Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Rekolan tilanhoitaja - 14.09.10 - klo:22:34
-
Kävin tänään katsomassa tornadoa näytöksessä. Oli aika nopea paalain. Onko kellään kokemuksia muuttuva kammioisesta Welgeristä. Löysin videon Youtubesta http://www.youtube.com/watch?v=1SDDB67Wkrc
-
Kyllä Fusion 2 oli Siikajoella nopeempi ::)
-
Meidän pellolla oli työnäytös 13.9 ma.Kyllähän se ihan hyvin toimi se noukin kiinteillä piikeillä.Ja käärin otti autom.huomioon paalikoon.
-
Kyllä Fusion 2 oli Siikajoella nopeempi ::)
Mikä tekeekin pienempää paalia.
-
Kyllä Fusion 2 oli Siikajoella nopeempi ::)
Mikä tekeekin pienempää paalia.
Ai ylipäätäänkö?
-
Kyllä Fusion 2 oli Siikajoella nopeempi ::)
Mikä tekeekin pienempää paalia.
Ai ylipäätäänkö?
Eikös siinä ole kammion koko 125cm paaleille, kun Tornaadossa säädettävä 120-160cm tai ainakin suurin koko pienempi kuulo puheitteni mukaan.
-
Kyllä Fusion 2 oli Siikajoella nopeempi ::)
Mikä tekeekin pienempää paalia.
Ai ylipäätäänkö?
Eikös siinä ole kammion koko 125cm paaleille, kun Tornaadossa säädettävä 120-160cm tai ainakin suurin koko pienempi kuulo puheitteni mukaan.
Tordadolla voi tehdä n.90cm-155cm:n paaleja.Eli voivat olla pienempiäkin kuin Fusion2:lla ja tietysti isompiakin.
-
Kyllä Fusion 2 oli Siikajoella nopeempi ::)
ja myös nopeemmin tukossa ;D
-
Kyllä Fusion 2 oli Siikajoella nopeempi ::)
ja myös nopeemmin tukossa ;D
menikö se tukkoon siinä lopussa?
-
Kyllä Fusion 2 oli Siikajoella nopeempi ::)
ja myös nopeemmin tukossa ;D
menikö se tukkoon siinä lopussa?
juu. istuin ihan itte kuskin vieressä.
-
Kyllä Fusion 2 oli Siikajoella nopeempi ::)
ja myös nopeemmin tukossa ;D
menikö se tukkoon siinä lopussa?
Jos niitä purettuja paaleja yritti uudelleen paalata(kuten esittelijä kehui), tukkeutuminen varmaa.
-
Kävin tänään katsomassa tornadoa näytöksessä. Oli aika nopea paalain. Onko kellään kokemuksia muuttuva kammioisesta Welgeristä. Löysin videon Youtubesta http://www.youtube.com/watch?v=1SDDB67Wkrc
Remmiwelgereistä on kokemusta ihan kivasti. Ehkä sitä on saatu kehitettyä siten että hyvinkin märän tavaran paalaus onnistuu, omalla 520 koneella ei oikeasti märkää lyhyttä rehua saa paalattua.
Tuossa videon jossain kohtaa näytti vilahtavan remmien metallijatkoksia ??? Onkohan koneen ensiasennusremmit jo saatu tuhottua vai onko kyseisessä koneessa alunperinkin metallijatkokset remmeissä? Ei kyllä uskoisi.
-
Hyvin tuntui welger nielevän elämäjärvelläkin märkää heinää. Metallijatkoiset remmit ovat tuossa, paalin siirto näyttää olevan yhtä nopea kuin mchalessa. Sulloja on niin suuri että sen tukkeutumisesta tuskin on pelkoa, ja kiinteäpiikkinen noukin näytti sekin toimivan noissa olosuhteissa ainakin.
nyt onkin kovaa pähkäilyä että minkä merkin väreissä ollaan ensi kaudella.
-
Ei Tornadon hihnoissa ollut jatkoja. kysyin sitä ja siltä se näyttikin.
-
Ei Tornadon hihnoissa ollut jatkoja. kysyin sitä ja siltä se näyttikin.
