Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: mikki - 05.07.10 - klo:13:44
-
ennen ollunna timotei nurmia ja n.3 vuotta sitten alettu vaihtaa ruokonarooksi,ensimmäiset retua,nyt viimeset koraa.nyt tosiaan alkaa melkein kaikki lohkot olla sitte ruokonataa.niin tasasesti joka vuosi alkanut keskituotos laskeen,niin mitäs ootta tästä mieltä,johtuuko ruokonata rehusta,jotta pitääskö sitä alkaa takas timoteihin palata,vai onko tää ny jotaki muuta?osaamattomuutta?
-
kovin vaikea sanoa noin suppeiden lähtötietojen perusteella...
-
yksinkertaasesti sanottuna lypsättääkö ruokonatasäilörehu huonommin ku timotei,muilla tälläsiä havaantoja?
-
yksinkertaasesti sanottuna lypsättääkö ruokonatasäilörehu huonommin ku timotei,muilla tälläsiä havaantoja?
On havainto ja suht`koht varma tieto: Ruokonata ei ole lypsäville lehmille mitenkään eduksi. Älä laita ruokonataa jos vanhat rehukasvit ovat tuottaneet riittävästi satoa. Oikein kuivissa pelloissa ruokonata tuottaa satoa eli sellaisiin se on ihan ok kasvi.
Eli: Lypsättää huonommin sanoo analyysi mitä tahansa.
-
Onko sinulla puhdas ruokonata nurmi? Minusta ruokonataa voi laittaa vain seoksena timotein kanssa ja silloinkin enintään suhteessa 20%/80% (ruokonata/timotei).
Minä olen kylvänyt viisi vuotta suhteella 25%/75% ja tuloksena on paljon rehua jonka sulavuus on hieman tavoiteltua alhaisempi. Nyt on tosin maitomäärä ollut parempi kuin ennen, johtuneko siitä että olen alkanut syöttää kevät- ja syysrehua sekaisin?
Jatkossakin aion ruokonataa kylvää, mutta miedommalla seossuhteella. Sadon tuottajana minusta varmempi kuin timotei. ei kärsi niin pahasti kuivuudesta syväjuurisena kasvina.
-
Tällä hetkellä viimeinen vuosi ruokonataheinikoita menossa, en oo kyllä onnistunut sellaiseen aikaan rehua tekemään että olisi tullut lypsättävää rehua, puhumattakaan mistään ydinpolttoaineesta. Vielä kruunuksi seoksessa Grinstad-timoteitä, niin eipä ole ainakaan kuitua puuttunut.. Ja määrää on kyllä ollut piisalle asti, siitä ei pääse moittimaan.
Noh, ensi vuonna alkaa uusi aikakausi, toivotaan että suunta on parempi!
-
valamista seosta,muistaakseni 30 nata 70 timoteita.meillon raskahia savimaita ja joskus aikaa ku oli huono rehu vuosi puhuttiin jotta narasta tulis paremmin tällääsis mais,jotta sitä sitte.toki kyllähän sitä on tullu.analyysitki tosiaan näyttäny ihan ok:ta.mutta kyllä nyt taitaa vaihtua timotei takaasi.kiitoksia vastauksista
-
Muutaman vuoden on nyt ollut timotei-ruokonataseosta, enkä nyt sen piikkiin laittaisi keskituotoksen laskua, vaikka vajaa 500 kg ennätyksestä onkin tultu alaspäin. Viime vuonna sulavuutta tuli liikaakin ja tänä vuonna otettiin rehunteon aloitus hieman rauhallisemmin. Naapurikylällä tehtiin rehu pari viikkoa ennemmin kuin meidän viimeinen siilo ja olisi mielenkiintoista tietää niiden rehuarvoja. Tänään tuli postissa korjuuaika-analyysin tulokset 23.6 tehdystä siilosta: D-arvo 68, raakavalkuainen 13,9, NDF 60,4 ja sokeri 112. Huonompaakin odotin...
