Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Strimari - 19.09.10 - klo:20:07
-
Säätäjät hei, minkä hlvt takia agroluxit menee toiseen suuntaan suoraan, mutta toiseen suuntaan mennessä ei. Toiseen suuntaan tullessa työntövarsi on hiukan vinossa, eli vanttiruuvin pidentäminen pitäis auttaa, mutta kun se toiseen suuntaan mennessä on suorassa.
Yks konsti olis tietty ostaa pakkeri, niin ei tarttis kattella, mutta kumminkin..
Pystysuorassa ovat, ja työntövarsi pitää hyvin vaaterissa pituussuuntaan..
-
Johtuisiko tuosta, mitä noita käytettyjä olen katsellut, että toisen puolen siivet kuluu enemmän?
-
No olisko kannattanut pistää hiukan lisää rahaa ja ostaa kunnolliset aurat eikä mitää agroluxeja ;D
-
Takakumien ilmanpaineet, nostotankojen pituudet, käännön rajoittimet... samoiksi, niin pitäs mennä ok? Muuten kuluneisuuseroja eri puolilla? Emmä mitää akrolukseista tiä... Ja sitte niiden kuluneisuuserojen korjaus käännön rajoittimia tai nostotankoja säätämällä? Tuppaa vaan monesti paluuauroissakin nää oikeinpäin kyntävät kulua enempi...
-
Onko sulla Stiinamaria rengaspaineet samat molemmissa takarenkaissa?
Vetovarret samalle korkeudelle tasasella laattialla mitaten?
Tukipyörä molemmin päin samalle korkeudelle vaikkapa takimmaisen maapuolesta mitaten.
Sit säädät käännön samalle molemmin puolin.
Ym ym.
-
Oli muuten samaa vikaa taannoin kyseisen firman aurojen kans. Ei siinä mun tapauksessa saanu millään ilveellä niitä nätisti kulkeen, ei auttanu rengaspaineet, ei vetovarren säädöt, ei yhtään mikään. Epäilin silloin jo rungon tai kääntölaitteen olleen karsas, ja nyt epäilykseni vain vahvistui.
Varmaan siellä tehtaalla on joku trukkikuski tölvässy päin hitsausjigiä, ja siitä ei sitten ole hiiskuttu kellekään :D
-
No olisko kannattanut pistää hiukan lisää rahaa ja ostaa kunnolliset aurat eikä mitää agroluxeja ;D
Kaikilla ei oo varaa ostaa Lemkeniä?
-
Mulla sama homma Agroluxeissa, ei niitä saa kulkemaan samalla lailla vaikka tekisi mitä. Jäljestä eroa ei huomaa mutta onhan nuo tuskalliset säädettävät vrt. kokeilla olleet samankokoiset Kuhnit, neliteräisiä molemmat.
-
Onko nostolaitteen poikittaisakselin booreissa välystä nostokynkkiin nähden. Jos työntövarsi toiseen suuntaan ajettaessa on suorassa ja toiseen suuntaan kääntyy sivuun, niin silloinhan vetovarsien keskinäisen korkeuden täytyy muuttua, ja nimenomaan tuo poikittaisakselin välys voi sitä aiheuttaa.
-
Milläs traktorilla hinailet?
-
Agroluxit vaatii leveän raidevälin omaavaan rattorin. Ja tosiaan aika tuskalliset aurat säätää..
-
Yllättävää sinänsä, mutta aivan samat ongelmat agroluxien kans. RT agroluxit tulee aina toiseen suuntaan "vinossa". En oo saanu vielä viiden vuoden aikana niitä kunnon säätöihin. Joskus tuntuu että nyt ne on säädöissä, mutta parin tunnin kynnön jälkeen ongelma aina palaa... Toisina auroina kvernen es80 variomaatit ja niiden säätöihin ei tainnu tarvita pariin-kolmeen vuoteen sattua.
-
Mulla taannoisissa kverneissä sama ilmiö. Lähtökohtana tietysti ensin traktorin vetovarret taatusti samaan korkeuteen, ja sen jälkeen auran säätöjen kimppuun. Moneen kertaan mitattiin ja sihtailtiin jotta pitäisi olla kaikki linjassa, mutta ikään sitä ei saanut kulkemaan samanlailla molempiin suuntiin.
