Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: awa - 03.02.08 - klo:18:12
-
muutama kysymys mietityttää, ja tahtoisin kuulla miten muilla on tuo spv mennyt.
1. milloin aloititte spv:n ja miten?
2. mikä olisi sinusta minimi aika spv:n tekemiseen (eli miten paljon ennen prosessi kannattaa aloittaa)
3. miten spv meni ja millaiset välit luopujilla ja jatkajilla on/oli?
-
muutama kysymys mietityttää, ja tahtoisin kuulla miten muilla on tuo spv mennyt.
1. milloin aloititte spv:n ja miten?
2. mikä olisi sinusta minimi aika spv:n tekemiseen (eli miten paljon ennen prosessi kannattaa aloittaa)
3. miten spv meni ja millaiset välit luopujilla ja jatkajilla on/oli?
Laitoin sulle yksityisviestiä, käyppä kato
-
Kiitos, vastailinkin sinulle jotain :)
haluasisin kuulla vähän, miten spv:t on mennyt ja millainen ruljanssi tuo prosessi on ollut, kuinka monesti on neuvojia tavatattu jne.jne.
-
lypsykarja tilalla spv. suunnittelu kannattaa aloittaa vuosia ennen tilakauppoja. koulutus on tärkeä kannattaa hommata kuntoon hyvissä ajoin itse olen kuusi vuotta käynyt kouluja alaan liittyen. ei yhtään liikaa on senverran haasteellinen ala. varsinaisen kaupan suunnittelu vähintään vuosi ennen. kannattaa laskea ja miettiä vaiheittain vai kerralla. itsellä oli pakko ostaa kerralla vaikka se kirpaisikin, isän sairastuminen tuli yllätyksenä. kauppa kannattaa ajoittaa vuoden puoliväliin vaikka kirjanpito hommaa on vähän enempi. voi suunnitella verotuksen paljon paremmin kuin vuoden alussa tai lopussa. varastot on kesällä tyhjät. tuet tulee jatkajalle ja myyntituloilla voi tasata. paljon hoidettavia asioita kannattaa tehdä kaupat huolella. voi tässä vuosia tilakauppojen jälkeen sanoa että onnistunut kauppa tulee huolellisella ennakko valmistelulla. vaikka on välillä ollut raskasta en vaihtaisi enää alaa. kun vielä saa velkoja vähemmäksi niin pitäisi navetta uusia. kyllä tällä hommalla pärjää, mutta kannattaa pitää pää kylmänä investointien suhteen maksaa vaan reippaasti lainoja pois niin saa nettovarallisuutta ja sitä kautta talouden vakaammalle pohjalle. on helpompaa yrittää kuin talous on kunnossa. ei muutakun kauppoja tekemään. ;D.
-
tuohan se asumisjärjestely on monesti vaikein asia. pitää vaan olla tarpeeksi jääräpäinen että joko tilaa jatketaan miten jatkaja haluaa tai sitten ei ollenkaan. ja oma rauha on tärkeintä muuten tulee varmasti ongelmia hellan ääreen ei mahdu kahta akkaa. ;D ;).
-
tuo asumispuoli ja välimatka meillä onkin jo kunnossa (10km asumuksilla matkaa)
hirvittää vaan kun uusi navetta pitäis alkaa samantien rakentamaan, että mistä sitä rahat siihen repii.. (tästä enempi tuolla avaamassani pihatto aiheessa).
meillä ehkä suurin huolenaihe on vähän vaikeat välit, ja puhumattomuus, vaikea miettiä tulevaa kun ei voi yhtään nykyisten viljelijöiden kanssa tuumailla yhdessä....
hirvittää miten tilakaupatkaan tulee onnistumaan
-
kyllä ne pitää ruveta selvittämään että tehdäänkö kaupat ja millä ehdoilla. tehkää ensin ne kaupat ja sulatelkaa velkoja vähän aikaa. ei kannata tuolla mallilla jatkaa. pihattoa kerkeää suunnitella sitten kun tila on ostettu ja vähän vähennetty velkoja niin tulee harkitumpi ratkaisu ja ei ole taloudellisesti niin tiukkaa ;).
-
muutama kysymys mietityttää, ja tahtoisin kuulla miten muilla on tuo spv mennyt.
1. milloin aloititte spv:n ja miten?
-91 alootettiin ostamalla tila 1/18 osista perikunnalta...
2. mikä olisi sinusta minimi aika spv:n tekemiseen (eli miten paljon ennen prosessi kannattaa aloittaa)
Pari vuotta ?
3. miten spv meni ja millaiset välit luopujilla ja jatkajilla on/oli?
Spv meni ok ja välit melkein ok
(Joitakin perikunnan jäseniä varoitin tulemasta lähellekään,
päällekarkauksen uhalla...)
-
muutama kysymys mietityttää, ja tahtoisin kuulla miten muilla on tuo spv mennyt.
1. milloin aloititte spv:n ja miten?
2. mikä olisi sinusta minimi aika spv:n tekemiseen (eli miten paljon ennen prosessi kannattaa aloittaa)
3. miten spv meni ja millaiset välit luopujilla ja jatkajilla on/oli?
Vilja / metsätila kyseessä minulla mutta varmaankin noin puolivuotta ennen kauppoja oltava liikkeellä , riippuu tehokkuudesta.
Mutta asia jonka toisin esiin: Muista vaatia koko Tila kerralla itsellesi,,,,
Mulla kävi niin että tein kaupat kotitilasta 80 luvulla.
Suunnitelmassa oli koko tila ( Farman tekemänä ), mutta kaupantekotilaisuudessa aikana jolloin ei luonnoksia ollut vaan kirjoiteltiin sitä mukaa kirjoituskoneella teksti
Ulkopuolelle jäi pankinjohtajan ideasta 7 ha metsää ja vapaa-ajan tontti , kauppa hintaa ei mitenkään muutettu silti.
Aika meni mukavasti kunnes vuosituhannen paikkeilla Isän kuoltua alkoi keskustelu siskojen kanssa lopuista yhteisistä omistuksista
Kerroin että pidetään omien kesken tarjouskisaa ja realisoidaan halvalla pois nuot em alueet.
Sovittiin hinnaksi 2000 e kummastakin kohteesta, siis tontti ja tuo metsä että saadaan pois kummittelemasta tuo aiemmin tapahtunut virhe kaupassani.
Metsän ottikin sitten pikkusiskoni ja minulle oli tarkoitus jäädä tuo tontti joka sattumoisin on alueitteni keskellä.
Sitten 3 v sitten Äitikin kuoli ja sen jälkeen alkoi hirveä huuto jo perukirjoitustilaisuudessa ja vaatimuksena minulle esitettiin 20 000 e eikä siis 2000 e tuosta tontista
Minulla ei ollut varaa suostua ja sitten hakivat homman käräjille eli pesänjakajan määräämistä jonka sitten minun ja vanhimman siskoni vastustuksestani huolimatta saivatkin.
Alkoi pakko aikataulutettu tyhjennys joka tähtää tontin myyntiin vaikka myyntilupaa ei ole vieläkään
Sitten oli 3 kokousta joissa ei yhteisymmärrystä syntynyt ja alkoi paikan tyhjennys lakitoimiston puolesta roskan huutokaupalla, paras tavara olikin jo viety itse aiemmin.
Huutokauppaa piti Asianajaja yhdessä poikansa lakiopiskelijan kanssa josta tuotot olivat satasia mutta kulut tuhansia euroja jo laskutettujen 3 te + alv lisäksi kokouksista 3 kpl. ( Pesänavarat oli 5 te alkutilanteessa )
Seuraava veto oli siivouksen huutokauppaus alenevin huudoin johon yksi siskoista laittoi 10 000 e pohjaa ja kukaan ei alentanut tarjoustaan. Nyt ollaan siis jo yli 10 te miinuksella pesän varojen suhteen,,,,
Nyt on vuorossa myyntiluvan haku, eli väkisin laittavat lihoiksi tuon tontin ja haitta minulle sijainnista johtuen on pysyvä. Valitukset vielä koneiston rattaissa
Tämä ikäänkuin varoitukseksi miten voi mennä asiat kun halutaan raskammin keinoin tehdä jotakin oman ahneuden takia
kun kerran oikeuslaitos antaa siihen mahdollisuuden vaikka tahallisesti kiusanteon vuoksi
-
Tosta perfectin kirjotuksesta tuli mieleen asia joka on tullut useasti esille. Kaikki asia millä on joku merkitys pitää olla kirjattuna ennen kuin luopuja on poistunut keskuudesta. Sen jälkeen jos on paljon sovittavaa niin jostainsyystä ihmiset muuttuu huomattavasti ahneemmiksi kun ei ole tavallaan ketään mitä pitää kunnioittaa. Useiten on viellä hyödyksi jos asiat sovitaan silloin kun se on hengissä jonka sukuhaarasta btila on lähtenyt.
Olen tosin vähän jäävi kirjottamaan mutta kokemuksesta tilakokonaisuutta osaa parhaiten ajatella juuri se perinyt osapuoli ja hänen poistuttua tilaa aletaan ajattelemaan omaisuutena joka pitää jakaa tasan perillisille. Valitettavasti harva tila kestää sellaisia jakoja.
-
Mitä olen noita nähnyt, niin vaikeaksi ne menee, jos asioita ei silloin sovita, kun luopuja on vielä hengissä.
-
miksi tästäkin pitää tehä niin vaikeaa. meillä tehtiin spv 15.02.2010. suunnitelmat alotettiin 3kk aikasemmin joulukuussa, paikallinen pankki hoiti suurimman osan kaikesta.kaikki meni ihan putkeen,ei valittamista.
-
Enää en ihmettele teromanin sekoilua ::)
-
meillä alotettiin hyvissäajoin tän vuoden maaliskuussa, vuodenvaihteessa pannaan nimet alle. kyllä tohon on hyvä varata aikaa, varsinkin ely-keskuksen paperinpyörittämisen takia. ihme kyllä meidän tapaus käsiteltiin kohtuu äkkiä ja rahoitustukihakemus tuli jopa hyväksyttynä takasin.. vuoden aikana on kyllä ollu välillä kuukausien odottelua ettei oo mitään tapahtunu mutta parempi hyvin suunnitellusti ja harkiten kuin kiireellä.. :)
-
Meillä on pientä suunnitelua tehty jo jonkin aikaa. Huomenna olis mentävä tekemään likviä ja kuuntelemaan mitä ne on saaneet Agrialla aikaan.
Kaupat on tarkotus tehä vuoden vaihteessa/ alkuvuodesta ihan sen mukaan miten paperit saadaan kasaan!