-
Jos sitä ruokonataa viljelis timotein kans seoksis niinkuin edellä mainittu ? Mitä jos seokseen lisäisi nurminataakin? Entäs jos on kuivia poutivia maita niin kokeilis apilaa, sinimailasta, joilla myös hyvä kuivuudenkesto, siis timotein tai timotei-nurminadan taikka timotei-nurminata-ruokonataseosten kaverina ? Mielestäni puhdasta timoteitä ei kannata viljellä, vaan kasvilla pitää olla jokin kilpailukasvi ja "sadonturvaaja".
Viimevuosina kylvetty timotei-ruokonataseoskia suhteella 70-30. Tänä vuonna teetettiin seos jossa kahtalajia timoteitä 60 nurminataa 25 ja ruokonataa 15 (muistaakseni) Lisäksi on alettu opetella apilan ja sinimailasen ja sirppimailasen vilytekniikoita seosnurmissa ja puhtainakin kasvustoina pieninä "koepläntteinä"
Meillä kuivia ja kosteitakin maita ja ruokonata viihtyy jokapaikassa lähes poikkeuksetta.
Tuli mieleen että on viimevuosina jalostaneet Rainataa jolla ruokonadan kuivuudenkestävyys ja raiheinäin sulavuus(tai näin ainakin kertoneet). Tätäkin kokeillaan ensimmäistä kesää ja eka sato oli lähes mahdoton...
-
Onko näiden laitumien kanssa, jotain spesiaaliseosta olemassa ????
-
Onko näiden laitumien kanssa, jotain spesiaaliseosta olemassa ????
Laitumeen ei liikaa nataa, apilaa, raiheinää :P
Eli timotei ja seokseen jotain lisää max35%
-
Samoilla linjoilla kuin edelliset kirjoittajat.
Ruokonataa 10 - 20% loppu pääosin timoteita ehkä nurminataa hiukan.
-
On 5-vuoden kokemus ruokonadasta, ja meillä valmiilla timotei-ruokonata-nurminata seoksella on ruokonata vallannut tilan muilta 4 vuodessa (yleensä nurmet on säilörehuna 4-5vuotta). Tutoksessa ei ole huomattu eroa aiemman suhteen.
Meillä huomattu ettei paalissa kelpaa yhtä hyvin, kuin tornirehuna. Tehdään kylläkin paaliin suht myöhään, lähes heinänä ja syötetään vain muutama kilo pitempäna kortena lyhyen sekaan. Meidän johtopäätös on se, että tornissa lautaset sekottaa rehua, jolloin terävät reunat pehmenevät ja lehmä syö paremmin, kuin paaliin vain pakattua rehua.
Nyt kun tullaan päättämään nurmia, niin siemenseoksena on timotei-rainata-nurminata, joista kokemusta kahdelta vuodelta ja huomattu ettei lehdet ole yhtä teräviä kuin ruokonadalla ja muutkin lajit pysyvät mukana (siis ainakin 2-vuotena).
Ruokonata siis saa jäädä pois, ainakin meidän seoksista
-
Hyvä ku ei oo tullu sekaannuttua, timotei-nurminata seoksella menty. Vaikkei nuo emot niin vaativia rehun suhteen olekaan, niin satotaso nousi rutkasti pelkkään timoteihin verrattuna.
-
Itse viljellyt ruokonataa pian 10v,ja kunhan sen riittävän ajoissa tekee kyllä sillä maitoa tulee.
Se kannattaa toki huomioida,et kolmannen vuoden jälkeen pellossa pelkästään ruokonataa.
Olen kokeillu täydennyskylvää timoteita sekaan,onnistuu vain todella aikasin keväällä tehtynä,r.nata on niin rehevä.
Mut nyt huomaa missä r.nataa,kun vettä tullu niukasti :D
-
Minä olen täydennys kylvänyt timoteilla, se varmaan tasoittaa seossuhdetta. Täydennyskylvö heti kun lumi on sulanut.
Nyt viikko niiton jälkeen ruokonata on jo 25-30 senttiä pitkää...