Ongelma korjaantui helposti vaihtamalla aurat ;D
-
Joo..rengaspaineet tarkistettu, nostovarsien pallot tasattu mitalla ja vatupassilla. Vetokertun etäisyys traktorin perästä tarkistettu.Ensimmäinen viilu säädetty oikean levyiseksi. Raideleveyttä 2620 Massikassa piisaa.
Tuttu ongelma tuo että välillä säätö on okei, mutta jonkin aikaa kynnettyä alkaa taas tulla epäkuranttia.
Ja sekin on totta, että Kwerneladeja, jollaiset annoin vaihdossa teki kyllä mieli, mutta maksoi vaan niin pal enämpi.
Ongelma on ollut koko ajan uudesta asti, eli kuluma ei vaikuta asiaan, nyt näillä on käännetty jotain vajaa 300 hehtaaria.
Ja miksi ihmeessä niitten tarttee olla tikissä kun kyntää peräpeltoa, ja aivan päin helvettiä, kun ollaan maantien vieressä?
-
Onhan vetovarsien sivurajoitimet vapaalla ??::) :P
Tai sitten niillä vois rajoittaa sivuliikettä siihen toiseen suuntaan... 8)
-
Mulla oli aikoinaan Överumeissa viimeisen siiven yksi neljästä nivelpalasta, joita vasten koko ojassysteemi nojaa muita pidempi. Kääntöauroilla eturaideväli saa olla korkeintaan 5 cm suurempi kuin takaraideväli muuten aurojen säätö on vaikeaa.
-
Kvaernelandit on kammennu uudesta lähtien juur
samalla tavalla.Nostolaitteen näytössä on 3 pykälää
eri lukema eri suuntaan ajettaessa.Jossain lienee väljää.
Onko toi Maken max. 5cm faktaa,siitä se vois aueta.
-
Se on kokemus. Oli joskus etuset 10 cm leveämmällä, eikä auroja saanut säätöön millään. Eturaidevälin kaventamisen jälkeen alkoivat kulkea. Taisi se olla silloin jonkun kyntögurun ohjekin.
-
Se on kokemus. Oli joskus etuset 10 cm leveämmällä, eikä auroja saanut säätöön millään. Eturaidevälin kaventamisen jälkeen alkoivat kulkea. Taisi se olla silloin jonkun kyntögurun ohjekin.
Danke
-
Samanlaiset kokemukset olivat omistakin axroluxeista.
4x16
-
Koskeeko nämä edellä mainitut Agroluxin ongelmat myös Överumia?
Ois tarjolla -00 nelisiipiset Överin cx490h. Onko kuinka hankalat säädettävät? Kokemuksia vain kverneistä..
-
onko kellään tietoa sopiiko vogel&nootiin kvernelandin kärkipalat ja muut kulutusosat kun kopio pitäisi olla? tänään tuli virosta vogelit ja täytyy laittaa uudet osat ennen kauppaamista, Mutta ei tunnu tarvikkeena kaikkea löytyvän.
-
Edeliset aurat oli Kwernelandit, kyllä niittenkin säätämisessä sai päätä raapia, varsinkin kun pystysuoruus säädettiin yhdellä pultilla, jos toiseen suuntaan ei ollu suorassa mutta toiseen suuntaan oli, niin minkäs teit. Tosin ne sentään piti säätönsä kunnes kerran repesivät vetokolmiostaan. Hitsauksen jälkeen kyntöjälki oli kuin kultivaattorilla..
Vaihtoon meni, ja sieltä kuulemma suoraan Viroon.
Oikea osoite! ;D
-
Edeliset aurat oli Kwernelandit, kyllä niittenkin säätämisessä sai päätä raapia, varsinkin kun pystysuoruus säädettiin yhdellä pultilla, jos toiseen suuntaan ei ollu suorassa mutta toiseen suuntaan oli, niin minkäs teit. Tosin ne sentään piti säätönsä kunnes kerran repesivät vetokolmiostaan. Hitsauksen jälkeen kyntöjälki oli kuin kultivaattorilla..
Vaihtoon meni, ja sieltä kuulemma suoraan Viroon.