Samaa mieltä. Ei ainakaan meillä ollut, tiedä sitten jos ovat seuraavana yönä laittaneet? Kuhnin remmeissäkin on sellaset värilliset paikat jotka näyttävät vauhdissa metallijatkoilta.
-
Kuinkahan vika altis tuo tornado on, aika monikutkaisen olonen. Mc halella ei taida löytyä haastajaa. Millä koneella se 1,5 metrin paali vesimärkää tavaraa liikkuu?
-
Eikös se juju olekin siinä että voi tehdä pienempiä paaleja jos on pakko vesimärkää tavaraa paalata.
-
Kuinkahan vika altis tuo tornado on, aika monikutkaisen olonen. Mc halella ei taida löytyä haastajaa. Millä koneella se 1,5 metrin paali vesimärkää tavaraa liikkuu?
Näytökses ainakin 1,3 metrin paalin sai kahteen mieheen työnnettyä helposti pystyyn.Täytynee punnita yks paali. Ja paalaus tapahtu 10 minuutin päästä niitosta.
-
Kuinkahan vika altis tuo tornado on, aika monikutkaisen olonen. Mc halella ei taida löytyä haastajaa. Millä koneella se 1,5 metrin paali vesimärkää tavaraa liikkuu?
Näytökses ainakin 1,3 metrin paalin sai kahteen mieheen työnnettyä helposti pystyyn.Täytynee punnita yks paali. Ja paalaus tapahtu 10 minuutin päästä niitosta.
Mc halen paalejahan punnittiin näytöksessä kiinteäkammioisella reilu tuhat kiloa. Paljonko tornadolla ja mc halella on hinta eroa, tornado tarttee myös isomman veturin.
-
Tuli muuten mieleeni, että minkäs värinen tää Tornado nyt sitte virallisesti on, kun oon nähny kuvia sekä punaisista, että keltaisista härpäkkeistä? Eipä sillä, että asialla mulle mitään merkitystä olis...
-
tornado ja mchale on molemmat saman hintasia...
koeajamas kävin fusionia ja 145 heppanen deutsi puhisi kyl aika lailla kun paali alko täyttymään
tornado on punanen... proto oli keltanen
-
Kuinkahan vika altis tuo tornado on, aika monikutkaisen olonen. Mc halella ei taida löytyä haastajaa. Millä koneella se 1,5 metrin paali vesimärkää tavaraa liikkuu?
Näytökses ainakin 1,3 metrin paalin sai kahteen mieheen työnnettyä helposti pystyyn.Täytynee punnita yks paali. Ja paalaus tapahtu 10 minuutin päästä niitosta.
Mc halen paalejahan punnittiin näytöksessä kiinteäkammioisella reilu tuhat kiloa. Paljonko tornadolla ja mc halella on hinta eroa, tornado tarttee myös isomman veturin.
??? Luulen kyllä että tornado kulkee paljon pienemmällä veturilla. Jos on hyvänkokoinen karhe jolla ajonopeus jää alle 10km/h niin luulisin ettei yli sataheppaista tarvitse pakosti. Fusionilla kun alkaa paali kiristyä niin isoltakin hepalta kulkuvauhti hiipuu.
-
mut mieluummin se vähän liikaa iso veturi ku liikaa pieni... säästää paalaajaa kummasti
saa kyl remmikoneellaki liki 200 hevosta tiputtamaan kierroksia... mut sellasel ajotyylil oo mitään järkeä enään
-
http://www.agriaffaires.fi/kaytetty/karhotin/1467575/mur.html (http://www.agriaffaires.fi/kaytetty/karhotin/1467575/mur.html)
Tommoinen ensiksi traktorin perään ja sitten paalainkäärin. Ihan sattumalta löytyi härpäke jollaista en tiennyt olevankaan.