-
oha tuota rettuo tullu vilejeltyö, soppii hyvin semmosille lohkoelle joeta ei poroaeta kierrä, se kun ei oo niin makosata ku timotei. Juolavehenäkkää ei oekein porroelle maestu, että ei sen sejassa ooo liijjemmälti paskoja. Ruokonata on muuten pirun tihkasta ajettavvaa kelasilippurilla, ei meinaa mennä läpitte torvesta.
-
Nyt viikko niiton jälkeen ruokonata on jo 25-30 senttiä pitkää...
Tuo jälkikasvukyky onkin paras ominaisuus ruokonadalla. Se pomppaa niiton jälkeen parissa viikossa sen 25cm ja mielestäni sopivalla tavalla varjostaa, jolloin hitaammin kasvuun lähtevät eivät "pala". Seoksessa tuo aikaisemmin mainittu 10-20% on riittävä. Itsellä on Tilasiemen savimaan coctail (eli siinä vähä kustakin) ruokonata, timotei, koiranheinä, englanninraiheinä. Seossuhteita en muista varmaksi, mutta ruokonataa oli 10% muistaakseeni.
-
samaa mieltä että täydennyskylvö parempi tehdä pelkällä timoteilla ja savikoolla aivan eherotoon kasvi tuo ruokonata....
-
Ja poutivilla hietikoilla. Tai jokin muu timoteita paremmin kasvava nurmilaji. Englannin raiheinää on nurmissa ja on menestynyt oikein hyvin. On varmasti maistuvaa rehua :P Seoksia kyllä itse suosittelen, kun noissa rai- ja ruokonadoissa on melkoisen mätästävä kasvutapa ja sitten rikat pääsee iskemään tyhjiin paikkoihin. Retu ruokonata on varmaankin kaikista ruokonadoista ruokinnallisesti huonoin. Jos menee vähänkin vanhaksi niin ei kelpaa lehmille >:( Koraa tällä hetkellä seoksessa mukana. Ensi vuotta odottelen mielenkiinnolla kun otettiin eteläetelä suomesta seosta missä 30 % puna-apilaa ja loput kolmea erilaista englannin raiheinää. Tällä hetkellä tuolla seoksella täydennyskylvetyt on aika hurjassa kasvussa ja suojaviljan alla näyttää tosi hyvältä ::)
-
Emolehmien kanssa on elämä helppoa. Ei niillä ole käsitystä mistään maittavuuksista ja sulavuuksista, määrää vaan. Poutivilla mailla poudankesto on ainoa kriteeri ja ruokonata on hyvä kasvi. Koiranheinä on luotettava sadontuottaja, lypsättäjä joutuu unohtamaan Artturit ja olemaan todella kärkkäästi liikkeellä. Taitaa se 4 satoa kesässä olla sopiva?
-
Onko kenelläkään vielä kokemuksia Karoliina-ruokonadasta, sitä ainakin mainospuheissa kehutaan sulavemmaksi kuin Retu tai Kora.
-
Niinpä... sulavuus on noissa mtt:n kokeissa vähän harhaanjohtava käsite jos haluaa lukea vain yhdestä kohdasta. Pitäis katella sitä tähkimisaikaa myös. Ongelmana noissa seoksissa on sopivan ajankohdan löytäminen korjuulle jos seoksen kasvit hyvin erilaisia valmistumisen kanssa. Jos haluaa varman päälle pelata niin laittaa seokseen mahdollisimman yhtä aikaa valmistuvia lajikkeita ja apilalla jos jatkaa niin ei voi mennä pommiin. Gringstad on hyvä timotei lajike noihin ruoko- ja rainatoihin kun näillä leveyksillä vaatii kolme niittoa kuitenkin.
-
Nyt viikko niiton jälkeen ruokonata on jo 25-30 senttiä pitkää...