Oikea osoite! ;D
Kyllä joku jobbari ne jo sielt sitte on takasii kantanu, ja joku koleega saanu halvalla kääntö Kwernet suoraan virosta ;D
-
Onko vetokarttu varmasti keskellä
-
Vanhassa kyntöoppaassa sanotaan: Takaraideväli vähintään 115cm, eturaideväli 5-10cm leveämpi kuin takaraideväli. Tiiä sitten mutta kuvat ainakin on komeet :)
http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/editor/attachments/KM_kynto_1998_low.pdf
-
Agroluksin "joku äijä" meinas että takaraideväli vähintään 130cm ja eessä tietenkin leveämmällä. Meinas että ei haittaa vaikka on huomattavasti leveämmälläkin..
-
Vanhassa kyntöoppaassa sanotaan: Takaraideväli vähintään 115cm, eturaideväli 5-10cm leveämpi kuin takaraideväli. Tiiä sitten mutta kuvat ainakin on komeet :)
http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/editor/attachments/KM_kynto_1998_low.pdf
Koulussa opettivat saman oppaan pohjalta, onkos Suomessa käytössä tuollaisia "neliöauroja"??
-
Agroluxeja on tosiaan hankala saada timmiin, mutta onko tuo niin väliä kun neljän sadan metrin välillä maalaji vaihtuu 2-5 kertaa; on mutkaa, porrasta jne. Tasausäes korjaa pahimmat jyysteet. Tietenkin säätö on parasta laittaa savikohdan mukaan paikalleen.
Kenellä on pääsosa tasaisia lohkoja maalajiltaan?
SKNnnällä tietenkin loimaan tinttasavea, eikä irro vieläkään kuin hevosen pään kokoisia kappaleita, mutta pääasia, että ovat tasakokoisia. ;D
-
Niin no, ei meidän pellon päisteestä juur kivellä heitä SKN;n pihalle, mutta melkein, eli samaa savea jyystetään.
Enkä minä niinkään sitä pintaa ja sen epätasaisuutta pelkää, Loimaalla kun on saven lisäksi oivallinen muokkauskonetehdas mistä saa paperirahalla ratkaisun siihen ongelmaan.
Enämpi mietityttää se kynnöksen pohja. Se se tasaiseksi pitäis saada. Ja toisnen aspekti on se, että jos ei kyntö ole hyvää, niin paskaruoho, eritoten juolavehnä tunkee heti huonon viilun välistä ylös, ja se on luomupellolla harmillista..
-
Niin no, ei meidän pellon päisteestä juur kivellä heitä SKN;n pihalle, mutta melkein, eli samaa savea jyystetään.
Enkä minä niinkään sitä pintaa ja sen epätasaisuutta pelkää, Loimaalla kun on saven lisäksi oivallinen muokkauskonetehdas mistä saa paperirahalla ratkaisun siihen ongelmaan.
Enämpi mietityttää se kynnöksen pohja. Se se tasaiseksi pitäis saada. Ja toisnen aspekti on se, että jos ei kyntö ole hyvää, niin paskaruoho, eritoten juolavehnä tunkee heti huonon viilun välistä ylös, ja se on luomupellolla harmillista..
Jaa sinuakos se käyttää hyväkseen irvaillessaan luomuhahtuvista? Jos sulla sattuu olemaan lehmänpaskaa jäljellä, niin kippaa sen rapun eteen. Ja mun puolestani toinen kuorma.
-
Landehoo on niin tyhmä, että luulee tekevänsä jäynää kun kuskaa paskaa toisten nurkkiin. ;D
Tois vaan mun pelloillekin muutaman paskakuorman.
-
Landehoo on niin tyhmä, että luulee tekevänsä jäynää kun kuskaa paskaa toisten nurkkiin. ;D
Tois vaan mun pelloillekin muutaman paskakuorman.
Timpalle mitään niin hyvää anneta. ;D
-
Landehoo on niin tyhmä, että luulee tekevänsä jäynää kun kuskaa paskaa toisten nurkkiin. ;D
Tois vaan mun pelloillekin muutaman paskakuorman.
Ei massikka kävis paskakuormasta . :D
Nuornamiehenä kuultu lause : Kuka massikan paskalla ajelee ?
-
Vanhassa kyntöoppaassa sanotaan: Takaraideväli vähintään 115cm, eturaideväli 5-10cm leveämpi kuin takaraideväli. Tiiä sitten mutta kuvat ainakin on komeet :)
http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/editor/attachments/KM_kynto_1998_low.pdf
Nuo ohjeet sopii sarka-auralle, paluuaura pelaa parhaiten jos eturaideväli on 0-5 cm takasia leveämpi.