-
Käsi ylös ne jotka oikeasti kaipaa muuttuvaa kehää käärintään. Itte en ole ainakaan kaivannut ollenkaan. Muutenkin tuntuu että tossa käärimessä on ihan liikaa liikuvia osia jotka enemmin tai myöhemmin keksivät jonkinnäköisen häiriön. Onkohan toi kone pelkkä myyntivaltti vai onkose ihan oikeasti pätevä. Voisivat suunnittelijat keskittyä kehittämään noukinta millä vois ajaa karhoja 45 asteen kulmaan niin että ei menis noukin tukkoon ja rehut tulis korjattua. Samoiten voisivat nopeuttaa sidontaa ja purkua koska niihin tuhraantuu oikeasti paljon aikaa. Sitten hankalampana niin voisivat kehitellä käärijän mikä itte nappais uuden rullan telineestä kun edellinen loppui.
-
Ajaa karhoa 45 asteen kulmaan ??? Useinkaan ei taida tehokkaassa paalaimessa noukin niinkään tukkia vaan sulloja. Tuo muovijuttu on kyllä vielä keskeneräinen, kyllähän niitä nyt tietysti nostelee mutta aina se työn hetkeksi keskeyttää. Voisi koneessa kai olla noita rullia neljäkin kappalta jotka voisi vaihtaa aina kerralla. Itse käärin vain yhdellä rullalla :(
-
Se pitäis olla paalaimes kaks kammioo,ei tarttis pysähtyä välillä.Toteutus voi olla hiukan hankalahko ???
-
http://www.agriaffaires.fi/kaytetty/karhotin/1467575/mur.html (http://www.agriaffaires.fi/kaytetty/karhotin/1467575/mur.html)
Tommoinen ensiksi traktorin perään ja sitten paalainkäärin. Ihan sattumalta löytyi härpäke jollaista en tiennyt olevankaan.
Katsoin tuota vielä oikein tarkasti, viimeisen päälle suunniteltu kone. Yläpuolellakin on rulla joka lannistaa ylikorkean karheen helpommaksi noukkia. Mikseikähän tuollainen ole yleistynyt. Saattaa toki olla jonkun pelle pelottoman omin kätösin rakentama :)
-
Ajaa karhoa 45 asteen kulmaan ??? Useinkaan ei taida tehokkaassa paalaimessa noukin niinkään tukkia vaan sulloja. Tuo muovijuttu on kyllä vielä keskeneräinen, kyllähän niitä nyt tietysti nostelee mutta aina se työn hetkeksi keskeyttää. Voisi koneessa kai olla noita rullia neljäkin kappalta jotka voisi vaihtaa aina kerralla. Itse käärin vain yhdellä rullalla :(
No ei nyt oikeasti ajella poikittain karhoja mutta nykysessä ainakin jos karho jää noukkijan reunan alle niin se kerää paakun joka joko irtoaa tai sitten hetkenpäästä noukin imasee sen sisuksiin ja joskus siitä koituu huomattavaa kiroilua (mielessä kun on rauhallinen kuski kyseessä).
En tiedä että onko se muovisysteemi kovin kallis mutta luulis että ne kaksi kiristysrullaa ei kovin paljoa maksa eli laittais niin monta kiristäjää mitä on rulliakin mukana ja pujottelis ne valmiiksi. Sitten käärintävarsi osais irrottaa ja ottaa seuraava rulla kun edellinen loppuu. Luulen että olis yhtä edullinen ja vähintään yhtä tarpeellinen kuin tuo muuttuvakehäinen käärin.
Sidontaa tuskin pystytään nopeuttaa kun paalin kierroksia nopeuttamalla mutta se ei liene järkevää mutta se paalikammion aukasu ja sulkemiseen menevä aika voisi olla nopeampi ja sitten viella automaattinen traktorin suunnanvaihtimen käyttö että liikkeelle lähetään heti kun mahdollista niin se säästäis aikaa.
Niin ja asian sivusta niin isolla lohkolla joku vois tehdä koko keksinnön perään kärryn mikä keräis paalit ja sitten kun yhdistelmä tulis johonkin gps kartan osoittamalle alueelle niin se tiputtais paalit pois. Tällaisen kärryn vetäminen ei tunnu kovin pahalta varsinkin kun on etukäteen kunnolla karhotettu pelto että ei tartte pakitella kulmissa. Nopeuttais meinaan jatkokäsittelyä huonattavasti.
-
Se pitäis olla paalaimes kaks kammioo,ei tarttis pysähtyä välillä.Toteutus voi olla hiukan hankalahko ???