Tuo jälkikasvukyky onkin paras ominaisuus ruokonadalla. Se pomppaa niiton jälkeen parissa viikossa sen 25cm ja mielestäni sopivalla tavalla varjostaa, jolloin hitaammin kasvuun lähtevät eivät "pala". Seoksessa tuo aikaisemmin mainittu 10-20% on riittävä. Itsellä on Tilasiemen savimaan coctail (eli siinä vähä kustakin) ruokonata, timotei, koiranheinä, englanninraiheinä. Seossuhteita en muista varmaksi, mutta ruokonataa oli 10% muistaakseeni.
;D
-
Onko kenelläkään vielä kokemuksia Karoliina-ruokonadasta, sitä ainakin mainospuheissa kehutaan sulavemmaksi kuin Retu tai Kora.
Tänä keväänä kylvin Karoliinaa. Seoksessa oli ruokonataa 25% timoteita 65% ja puna-apilaa 10%. Saas nähdä mitä syksyllä tulee. ;)
-
about 10 vuotta ruokonataa ollut ja tykkään... tosiaan valloittaa pellon eli tosiaan liki puhdas rn muutassa vuodessa. korjuu mieluummin ekaan satoon liian aikaisessa kuin myöhässä eli herkkä menee vanhaksi. mutta oikealla ajalla korjattuna ammut lypsää. Toinen huomio että 200 kg typpeä liian vähän jos pelto muuten kunnossa (ph, rakenne, vesitalous jne..) eli sato potentiaalia riittää. Mulla tärkein syy kuitenkin satovarmuus.... ;)
-
tällä hetkellä meillä käytössä seuraava satsi:65% timotei, 12% ruokonata, 12% nurminata ja loppu star-apilaa. Ainakin jos jotain parin vuoden kokemukemuksella päätellä, niin tämä on melko toimiva seos jossa sulavuus ja jälkikasvukyky on balanssissa. Apilakin on normaali lannoituksesta huolimatta säilynyt hyvin kasvustoissa. Niin ja keskituotos on tasaisessa vajaan 500kg/v kasvussa.
-
Ruokonadan osuus on vanhoissa nurmissa lisääntynyt.Maittavuus huononee ja tuotos alenee.Tarvitsi lannottaa enemmän laadun takia.
Jos karhot kuivuvat liikaa,rehu on kuivaa puppua joka maittaa huonosti.Ei ruokonataa enää nurmiin.Jos tarvii aina suuria satoja, tilanne on
eri.
-
Ruokonadan ainoa vika on se, ettei se ole timotei. Täällä kaikki nurmikasvit viljellään timoteimiesten opeilla, trossataan massasta ja korjuuaika määritellään tuon maagisen nupin esiintulon mukaan. Ikiaikaisin opein ;D
Likimain kaikki nadat on parhaimmillaan märehtijöille silloin, kun kasvustoa on enintään 2-2.5 katonnia hehtaarilla, 12-15 tuoretonnia hehtaarilla. Näillä nurkilla korjuukertoja nadalla ja raiheinillä silloin on 3 tai 4. Sulavuus on kohdallaan ja valkuainen paremmin hyödynnettävissä. Joku väittää tietysti, että korjuukulut kasvaa, mutta se on kyllä marginaalista. Tonnit korjuussa maksaa, ei hehtaarit.
-
Ruokonadan ainoa vika on se, ettei se ole timotei. Täällä kaikki nurmikasvit viljellään timoteimiesten opeilla, trossataan massasta ja korjuuaika määritellään tuon maagisen nupin esiintulon mukaan. Ikiaikaisin opein ;D
Likimain kaikki nadat on parhaimmillaan märehtijöille silloin, kun kasvustoa on enintään 2-2.5 katonnia hehtaarilla, 12-15 tuoretonnia hehtaarilla. Näillä nurkilla korjuukertoja nadalla ja raiheinillä silloin on 3 tai 4. Sulavuus on kohdallaan ja valkuainen paremmin hyödynnettävissä. Joku väittää tietysti, että korjuukulut kasvaa, mutta se on kyllä marginaalista. Tonnit korjuussa maksaa, ei hehtaarit.
ja jälleen adam puhuu asiaa.