Välit on tositaseksi OK. Paritalon toiseen päätyyn jää asumisoikeus ja sitten vaihdetaan asuntoja siten että vanhemmat saavat minun osakkeeni kaupungista 30km päästä ja pitävät vanhan kesämökkinsä 4km päässä, jota meinaavat tulevana kesänä laajentaa.
-
Meillä tehtiin SPV 05 keskellä kesää ja hommaa valmisteltiin pari vuotta paperilla. TÄMÄN LISÄKSI luopujat olivat suunnitelleet viimeisten vuosien TALOUDENPIDON niin, ettei esim. tasausvarauksia yms ollut enää käytettävinä. Näistä olisi tullut huomattavia kustannuksia SPV:n teko vaiheessa. Tuo 1-2 vuotta pelkästään tämän tekemiseen ja ELY-keskuksen + verottajan kanssa pyörittelyyn on mielestäni hyvä varata.
Tietty jos ajatusmaailma on se, ettei ihan kaikille euroilla ja menoilla ole niin väliksi, niin tekee kait tuon vaikka tuossa 3kk:ssa. Tai jos siis on jo järjestelty asiat muutoin kohdilleen aikoja ennen itse paperin allekirjoitusta. Itse olin armeijassa suurimman osan tuon valmiestelun ajasta, mutta onneksi vanhemmat ajatteli muutakin kuin omaa etuaan. Tuo lienee se kaikkein suurin ja merkittävin haaste koko hommassa ja sen onnistumisessa/epäoniistumisessa.
-
Meneekö tuo perfektin tapaus lopulta siihen, että tuo perikunta laitetaan konkurssiin, ja lopulta teroman ostaa sen tonttimaan pakkohuutokaupasta?? Eihän kai velkoja ole perittävä??
-
Joo, minä sain kunnian maksaa edellisen sukupolven lainat pois ja sitten oli vielä 5 ha metsän uudistus "roikkumassa". Ja koko paska ei kiinosta pennin vertaa. Investointihaaveet äärimmäisen negatiivisella puolella. Rahaa nyt on reipas satatuhatta, 30hehtaaria hakkaamatonta perämettää ja lainat kävin maksamas pois 4 vuotta sitten.
-
Ensiksi kannattaa selvittää onko luopujat oikeasti valmiita luopumaan ja onko jatkaja valmis ottamaan tilan vastaan - töineen.
-
Ensiksi kannattaa selvittää onko luopujat oikeasti valmiita luopumaan ja onko jatkaja valmis ottamaan tilan vastaan - töineen.
Tätä ei koskaan tapahdu mutta jos kysymyksen kääntää niin että onko luopujat valmiita pitämään tilaa ilman jatkajien avutusta niin vastaus muuttuu kieltäväksi. Samoiten menee kyllä jatkajien sormi suuhun jos kysytään että onko jatkajat valmiita jatkamaan ilman luopujien työpanosta. Kun päästään siihen tilaan että luopujat on halukkaita luopumaan ja jatkajat pystyy jatkamaan ilman luopujien apua ollaan aika hyvällä mallilla.
Muutenkin maatalouden ikärakennetta olisi hyvä muuttaa niin että viljeltäis tehokkaasti 25:sta viiskymppiseksi eikä 40:stä kuusvitoseksi. Nuoremmilla on kuitenkin enemmän näkemytä ja jaksamista kun vanhemmilla. Jokaisella pitäis olla suunnitelmissa joku muu homma sitten 50 ja 65 ikävuoden väliin. Se voi olla joku maatalouden sivuelinkeino tai mikä vaan mutta ei kuitenkaan koko maitotilan pyöritys.
-
Mun tapauksessa vanhempi sukupolvi ei ole töihin puuttunut sen jälkeen kun nimet oli paperissa, mutta neuvoja on saanut kysymällä ja hyvä niin.
-
Mun tapauksessa vanhempi sukupolvi ei ole töihin puuttunut sen jälkeen kun nimet oli paperissa, mutta neuvoja on saanut kysymällä ja hyvä niin.
Tuo on kullanarvoinen asia! Monesti sitä toivoo, että vanha pari häipyisi mielipiteineen ja neuvoineen hornan tuuttiin, mutta monessa tilanteessa sitä toivoisikin, että olisi joku kokeneempi neuvomassa. Sen asian tajuaa valitettavasti vasta sitten, kun niitä neuvonantajia ei enää ole :'(
Valitettavan monella menee suhteet omiin vanhempiin tai appivanhempiin spv:n myötä...
-
Mun tapauksessa vanhempi sukupolvi ei ole töihin puuttunut sen jälkeen kun nimet oli paperissa, mutta neuvoja on saanut kysymällä ja hyvä niin.
Tuo on kullanarvoinen asia! Monesti sitä toivoo, että vanha pari häipyisi mielipiteineen ja neuvoineen hornan tuuttiin, mutta monessa tilanteessa sitä toivoisikin, että olisi joku kokeneempi neuvomassa. Sen asian tajuaa valitettavasti vasta sitten, kun niitä neuvonantajia ei enää ole :'(
Valitettavan monella menee suhteet omiin vanhempiin tai appivanhempiin spv:n myötä...
Ja sitten on tämä toinen äärilaita, kun luopujat on kyttäämässä ja sanomassa, että "älä tee tollai vaan näin kuin on aina ennenkin tehty" . Mikään ei kehity vaan kaikkea pientäkin riskinottoa pelätään, sillä tavalla tila menee lyhyen ajan jälkeen myyntiin kun ei enää kannata ja investointeihin ei enää ole järkeä. Naapuri muutti keskustasta kotitilalle spv:n yhteydessä, luopuja taas keskustaan, nykyään jatkaja käy keskustassa töissä ja luopuja tilalla.
-
Ne on noi sukupolvien väliset ongelmat myös pitkälti luonnejuttuja ja tuppaavat periytymään.
Iloinen mieli ja lupsakka luonne, niin ei ongelmia. ;D ;D ;D
Ps. Ehkä siellä pirtissäkin tarvittaisiin jalostusta, ei pelkästään navetassa. ;)
-
Vaiheittainen SPV voi monta kertaa olla ihan harkinnan arvoinen, varsinkin jos tilanne on se että "wanha pari" on about 50 ja nuorempi sukupolvi kokee että on aika ottaa tai jättää. Muuten sitä tehdään 15 vuoden päästä verosuunnittelu-spv:tä viljatilasta ja lopettajilla on vähintään toinen jalka haudassa. Isompaan investointiinkin vaiheittaisessa spv:ssä syntyvä yhtymä voi olla omiaan. Se mitä kukin oikeasti tekee vaikka viiden vuoden päästä ei rajoitu enempä kuin täydellisessä SPV:ssäkään, päinvastoin, yhtymän tulot, MYEL:it ja muut voidaan jakaa aika vapaasti ja voi sitä lomituksissakin voittaa.
-
Meillä toi vaiheittanen spv. On paljo hyviä hyviä puolia mm. töitten ja vastuun jakaminen. Ja yhdessä tehden oppii paljon.. Mutta monta asiaa on myös vanha isäntä jo saanut opetella uusiks 8)
Huonoina puolina mainittakoon olemattomat tulot, johtuen pienestä tilasta, mutta ei se raha oo tässä vaiheessa tärkeintä. Myöskin asioiden tärkeys- ja tekemisjärjestykset aiheuttavat monesti ylimääräistä kärhämää.
-
Tehtiin SPV kahden viikon sisään, vein paperit ELYyn ja täytin 40v seuraavana päivänä. Yks huone jäi äiteelle käyttöön, varsinaisesti se asuu mun osakkeessa kirkolla. Ikänä, ei ikänä vanhaa paria samalle tontille!
-
meillä meni spv kauppaan 4kk alusta loppuun
-
Meneekö tuo perfektin tapaus lopulta siihen, että tuo perikunta laitetaan konkurssiin, ja lopulta teroman ostaa sen tonttimaan pakkohuutokaupasta?? Eihän kai velkoja ole perittävä??
Sirkussonni lienee tunteakin Lakimies viljelijät
http://www.facebook.com/media/set/?set=a.364515029355.152152.638104355&type=3
Luulin että heillä olisi ollut ymmärrystä maatalouteen
kun kerran sitä mainostavat kotisivuillaan, mutta ei !
http://www.asianajot.fi
Vain hakijatahon kaupunkilaisten muutaman tonnin saamista edesautetaan eikä oteta huomioon minun elinkeinolle tulevaa haittaa kun alue joka menossa lihoiksi laittoon on metsän 4 ha ja pellon 6 ha keskellä.
Näyttää muuten siltä että perintöä ei tulekaan hakijoille kun nyt on jo pesän varat 5000 e mennee pesänjakajan laskuihin kolmesta kokouksesta a 1500 e / 40 min ja loppulasku tulematta joten voi olla että peritään velkaa eli lasku tulee lopuksi kaikille ?
Jos olisi kauppa tehty aikanaan hulmin tekemän ( Kanakumppanien isä Agronoomi )
http://www.kanakumppanit.com/
suunitelman mukaan ei nyt menossa olevaa tappelua olisi koskaan tullutkaan.
Suunnitelmassa siis oli koko tila jatkajalle
Siksi siis tuleville jatkajille pitäkää puolianne ja vaatikaa oikeuksianne vielä vanhempien eläessä
8)
-
Ps. Ehkä siellä pirtissäkin tarvittaisiin jalostusta, ei pelkästään navetassa. ;)
Vain tämä mahdollistaa seuraavan(kin) sukupolven vaihdoksen.
Mutta oikeasti asia vaatii oikeaa tahtotilaa luopujilta ja jatkajilta. Ja jatkajilta näkemystä mitä tilalla tehdään pitemmällä aikavälillä.
-
Ps. Ehkä siellä pirtissäkin tarvittaisiin jalostusta, ei pelkästään navetassa. ;)
Vain tämä mahdollistaa seuraavan(kin) sukupolven vaihdoksen.
Mutta oikeasti asia vaatii oikeaa tahtotilaa luopujilta ja jatkajilta. Ja jatkajilta näkemystä mitä tilalla tehdään pitemmällä aikavälillä.
Mä tarkoitin ihan oikeasti jalostusta, en pelkkää suvun jatkamista. ::)
Luonneviasta on mun mielestä kysymys, jos sukupolvesta toiseen tulee välirikko aina isännyyden vaihduttua. :D
-
Ps. Ehkä siellä pirtissäkin tarvittaisiin jalostusta, ei pelkästään navetassa. ;)
Vain tämä mahdollistaa seuraavan(kin) sukupolven vaihdoksen.
Mutta oikeasti asia vaatii oikeaa tahtotilaa luopujilta ja jatkajilta. Ja jatkajilta näkemystä mitä tilalla tehdään pitemmällä aikavälillä.