Niin, että toinen kammio paalaa, kun toinen verkottaa... Vähän pidempi vetoaisa vaan ja puominkäännöllä siirto sivulle, kun toinen tulee täyteen.
-
Katsoin tuota vielä oikein tarkasti, viimeisen päälle suunniteltu kone. Yläpuolellakin on rulla joka lannistaa ylikorkean karheen helpommaksi noukkia. Mikseikähän tuollainen ole yleistynyt. Saattaa toki olla jonkun pelle pelottoman omin kätösin rakentama :)
Eikös Elholla ole tuontyyppinen etukarhotin ollut jo kauan. Eli tuo (http://www.elho.fi/WebRoot/1000211/ProductPage.aspx?id=1000253&MainCategory=7&SubCategory=22&ItemIndex=200) eteen ja paalain taakse.
Näytökses ainakin 1,3 metrin paalin sai kahteen mieheen työnnettyä helposti pystyyn.Täytynee punnita yks paali. Ja paalaus tapahtu 10 minuutin päästä niitosta.
Onko järkeä verrata paalipainoja kun niistä 80% on vettä, ja etenkin tehdä ostopäätöksiä sen mukaan kuka parhaiten työntää huonoa rehua eniten kasaan. Hölmö kehuu 1300 kg paalia kun siitä 1000 kg on vettä.
Alan rehuntekovertailuissa, joista kerrotaan lehdissä silloin tällöin, kiinteäkammioisilla paalaimilla on yleensä n 400 kg ka-paalit ja muuttuvakammioisilla n 500 kg (kun rehu esikuivattu suositusten 45-50%:iin). Merkkien välinen ero voi olla kymmenkunta kg. Eli ero ei ole kovin suuri nettorehuyksikköä kohti. Paalauksen etu rehuyksikön kustannuksissa on etenkin se, että saadaan vähemmän vettä ja tappioita (kunhan muovia ei rikota) edellyttäen että rehu on esikuivattua, jolloin ei myöskään tarvitse tuhlata rahaa säilöntäaineisiin.
-
"Onko järkeä verrata paalipainoja kun niistä 80% on vettä, ja etenkin tehdä ostopäätöksiä sen mukaan kuka parhaiten työntää huonoa rehua eniten kasaan."
Ei sitä paalinpainoa pidä verrata kun samaa kuiva-ainetta sisältävissä mutta se on olennainen asia miten paalaaja käsittelee vesimärkää rehua koska sellaisella joka paljon paalaa niin aina välillä osuu se kuuro juuri ennen kuin lohko loppuu jolloin paalaajaan pitää saada se loputkin rehu.
-
Katsoin tuota vielä oikein tarkasti, viimeisen päälle suunniteltu kone. Yläpuolellakin on rulla joka lannistaa ylikorkean karheen helpommaksi noukkia. Mikseikähän tuollainen ole yleistynyt. Saattaa toki olla jonkun pelle pelottoman omin kätösin rakentama :)
Eikös Elholla ole tuontyyppinen etukarhotin ollut jo kauan. Eli tuo (http://www.elho.fi/WebRoot/1000211/ProductPage.aspx?id=1000253&MainCategory=7&SubCategory=22&ItemIndex=200) eteen ja paalain taakse.
Näytökses ainakin 1,3 metrin paalin sai kahteen mieheen työnnettyä helposti pystyyn.Täytynee punnita yks paali. Ja paalaus tapahtu 10 minuutin päästä niitosta.
Onko järkeä verrata paalipainoja kun niistä 80% on vettä, ja etenkin tehdä ostopäätöksiä sen mukaan kuka parhaiten työntää huonoa rehua eniten kasaan. Hölmö kehuu 1300 kg paalia kun siitä 1000 kg on vettä.
Alan rehuntekovertailuissa, joista kerrotaan lehdissä silloin tällöin, kiinteäkammioisilla paalaimilla on yleensä n 400 kg ka-paalit ja muuttuvakammioisilla n 500 kg (kun rehu esikuivattu suositusten 45-50%:iin). Merkkien välinen ero voi olla kymmenkunta kg. Eli ero ei ole kovin suuri nettorehuyksikköä kohti. Paalauksen etu rehuyksikön kustannuksissa on etenkin se, että saadaan vähemmän vettä ja tappioita (kunhan muovia ei rikota) edellyttäen että rehu on esikuivattua, jolloin ei myöskään tarvitse tuhlata rahaa säilöntäaineisiin.