-
Vanhassa kyntöoppaassa sanotaan: Takaraideväli vähintään 115cm, eturaideväli 5-10cm leveämpi kuin takaraideväli. Tiiä sitten mutta kuvat ainakin on komeet :)
http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/editor/attachments/KM_kynto_1998_low.pdf
Koulussa opettivat saman oppaan pohjalta, onkos Suomessa käytössä tuollaisia "neliöauroja"??
-80 luvun loppupuolella niistä jonkinverran touhuttiin.
-
Vanhassa kyntöoppaassa sanotaan: Takaraideväli vähintään 115cm, eturaideväli 5-10cm leveämpi kuin takaraideväli. Tiiä sitten mutta kuvat ainakin on komeet :)
http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/editor/attachments/KM_kynto_1998_low.pdf
Koulussa opettivat saman oppaan pohjalta, onkos Suomessa käytössä tuollaisia "neliöauroja"??
-80 luvun loppupuolella niistä jonkinverran touhuttiin.
Ensin oli Square plow, sitten tuli tuo Harrell... samat kaverukset asialla, mutta kapistus ei oikein ottanu tuulta alleen.
-
Jaa sinuakos se käyttää hyväkseen irvaillessaan luomuhahtuvista? Jos sulla sattuu olemaan lehmänpaskaa jäljellä, niin kippaa sen rapun eteen. Ja mun puolestani toinen kuorma.
No siitä en osaa sanoa ihan satavarmaks, on meilläkin pari peltoa tien vieressä, mutta löytyy SKN: tä pitkän linjan luomu-lehmä-salmiakki-komposti yrittäjiä ihan nurkalta..
-
Vanhassa kyntöoppaassa sanotaan: Takaraideväli vähintään 115cm, eturaideväli 5-10cm leveämpi kuin takaraideväli. Tiiä sitten mutta kuvat ainakin on komeet :)
http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/editor/attachments/KM_kynto_1998_low.pdf
Tässon kans jonkunlainen opus (video) ...kääntöauroille. http://www.agrimarket.fi/Koneet/Tyokoneet/Maanmuokkaus/Video_Overum-aurojen_esittely_ja_saato/ (http://www.agrimarket.fi/Koneet/Tyokoneet/Maanmuokkaus/Video_Overum-aurojen_esittely_ja_saato/)
-
Niin no, ei meidän pellon päisteestä juur kivellä heitä SKN;n pihalle, mutta melkein, eli samaa savea jyystetään.
Enkä minä niinkään sitä pintaa ja sen epätasaisuutta pelkää, Loimaalla kun on saven lisäksi oivallinen muokkauskonetehdas mistä saa paperirahalla ratkaisun siihen ongelmaan.
Enämpi mietityttää se kynnöksen pohja. Se se tasaiseksi pitäis saada. Ja toisnen aspekti on se, että jos ei kyntö ole hyvää, niin paskaruoho, eritoten juolavehnä tunkee heti huonon viilun välistä ylös, ja se on luomupellolla harmillista..
Jaa sinuakos se käyttää hyväkseen irvaillessaan luomuhahtuvista? Jos sulla sattuu olemaan lehmänpaskaa jäljellä, niin kippaa sen rapun eteen. Ja mun puolestani toinen kuorma.
Voi voi sua landepaukkua. Kyllä se kakka kuule kulkee tännepäin ja osa poispäin ihan vapaasta tahdosta. Ja kun oikeen hunteeraa ni kyllä sitä tohon roussin pieleenki ajetaan. Ei paska oo luomakunnan synti vaan luomuilu.
Tossa tuli muuton taanoin joku ylen ohjelma tästä muhivasta ruokakriisistä. Siinä sanottiin et jos vieläkin tehtäs työt 20-40-luvun malliin kuten luomussa, olis nälkä jo tappanu meijät kaikki. Mikäs perkeleen professoori se oli? Meksikoon se ainakin meni jotain hattupäitä opettaa. Ja taisi se jotain kasvejakin jalostaa.