Mä tarkoitin ihan oikeasti jalostusta, en pelkkää suvun jatkamista. ::)
Luonneviasta on mun mielestä kysymys, jos sukupolvesta toiseen tulee välirikko aina isännyyden vaihduttua. :D
Niin minäkin, kehitystä täytyy tapahtua edes ajatuksissa.
-
Luulen ettei tuo jalostus onnistu
Pitäisi tuoda ihan uutta verta sukuihin esim ulkomailta käydä siittämässä ?
Tämä Suomen katkera kansa on niin sisältäpäin myrkyttynyttä ettei muutosta parempaan hevillä tapahdu
Ja oma voittohan on se että vastapuoli häviää edes jonkin verran enempi , vaikka siis näisä jutuissa kaikki tahtoo hävitä
Niin paitsi Laki - Hemmot ja oikeus koneisto saa polttoainetta rattaisiinsa
8)
-
Maaliskuussa 1997 otin isäni osuuden hallintaoikeuden hänen sairastuttua työkyvyttömäksi vajaa vuosi aiemmin. Kaupat siitä osuudesta tehtiin sitten syksyllä kun saatiin kaikki paperihommat järestykseen. Tämän jälkeen pidin tilaa yhtymänä äitini kanssa 2001 kesäkuuhun asti, jolloin ostin häneltä loput tilasta. Tähän järjestelyyn oli syynä se, että äitini ei ikänsä takia päässyt aikaisemmin millekkään eläkkeelle tai luopumistuelle.
Suosittelen vaiheittaista sukupolvenvaihdosta vaikkei siihen pakkosaumaa olisikaan. Tämä tietenkin edellyttää, että tulee hyvin toimeen vanhemman sukupolven kanssa. Helpottaa monessa asiassa kun ei tarvii heti koko vastuuta ottaa omaan niskaan. Siinä mielessä tietenkin huono jos on paljon investointeja edessä niin väkisinkin nousee sitten loppuosan lunastushinta korkeammaksi.
Aikaa kannattaa varata kaikkiin isoihin investointeihin 1,5-2 vuotta koska aina jotain yllätyksiä tulee.
Ja selvät paperit ja tekstit kaikesta... Mitään ei saa jättää suupuheiden varaan.
Ei muuta kuin onnea ja menestystä yrittäjän uralla!!!
-
Mä taas suosittelen että asia hoidetaan kerralla. Suupuheiden varaan ei tosiaan pidä jättää mitään.
-
Mä taas suosittelen että asia hoidetaan kerralla. Suupuheiden varaan ei tosiaan pidä jättää mitään.
Meillä aikoinaan tehtiin juuri noin.Tuolloin neuvoja teki spv.kauppakirjat ja ainoa pysyväisluonteinen rasite joka jäi oli muorin asumisoikeus.Asia oli helppo hoitaa kun taloon tehtiin hänelle oma keittiö ja sisäänkäynti.
Nyttemmin koko talo meidän käytössä kun äiti muutti omasta halustaan kylille rivitaloon,lähinnä ajatuksena pääsy lähelle palveluja.Syytinkikin purettiin yhteisymmärryksessä,joten hyvinkin asiat voivat mennä.
Nää rasitteet on kyllä osoittautuneet monissa tapauksissa hankaliksi...niitä ei voi suositella.
-
Mä taas suosittelen että asia hoidetaan kerralla. Suupuheiden varaan ei tosiaan pidä jättää mitään.
Meillä aikoinaan tehtiin juuri noin.Tuolloin neuvoja teki spv.kauppakirjat ja ainoa pysyväisluonteinen rasite joka jäi oli muorin asumisoikeus.Asia oli helppo hoitaa kun taloon tehtiin hänelle oma keittiö ja sisäänkäynti.
Nyttemmin koko talo meidän käytössä kun äiti muutti omasta halustaan kylille rivitaloon,lähinnä ajatuksena pääsy lähelle palveluja.Syytinkikin purettiin yhteisymmärryksessä,joten hyvinkin asiat voivat mennä.
Nää rasitteet on kyllä osoittautuneet monissa tapauksissa hankaliksi...niitä ei voi suositella.
Meilläkin on kokemusta tuosta syytinkirasituksesta. Edellisen isännän äidillä (siis mummollani) on asumisoikeus talossamme ja rasite tietysti siirtyi meille aikoinaan spv:n aikana. Aluksi se toimi hyvin, kun olimme lapseton pari ja mummo vielä hyväkuntoinen. Sitten kun perheenlisäystä alkoi tulla ja mummo vanheni, niin aloimme ehdotella, että mitä jos mummo muuttaisi vaikka jonnekin palvelutaloon. Meillä oli oma perhe ja lypsykarja hoidettavana, eikä aikaa olisi riittänyt vielä mummonkin hoitamiseen. Muisti alkoi heiketä, kaatuilua yms. alkoi ilmaantua.
Tämäpä ei tietenkään sopinut isäni sisaruksille ja meistä tuli ei-suosittuja sukulaisia. Mummo heikkeni niin. että joutui pitkäksi aikaa sairaalahoitoon, mutta silti me olimme kuulemma ajaneet hänet pois kotoaan. Jouduimme maksamaan kahdelta vuodelta saamatta jääneet syytingit ja huoneet ovat edelleen lukittuina, vaikkei niissä ketään asukaan. Meillä ei ole edes avaimia kyseisiin huoneisiin ja näin on nyt ollut 5 vuotta. Mummo on nyt 93 vuotias dementoitunut terveyskeskuspotilas, mutta silti emme taida saada huoneita käyttöömme ennen kuin hänestä aika jättää. Taloremontti olisi ajankohtainen, mutta ei onnistu ennemmin.
-
Meilläkin on kokemusta tuosta syytinkirasituksesta. Edellisen isännän äidillä (siis mummollani) on asumisoikeus talossamme ja rasite tietysti siirtyi meille aikoinaan spv:n aikana. Aluksi se toimi hyvin, kun olimme lapseton pari ja mummo vielä hyväkuntoinen. Sitten kun perheenlisäystä alkoi tulla ja mummo vanheni, niin aloimme ehdotella, että mitä jos mummo muuttaisi vaikka jonnekin palvelutaloon. Meillä oli oma perhe ja lypsykarja hoidettavana, eikä aikaa olisi riittänyt vielä mummonkin hoitamiseen. Muisti alkoi heiketä, kaatuilua yms. alkoi ilmaantua.
Tämäpä ei tietenkään sopinut isäni sisaruksille ja meistä tuli ei-suosittuja sukulaisia. Mummo heikkeni niin. että joutui pitkäksi aikaa sairaalahoitoon, mutta silti me olimme kuulemma ajaneet hänet pois kotoaan. Jouduimme maksamaan kahdelta vuodelta saamatta jääneet syytingit ja huoneet ovat edelleen lukittuina, vaikkei niissä ketään asukaan. Meillä ei ole edes avaimia kyseisiin huoneisiin ja näin on nyt ollut 5 vuotta. Mummo on nyt 93 vuotias dementoitunut terveyskeskuspotilas, mutta silti emme taida saada huoneita käyttöömme ennen kuin hänestä aika jättää. Taloremontti olisi ajankohtainen, mutta ei onnistu ennemmin.
No huh huh....
Syytinki oli täälläkin, eikä muuttoehdotukset, samoista syistä kuin sinulla, olleet kovinkaan tervetulleita. Lopulta kuitenkin muutti, ja eli viime talveen asti, 103 vuotiaaksi. Perunkirjat tehty, eikä onnekseni kukaan alkanut minulta mitään vaatia, joka olisi ollut jopa odotettavissa.
Olisi syytä ottaa huomioon se seikka, että syytinkiläinen todellakin VOI elää hyvinkin vanhaksi, ja jos tilanne on ikävä, niin varmaan ihan piruuttaan elääkin kauan. Ei jos tekee eläkkeelle siirtyvän kanssa syytinkisopimuksen, se saattaa todellakin olla siinä kulmahuoneessa vielä silloinkin, kun itse olet jo eläkkeellä, ja silloin ongelma saattaa olla lapsesi riesana!!
-
Mä taas suosittelen että asia hoidetaan kerralla. Suupuheiden varaan ei tosiaan pidä jättää mitään.
Meillä aikoinaan tehtiin juuri noin.Tuolloin neuvoja teki spv.kauppakirjat ja ainoa pysyväisluonteinen rasite joka jäi oli muorin asumisoikeus.Asia oli helppo hoitaa kun taloon tehtiin hänelle oma keittiö ja sisäänkäynti.
Nyttemmin koko talo meidän käytössä kun äiti muutti omasta halustaan kylille rivitaloon,lähinnä ajatuksena pääsy lähelle palveluja.Syytinkikin purettiin yhteisymmärryksessä,joten hyvinkin asiat voivat mennä.
Nää rasitteet on kyllä osoittautuneet monissa tapauksissa hankaliksi...niitä ei voi suositella.
Meilläkin on kokemusta tuosta syytinkirasituksesta. Edellisen isännän äidillä (siis mummollani) on asumisoikeus talossamme ja rasite tietysti siirtyi meille aikoinaan spv:n aikana. Aluksi se toimi hyvin, kun olimme lapseton pari ja mummo vielä hyväkuntoinen. Sitten kun perheenlisäystä alkoi tulla ja mummo vanheni, niin aloimme ehdotella, että mitä jos mummo muuttaisi vaikka jonnekin palvelutaloon. Meillä oli oma perhe ja lypsykarja hoidettavana, eikä aikaa olisi riittänyt vielä mummonkin hoitamiseen. Muisti alkoi heiketä, kaatuilua yms. alkoi ilmaantua.
Tämäpä ei tietenkään sopinut isäni sisaruksille ja meistä tuli ei-suosittuja sukulaisia. Mummo heikkeni niin. että joutui pitkäksi aikaa sairaalahoitoon, mutta silti me olimme kuulemma ajaneet hänet pois kotoaan. Jouduimme maksamaan kahdelta vuodelta saamatta jääneet syytingit ja huoneet ovat edelleen lukittuina, vaikkei niissä ketään asukaan. Meillä ei ole edes avaimia kyseisiin huoneisiin ja näin on nyt ollut 5 vuotta. Mummo on nyt 93 vuotias dementoitunut terveyskeskuspotilas, mutta silti emme taida saada huoneita käyttöömme ennen kuin hänestä aika jättää. Taloremontti olisi ajankohtainen, mutta ei onnistu ennemmin.
Eikö tuohon huoneen käyttöoikeuksiin auta muu kuin kuolema? Millä niistä huoneista pystyy tarkistamaan esim, lämmöt??