Niinpä, mulla on esikuivattujen paalien painot (ka 60-80 %) pyörineet siinä 250kg-400kg välillä.Kuiva-ainetta on riittävästi kun rehu syttyy sytkärillä kokeilemalla tuleen.Silloin ka-pitoisuus on n.75%.Itse pöyhin rehut 2 kertaa päivässä ja esikuivatusaika n.2-3 vuorokautta.Tarkoitin tuolla em. lauseella sitä että vaikka näytöksessä paali paalattiin heti niiton jälkeen,niin paino ei voi olla tuhatta kiloa,noin niinkuin näppituntumalta. No, käyn kohta punnitsemassa paalin jolloin saadaan tarkka lukema.
-
Se pitäis olla paalaimes kaks kammioo,ei tarttis pysähtyä välillä.Toteutus voi olla hiukan hankalahko ???
>>>Claasilla oli 1980-luvulla kehitelmä ja protoversiokin nonstop paalaajasta. Olikohan 62 mallin pohjalta rakenneltu. Siinä oli joku esikammio, jonne heinä kerääntyi sen edellisen paalin sitomisen ajan. Ilmeisesti verkkosidonnan tulo ja sen nopeus verrattuna naruvehkeisiin keskeytti sen kehittelemisen.
-
"Onko järkeä verrata paalipainoja kun niistä 80% on vettä, ja etenkin tehdä ostopäätöksiä sen mukaan kuka parhaiten työntää huonoa rehua eniten kasaan."
Ei sitä paalinpainoa pidä verrata kun samaa kuiva-ainetta sisältävissä mutta se on olennainen asia miten paalaaja käsittelee vesimärkää rehua koska sellaisella joka paljon paalaa niin aina välillä osuu se kuuro juuri ennen kuin lohko loppuu jolloin paalaajaan pitää saada se loputkin rehu.
Joskus silloin, kun tuo 255 oli uusi ja komia (nyt enää ja), viimesillä karhoilla tuli päälle iso ukkoskuuro, jolloin vesi näytti satavan "suoraan paalaimen läpi". Nykyisin tuo 255 tekee "internet"-paaleja oikein märkää rehua paalattaessa, ellei verkkorullan jarrutus oo säädetty tappiin asti.
-
Se pitäis olla paalaimes kaks kammioo,ei tarttis pysähtyä välillä.Toteutus voi olla hiukan hankalahko ???
>>>Claasilla oli 1980-luvulla kehitelmä ja protoversiokin nonstop paalaajasta. Olikohan 62 mallin pohjalta rakenneltu. Siinä oli joku esikammio, jonne heinä kerääntyi sen edellisen paalin sitomisen ajan. Ilmeisesti verkkosidonnan tulo ja sen nopeus verrattuna naruvehkeisiin keskeytti sen kehittelemisen.
Onhan juutuubissa ollut videoo jatkuvatoimisesta punaisesta pyöröpaalainyhdistelmästä, welger?. En nyt löytänyt sitä pätkää, onhan se täälläkin joskus huomioitu!
-
Katsoin tuota vielä oikein tarkasti, viimeisen päälle suunniteltu kone. Yläpuolellakin on rulla joka lannistaa ylikorkean karheen helpommaksi noukkia. Mikseikähän tuollainen ole yleistynyt. Saattaa toki olla jonkun pelle pelottoman omin kätösin rakentama :)
Eikös Elholla ole tuontyyppinen etukarhotin ollut jo kauan. Eli tuo (http://www.elho.fi/WebRoot/1000211/ProductPage.aspx?id=1000253&MainCategory=7&SubCategory=22&ItemIndex=200) eteen ja paalain taakse.