-
Tuosta överum videosta sen verran, jotta kovasti on samannäköiset kuin mun just ostamat 4x16 siniset paluuagroluxit vm-90. Lieneekö jotenkin fuusioitunut nuo. Samaa näköä molemmissa merkeissä.
Tuossakin pikkasen säätöä harjoiteltu, ainoastaan käännön rajoitusta, ekan viilun hienosäätöä tarttis vielä, olen vain painanu eteenpäin.. :-\
-
Niin no, ei meidän pellon päisteestä juur kivellä heitä SKN;n pihalle, mutta melkein, eli samaa savea jyystetään.
Enkä minä niinkään sitä pintaa ja sen epätasaisuutta pelkää, Loimaalla kun on saven lisäksi oivallinen muokkauskonetehdas mistä saa paperirahalla ratkaisun siihen ongelmaan.
Enämpi mietityttää se kynnöksen pohja. Se se tasaiseksi pitäis saada. Ja toisnen aspekti on se, että jos ei kyntö ole hyvää, niin paskaruoho, eritoten juolavehnä tunkee heti huonon viilun välistä ylös, ja se on luomupellolla harmillista..
Jaa sinuakos se käyttää hyväkseen irvaillessaan luomuhahtuvista? Jos sulla sattuu olemaan lehmänpaskaa jäljellä, niin kippaa sen rapun eteen. Ja mun puolestani toinen kuorma.
Voi voi sua landepaukkua. Kyllä se kakka kuule kulkee tännepäin ja osa poispäin ihan vapaasta tahdosta. Ja kun oikeen hunteeraa ni kyllä sitä tohon roussin pieleenki ajetaan. Ei paska oo luomakunnan synti vaan luomuilu.
Tossa tuli muuton taanoin joku ylen ohjelma tästä muhivasta ruokakriisistä. Siinä sanottiin et jos vieläkin tehtäs työt 20-40-luvun malliin kuten luomussa, olis nälkä jo tappanu meijät kaikki. Mikäs perkeleen professoori se oli? Meksikoon se ainakin meni jotain hattupäitä opettaa. Ja taisi se jotain kasvejakin jalostaa.
Ja taas yksi joka parkuu nälkäisten puolesta kun täytyy iskeä puukkoa maanviljelijään. Ketunhäntä kainalossasi
yrität myrkyttää tämän maan pilalle oman lyhytnäköisen eduntavoittelun takia. Et sinä niistä nälkäisistä välitä kunhan horiset myrkkyä suustasi kun et muuta osaa sanoa tai peräti ajatella.
-
Niin no, ei meidän pellon päisteestä juur kivellä heitä SKN;n pihalle, mutta melkein, eli samaa savea jyystetään.
Enkä minä niinkään sitä pintaa ja sen epätasaisuutta pelkää, Loimaalla kun on saven lisäksi oivallinen muokkauskonetehdas mistä saa paperirahalla ratkaisun siihen ongelmaan.
Enämpi mietityttää se kynnöksen pohja. Se se tasaiseksi pitäis saada. Ja toisnen aspekti on se, että jos ei kyntö ole hyvää, niin paskaruoho, eritoten juolavehnä tunkee heti huonon viilun välistä ylös, ja se on luomupellolla harmillista..
Jaa sinuakos se käyttää hyväkseen irvaillessaan luomuhahtuvista? Jos sulla sattuu olemaan lehmänpaskaa jäljellä, niin kippaa sen rapun eteen. Ja mun puolestani toinen kuorma.
Voi voi sua landepaukkua. Kyllä se kakka kuule kulkee tännepäin ja osa poispäin ihan vapaasta tahdosta. Ja kun oikeen hunteeraa ni kyllä sitä tohon roussin pieleenki ajetaan. Ei paska oo luomakunnan synti vaan luomuilu.
Tossa tuli muuton taanoin joku ylen ohjelma tästä muhivasta ruokakriisistä. Siinä sanottiin et jos vieläkin tehtäs työt 20-40-luvun malliin kuten luomussa, olis nälkä jo tappanu meijät kaikki. Mikäs perkeleen professoori se oli? Meksikoon se ainakin meni jotain hattupäitä opettaa. Ja taisi se jotain kasvejakin jalostaa.