-
Mä taas suosittelen että asia hoidetaan kerralla. Suupuheiden varaan ei tosiaan pidä jättää mitään.
Meillä aikoinaan tehtiin juuri noin.Tuolloin neuvoja teki spv.kauppakirjat ja ainoa pysyväisluonteinen rasite joka jäi oli muorin asumisoikeus.Asia oli helppo hoitaa kun taloon tehtiin hänelle oma keittiö ja sisäänkäynti.
Nyttemmin koko talo meidän käytössä kun äiti muutti omasta halustaan kylille rivitaloon,lähinnä ajatuksena pääsy lähelle palveluja.Syytinkikin purettiin yhteisymmärryksessä,joten hyvinkin asiat voivat mennä.
Nää rasitteet on kyllä osoittautuneet monissa tapauksissa hankaliksi...niitä ei voi suositella.
Meilläkin on kokemusta tuosta syytinkirasituksesta. Edellisen isännän äidillä (siis mummollani) on asumisoikeus talossamme ja rasite tietysti siirtyi meille aikoinaan spv:n aikana. Aluksi se toimi hyvin, kun olimme lapseton pari ja mummo vielä hyväkuntoinen. Sitten kun perheenlisäystä alkoi tulla ja mummo vanheni, niin aloimme ehdotella, että mitä jos mummo muuttaisi vaikka jonnekin palvelutaloon. Meillä oli oma perhe ja lypsykarja hoidettavana, eikä aikaa olisi riittänyt vielä mummonkin hoitamiseen. Muisti alkoi heiketä, kaatuilua yms. alkoi ilmaantua.
Tämäpä ei tietenkään sopinut isäni sisaruksille ja meistä tuli ei-suosittuja sukulaisia. Mummo heikkeni niin. että joutui pitkäksi aikaa sairaalahoitoon, mutta silti me olimme kuulemma ajaneet hänet pois kotoaan. Jouduimme maksamaan kahdelta vuodelta saamatta jääneet syytingit ja huoneet ovat edelleen lukittuina, vaikkei niissä ketään asukaan. Meillä ei ole edes avaimia kyseisiin huoneisiin ja näin on nyt ollut 5 vuotta. Mummo on nyt 93 vuotias dementoitunut terveyskeskuspotilas, mutta silti emme taida saada huoneita käyttöömme ennen kuin hänestä aika jättää. Taloremontti olisi ajankohtainen, mutta ei onnistu ennemmin.
Eikö tuohon huoneen käyttöoikeuksiin auta muu kuin kuolema? Millä niistä huoneista pystyy tarkistamaan esim, lämmöt??
Niin, eikös se syytinki ole asumisOIKEUS, ei velvollisuus. Eli kun asukas on pois lähtenyt, pitäisi kyllä tilanteen raueta siltä osin. Miten sitten käy, jos esim. lämpöputket halkeaa pakkasilla, kun et voi niitä vahtia? Joko sitten olisi remontille tiausta?
-
Mä taas suosittelen että asia hoidetaan kerralla. Suupuheiden varaan ei tosiaan pidä jättää mitään.
Meillä aikoinaan tehtiin juuri noin.Tuolloin neuvoja teki spv.kauppakirjat ja ainoa pysyväisluonteinen rasite joka jäi oli muorin asumisoikeus.Asia oli helppo hoitaa kun taloon tehtiin hänelle oma keittiö ja sisäänkäynti.
Nyttemmin koko talo meidän käytössä kun äiti muutti omasta halustaan kylille rivitaloon,lähinnä ajatuksena pääsy lähelle palveluja.Syytinkikin purettiin yhteisymmärryksessä,joten hyvinkin asiat voivat mennä.
Nää rasitteet on kyllä osoittautuneet monissa tapauksissa hankaliksi...niitä ei voi suositella.
Meilläkin on kokemusta tuosta syytinkirasituksesta. Edellisen isännän äidillä (siis mummollani) on asumisoikeus talossamme ja rasite tietysti siirtyi meille aikoinaan spv:n aikana. Aluksi se toimi hyvin, kun olimme lapseton pari ja mummo vielä hyväkuntoinen. Sitten kun perheenlisäystä alkoi tulla ja mummo vanheni, niin aloimme ehdotella, että mitä jos mummo muuttaisi vaikka jonnekin palvelutaloon. Meillä oli oma perhe ja lypsykarja hoidettavana, eikä aikaa olisi riittänyt vielä mummonkin hoitamiseen. Muisti alkoi heiketä, kaatuilua yms. alkoi ilmaantua.
Tämäpä ei tietenkään sopinut isäni sisaruksille ja meistä tuli ei-suosittuja sukulaisia. Mummo heikkeni niin. että joutui pitkäksi aikaa sairaalahoitoon, mutta silti me olimme kuulemma ajaneet hänet pois kotoaan. Jouduimme maksamaan kahdelta vuodelta saamatta jääneet syytingit ja huoneet ovat edelleen lukittuina, vaikkei niissä ketään asukaan. Meillä ei ole edes avaimia kyseisiin huoneisiin ja näin on nyt ollut 5 vuotta. Mummo on nyt 93 vuotias dementoitunut terveyskeskuspotilas, mutta silti emme taida saada huoneita käyttöömme ennen kuin hänestä aika jättää. Taloremontti olisi ajankohtainen, mutta ei onnistu ennemmin.
Eikö tuohon huoneen käyttöoikeuksiin auta muu kuin kuolema? Millä niistä huoneista pystyy tarkistamaan esim, lämmöt??
Niin, eikös se syytinki ole asumisOIKEUS, ei velvollisuus. Eli kun asukas on pois lähtenyt, pitäisi kyllä tilanteen raueta siltä osin. Miten sitten käy, jos esim. lämpöputket halkeaa pakkasilla, kun et voi niitä vahtia? Joko sitten olisi remontille tiausta?
Huoneita on vielä kaksi + eteinen omalla sisäänkäynnillä. Isäni kyllä on yrittänyt puhua, että eikö ne huoneet voisi jo tyhjätä, kun ei mummu koskaan niihin tule palaamaan. Muut sisarukset ovat vain todenneet: onhan talon yläkerrassa tilaa. ::)
Juuri noiden vesi/sähköasioiden takia sain viime kesänä puhuttua, että kävivät edes kattomassa, miltä siellä näyttää. Puhelimen ja jääkaapin johdot olivat seinässä, hämähäkin verkkoja vähän siellä täällä. Vesivahinkoa ei onneksi ainakaan vielä ollut, senkin riski vain kasvaa koko ajan, kun putket ovat lattian alla vuodelta 1970.
Se asia on tullut todettua, että suku on pahin!
-
On jotenkin sellainen muistikuva, että mikäli oikeuden haltija ei käytä oikeuttaan ja hänellä on asunto toisaalla, niin oikeus asuntoon lakkaa olemasta voimassa. Kannattaa selvittää.
-
On jotenkin sellainen muistikuva, että mikäli oikeuden haltija ei käytä oikeuttaan ja hänellä on asunto toisaalla, niin oikeus asuntoon lakkaa olemasta voimassa. Kannattaa selvittää.
tälläästä mäkin oon kuullu "ns, syytingistä" Suku koolle vaan, ja muulit auton koukkuun TAVAROITA varten.....
-
Maalaispojan tapauksessa nähdään taas kerran, että perikuntalaiset ovat mestareita katsomaan "etujen" perään. Mitähän tuollaisten ihmisten päässä ihan oikeasti liikkuu? No, saattaapi saada pikkusen isomman perinnön. Äidin omat kultaTYTÖT kunnostautuvat erikoisen hyvin näissä asioissa.
-
Syytinkiä käytettiin sukupolven vaihdoksessa ainoastaan kauppahintaa laskevana tekijänä. Myyjät olivat jo katselleet itselleen kiinteistön jonka remppasivat itselleen. Tiesivät itsekkin ettei se ole vaihtoehto että monta sukupolvea asuu samaa taloa. Asuvat nyt sitten viereisessä talossa muutaman kymmenen metrin päässä.
-
Mulla on se tilanne, että 2013 alussa alan jatkamaan. Suunnittelu on aloitettu pari vuotta ennen suunniteltua vaihdospäivää, eikä mielestäni yhtään liian aikaisin. Kaikki siirtyy varmasti nimiini kerralla ja syytinkiä ei tule, siitä pidän kyllä huolen ;D. Muutoksia olen saanut runnittua ajansaatossa näin pikkuhiljaa eteenpäin asioiden hoidossa, esim. parin viime vuoden Jasut on tehty minun ehdoillani, peltojen kalkitusesta on huolehdittu, eläinten pito-olosuhteita parannettu jne.
Vielä tässä on opeteltavaa aika monen pikkuasian suhteen ihan käytännön töissä, todellinen vaihdos meneekin varmasti aika saumattomasti, ei mitään läpsystä vaihtoa. Näin yksin kun tuota sirkusta alan pyörittämään, niin varmaan isä käy vielä jatkossa jeesaamassa esimerkiksi peltotöissä, se kun on sen oma tahto.
-
Mulla on se tilanne, että 2013 alussa alan jatkamaan. Suunnittelu on aloitettu pari vuotta ennen suunniteltua vaihdospäivää, eikä mielestäni yhtään liian aikaisin. Kaikki siirtyy varmasti nimiini kerralla ja syytinkiä ei tule, siitä pidän kyllä huolen ;D. Muutoksia olen saanut runnittua ajansaatossa näin pikkuhiljaa eteenpäin asioiden hoidossa, esim. parin viime vuoden Jasut on tehty minun ehdoillani, peltojen kalkitusesta on huolehdittu, eläinten pito-olosuhteita parannettu jne.
Vielä tässä on opeteltavaa aika monen pikkuasian suhteen ihan käytännön töissä, todellinen vaihdos meneekin varmasti aika saumattomasti, ei mitään läpsystä vaihtoa. Näin yksin kun tuota sirkusta alan pyörittämään, niin varmaan isä käy vielä jatkossa jeesaamassa esimerkiksi peltotöissä, se kun on sen oma tahto.
Eli syytinki tulee sitten kuitenkin, työsyytinki. ;D
-
Eli syytinki tulee sitten kuitenkin, työsyytinki. ;D
Kyllä kauppakirjaan voi kirjata että vanha isäntä saa osallistua talon töihin, mutta nuoren isännän on pakko osallistua talon töihin.
-
Eli syytinki tulee sitten kuitenkin, työsyytinki. ;D
Kyllä kauppakirjaan voi kirjata että vanha isäntä saa osallistua talon töihin, mutta nuoren isännän on pakko osallistua talon töihin.