-
meillä timotei- ruokonata (kora) seos suhteessa 60/40 ollut pari nurmikiertoa (8v) käytössä. tympäännyin nurminataan kun se valtasi timoteiltä alaa (samaa en ole huomannut ruokonadan kanssa) ja kasvoi vanhemmissa nurmissa tiheässä jolloin letkulevitetty liete tahtoi nousta nurminadan mukana ylös.lisäksi nurminata tahtoo helposti lakoutua. ruokonadassa vahva tyvi joka pitää lehden irti maasta ja näin ollen lietteenlevitys pidempäänkin kasvustoon onnistuu ongelmitta. ruokonadassa sankka juuristo joka auttaa etenkin turvemailla kantavuudessa!!! juu ja kolmen niiton kasvihan se on eikä sovellu laitumelle karkean lehden takia. kokeilussa hehtaarin lohko puhdasta ruokonataa taitaa olla viides vuosi eikä suurempia taantumisen merkkejä(helevetin kivinen lohko ei kehtaisi kyntää). satoisa kasvihan se on ei maha mittään, meillä ollut aina lehmiä enempi kuin peltohehtaareita niin on joutunut panostamaan myös tuohon lajike valintaan,ja nautalehden listoilla nimi tukevasti niin kaipa ne lehmät on lypsänytkin. Retuakin kokeiltu se jäi kokeiluksi ero huima Koraan nähden keväästä lähtien (saman lohkon sisällä) tänävuona kokeilussa Karoliina
tässä pari analyysiä tältä vuodelta
D-arvo > 74,8 %/ka
Kuiva-aine > 35,6 %
Raakavalkuainen > 15,9 %/ka
Kuitu (NDF) 51,4 %/ka
Sokeri > 178 g/kg ka
Rehuarvot SJ >
Ry-arvo > 1,02 ry/kg ka
Korvausluku > 2,7 kg/ry
OIV > 91 g/kg ka
PVT > 4 g/kg ka
D-arvo > 72,7 %/ka
Kuiva-aine > 57,0 %
Raakavalkuainen > 10,2 %/ka (NURMISEOKSESSA VALKOAPILAA MUKANA VISU EI ANTANUT LAITTAA KUIN 150 KG SALPIETARIA HA.LIETETTÄ LEVITETTY SYKSYLLÄ)
Kuitu (NDF) 55,2 %/ka
Sokeri > 204 g/kg ka
Rehuarvot SJ >
Ry-arvo > 0,99 ry/kg ka
Korvausluku > 1,8 kg/ry
OIV > 85 g/kg ka
PVT > -42 g/kg ka
edellisvuoden
pH > 5,21 alle 4,74 (ka 40,6 %)
Ammoniakkityppi > 1 %/kok.N alle 7
Maito- ja muurahaishappo > 12 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 3 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 20 %/kok.N alle 50
Sokeri > 157 g/kg ka yli 50
Koostumus LL >
D-arvo > 72 %/ka yli 68
Kuiva-aine > 40,6 %
Raakavalkuainen > 14,8 %/ka yli 14
Solunseinäkuitu (NDF) > 53,1 %/ka yli 50
Rehuarvot LL >
Ry-arvo > 0,99 ry/kg ka
Korvausluku > 2,5 kg/ry
OIV > 88 g/kg ka yli 78
PVT > -1 g/kg ka yli -5
Syönti-indeksi > 120 yli 90
ME-indeksi > 124 yli 85
JA REHUHAN KORJATAAN NOUKINVAUNULLA AUMAAN/ TORNIIN KUKA TYHMÄ SITÄ VETTÄ NYT PELLOLTA AJAA KUN SITÄ SAA HANASTAKIN. LEHMÄT SYÖVÄT KUIVA-AINEKILOJA EI KUUTIOITA
ja vielä yksi
5,04 alle 5,52 (ka 60,1 %)
Ammoniakkityppi > 2 %/kok.N alle 7
Maito- ja muurahaishappo > 7 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 2 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 21 %/kok.N alle 50
Sokeri > 222 g/kg ka yli 50
Koostumus LL >
D-arvo > 70 %/ka yli 68
Kuiva-aine > 60,1 %
