Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Courtney1 - 13.06.10 - klo:11:38
-
Nonii, eli kävipä näin, että Courtney teki piiiiitkät vuokrasopimukset peltoihin, jotka pääosin turve/suopeltoja. Käytännön kokemuksia kaipaisin, kun olen pienessä päässäni pohtinut josko laittaisin ne nurmi+typensitojakasvi -seoksella jatkossa ihan nurmirehutuotantoon, lhp tai riistapelto ei tule olemaan vaihtoehto, kun tarvii saada lisää säiliörehua, kun elukkamäärätkin tulee kasvamaan...mut se on toinen tarina... Millä kasvivalinnoilla saisi kantavuutta peltoihin, eli millaisia kasvivalintoja te muut "turvenuijat" olette käyttäneet? Mikä typensitojakasvi toimii kokonaisedullisesti mielestänne parhaiten? Miten uudistelette tälläisiä märkiä plutakoita, onnistuuko tavallaan jatketulla paikkauskylvöllä, vanha nurmi kuitenkin merkittävästi parantaa maan kantavuutta? ??? Kokemusta ei ole kuin viljoista turvemailla ja se on kyllä syvältä ja suolesta se vaihtoehto kans!
-
Juolavehnä syväjuurisena ja sitkeänä kasvina lisää turveaan kantavuutta :P
-
Juolavehnä syväjuurisena ja sitkeänä kasvina lisää turveaan kantavuutta :P
Tuo nyt lukee jo oppikirjoissa :-*
-
No, noissa ei taida olla muuta vaihtoehtoa ku niittää kuivana aikana. Timotei-nurminataa kasvaa, märällä kelillä ei mitään asiaa.
-
No, noissa ei taida olla muuta vaihtoehtoa ku niittää kuivana aikana. Timotei-nurminataa kasvaa, märällä kelillä ei mitään asiaa.
Se käytännön tieto olis nyt oikeestaan kaikista kiinnostavin, miten pitkäksi pystyy järkevillä satotasoilla ton nurmen uudistusvälin venyttämään paikkaus- tms kylvöillä? kokemuksia? Mitäs mieltä Bögballe-kylväjät, olisko se tähän toimivin ratkaisu?
-
Ainakaan minä en ole onnistunut käyttämään typensitojakasveja suolla,paskaa,paskaa ja paskaa.Ja kalkkia kenties saveaminen. :-\
Jos kalkita ei ole pakko,eikä pelto porkkaannu,mielestäni ei ole ylärajaa nurmen iän venyttämisessä.Ja voihan sen uusia myrkyttämällä entisen pois ja kylvämällä uuden sen selkään,onnistuu,varsinkin syksyllä,jolloin kosteus piisaa. :)
Tuo saveaminen on erittäin hyvä perusparannus turvemaalle,nopeuttaa lahoamista huomattavasti.Jo kolmenkymmenen vuodenpäästä turpeesta tulee mustaa multaa,mun mielestä parasta peltomaata.Kunhan salaojan ojavali on 8m. 8)
-
Ainakaan minä en ole onnistunut käyttämään typensitojakasveja suolla,paskaa,paskaa ja paskaa.Ja kalkkia kenties saveaminen. :-\
Jos kalkita ei ole pakko,eikä pelto porkkaannu,mielestäni ei ole ylärajaa nurmen iän venyttämisessä.Ja voihan sen uusia myrkyttämällä entisen pois ja kylvämällä uuden sen selkään,onnistuu,varsinkin syksyllä,jolloin kosteus piisaa. :)
Tuo saveaminen on erittäin hyvä perusparannus turvemaalle,nopeuttaa lahoamista huomattavasti.Jo kolmenkymmenen vuodenpäästä turpeesta tulee mustaa multaa,mun mielestä parasta peltomaata.Kunhan salaojan ojavali on 8m. 8)
Siis nyt meni vahvasti maataloushistorian muisteluksi...oletko siis vielä käyttänyt saveamista vai joskus vuonna Elvis savettu niitä sinun turvepeltoja ??? Luulen, että noitakin peltoja hiukan savettu (vai savetettu, miten lie taipuu?) vielä joskus about 50-60 -luvuilla, savihaudoista päätellen. Onhan se ennen ollut varmasti ankeeta duunia, mut pienessä mittakaavassa vois ihan hyvin testata nykyaikasilla vehkeillä, kaivuria vaan peliin! Mielenkiintoisia tietoja, kiitos :)
-
Ei se pelkkä ojaväli, mutta myös pellon pinnan korkeus viereiseen vesistöön.
Pienet suopellot kovan maan välissä pahimpia, pohjavettä tunkee joka puolelta.
Saveus ok, joko kaivurilla kärryyn tai sitten viereisiltä töppyröiltä kyntö+lanaus.
Savikuoppia, tai kuten meilläpäin sanotaan saviläpiä ei kannata tehdä jollei kaipaa rantatontteja. Meidän pelloilla niitä oli siellä täällä rinteissä, olen tasannut ne takaisin pelloksi.
Ei kannata kovasti jauhaa ja kuivatella suota yli tarpeen, kuivatus ja maatuminen pudottaa sen pintaa vääjäämättä.
Ja ellei Courtney ole vielä kyntänyt suopeltoa, voi pinnan alla piillä vielä yksi yllätys, töisevä sellainen...
Nurmen uusinta olisi varminta tehdä glyfolla ja suorakylvöllä, jos on pelko kantavuuden menetyksestä. Ehkä tekisin tuon alkukesästä.
Kuiva suo kyntämällä.
Pelkkä täydennyskylvö tuo juolaongelman.