Toi olis hyvä!! Ja toisaalta, voisihan siihen kauppakirjaan myös mainita, että vanhan isännän EI ole pakko osallistua töihin, ja nuoren isännän niin halutessa, voisi hän myös kieltää vanhalta suoritukset esim. määräajaksi.... ::)
-
Eli syytinki tulee sitten kuitenkin, työsyytinki. ;D
Kyllä kauppakirjaan voi kirjata että vanha isäntä saa osallistua talon töihin, mutta nuoren isännän on pakko osallistua talon töihin.
Toi olis hyvä!! Ja toisaalta, voisihan siihen kauppakirjaan myös mainita, että vanhan isännän EI ole pakko osallistua töihin, ja nuoren isännän niin halutessa, voisi hän myös kieltää vanhalta suoritukset esim. määräajaksi.... ::)
Voishan vanhan isännän vapautta määräajaksi tehtävistä kun menee kolmas takalasi samalle tilikaudelle.
-
Eli syytinki tulee sitten kuitenkin, työsyytinki. ;D
Kyllä kauppakirjaan voi kirjata että vanha isäntä saa osallistua talon töihin, mutta nuoren isännän on pakko osallistua talon töihin.
Toi olis hyvä!! Ja toisaalta, voisihan siihen kauppakirjaan myös mainita, että vanhan isännän EI ole pakko osallistua töihin, ja nuoren isännän niin halutessa, voisi hän myös kieltää vanhalta suoritukset esim. määräajaksi.... ::)
Toi on hyvä!!! Jos sitä itte koittaisi tehdä krittisimmät peltotyöt ja lehmät hoitaa, vanhalle isännälle voisi jättää äestämiset, rehukuormien ajon ym. :D
-
Meillä tai siis minä tein aikoinaan selväksi kuka on isäntä. Meidän tontilla ei asu kuin perheeni,eikä muutenkaan meidän lenheetille yhtään mitään asiaa jos ei ole todellista asiaa. Suht.hyvin on mennyt.
-
Määhän en spv:stä tiedä mitään, kun se oli tehty kaxi vuotta ennen kuin tulin "isännäksi". Käsittääkseni vanhaisäntä oli kauppakirjassa pidättänyt asumisoikeuden tilalla, kun siiven huoneessa asui eikä muuttoaikeita ollut. Ja tietysti mun tuloon asti teki paljon tuotantotöitäkin, mut olen mää sen jälkeen kyl tehny nää vähäiset navetan aputyöt ja maataistelut. Rehunteko on ulkoistettu ja jälkikasvustakin on jo muuhunkin kuin nenänkaivuuseen. Sen verran on helpottunut, että osa-aikaistin itseni päivätöistä neljä vuotta sitten, kun ei meinannut aika riittää muuten. Ja kyllähän täällä kokoaikaisesti saisi aikansa kulumaan, mutta ei toi rahahomma vielä oikein sitä mahdollista.
Perhe meillä kasvoi entisestään ja oltiin sitten jo naimisissakin eikä näyttänyt pappalla osoite vaihtuvan. Mikäs oli ollessa, ruoat tarjottiin jne. Päätettiin sitten rakentaa itsellemme eläkeläisasunnoksi talo, johon ehdotettiin pappan muuttavan. Oli semmoista ratkaisua suunniteltu jo ennen mun aikaakin, mutta ei ollut konkretisoitunut. Paikka katsottiin emännän kanssa, on saman tien varressa, kolmensadan metrin päässä päärivistä, mutta pusikkoa sopivasti välissä. Taitavana timpurina ja muurarina pappa sen talopaketin sitten loppuun rakensikin, mää tein maansiirto- ja sähkötyöt. Ja muuttotarkastusta seuraavana päivänä sitten oli bileet uudessa talossa ja samantien muutti. On siitä kohta kaksi vuotta, mutta ei enää muistakaan aikaa, kun oltiin saman katon alla, vaikka sentään meni melkein viisi vuotta. :)
Olen mielestäni tullut appiukon kanssa aina hyvin toimeen. Oma isäni oli ennen elokuista poismenoaan 17 vuotta halvaantuneena eikä hänestä sen vuoksi ollut juttukaveriksi. Appipappan kanssa oli monenlaista juttua ja tulipa siinä kyseltyä vinkkejä hommiin, duunariperheestä kun itse olen lähtöisin. Ja on tärkeää tuntea tilan historiaa, että voi suunnitella tulevaa.
Kallishan tuollainen ratkaisu on, mutta ehdottoman välttämätön. On vielä toistaiseksi saatu vedet ja sähköt maksuun eläkeläistalostakin. Se on kuitenkin pieni korvaus puuhommista, teiden lanauksesta, lasten kaitsemisesta ja kuskaamisesta ym. kun työvelvoitetta ei hänellä ole.
Pappan muuton jälkeen sanoin kyllä emännälle, että joudutaan tekemään vielä toinen talo, joko jatkajille tai sitten itselle. Vaikka emännän eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa onkin, niin ei oo vanha vielä pappakaan. Ja hyvässä kunnossa on, rankamettässä on nytkin ollut. Häneltä kun aktiivituottaja-aikana jäi joitain raivauksia ja harvennuksia tekemättä, niin hän sitten paikkailee sitä. Minkä muulta remontti- ym. touhuamiseltaan ehtii :)
Emännän sisaruksilta luonnollisesti meinaa joskus unohtua, että emäntä on ihan rahalla ostanut kotipaikkansa ja omistaa sen nyt kokonaan. Huomaa vaan joskus joistain kuvitelluista eduista tyyliin "säähän saat nää raktorin polttoaineet vähentää verotuksessa, niin ei kait tää puiden vienti mitään maksa". Niin ja "pappahan nää puut on tehnykkin, mää voin siltä kysyä mitä nemaksaa." Rakennuspuutavaraa, joulukuusia, juhannuskoivuja ym. riittää emotilalta "rajattomasti" jne. :) Eipä noista tietysti mitään maksua pyydetäkään, mutta olis silti kohteliasta ilmoittaa... :)
-
Jooo, varmaan on apuakin vanhasta isännästä, kun hommat oikein järjestää ...
Ja miksei emännästäkin.
-
Kolmekymmentävuotta isännöity. Sisarukset luulee, että vanhan isännän tekemiä polttopuita riittää edelleen heillekin. ::) 8)
-
Oletteko muut kokeneet että A sian ajajat tekevät härskejä temppuja ?
Esim meillä kävi niin kun siskot veivät loput yhteiset perinnöt käräjille / pesänselvittäjän hakemiseen; Tietysti kaavan mukaan saivat selvittäjän kun kerran näin on maan tapa,,,,
Vaikka minä ja yksi siskoistani oli vastaan
Sitten alkoi kokoustaminen eli kokouksia pidettiin 3 kpl
Pöytäkirjoihin ei tullut mitään minun ja vanhimman siskoni vaatimuksista, vain hakijatahon kommentit kirjattiin.
Muutoinkin olivat tasoa kokous alkoi / päättyi paikalla oli xxx , xxx xxxx jne eikä mitään itse keskusteluista kirjattu ( Syykin selvinnyt nyt; ei pääse mistään kiinni aa;n toimintaan kun ei kirjata juuri mitään ylös)
Palkkionsa maksimointiin A sian ajajat tekivät koko homan käänteisessä järjestyksessä ; Eli haettiin myyntiin lupaa vaikkei oltu vielä muista vaihtoehdoista tai aiemmista sopimisista keskusteltu lainkaan. Sitten pidettiin aivan roskasta huutokauppaa ja alenevin huudoin huutokaupattiin vielä siivous.
Vaikka myyntilupaa ei ole vieläkään on A sian ajajat jo toistamiseen koettaneet laittaa riidan kohteen myyntiin tahallaan että saavat epäjärjestystä ja kuohuntaa aikaan sekä kiirettä vastailla ja hakea taas toimenpiteilleen estoa päälle.
Olen huomannut että tarkoitus on vain kupata kaikki pesän varat loppuun ja ilmeisesti sitten alkaa homma vähemmän kiinnostamaan A sian ajajia.
-
Maalaispojan tapauksessa nähdään taas kerran, että perikuntalaiset ovat mestareita katsomaan "etujen" perään. Mitähän tuollaisten ihmisten päässä ihan oikeasti liikkuu? No, saattaapi saada pikkusen isomman perinnön. Äidin omat kultaTYTÖT kunnostautuvat erikoisen hyvin näissä asioissa.
Mitään yhteisomistusta ei kannata jättää perikunnan jäsenille myöhemmin selvitettäväksi.
Ei myöskään syytinkejä nykypäivänä , sitä varten on eläkkeet.
Siis koko tila kerralla jatkajalle.
:o
-
Meneekö tuo perfektin tapaus lopulta siihen, että tuo perikunta laitetaan konkurssiin, ja lopulta teroman ostaa sen tonttimaan pakkohuutokaupasta?? Eihän kai velkoja ole perittävä??
http://www.kko.fi/56619.htm
Tuossa on yks malli ettei välttämättä väkisin myydä tilaa pirstaleiksi
:o
-
åååååååå ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ åååååå ÅÅÅÅÅÅÅ åååååÅÅ
-
Meneekö tuo perfektin tapaus lopulta siihen, että tuo perikunta laitetaan konkurssiin, ja lopulta teroman ostaa sen tonttimaan pakkohuutokaupasta?? Eihän kai velkoja ole perittävä??
http://www.kko.fi/56619.htm
Tuossa on yks malli ettei välttämättä väkisin myydä tilaa pirstaleiksi
:o
Tässä tapauksessa pesän varat olisivat riittäneet hautakiveä lukuunottamatta ellei kustannuksia olisi kasvatettu pesänselvityskuluilla?
Edesmenneen isäni perunkirjoituksessa juuri olleena aattelin vaan, että kyllä vähävaraisella on paljon yksinkertaisempaa. Pesässä oli juuri sen verran rahaa, että pappa saatiin hautaan ja sukulaiset syötettyä, jonkinlainen kivikin ehkä vielä saadaan ostettua. Ja jos vanhat merkit paikkaansa pitävät, niin sama tilanne on äitin kohdalla, sitten kun aika hänestä jättää. Meinaan, että saa säästettyä haurajaisten verran.
-
>>Eihän kai velkoja ole perittävä??>>
Kyllä on , on kokemusta siitäkin
Isä vainaan tilille oli tullut jonkin muun eläkkeen saajan kelan etuus 140 mk / kk 14 v ajan
Kela peri tämän takaisin oikeus kuluineen 10 v ajalta,,,,
Mutta maksoi vahingon kärsineelle vain vuoden takautuvasti ja ilman korkoa
Mallikelpoista businesta valtion laitokselta joka itse aiheutti sotkun
::)
-
muutama kysymys mietityttää, ja tahtoisin kuulla miten muilla on tuo spv mennyt.