Ja taas yksi joka parkuu nälkäisten puolesta kun täytyy iskeä puukkoa maanviljelijään. Ketunhäntä kainalossasi
yrität myrkyttää tämän maan pilalle oman lyhytnäköisen eduntavoittelun takia. Et sinä niistä nälkäisistä välitä kunhan horiset myrkkyä suustasi kun et muuta osaa sanoa tai peräti ajatella.
Olet sää vaan aika veitikka. ;D
-
Niin no, ei meidän pellon päisteestä juur kivellä heitä SKN;n pihalle, mutta melkein, eli samaa savea jyystetään.
Enkä minä niinkään sitä pintaa ja sen epätasaisuutta pelkää, Loimaalla kun on saven lisäksi oivallinen muokkauskonetehdas mistä saa paperirahalla ratkaisun siihen ongelmaan.
Enämpi mietityttää se kynnöksen pohja. Se se tasaiseksi pitäis saada. Ja toisnen aspekti on se, että jos ei kyntö ole hyvää, niin paskaruoho, eritoten juolavehnä tunkee heti huonon viilun välistä ylös, ja se on luomupellolla harmillista..
Jaa sinuakos se käyttää hyväkseen irvaillessaan luomuhahtuvista? Jos sulla sattuu olemaan lehmänpaskaa jäljellä, niin kippaa sen rapun eteen. Ja mun puolestani toinen kuorma.
Voi voi sua landepaukkua. Kyllä se kakka kuule kulkee tännepäin ja osa poispäin ihan vapaasta tahdosta. Ja kun oikeen hunteeraa ni kyllä sitä tohon roussin pieleenki ajetaan. Ei paska oo luomakunnan synti vaan luomuilu.
Tossa tuli muuton taanoin joku ylen ohjelma tästä muhivasta ruokakriisistä. Siinä sanottiin et jos vieläkin tehtäs työt 20-40-luvun malliin kuten luomussa, olis nälkä jo tappanu meijät kaikki. Mikäs perkeleen professoori se oli? Meksikoon se ainakin meni jotain hattupäitä opettaa. Ja taisi se jotain kasvejakin jalostaa.
Ja taas yksi joka parkuu nälkäisten puolesta kun täytyy iskeä puukkoa maanviljelijään. Ketunhäntä kainalossasi
yrität myrkyttää tämän maan pilalle oman lyhytnäköisen eduntavoittelun takia. Et sinä niistä nälkäisistä välitä kunhan horiset myrkkyä suustasi kun et muuta osaa sanoa tai peräti ajatella.
Olet sää vaan aika veitikka. ;D
Sitä varten on koulut käyty.
Ettei jää sanattomaks.
Pelaakos sen naapurin kompostisaattori vielä?
-
Niin no, ei meidän pellon päisteestä juur kivellä heitä SKN;n pihalle, mutta melkein, eli samaa savea jyystetään.
Enkä minä niinkään sitä pintaa ja sen epätasaisuutta pelkää, Loimaalla kun on saven lisäksi oivallinen muokkauskonetehdas mistä saa paperirahalla ratkaisun siihen ongelmaan.
Enämpi mietityttää se kynnöksen pohja. Se se tasaiseksi pitäis saada. Ja toisnen aspekti on se, että jos ei kyntö ole hyvää, niin paskaruoho, eritoten juolavehnä tunkee heti huonon viilun välistä ylös, ja se on luomupellolla harmillista..
Jaa sinuakos se käyttää hyväkseen irvaillessaan luomuhahtuvista? Jos sulla sattuu olemaan lehmänpaskaa jäljellä, niin kippaa sen rapun eteen. Ja mun puolestani toinen kuorma.
Voi voi sua landepaukkua. Kyllä se kakka kuule kulkee tännepäin ja osa poispäin ihan vapaasta tahdosta. Ja kun oikeen hunteeraa ni kyllä sitä tohon roussin pieleenki ajetaan. Ei paska oo luomakunnan synti vaan luomuilu.
Tossa tuli muuton taanoin joku ylen ohjelma tästä muhivasta ruokakriisistä. Siinä sanottiin et jos vieläkin tehtäs työt 20-40-luvun malliin kuten luomussa, olis nälkä jo tappanu meijät kaikki. Mikäs perkeleen professoori se oli? Meksikoon se ainakin meni jotain hattupäitä opettaa. Ja taisi se jotain kasvejakin jalostaa.