Vaan tuossa on oikein vetolaite, akselikantavuuttakin jonkin verran ja 8 metriä työleveyttä. Ja ulosottoakselikin näyttäisi olevan. Tietysti etunostolaitekone on siitä hyvä ettei karhotettavaa rehua poljeta mutta noissa elhoissa ei käytettyjä vaihtoehtoja juuri ole. Juurikin tuo etuelho on mietinnässä meillä mutta tommoinen espanjalainen vaihtoehto voisi olla edullinen. Kielitaito ei riitä hinnan tiedustelemiseen.
-
Nyt on Tornadon paali punnittu: Halkaisija 125cm. Massa: 727 kg.
-
Nyt on Tornadon paali punnittu: Halkaisija 125cm. Massa: 727 kg.
Kävin kanssa punnitsemassa näytöskiertueen paalin, 130 cm, 1005 kg.
-
Nyt on Tornadon paali punnittu: Halkaisija 125cm. Massa: 727 kg.
Kävin kanssa punnitsemassa näytöskiertueen paalin, 130 cm, 1005 kg.
Apetta tehdessä olen havainnut, että kuiva-aine % ei juurikaan vaikuta esikuivattua rehua sisältävän paalin painoon. Sateella paalattu tietysti on painavampi. Eli mitä kuivempi paali sitä enemmin ka-kiloja se sisältää.
Toinen havainto: Vierekkäisistä karhoista saman kokoiset paalit, samaan aikaan paalattuna kiinteäkammioisella ja muuttuvakammioisella, paalin paino 10%-20% suurempi kiinteäkammioisella! Molemmat koneet McHale.
-
Nyt on Tornadon paali punnittu: Halkaisija 125cm. Massa: 727 kg.
Kävin kanssa punnitsemassa näytöskiertueen paalin, 130 cm, 1005 kg.
Apetta tehdessä olen havainnut, että kuiva-aine % ei juurikaan vaikuta esikuivattua rehua sisältävän paalin painoon. Sateella paalattu tietysti on painavampi. Eli mitä kuivempi paali sitä enemmin ka-kiloja se sisältää.
Toinen havainto: Vierekkäisistä karhoista saman kokoiset paalit, samaan aikaan paalattuna kiinteäkammioisella ja muuttuvakammioisella, paalin paino 10%-20% suurempi kiinteäkammioisella! Molemmat koneet McHale.
Näistä olisi mukava laskeskella asioita kunhan olisi punnitustuloksia riittävästi. Kiinteäkammioisella kovin kuivan materiaalin paino ei tiivistä paalia pohjateloja vasten niin hyvin kuin painavampi kostea. Kiinteäkammioisella löysemmän keskiosan suhteellinen osuus on suurempihalkaisijaisessa paalissa pienempi kuin pienempihalkaisijaisessa. Eli esim. Welger 320:n paalissa on enemmän kg/m3 kuin 220:n paalissa.
-
Nyt on Tornadon paali punnittu: Halkaisija 125cm. Massa: 727 kg.
Kävin kanssa punnitsemassa näytöskiertueen paalin, 130 cm, 1005 kg.
Apetta tehdessä olen havainnut, että kuiva-aine % ei juurikaan vaikuta esikuivattua rehua sisältävän paalin painoon. Sateella paalattu tietysti on painavampi. Eli mitä kuivempi paali sitä enemmin ka-kiloja se sisältää.
Toinen havainto: Vierekkäisistä karhoista saman kokoiset paalit, samaan aikaan paalattuna kiinteäkammioisella ja muuttuvakammioisella, paalin paino 10%-20% suurempi kiinteäkammioisella! Molemmat koneet McHale.
Näistä olisi mukava laskeskella asioita kunhan olisi punnitustuloksia riittävästi. Kiinteäkammioisella kovin kuivan materiaalin paino ei tiivistä paalia pohjateloja vasten niin hyvin kuin painavampi kostea. Kiinteäkammioisella löysemmän keskiosan suhteellinen osuus on suurempihalkaisijaisessa paalissa pienempi kuin pienempihalkaisijaisessa. Eli esim. Welger 320:n paalissa on enemmän kg/m3 kuin 220:n paalissa.
Kyllähän noita paaleja tulee aika paljon punnittua kun toi levyvaaka on tossa aina valmiina. Etukuormaajavaakojen tulokset ovat enemmän tai vähemmän suuntaa antavia,koska siinä hommassa on aina niin paljon muuttujia.Vaikka vaaka olisi kalibroitu niin alusta,paalin koko ja muoto,kuormaajan asento ja otekohta paalista voivat vaihdella.