1. milloin aloititte spv:n ja miten?
2. mikä olisi sinusta minimi aika spv:n tekemiseen (eli miten paljon ennen prosessi kannattaa aloittaa)
3. miten spv meni ja millaiset välit luopujilla ja jatkajilla on/oli?
...
1. 3kk ennen ja 01/-91 iski todellisuus
2. 1-2 vuotta
3.Siihen jotenkin vain heräsi ja perikunnan 1/18 osien myyjien kesälomien viettoo meillä
saatana loppus siihen paikkaan >:( (eikä niitä ole juurikaan näkyny markilla )
-
>>Eihän kai velkoja ole perittävä??>>
Kyllä on , on kokemusta siitäkin
Isä vainaan tilille oli tullut jonkin muun eläkkeen saajan kelan etuus 140 mk / kk 14 v ajan
Kela peri tämän takaisin oikeus kuluineen 10 v ajalta,,,,
Mutta maksoi vahingon kärsineelle vain vuoden takautuvasti ja ilman korkoa
Mallikelpoista businesta valtion laitokselta joka itse aiheutti sotkun
::)
Tässä tapauksessa on ilmeisesti pesällä ollut varoja? Jos varoja ei ole niin pesän voi hakea konkurssiin ja silloin ei perilliset veloista joudu vastaamaan... 8)
-
No oli silloin just sen verran että tuli maksetuksi
Mutta ihmetyttää vaan tuon Kelan toiminta
Itse tekee virheen ja sit rahastaa pieneltä ihmiseltä virheensä sauraukset
huh
>:(
-
Mikä tänä päivänä muuten mahtaa olla lypsykarjatilalla se lehmämäärä, jolla vielä kannattaa lähteä spv:tä tekemään siten, että tuotantosuuntana on edelleen maidontuotanto?
Ihan uteliaisuuttani mietiskelen ja omia tulevaisuudensuunnitelmia rakennellen...
-
Mikä tänä päivänä muuten mahtaa olla lypsykarjatilalla se lehmämäärä, jolla vielä kannattaa lähteä spv:tä tekemään siten, että tuotantosuuntana on edelleen maidontuotanto?
Ihan uteliaisuuttani mietiskelen ja omia tulevaisuudensuunnitelmia rakennellen...
kyllä mun mielestä pitää olla ainakin yksi lehmä jos maito meinaa tuottaa
-
Mikä tänä päivänä muuten mahtaa olla lypsykarjatilalla se lehmämäärä, jolla vielä kannattaa lähteä spv:tä tekemään siten, että tuotantosuuntana on edelleen maidontuotanto?
Ihan uteliaisuuttani mietiskelen ja omia tulevaisuudensuunnitelmia rakennellen...
Sivusta seuranneena, minun mielestäni se näyttää olevan sellainen, että viiden vuoden kuluttua spv:stä, pitää olla uusi kahden ropon navetta veljeksillä...... emännät saa käydä töissä ulkopuolella!! 8)
-
Mikä tänä päivänä muuten mahtaa olla lypsykarjatilalla se lehmämäärä, jolla vielä kannattaa lähteä spv:tä tekemään siten, että tuotantosuuntana on edelleen maidontuotanto?
Ihan uteliaisuuttani mietiskelen ja omia tulevaisuudensuunnitelmia rakennellen...
50 hyvä jos kaikki valmiina
150 hyvä jos pitää tyhjälle tontille tehdä
::)
-
Toki tiedän sen, että tilan kannattavuuteen vaikuttaa todella monta tekijää, mutta pohdin vaan, kannattaako reilun 20 lehmän navetalla lähteä yrittämään, vai hetikö on pistettävä robotillinen kantturoita :o
Vai jos unohtais koko maatalousalan ja kouluttautuis uudelleen vaikka hoitoalalle... Menis elämä kyllä liian helpoks.
-
Onko entisiä velkoja?
Missä kunnossa konekalusto ja rakennukset?
Pellot?
Jos karjan keskituotos on 10000 hujakoilla, velkoja ei kovin montaa kymppiä, konekalusto semmosessa jamassa ettei kaikkia tarvii heti uusata ja pellot lähellä ja ok kunnossa niin ei muutakun spv:tä suunnittelemaan...
Mutta ne isot mersssut ja ökymaasturit saat unohtaa :'(
-
Mikä tänä päivänä muuten mahtaa olla lypsykarjatilalla se lehmämäärä, jolla vielä kannattaa lähteä spv:tä tekemään siten, että tuotantosuuntana on edelleen maidontuotanto?
Ihan uteliaisuuttani mietiskelen ja omia tulevaisuudensuunnitelmia rakennellen...
50 hyvä jos kaikki valmiina
150 hyvä jos pitää tyhjälle tontille tehdä
muistaakseni perustuu yksiköintiin eli pitää olla 15 -25 yksikköä eläimiä että jatkuu kotieläintilana .
::)
-
Mikä tänä päivänä muuten mahtaa olla lypsykarjatilalla se lehmämäärä, jolla vielä kannattaa lähteä spv:tä tekemään siten, että tuotantosuuntana on edelleen maidontuotanto?
Ihan uteliaisuuttani mietiskelen ja omia tulevaisuudensuunnitelmia rakennellen...
50 hyvä jos kaikki valmiina
150 hyvä jos pitää tyhjälle tontille tehdä
muistaakseni perustuu yksiköintiin eli pitää olla 15 -25 yksikköä eläimiä että jatkuu kotieläintilana .
::)
Ja kaiken kukkuraksi spv:llä jos tekee, niin siinä käytännössä on sitten 11vuotta pidettävä niitä kotieläimiä!! Enemmän tai vähemmän.
-
2005 alettiin tekemään omaan laskuun hommia, suunniteltiin vajaa pari vuotta. Vanha isäntä on mukana käytännössä päivittäin, ei malta olla navetasta pois juuri koskaan. Konehommia ei enää halua tehdä eikä tarvettakaan ole, mutta metsä ja navettahommat maistuu. Vanha emäntä ei enää pysty kuin lapsenvahdiksi eikä muuhun tarvetta olekaan vaikka halua silläkin näkyy olevan. Tilakauppa tehtiin sellaisella hinnalla että vanha pariskunta sai talon naapurista +remonttirahaa ja vähän jemmaa, markkinahinnalla kun ei ole mitään mahdollisuutta kehittää tilaa. Koneet oli lähdössä kunnossa kiitos siitä vanhalle parille, peltoa 50ha ja lehmiä 25 huonokuntoisessa navetassa. No sitten menikin rahaa kun navetta rempattiin ja laajennettiin 40 lehmälle, peltoa ostettiin siten että päästiin nykyiseen n.140ha:aan. On tehty hallia, pihaa ja muuta mutta paljosta velasta huolimatta nyt tuntuu että tila on sellaisessa kunnossa että jossain vaiheessa on mahdollisuus tehdä tulosta.
Vanha isäntä on mahdollistanut sivubisnekset ja tilan kehittymisen omalla työpanoksellaan, kunhan vaan malttaisi himmailla kun on vielä kunnossa. Vaikka asioihin puuttuminen joskus ottaa pannuun, helpottaa kun tajuaa että lopullinen valta ja vastuu on minulla itselläni. Kyllä pitää vain osata arvostaa apua silloin kun sitä vielä saa.
-
2005 alettiin tekemään omaan laskuun hommia, suunniteltiin vajaa pari vuotta. Vanha isäntä on mukana käytännössä päivittäin, ei malta olla navetasta pois juuri koskaan. Konehommia ei enää halua tehdä eikä tarvettakaan ole, mutta metsä ja navettahommat maistuu. Vanha emäntä ei enää pysty kuin lapsenvahdiksi eikä muuhun tarvetta olekaan vaikka halua silläkin näkyy olevan. Tilakauppa tehtiin sellaisella hinnalla että vanha pariskunta sai talon naapurista +remonttirahaa ja vähän jemmaa, markkinahinnalla kun ei ole mitään mahdollisuutta kehittää tilaa. Koneet oli lähdössä kunnossa kiitos siitä vanhalle parille, peltoa 50ha ja lehmiä 25 huonokuntoisessa navetassa. No sitten menikin rahaa kun navetta rempattiin ja laajennettiin 40 lehmälle, peltoa ostettiin siten että päästiin nykyiseen n.140ha:aan. On tehty hallia, pihaa ja muuta mutta paljosta velasta huolimatta nyt tuntuu että tila on sellaisessa kunnossa että jossain vaiheessa on mahdollisuus tehdä tulosta.
Vanha isäntä on mahdollistanut sivubisnekset ja tilan kehittymisen omalla työpanoksellaan, kunhan vaan malttaisi himmailla kun on vielä kunnossa. Vaikka asioihin puuttuminen joskus ottaa pannuun, helpottaa kun tajuaa että lopullinen valta ja vastuu on minulla itselläni. Kyllä pitää vain osata arvostaa apua silloin kun sitä vielä saa.
Ookko ollu päivääkään viaraalla töis?? vai koneenpäällä "kehosta" asti 8)
-
Onko entisiä velkoja?
Missä kunnossa konekalusto ja rakennukset?
Pellot?
Jos karjan keskituotos on 10000 hujakoilla, velkoja ei kovin montaa kymppiä, konekalusto semmosessa jamassa ettei kaikkia tarvii heti uusata ja pellot lähellä ja ok kunnossa niin ei muutakun spv:tä suunnittelemaan...
Mutta ne isot mersssut ja ökymaasturit saat unohtaa :'(
Mitäs mä mersulla tai maasturilla tekisin :) Keskituotos on valtakunnan keskiarvossa, parannettavissa kyllä ja tuleekin paranemaan. Velkoja ei ole, mut investointipaineita kyllä. Navettaa tarvis kiireesti korjata, joko peruskorjata vanha kunnolliseksi tai rakentaa uutta, mutta veikkaan, että peltoalan ollessa rajallinen (kun ei meinaan saa edes sitä robotillista) ei taida investointiin saada pankilta minkäänlaista rahaa :(
-
Vajaa robotillinen sit? Yksikseen jos tekeepi niin ei välttämättä kannata sitä 70 lypsettävää hommata :-\
-
Onko entisiä velkoja?
Missä kunnossa konekalusto ja rakennukset?
Pellot?
Jos karjan keskituotos on 10000 hujakoilla, velkoja ei kovin montaa kymppiä, konekalusto semmosessa jamassa ettei kaikkia tarvii heti uusata ja pellot lähellä ja ok kunnossa niin ei muutakun spv:tä suunnittelemaan...
