiatarve tulisi olemaan noin 35kwh/100km. Ja jotta 10A virralla, 230V jännitteellä varataan energiaa 35kwh 0% häviöillä se tarkottaisi yli 15 tunnin yhtämittaista latausta. Sähköverkkoa käy sääliksi :-\
Ja hulluksi jokku sannoo, jos kaataa rattorintankkiin 2-t bensaa jäänestoksi, silloin ei muodostu parafiinikiteitä, notta jokku pelkäävät että hajoaa.... Näin offtopikkina mainitakseni.
-
Ei kukaan ole niin hullu,että myrkyttää itsensä tavallisella mtbe-paskamyrkky bensalla mootorisahan kanssa?
-
Ei kukaan ole niin hullu,että myrkyttää itsensä tavallisella mtbe-paskamyrkky bensalla mootorisahan kanssa?
;D Foliohattuja on monenmoisia. Samaa saakelin lientä se on mitä niissä astioossa kaupassa myydään..
-
Minulle on muodostunut mielikuva, että litiumin kysyntä tulee lähivuosikymmenen aikana kasvamaan radikaalisti. Suomen kallioperässä on huomattavia litium-esiintymiä, litium-tuotannosta voi tulla suomen seuraava Nokia, jos herrat eivät töpeksi sitä samalla tavalla kuin lannoite teollisuuden ja fosforikaivosten kanssa menivät tekemään.
on töpeksitty jo kuukausi pari sitten ely-keskus valmisteli huutokauppaa suomen litium esiintymistä :( :(
-
AINA 98 pienkoneisiin eli sahat ym.Kaikkiin korkeelle virittetyihin
98 ennen oli 99.Moottorisahaan paras synteettinen 2-t öljy 2-2,5 %
Itse on tullu kyllä käytettyä 95 siitä lähtien kun sitä on ollu....sitä ennen 96:ta. Ainut kone missä käytän 98 bensaa on moottorikelkka.
-
en tee mutta en silti viitsisi ostaa kyllä sitä niin paljon talvessa hukkuu
Meilläpäin vaan eräs ammattimetsuri alkoi sairastelemaan, jatkuvaa kuumeilua ja muita kummallisia oireita. Jatkuvasti siis oli sairaslomalla ja tutkittiin erilasilla allergiatesteillä. No vaihtoi omasekoittesen bensaseoksen tuohon sikakallisseen erikoisbensaan ja tauti oli tipotiessään. Benseeni siellä normaalibensan seassa on melkoista myrkkyä, sitä ei tuossa kalliissa tavarassa ole. Kyllä se käryissä eron huomaa. Koskapa bensiini kuitenkin meille on verovähennyskelpoinen ja myös alv on läpimenoero, niin en minä ainakaan viitsi terveyttäni vaarantaa muutaman kympin takia.
-
Minulle on muodostunut mielikuva, että litiumin kysyntä tulee lähivuosikymmenen aikana kasvamaan radikaalisti. Suomen kallioperässä on huomattavia litium-esiintymiä, litium-tuotannosta voi tulla suomen seuraava Nokia, jos herrat eivät töpeksi sitä samalla tavalla kuin lannoite teollisuuden ja fosforikaivosten kanssa menivät tekemään.
on töpeksitty jo kuukausi pari sitten ely-keskus valmisteli huutokauppaa suomen litium esiintymistä :( :(
miksei suomessa kannaa yrittää ja omistaa yhtään mitään.. Kaikki va äkkiä pois mistä olisi taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Kyseessä ei ole pääomakato vaan pääoman määrätietoinen kadottaminen!
-
Joskus kysyin paikalliselta Neste-yrittäjältä, että mitäs eroo siinä pienkonebensas on tavalliseen verrattuna, niin vastaus oli vaan jotain: öööö-ööö tuota... ;D
-
Pienkonebensiini Futura Green on kehitetty
sellaiseksi, että sen haihtuma ja
pakokaasupäästöt aiheuttavat mahdollisimman
vähän haittaa sekä käyttäjille
että ympäristölle. Tämän vuoksi se valmistetaan
vain ja ainoastaan tarkoin
valikoiduista rikittömistä, hyvin puristusta
kestävistä parafiineista. Futura
Greenissä ei siis ole alkuunkaan olefiineja
eikä aromaatteja, varsinkaan bentseeniä.