Ja taas yksi joka parkuu nälkäisten puolesta kun täytyy iskeä puukkoa maanviljelijään. Ketunhäntä kainalossasi
yrität myrkyttää tämän maan pilalle oman lyhytnäköisen eduntavoittelun takia. Et sinä niistä nälkäisistä välitä kunhan horiset myrkkyä suustasi kun et muuta osaa sanoa tai peräti ajatella.
Olet sää vaan aika veitikka. ;D
Sitä varten on koulut käyty.
Ettei jää sanattomaks.
Pelaakos sen naapurin kompostisaattori vielä?
Ei oo naapureilla kompostia. Jätehuolto hakee roskat ja loput poltetaan tynnyrissä.
-
Ei pelaa kompostori. Joskus myivät säkkitavaranakin, mutta nyt on hallit jo muussa käytössä.
Eikä se salmiakkia ollukkan mitä ne kanssa valmisti, vaan lakritsia... :o
-
Ei pelaa kompostori. Joskus myivät säkkitavaranakin, mutta nyt on hallit jo muussa käytössä.
Eikä se salmiakkia ollukkan mitä ne kanssa valmisti, vaan lakritsia... :o
Joo, olen käynyt siellä vuosia takaperin luomuretkellä. Silloin oli uusi navetta tekeillä ja kompostorikin käytössä.
Lehmiäkö vielä lypsättävät? SKäNnäkin saa sieltä sitten tinkimaitoa. Tai paremminkin tinkaamatonta luomurasvamaitoa. Vois auttaa myrkkyallergioihin, sisäisesti ja ulkoisesti kylpymaitona. Kyllä kännän kelpaa.
-
Luulin, että täällä keskustellaan kääntöauroista :)
-
Luulin, että täällä keskustellaan kääntöauroista :)
Luomuviljely on kokonaisvaltaista toimintaa jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Anti-luomut saarnaavat että pitää huomioida luomun heikompi sato, jolloin tehoviljelyn päästöt/satokilo hehtaari ovat pienemmät vaikka luomu olisi hehtaarille laskien puhtaampi.
Maailman pelastamisesta oma mielipiteeni:
Jakoviivan alla pitää olla fossiiliset luonnonvarat. Viljelymenetelmä joka tuottaa satoa eniten louhittua fosforitonnia ja öljy/maakaasuenergiayksikköä kohden, olkoon paras. Typpilannoitteet ja SUomessa viljan kuivaus öljyllä (myös luomutiloilla) ovat lyhytnäköistä je ekotehotonta toimintaa.
Maailman väkimäärä ja ruuan käyttö pitää sopeuttaa planeetan kapasitettiin lisätiedot Linkolalta).
-
Alkuperäiseen aiheeseen... Onkos (mahdolliset) kiekkoleikkurit kaikis siivis yhtä kaukana siivestä?
-
Ajatko SE- Jonnulla, niissä on tunnustelu vain toisessa varressa, vai onko toinen anturi simahtanu? Tästä ainaski voi johtua se että joutuu säätämään työsyvyyttä suuntaa vaihtaessa.
-
Mä en oo koskaan käyttäny vetovastussäätöä kyntäessä, kynnän sitten SE tai premium jontikalla.
-
Hei tuli mieleen ::) Jos joku vielä kyntää sellaisella traktorilla
jossa on teleskooppiset vetovarren päät,voi lukitussysteemi olla
kulunut eri tavalla/puoli.Voisko vaikuttaa 8)
-
Hei tuli mieleen ::) Jos joku vielä kyntää sellaisella traktorilla
jossa on teleskooppiset vetovarren päät,voi lukitussysteemi olla
kulunut eri tavalla/puoli.Voisko vaikuttaa 8)
Tuo vaikuttais kyll jos noin olis. Ja nyt tuli mieleen kun kävin naapurille säätämäs auroja: Onko vetovarsis kuinka paljon väljää, nimenomaan ylös-alas suunnassa? Katsopa pääseekö auran vetopään pystytolppa kallistumaan paljon, ja kallistuuko molempiin suuntiin samanlailla. Tuohon auttaa jonkinverran jos työntövarsi on säädetty oikein, pitkään reikään niin ettei kynnössä vedä eikä työnnä, vaan auran etupää makaa vetovarsien varassa.
-
Alkuperäiseen aiheeseen... Onkos (mahdolliset) kiekkoleikkurit kaikis siivis yhtä kaukana siivestä?