Mutta ne isot mersssut ja ökymaasturit saat unohtaa :'(
Mitäs mä mersulla tai maasturilla tekisin :) Keskituotos on valtakunnan keskiarvossa, parannettavissa kyllä ja tuleekin paranemaan. Velkoja ei ole, mut investointipaineita kyllä. Navettaa tarvis kiireesti korjata, joko peruskorjata vanha kunnolliseksi tai rakentaa uutta, mutta veikkaan, että peltoalan ollessa rajallinen (kun ei meinaan saa edes sitä robotillista) ei taida investointiin saada pankilta minkäänlaista rahaa :(
Mikä tukialue?? Peltoala?? Elukkamäärä?? Onko elukoita tarpeeksi pinta-alaan nähden täyden kotieläintilan tuen saamiseksi?? Uutta en lähtisi nykyään tekemään kuin korkeintaan C-alueella.
-
Meneekö tuo perfektin tapaus lopulta siihen, että tuo perikunta laitetaan konkurssiin, ja lopulta teroman ostaa sen tonttimaan pakkohuutokaupasta?? Eihän kai velkoja ole perittävä??
Sirkussonni lienee tunteakin Lakimies viljelijät
http://www.facebook.com/media/set/?set=a.364515029355.152152.638104355&type=3
Luulin että heillä olisi ollut ymmärrystä maatalouteen
kun kerran sitä mainostavat kotisivuillaan, mutta ei !
http://www.asianajot.fi
Vain hakijatahon kaupunkilaisten muutaman tonnin saamista edesautetaan eikä oteta huomioon minun elinkeinolle tulevaa haittaa kun alue joka menossa lihoiksi laittoon on metsän 4 ha ja pellon 6 ha keskellä.
Näyttää muuten siltä että perintöä ei tulekaan hakijoille kun nyt on jo pesän varat 5000 e mennee pesänjakajan laskuihin kolmesta kokouksesta a 1500 e / 40 min ja loppulasku tulematta joten voi olla että peritään velkaa eli lasku tulee lopuksi kaikille ?
Jos olisi kauppa tehty aikanaan hulmin tekemän ( Kanakumppanien isä Agronoomi )
http://www.kanakumppanit.com/
suunitelman mukaan ei nyt menossa olevaa tappelua olisi koskaan tullutkaan.
Suunnitelmassa siis oli koko tila jatkajalle
Siksi siis tuleville jatkajille pitäkää puolianne ja vaatikaa oikeuksianne vielä vanhempien eläessä
8)
Nyt menossa siis myyntiluvan vastustaminen.
:'(
-
2005 alettiin tekemään omaan laskuun hommia, suunniteltiin vajaa pari vuotta. Vanha isäntä on mukana käytännössä päivittäin, ei malta olla navetasta pois juuri koskaan. Konehommia ei enää halua tehdä eikä tarvettakaan ole, mutta metsä ja navettahommat maistuu. Vanha emäntä ei enää pysty kuin lapsenvahdiksi eikä muuhun tarvetta olekaan vaikka halua silläkin näkyy olevan. Tilakauppa tehtiin sellaisella hinnalla että vanha pariskunta sai talon naapurista +remonttirahaa ja vähän jemmaa, markkinahinnalla kun ei ole mitään mahdollisuutta kehittää tilaa. Koneet oli lähdössä kunnossa kiitos siitä vanhalle parille, peltoa 50ha ja lehmiä 25 huonokuntoisessa navetassa. No sitten menikin rahaa kun navetta rempattiin ja laajennettiin 40 lehmälle, peltoa ostettiin siten että päästiin nykyiseen n.140ha:aan. On tehty hallia, pihaa ja muuta mutta paljosta velasta huolimatta nyt tuntuu että tila on sellaisessa kunnossa että jossain vaiheessa on mahdollisuus tehdä tulosta.
Vanha isäntä on mahdollistanut sivubisnekset ja tilan kehittymisen omalla työpanoksellaan, kunhan vaan malttaisi himmailla kun on vielä kunnossa. Vaikka asioihin puuttuminen joskus ottaa pannuun, helpottaa kun tajuaa että lopullinen valta ja vastuu on minulla itselläni. Kyllä pitää vain osata arvostaa apua silloin kun sitä vielä saa.
Monenlaisia lähtökohtia sitä on...lähipiirissä on semmoinen, että spv- kaupassa v. 2003 tuli kahdeksan vuotta vanha pihattonavetta elukoita vain puolillaan, peltoa hehtaari/lehmäpaikka, kalusto 60-70-80 -luvulta ja reilu parisataatuhatta velkaa. Kaupanpäälle vielä vanha isäntä asumaan samaan huusholliin, kun rahaa ei jäänytkään siihen toiseen asuntoon. On jokin asia muuttunutkin, mutta vielä on kova työ, että siitä selviää. Kehittämiseen ei juurikaan ole resursseja.
-
Onko entisiä velkoja?
Missä kunnossa konekalusto ja rakennukset?
Pellot?
Jos karjan keskituotos on 10000 hujakoilla, velkoja ei kovin montaa kymppiä, konekalusto semmosessa jamassa ettei kaikkia tarvii heti uusata ja pellot lähellä ja ok kunnossa niin ei muutakun spv:tä suunnittelemaan...
Mutta ne isot mersssut ja ökymaasturit saat unohtaa :'(
Mitäs mä mersulla tai maasturilla tekisin :) Keskituotos on valtakunnan keskiarvossa, parannettavissa kyllä ja tuleekin paranemaan. Velkoja ei ole, mut investointipaineita kyllä. Navettaa tarvis kiireesti korjata, joko peruskorjata vanha kunnolliseksi tai rakentaa uutta, mutta veikkaan, että peltoalan ollessa rajallinen (kun ei meinaan saa edes sitä robotillista) ei taida investointiin saada pankilta minkäänlaista rahaa :(
tee kana- tai töpselikoppi.. :o ;D ;D
-
2005 alettiin tekemään omaan laskuun hommia, suunniteltiin vajaa pari vuotta. Vanha isäntä on mukana käytännössä päivittäin, ei malta olla navetasta pois juuri koskaan. Konehommia ei enää halua tehdä eikä tarvettakaan ole, mutta metsä ja navettahommat maistuu. Vanha emäntä ei enää pysty kuin lapsenvahdiksi eikä muuhun tarvetta olekaan vaikka halua silläkin näkyy olevan. Tilakauppa tehtiin sellaisella hinnalla että vanha pariskunta sai talon naapurista +remonttirahaa ja vähän jemmaa, markkinahinnalla kun ei ole mitään mahdollisuutta kehittää tilaa. Koneet oli lähdössä kunnossa kiitos siitä vanhalle parille, peltoa 50ha ja lehmiä 25 huonokuntoisessa navetassa. No sitten menikin rahaa kun navetta rempattiin ja laajennettiin 40 lehmälle, peltoa ostettiin siten että päästiin nykyiseen n.140ha:aan. On tehty hallia, pihaa ja muuta mutta paljosta velasta huolimatta nyt tuntuu että tila on sellaisessa kunnossa että jossain vaiheessa on mahdollisuus tehdä tulosta.
Vanha isäntä on mahdollistanut sivubisnekset ja tilan kehittymisen omalla työpanoksellaan, kunhan vaan malttaisi himmailla kun on vielä kunnossa. Vaikka asioihin puuttuminen joskus ottaa pannuun, helpottaa kun tajuaa että lopullinen valta ja vastuu on minulla itselläni. Kyllä pitää vain osata arvostaa apua silloin kun sitä vielä saa.
ammattikoulun työharjoittelut on ainoita hommia jotka on oltu muilla töissä. 13 ikäinen taisin olla kun paalausta muille aloitettiin, ja meikäläisestä tuli talon ainoa paalainkuski. No monenlaista hommaa on testattu mutta kaikki omaan laskuun.
Ookko ollu päivääkään viaraalla töis?? vai koneenpäällä "kehosta" asti 8)
-
13 on suht korkea ikä aloittaa
Itse aloitin jo 3 v
Jee eh heh hee
8)
-
13 on suht korkea ikä aloittaa
Itse aloitin jo 3 v
Jee eh heh hee
8)
Huom! "MUILLE" Kaikki eivät välttämättä suhtautuisi asiaan myönteisesti, että on kortiton töissä.
-
13 on suht korkea ikä aloittaa
Itse aloitin jo 3 v
Jee eh heh hee
8)
Huom! "MUILLE" Kaikki eivät välttämättä suhtautuisi asiaan myönteisesti, että on kortiton töissä.
Mä aloitin urakoinnit 5 vuotiaana. Hain pellolta lopetetun loukkaantuneen peuran, poliiseille, kun transiitti ei olis pellolla kulkenut. Kolmevitosen otin kärryineen mäkistartilla vinttisillasta, peura haettiin autolle ja poliisi kysyi minulta "paljonkos otat rahtia?" Siinä jäi kossilla suu auki, kun ei ymmärtänyt mitä se kysyi.... Eikä kukaan ihmetellyt toimitusta. Toista se olis nykypäivänä.....
-
Meillä suunnittelua tehty noin vuosi ja pariviikkoo sitte ennakko kirjoihin nimet laitettiin. Kauppa tehdään vuoden alkupuolella.
Hintaa maksan sen verran ettei tartte lahjaveroa maksaa. 20 vuotta vanha pihatto ja tarvittavat koneet, pellot ,jonkin verran metsää ja paritalo. Kaikki tämä B-alueella. Paritalon toiseenpäähän jää vanhalle parille asunto- oikeus 5 vuodeksi ja vaihdetaan myös asuntoja niin että saavat osuuteni kaupunki kaksioista, josta jo puolet omistavat. Jättävät myös metsäpalstat iteselleen jotka eivät rajoitu peltoihin ja sitä mettää jää kuitenkin tuplasti sen mistä 30 vuotta sitten liikkeelle lähtivät. Ja yx Valmetti taitaa myös jäädä siksi että jos mun mahdollinen leski joskus laittaa kaiken myyntii niin ei kuulemma lesken aasian ajajat paljon suullisista sopimuksista perusta.
Mun sisaruksille antavat ennakko perintönä kuudesosan kauppahinnasta kummallekkin. Ettei käy niin että sitten jos saavat ennen perunkirjoituksia omaisuutensa tuhlanneen niin ei tarvitse käräjille lähtee sen takia että olisin saanut selvää etua eivätkä he olisi saaneet mitään. Tämä agrian neuvojan kanta asiaan ja on nyttenkin todistajan oikeudessa kyseisen laisen tapauksen johdosta.