Bentseenittömyytensä ansiosta
Futura Greeniä ei luokitellakaan myrkylliseksi
aineeksi.
Oksygenaatteja tai peseviä lisäaineitakaan
ei tarvita, sillä Futura Greenin
palaminen on puhdasta ja oktaaniluku
riittävä pelkästään bensiinin erittäin
laadukkaan koostumuksen ansiosta.
RON-oktaaneja Futura Greenissä on
noin 95 ja MON-lukemaltaan se yltää
useimmiten peräti 91-oktaanin arvoon.
Jälkimmäisestä on erityistä hyötyä juuri
kuumina ja kovilla kierroksilla käyvissä
pienkoneissa, kuten motoroiduissa puutarha-
ja metsätyökaluissa sekä sylinteritilavuudeltaan
pienissä perämoottoreissa
ja moottorikelkoissa.
Tuossa on nyt kopsatu suoraa nesteen sivulta. Ehkä Neste sitteen valhtelee tai sitten tämä korkeasti koulutettu neste-yrittäjä ei ole oiken sisälukutaitoinen
-
Kyllä siinä futura greenissä jotakin eroa on,husqvarna nimittäin ei tuolla greenillä pelannut lähellekään yhtähyvin mitä itse tehdyllä sekoituksella 98:sta, hävisi kierrosherkkyys sahasta.
-
Mun nenä ainakin on haistavinaan jonkinlaisen eron pienkonebesassa ja autonbensassa, kuten myös niistä syntyneessä pakokaasussa. No, mut kusetustahan sen on pakko olla, vähän parfyymiä tavallisen bensan sekaan ja rahat pois herkkäuskoisilta. Tosta voi lukea satuja:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Pienkonebensiini_200510_tarkastettu.pdf
Vai voisko kuitenkin olla jotain perää?
-
Minulla on 242:n husse ja säädetty tuolle pienkonebensalle ja kyllä se ainakin pelittää ihan hyvin. Se on totta, että säätöjä hieman pitää muuttaa, kun vaihtaa pienkonebensaan. Käryissä kyllä on eroa, kyllä se huomaa kyllä ilman mittareitakin ihan nenällään.
-
ja varsinkin tyynellä matalapaineella ja tiheässä kuusikossa, tilhin raivuri ainaskii ottaa ilosemmin kierroksii greenin kanssa kuin vanhalla seoksella ja tankillinen kestää noin 5 minsaa pitempäänkin, noin niinkuin jotain kokeillessa. tuo greenin haju tuo mieleen munkinpaiston joten, kun päivän paahtaa nin illalla EI tee mieli munkkeja! mutta eipä paljun nuppiakaan kolota! kallista mutta hyvää hubaa!
-
hmm.. tuli tässä mieleen semmonen ajatus, että 5-tahtinen moottorihan pääsisi oikeuksiinsa etanolilla... Eli imuventtiili sulkeutuisi vasta 30 astetta JAKK, jolloin imutäyttö jää vajaaksi, jolloin voidaan käyttää suhteellisen korkeaa puristussuhdetta, ja hitaammin palava etanoli ehtisi palaa täydellisemmin koska työtahdin tilavuus olisi suurempi kuin imutäyttö. Nopeakäyntisissä ottomoottoreissa 5-tahtisuus vaatiii käsittääkseni moottorin ahtamisen.
-
en tee mutta en silti viitsisi ostaa kyllä sitä niin paljon talvessa hukkuu
Meilläpäin vaan eräs ammattimetsuri alkoi sairastelemaan, jatkuvaa kuumeilua ja muita kummallisia oireita. Jatkuvasti siis oli sairaslomalla ja tutkittiin erilasilla allergiatesteillä. No vaihtoi omasekoittesen bensaseoksen tuohon sikakallisseen erikoisbensaan ja tauti oli tipotiessään. Benseeni siellä normaalibensan seassa on melkoista myrkkyä, sitä ei tuossa kalliissa tavarassa ole. Kyllä se käryissä eron huomaa. Koskapa bensiini kuitenkin meille on verovähennyskelpoinen ja myös alv on läpimenoero, niin en minä ainakaan viitsi terveyttäni vaarantaa muutaman kympin takia.