-
Apetta tehdessä olen havainnut, että kuiva-aine % ei juurikaan vaikuta esikuivattua rehua sisältävän paalin painoon. Sateella paalattu tietysti on painavampi. Eli mitä kuivempi paali sitä enemmin ka-kiloja se sisältää.
Duh. Mutta taloudellisesti on hieman eri asia onko paaliin joka sisältää 250 kg maidoksi/lihaksi muuttuvaa ravintoa ja 750 kg vettä panostettu samat muovit, kuljetukset ja koneet kuin 450 kg ravintoa sisältävään 1000 kg paaliin.
-
http://www.youtube.com/watch?v=9INYE7Is64g
-
Hyvä rimpula, juuri tuota tarkoitin!
Siinä on noukinvaunun, paalaimen ja käärimen risteytys. Noukinpaalainkäärinvaunu!
Ei muuta kuin apevaunu vielä samaan kompleksiin, kun kerran jo renkaat alla on....ja traktori hinaamassa.
-
Melko arvokaskin varmaan??
-
Katsoin tuota vielä oikein tarkasti, viimeisen päälle suunniteltu kone. Yläpuolellakin on rulla joka lannistaa ylikorkean karheen helpommaksi noukkia. Mikseikähän tuollainen ole yleistynyt. Saattaa toki olla jonkun pelle pelottoman omin kätösin rakentama :)
Eikös Elholla ole tuontyyppinen etukarhotin ollut jo kauan. Eli tuo (http://www.elho.fi/WebRoot/1000211/ProductPage.aspx?id=1000253&MainCategory=7&SubCategory=22&ItemIndex=200) eteen ja paalain taakse.
Vaan tuossa on oikein vetolaite, akselikantavuuttakin jonkin verran ja 8 metriä työleveyttä. Ja ulosottoakselikin näyttäisi olevan. Tietysti etunostolaitekone on siitä hyvä ettei karhotettavaa rehua poljeta mutta noissa elhoissa ei käytettyjä vaihtoehtoja juuri ole. Juurikin tuo etuelho on mietinnässä meillä mutta tommoinen espanjalainen vaihtoehto voisi olla edullinen. Kielitaito ei riitä hinnan tiedustelemiseen.
Myyjä : ALEJANDRO GAY
;D
-
Katsoin tuota vielä oikein tarkasti, viimeisen päälle suunniteltu kone. Yläpuolellakin on rulla joka lannistaa ylikorkean karheen helpommaksi noukkia. Mikseikähän tuollainen ole yleistynyt. Saattaa toki olla jonkun pelle pelottoman omin kätösin rakentama :)
Eikös Elholla ole tuontyyppinen etukarhotin ollut jo kauan. Eli tuo (http://www.elho.fi/WebRoot/1000211/ProductPage.aspx?id=1000253&MainCategory=7&SubCategory=22&ItemIndex=200) eteen ja paalain taakse.
Vaan tuossa on oikein vetolaite, akselikantavuuttakin jonkin verran ja 8 metriä työleveyttä. Ja ulosottoakselikin näyttäisi olevan. Tietysti etunostolaitekone on siitä hyvä ettei karhotettavaa rehua poljeta mutta noissa elhoissa ei käytettyjä vaihtoehtoja juuri ole. Juurikin tuo etuelho on mietinnässä meillä mutta tommoinen espanjalainen vaihtoehto voisi olla edullinen. Kielitaito ei riitä hinnan tiedustelemiseen.
Voi vaan olla että paino ei riitä rinteessä jos kone rupee työntää. Itte ainakin joutuu oleen hereillä että pääsee altapois kun kone rupee työntää kun kääntyy alarinteestä sivulle. Toki asiaan vaikuttaa liian pieni veturi mutta ton 1500 kronen tyhjäpaino on kuitenkin reilu 5000 ja siihen kaks reilun tonnin palloa josta taaempi on viellä yleensä painavempi niin on äkkiä tollanen kone linkussa ja katollaan.