Hintaa sorvattu niin että irtaimisto siirtyy lahjana että saadaan poistopohjaa kasvatettua metsä ja maatalouteen.
Hinta tuntuu jonkin verran kovalta mutta kun laski kaikkien vanhojen koneiden arvoja yhteen niin jo niistä ja talon arvosta tulee reilusti yli tämä kauppahinta jos sen niin haluaa laskea. Lehmiä oon ajatellu pitää nyt alkuun sen kolme vuotta että saa sen tulorajan täyteen ja viljellä pitää 6 vuotta jonka ajan isä nuorempana on lutulla. 5 vuotta toivon että se jaksas autella kun kestää sen tuppeensahatun koivun niin kauan kuivua jotka sille viime kesänä sahattiin tosin minkä hän sitten kesämökin laajennukselta ehtii. Mutta eikai sitä osaa lopettaa jos 30 vuotta aamu seiskasta iltaan on joka päivä painanut, vaikkakin aina muistaa sanoa että ettei joutenoloo tartte opetella.
Lainat tulee omiin nimiin ja avokki saa jatkaa ainakin toistasex kirkolla hoitajana, ottakoon sitten vaikka virkavapaata jos haluaa ruveta lehmien kanssa enemmän touhuamaan. Ja taitaa se vähän haluta mix ei haluais onhan ne niin lutusia!
Pankin johtajakin kyllä "ilmasella" aamupalalla kyseli et millos sitä navettaa laajennellaan kun kävin hattukourassa raahaa kysymässä. Ryhtikin parani 5astetta heti!
Paljon sekavaa tekstiä mutta sen tää Balin aurinko 38 astetta tekee. Piti lähtee viel loppulomalle ennen sitä tosi paikkaa. ;D
-
Hinta tuntuu jonkin verran kovalta mutta kun laski kaikkien vanhojen koneiden arvoja yhteen niin jo niistä ja talon arvosta tulee reilusti yli tämä kauppahinta jos sen niin haluaa laskea. Lehmiä oon ajatellu pitää nyt alkuun sen kolme vuotta että saa sen tulorajan täyteen ja viljellä pitää 6 vuotta jonka ajan isä nuorempana on lutulla. 5 vuotta toivon että se jaksas autella kun kestää sen tuppeensahatun koivun niin kauan kuivua jotka sille viime kesänä sahattiin tosin minkä hän sitten kesämökin laajennukselta ehtii. Mutta eikai sitä osaa lopettaa jos 30 vuotta aamu seiskasta iltaan on joka päivä painanut, vaikkakin aina muistaa sanoa että ettei joutenoloo tartte opetella.
Eli lehmiä pidät saadaksesi täyden aloitustuen ja korkotuen, peltoa saadaksesi helpotukset lahjaverosta ja 6 vuoden päästä on se isompi palkkapäivä kun pistetään tila lihoiksi/vuokralle? Ja isukki vielä hoitaa käytännössä hommat siihen asti? 8) Ei ihme että pitää vähän sisaruksia voidella (ja sekin tietty luopujien rahoilla).
-
Meneekö tuo perfektin tapaus lopulta siihen, että tuo perikunta laitetaan konkurssiin, ja lopulta teroman ostaa sen tonttimaan pakkohuutokaupasta?? Eihän kai velkoja ole perittävä??
http://www.youtube.com/watch?v=asDrhPL_AnI&feature=related
Kyllä kait velatkin lopulta lankeaa pesälle tai ainakin toimtusta hakeneille jäsenille
Aikaa nyt siis mennyt vasta 3 vuotta ja on sentään jo saatu mökin tyhjennys tehtyä pakkoaikataulutetusti vaikka myyntiluvasta ei ole vielä hajuakaan pitkään aikaan. Pesän 5000 eeroa siis meni jo pesänjakajan laskuihin ja nyt ollaan vahvasti pakkasella
On muuten hirmuinen valta tuolla pesänjakajalla , sille ei juuri voi mitään ? Hän tekee homman aivan kuten haluaa,,,,
Tässä tapauksessa pilkkoen asiat osiin ja suorittaen niitä käänteisessä järjestyksessä esim juuri tuo pakko tyhjennyt; Yleensähän ensin myydään jotain asuntoa / mökkiä ja vasta sitten ostajan jälkeen tyhjennetään,,,,
yms kivaa
huh
ps ensiviikolla jokin SPV tilaisuus oli sontasiionissa ilmoitus,,,, tulevat jatkajat sinne MArs
:(
-
Hinta tuntuu jonkin verran kovalta mutta kun laski kaikkien vanhojen koneiden arvoja yhteen niin jo niistä ja talon arvosta tulee reilusti yli tämä kauppahinta jos sen niin haluaa laskea. Lehmiä oon ajatellu pitää nyt alkuun sen kolme vuotta että saa sen tulorajan täyteen ja viljellä pitää 6 vuotta jonka ajan isä nuorempana on lutulla. 5 vuotta toivon että se jaksas autella kun kestää sen tuppeensahatun koivun niin kauan kuivua jotka sille viime kesänä sahattiin tosin minkä hän sitten kesämökin laajennukselta ehtii. Mutta eikai sitä osaa lopettaa jos 30 vuotta aamu seiskasta iltaan on joka päivä painanut, vaikkakin aina muistaa sanoa että ettei joutenoloo tartte opetella.
Eli lehmiä pidät saadaksesi täyden aloitustuen ja korkotuen, peltoa saadaksesi helpotukset lahjaverosta ja 6 vuoden päästä on se isompi palkkapäivä kun pistetään tila lihoiksi/vuokralle? Ja isukki vielä hoitaa käytännössä hommat siihen asti? 8) Ei ihme että pitää vähän sisaruksia voidella (ja sekin tietty luopujien rahoilla).
No ehkä vähän kärjistit, mutta käytännossä ihan mahdollista ja laillinen järjestely. Pelloistakin riittää kunhan olennainen osa on viljelyssä eikä metsää tarvitse ollenkaan. Ettei tarvitse odottaa edes kuutta vuotta! Kauppa mikä kauppa ja tää niin peini tila ettei ilman lehmiä saa tarpeeksi maataloustuloja. On se itelle helpottavaa kun tietää ettei ole elinkautista saamassa. Sisaruksilla ei ollut yhtään mitään vaatimuksia, eivätkä vielä edes tiedä että rahaa on mahdollisesti tulossa. Itselle kertynyt jo kolme ammattitutkintoa eikai sitä jokainen kolmekymppinen tiedä mitä isona haluaa tehdä? ;D
-
ps ensiviikolla jokin SPV tilaisuus oli sontasiionissa ilmoitus,,,, tulevat jatkajat sinne MArs
:(
Juu Saloon AMK:lle tarttis mennä kuunteleen kun MTK:n ja Proagrian "tärkeät" herrat puhuvat asiasta ja sen vierestä...
-
Mä aloitin urakoinnit 5 vuotiaana. Hain pellolta lopetetun loukkaantuneen peuran, poliiseille, kun transiitti ei olis pellolla kulkenut. Kolmevitosen otin kärryineen mäkistartilla vinttisillasta, peura haettiin autolle ja poliisi kysyi minulta "paljonkos otat rahtia?" Siinä jäi kossilla suu auki, kun ei ymmärtänyt mitä se kysyi.... Eikä kukaan ihmetellyt toimitusta. Toista se olis nykypäivänä.....
Olikos silloin jo Heikki Mäki nimismiehenä?
-
Ilmeisesti
Olikin oikein täys mulkku, varsinkin farmereita ja metsästäjiä kohtaan
Samatan kuulemma veljensä joka lähti joltain paikkakunnalta pois ja muuton tehnyt autoilija sanoi ;
Ei sitten maksa muutto mitään kun susta P*****eestä päästiin eroon
:o
-
Nyt selvisi vielä että pesän selivittäjän maarännyt käräjätuomari sai Forssasta kenkää ajeltuaan huppelissa ,,,,,HUH
SPV tilaisuus oli sontasiionissa ilmoitus,,,, tulevat jatkajat sinne MArs oliko se yli huomenna ?
katsokee MT viikon takaa
8)
-
Meneekö tuo perfektin tapaus lopulta siihen, että tuo perikunta laitetaan konkurssiin, ja lopulta teroman ostaa sen tonttimaan pakkohuutokaupasta?? Eihän kai velkoja ole perittävä??
Sirkussonni lienee tunteakin Lakimies viljelijät
http://www.facebook.com/media/set/?set=a.364515029355.152152.638104355&type=3
Luulin että heillä olisi ollut ymmärrystä maatalouteen
kun kerran sitä mainostavat kotisivuillaan, mutta ei !
http://www.asianajot.fi
Vain hakijatahon kaupunkilaisten muutaman tonnin saamista edesautetaan eikä oteta huomioon minun elinkeinolle tulevaa haittaa kun alue joka menossa lihoiksi laittoon on metsän 4 ha ja pellon 6 ha keskellä.
Näyttää muuten siltä että perintöä ei tulekaan hakijoille kun nyt on jo pesän varat 5000 e mennee pesänjakajan laskuihin kolmesta kokouksesta a 1500 e / 40 min ja loppulasku tulematta joten voi olla että peritään velkaa eli lasku tulee lopuksi kaikille ?
Jos olisi kauppa tehty aikanaan hulmin tekemän ( Kanakumppanien isä Agronoomi )
http://www.kanakumppanit.com/
suunitelman mukaan ei nyt menossa olevaa tappelua olisi koskaan tullutkaan.
Suunnitelmassa siis oli koko tila jatkajalle
Siksi siis tuleville jatkajille pitäkää puolianne ja vaatikaa oikeuksianne vielä vanhempien eläessä
8)
Nostetaan vähän kun tänään on se SPV ilta
3070
menee edustamaan raatia sinne, ja kertoo kuulumiset huomenna ?
:-X
-
KAUHEA TAPAUS
MITEN JAKSAT OLLENKAAN
-
Mä aloitin urakoinnit 5 vuotiaana. Hain pellolta lopetetun loukkaantuneen peuran, poliiseille, kun transiitti ei olis pellolla kulkenut. Kolmevitosen otin kärryineen mäkistartilla vinttisillasta, peura haettiin autolle ja poliisi kysyi minulta "paljonkos otat rahtia?" Siinä jäi kossilla suu auki, kun ei ymmärtänyt mitä se kysyi.... Eikä kukaan ihmetellyt toimitusta. Toista se olis nykypäivänä.....
Olikos silloin jo Heikki Mäki nimismiehenä?
Juu, oli kai, mutta isäukko oli myös lautamies, ja poliisi maanviljelijätuttu... Enää ei ole maajussipolliisia paikkakunnalla, ei edes ratsupoliisiakaan enää..... ;)