Samalla konstilla meillä loppu aikanansa jäteöljyn käyttö teräketjuöljynä kun sahuri rupes oleen aina kipiä, kaupasta ostettuun teräketjuöljyyn kun vaihto niin maailma kirkastu
Tuohon bensan käryyn ei sentäs oo viä herkistyny tuo vanhempikaan sahuri, ittestä puhumattakaan. Onneksi, koska tuota kumminki muutamia satoja litroja vuodessa lutrataan. Mutta sen kyllä huomas tupakkimiehen nenäkin sillon kun low smoke-2T öljyt tuli, että high smoke rasvat kannattaa jättää kauppaan
98 on meillä ollu seoksena pidemmän aikaa kun yks pitkän linjan sahakauppias sellaisen komennon anto.
-
Kun bensaan lisätään öljyä niin oktaaniluku alenee. Kaikissa korkeaviritteisissä vehkeissä täytyy käyttää vähintään 98bensaa jos siihen sekoitetaan vielä öljyä.
-
en tee mutta en silti viitsisi ostaa kyllä sitä niin paljon talvessa hukkuu
Meilläpäin vaan eräs ammattimetsuri alkoi sairastelemaan, jatkuvaa kuumeilua ja muita kummallisia oireita. Jatkuvasti siis oli sairaslomalla ja tutkittiin erilasilla allergiatesteillä. No vaihtoi omasekoittesen bensaseoksen tuohon sikakallisseen erikoisbensaan ja tauti oli tipotiessään. Benseeni siellä normaalibensan seassa on melkoista myrkkyä, sitä ei tuossa kalliissa tavarassa ole. Kyllä se käryissä eron huomaa. Koskapa bensiini kuitenkin meille on verovähennyskelpoinen ja myös alv on läpimenoero, niin en minä ainakaan viitsi terveyttäni vaarantaa muutaman kympin takia.
Samalla konstilla meillä loppu aikanansa jäteöljyn käyttö teräketjuöljynä kun sahuri rupes oleen aina kipiä, kaupasta ostettuun teräketjuöljyyn kun vaihto niin maailma kirkastu
Tuohon bensan käryyn ei sentäs oo viä herkistyny tuo vanhempikaan sahuri, ittestä puhumattakaan. Onneksi, koska tuota kumminki muutamia satoja litroja vuodessa lutrataan. Mutta sen kyllä huomas tupakkimiehen nenäkin sillon kun low smoke-2T öljyt tuli, että high smoke rasvat kannattaa jättää kauppaan
98 on meillä ollu seoksena pidemmän aikaa kun yks pitkän linjan sahakauppias sellaisen komennon anto.
Onko eroa vaihteisto/hydr. tai moottorin jäteöljyllä teräketjuöljynä ? Itse ollaan käytetty kirkasta hydr./vaiht. jäteöljyä teräketjuöljynä.
-
Jäteöljyyn verrattuna teräketjuöljyssä on sellainen koostumus että se tarttuu paremmin ja siten voitelee paremmin. Jäteöljy tuppaa lentämään heti pois ketjusta..
-
Jäteöljyyn verrattuna teräketjuöljyssä on sellainen koostumus että se tarttuu paremmin ja siten voitelee paremmin. Jäteöljy tuppaa lentämään heti pois ketjusta..
Näin on. Luulisi että notkea hydrauliikkaöljy ei pysy ketjussa ollenkaan eikä siinä ole juurikaan voitelevia lisäaineita.
-
enne vanhaan sai -72 ,-66 ja -70 oktaanista , kuldne veneaeg
-
Jäteöljyyn verrattuna teräketjuöljyssä on sellainen koostumus että se tarttuu paremmin ja siten voitelee paremmin. Jäteöljy tuppaa lentämään heti pois ketjusta..
tunnetaan myös nimellä sitkosaineet. Tarttuu paremmin ko moottoriöljy. Itse käytän sitä ekokemin puhdistettua ja lisäaineistettua öljyä koneiden rullaketjujen voitelussa ja ruosteensuoja öljynä. Motorrisahan teräketjuöljynä se aine ei ole kyllä parasta..
-
"Uuden 95 E10 -bensiinin hinta saattaa nousta pahimmillaan jopa kalliimmaksi kuin 98-oktaanisen. Perinteinen ysivitonen siirtyy historiaan ensi vuoden alusta. Näin jäljelle jää vain kaksi kallista vaihtoehtoa bensiinissä.
Kalleus johtuu siitä, että Suomi vetää EU-maiden tiukinta linjaa polttoainedirektiiveissä, kirkkaasti ohi Saksankin."
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20101026167