HMjaa....ei ole moista tullu tarkastettua. Mites se asiaan vaikuttaa? Jonkun verran parani, kun vääntelin niitä pitkiä vanttiruuveja, mitkä on kiinni siiven takapäässä. Silti, toisen suunnan toinen siipi tekee korkeampaa jälkeä kuin muut.
*****kumeneehermot >:(
-
Hei tuli mieleen ::) Jos joku vielä kyntää sellaisella traktorilla
jossa on teleskooppiset vetovarren päät,voi lukitussysteemi olla
kulunut eri tavalla/puoli.Voisko vaikuttaa 8)
Juu, sellasella juurikin kynnän, mutta vetopäät on hitsattu oikein kovasti ja hyvinpaljonperkeleesti kiinni, ja mittaeroa ei ole milliäkään.
Tarkastin senkin.
-
Hei tuli mieleen ::) Jos joku vielä kyntää sellaisella traktorilla
jossa on teleskooppiset vetovarren päät,voi lukitussysteemi olla
kulunut eri tavalla/puoli.Voisko vaikuttaa 8)
Juu, sellasella juurikin kynnän, mutta vetopäät on hitsattu oikein kovasti ja hyvinpaljonperkeleesti kiinni, ja mittaeroa ei ole milliäkään.
Tarkastin senkin.
Onko rengaspaineet traktoris samat molemmilla puolilla
-
Hei tuli mieleen ::) Jos joku vielä kyntää sellaisella traktorilla
jossa on teleskooppiset vetovarren päät,voi lukitussysteemi olla
kulunut eri tavalla/puoli.Voisko vaikuttaa 8)
Juu, sellasella juurikin kynnän, mutta vetopäät on hitsattu oikein kovasti ja hyvinpaljonperkeleesti kiinni, ja mittaeroa ei ole milliäkään.
Tarkastin senkin.
Onko rengaspaineet traktoris samat molemmilla puolilla
Ei oo koneesta kiinni, eilen kateltiin kaverin kanssa tarkkaakin tarkemman isännän kynnöksiä ohimennen ja sama havainto, aurat eritällissä toiseen suuntaan ajaessa. Kaveri manaa myös samaa, ja kuuluu tuohon em. kategoriaan, vaikka mitä tekee, auroja ei saa säätöihin. Säädöt useimpia tyydyttävät muttei perfektionistia, ja kaikissa yhteistä aurojen merkki. Edellisillä auroilla tekivät molemmat "kilpakyntö" jälkeä.
Aurat käytännössä uusia, vetokoneet vähän ajettuja ja kaikki keinot käytetty.
Itse olen kyntänyt nykyisillä Agroluxeilla kolmella omalla traktorilla, eikä niitä saa millekään sopimaan kuten asiaan kuuluu,toki nättiä kynnöstä saa. Koeajo Kuhnit sopi sama mihin koneeseen, säädöt kohdillaan kuin itsestään ::)
Harmi että myyjän mielestä ei tarvetta muovisiiville, jäi Kuhnit kauppaan kun ei suostunut muovisiipisiä toistakymmentä vuotta sitten myymään. Kun kuulemma Kuhnin rautasiipiin ei multa tartu, eikä uskonut että tarttui ;D
-
Sun täytyy kompensoida virhettä esim toisen vetovarren korkeutta säätämällä hiukkasen.
Vai täytyykös mun taas itte tulla nekin fältit säätämään... :D
-
Tule vaan, se on kossupullo heti, jos jälki kelpaa mulle!
-
Alkuperäiseen aiheeseen... Onkos (mahdolliset) kiekkoleikkurit kaikis siivis yhtä kaukana siivestä?
HMjaa....ei ole moista tullu tarkastettua. Mites se asiaan vaikuttaa? Jonkun verran parani, kun vääntelin niitä pitkiä vanttiruuveja, mitkä on kiinni siiven takapäässä. Silti, toisen suunnan toinen siipi tekee korkeampaa jälkeä kuin muut.
*****kumeneehermot >:(
jos yksi siipi tekee korkeampaa niin se joko menee syvemmällä tai leveämmällä kuin muut, luultavasti leikkurin säätö on liian leveällä.
-
syvemmällä se ei mene, mut toi leikkuri..täytyy tsekata.