Raakavalkuainen > 11,0 %/ka yli 14
Solunseinäkuitu (NDF) > 49,6 %/ka yli 50
Rehuarvot LL >
Ry-arvo > 0,96 ry/kg ka
Korvausluku > 1,7 kg/ry
OIV > 84 g/kg ka yli 78
PVT > -32 g/kg ka yli -5
Syönti-indeksi > 109 yli 90
ME-indeksi > 111 yli 85
-
Ruokonadan ainoa vika on se, ettei se ole timotei. Täällä kaikki nurmikasvit viljellään timoteimiesten opeilla, trossataan massasta ja korjuuaika määritellään tuon maagisen nupin esiintulon mukaan. Ikiaikaisin opein ;D
Likimain kaikki nadat on parhaimmillaan märehtijöille silloin, kun kasvustoa on enintään 2-2.5 katonnia hehtaarilla, 12-15 tuoretonnia hehtaarilla. Näillä nurkilla korjuukertoja nadalla ja raiheinillä silloin on 3 tai 4. Sulavuus on kohdallaan ja valkuainen paremmin hyödynnettävissä. Joku väittää tietysti, että korjuukulut kasvaa, mutta se on kyllä marginaalista. Tonnit korjuussa maksaa, ei hehtaarit.
ja jälleen adam puhuu asiaa.
Niin kumpi oli ensin, muna vai kana? ;D Aatami rallattelee noukkarin kanssa pitkin sadan hehtaarin nurmikoita ja iloitsee siitä miten tonnit maksavat eivätkä hehtaarit. ;D Kuormaan saa kiertää pari hehtaaria, ajamisen ilosta ja matojen surusta.
-
Millonkas aatamille on noukkari tullu :P
Oma käsitys kanssa näistä uusista nurmikasveista on ettei niitä osata korjata riittävän varhain, jolloin tietenkin sulavuus on huono ja kortinen tavara ei kelpaa kuin nuorkarjalle. Meillä meni pari vuotta sitten rainatakasvusto pahasti yli ja oli tosi riittoisaa rehua. Korsi on kuin rautalangan pätkä. Riittävän ajoissa kun tekee niin ei mitään ongelmaa syöttämisen kanssa. Korjuunäytteet kannattaa varmastikin ottaa jos ottaa viljelyyn uusia lajikkeita joiden "käyttäytymisestä" ei ole varma ::) Taas kerran jälkiviisaus on se suurin viisaus ;D
-
Niin kumpi oli ensin, muna vai kana? ;D Aatami rallattelee noukkarin kanssa pitkin sadan hehtaarin nurmikoita ja iloitsee siitä miten tonnit maksavat eivätkä hehtaarit. ;D Kuormaan saa kiertää pari hehtaaria, ajamisen ilosta ja matojen surusta.
Mkaipuulta jää aina se jyvä löytämättä....;D
Pienempi massasato merkitsee kevyempää kalustoa, lyhyempää sesonkia ja pienempää sääriskiä. Peltouskottavuus tietysti kärsii, kun ei ole jäähallin kokosta noukkaria alitehosen valtterin perässä....
-
Senverran että tuukka-timoteitä 20 kiloa hehtaari kaudraa 220 kiloo/hehtaari suojaviljaksi ja suojavilja heinäkuun lopulla/elokuun alkuun 2.sadon kaveriksi. Tai sitte paalataan sitte ku parhaimmaksi näkee. Ruokonataa kokeeksi poudan arimmille nevoille, jos joku vaikutus on ollunna niin maittavuus huonontunut. vanhakunnon 25 nurminataa 75 timoteitä on taasen tuttu ja turvallinen seos.
Mitä timoteilajikkeista, niin aikaki iki on semmosta että eihjuva säilörehulajike, D-arvo laskee ko Ojalan fentissä kierrokset 10 motin kusikärryn edessä..