-
Ainakaan minä en ole onnistunut käyttämään typensitojakasveja suolla,paskaa,paskaa ja paskaa.Ja kalkkia kenties saveaminen. :-\
Jos kalkita ei ole pakko,eikä pelto porkkaannu,mielestäni ei ole ylärajaa nurmen iän venyttämisessä.Ja voihan sen uusia myrkyttämällä entisen pois ja kylvämällä uuden sen selkään,onnistuu,varsinkin syksyllä,jolloin kosteus piisaa. :)
Tuo saveaminen on erittäin hyvä perusparannus turvemaalle,nopeuttaa lahoamista huomattavasti.Jo kolmenkymmenen vuodenpäästä turpeesta tulee mustaa multaa,mun mielestä parasta peltomaata.Kunhan salaojan ojavali on 8m. 8)
Siis nyt meni vahvasti maataloushistorian muisteluksi...oletko siis vielä käyttänyt saveamista vai joskus vuonna Elvis savettu niitä sinun turvepeltoja ??? Luulen, että noitakin peltoja hiukan savettu (vai savetettu, miten lie taipuu?) vielä joskus about 50-60 -luvuilla, savihaudoista päätellen. Onhan se ennen ollut varmasti ankeeta duunia, mut pienessä mittakaavassa vois ihan hyvin testata nykyaikasilla vehkeillä, kaivuria vaan peliin! Mielenkiintoisia tietoja, kiitos :)
Saveaminen on tosi hyvä konsti. Kalkkia ja paskaa lisäksi niin jo alkaa turve muuttua parhaimman laatuiseksi peltomaaksi. 30 vuotta on lyhyt aika pellon historiassa ja pian se hurahtaa ihmiseltäki jos on työn touhussa eikä alkaa vartoa ajan kulumista pellon pientareella.
-
Ei se pelkkä ojaväli, mutta myös pellon pinnan korkeus viereiseen vesistöön.
Pienet suopellot kovan maan välissä pahimpia, pohjavettä tunkee joka puolelta.
Saveus ok, joko kaivurilla kärryyn tai sitten viereisiltä töppyröiltä kyntö+lanaus.
Savikuoppia, tai kuten meilläpäin sanotaan saviläpiä ei kannata tehdä jollei kaipaa rantatontteja. Meidän pelloilla niitä oli siellä täällä rinteissä, olen tasannut ne takaisin pelloksi.
Ei kannata kovasti jauhaa ja kuivatella suota yli tarpeen, kuivatus ja maatuminen pudottaa sen pintaa vääjäämättä.
Ja ellei Courtney ole vielä kyntänyt suopeltoa, voi pinnan alla piillä vielä yksi yllätys, töisevä sellainen...
Nurmen uusinta olisi varminta tehdä glyfolla ja suorakylvöllä, jos on pelko kantavuuden menetyksestä. Ehkä tekisin tuon alkukesästä.
Kuiva suo kyntämällä.
Pelkkä täydennyskylvö tuo juolaongelman.
Niin mikä se töisevä ylläri sitten on? Vai meinaatko niitä suomaasta nousevia puita?
-
Valtavasti puita, kantoja, liekoja, juurakoita :P
Vaaleeta maatumatonta rahkaa, pehmeetä, ei idä, ei kanna, ei kasva, kerrostunutta rahkaa
kuin virsikirjan sivuja , ne niitä ylläreitä on :P
-
Ei tahdo typensitojat toimia noilla mailla. Ensin pitää ratkaista vesiongelma, ojan pohja pitää saada pohjamaahan asti ennen kuin vesi lähtee. Sitten paskaa ja kalkkia. Hyvä jos saisi vielä savea. Pieni määrä muuttaa pellon paljon viljeltävämmäksi.
Kyntämisen olen unohtanut kantojen ja puiden takia, jyrsimellä olen rikkonut pinnan ja kylvänyt siihen. Viime vuonna uusin tuollaisen maan, nyt korjataan ensimmäistä kertaa ruokohelpiä säilörehuksi. Sillä pitäisi olla vahva juuristo ainakin vanhempana. Kestää uusimatta vuosikausia, ei saa häviämään edes Roundupilla.
-
Joo, eipä tollasia entisiä suomaita varmaan kannata mihinkään SM-kyntöjen näyttämöksi tarjota ;D
-
Jos turvekerros ei ole mahdottoman paksu, niin savea (kivennäismaata) löytyy helposti, kun tekee avo-ojista tarpeeksi syviä. Tuttu Nivalassa kaivatti lähes kaksimetriset ojat, laskelmiensa mukaan sellainen 300 kuutiota/ha (eli kolmen sentin kerros) löytyi erittäin edullisesti. Ja sanoi, että muutti pellon viljeltävyyttä todella radikaalisti, myönteiseen suuntaan.
Kun kuivatus on kunnossa, niin typensitojat pärjäävät kaikki. Kosteuden vaivaamille lohkoille valkoapila lienee ainoa vaihtoehto. Ruotsissa vertailivat puna- ja valkoapilaa, 2 ja 3 niiton systeemillä. Valkoapila ja kolme niittoa on hyvä vaihtoehto, jos tarvitsee sulavaa karkearehua. Valkoapila kestää rönsyilevän kasvutapansa vuoksi typensitojakasveista parhaiten myös epäedullisia olosuhteita.
Petri
-
Liekopuita tarkoitin kuten Ojala arvasikin.
Puna-apila on pärjäillyt täälläpäin soilla vuoden tai kaksi, mutta sitten harvenee. Sekä avo- että salaojapellolla.
-
Mites tuo valkoapila sitten noissa säiliörehunurmissa, tuleeko se loppupeleissä rehuun asti vai varisee pellolle? Itse en ole sitä pitänyt kuin laidunnurmissa...
-
Kyllä se perille asti tulee, kun on hyvät lajikkeet ;)