Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Loordi Fordson - 28.01.08 - klo:21:43
-
Tämän päivän Maaseudun Tulevaisuuden sivulla 6 nähdään maataloustukien osuus myyntituloista.
On ihmeen järkyttävää luettavaa. Ihmettelen mm. että Pohjois-Suomi ei olekaan kärjessä maataloustukien osalta verrattuna myyntituloihin. Ja Talojussin seutukin vetää paremman korren kuin meikäläisen alue. Pohjanmaa ja rannikko näyttää tehokkuudessaan esimerkkiä. Näennäisviljelijöitä piisaa joka puolella. Onneksi voi hyvällä omallatunnolla lukea tilastoa...Ja lisäksi tehokkaissa karjatalouskunnissa keskimääräinen tuki tippuu ihmeen alas, eli näennäisviljely rules... ;)
-
Pitänee lukkea, kun ei oo tullu katottuo... se vaen on silleen, että eihä vilijanvilijelijän oo juuri kannattanu panoksiin (ei pyssyn) juuri rahhaa laettaa, kun saalla hehtaarilla elelee tukijaestulloella ku mikäki tesantti kuukausipalakallasa. Vaen jospa se nyt muuttuu meininki, kun vilijan hinta on pilivissä ja apulannoessaki on jo toemitusvaekeuksija.
-
Kolomannes allaisin ol meikäläisen aluve.No kolomanneshan noita on tukia itelläkkii ;)
-
Kolomannes allaisin ol meikäläisen aluve.No kolomanneshan noita on tukia itelläkkii ;)
Sehän kertoo vain tehokkaasta tuotannosta. No toivottavasti saadaan tänne C-alueellekin riittävän hyvät investointituet, niin eiköhän liki 40 %:sta tässsäkin päästä samoihin lukuihin. ;)
-
Osoittaa vain ettei maidontuotanto tarvitse tukia kun myyntitulot ovat niin suuret pölvästi >:(
Ainoa maatalouden muoto joka tarvitsee tukia olosuhteiden takia on viljanviljely. Ihan samalla lailla ne lehmät lypsää täällä kuin muuallakin. Lisäksi rehuvilja on halvempaa kuin muualla Euroopassa.
-
Osoittaa vain ettei maidontuotanto tarvitse tukia kun myyntitulot ovat niin suuret pölvästi >:(
Ainoa maatalouden muoto joka tarvitsee tukia olosuhteiden takia on viljanviljely. Ihan samalla lailla ne lehmät lypsää täällä kuin muuallakin. Lisäksi rehuvilja on halvempaa kuin muualla Euroopassa.
Ei tässä mitään pölvästiä tarvitse olla.... Mutta tarkoitus on herättää keskustelu ainaisesta pohjoisen hyysimisestä tukien suhteen. Tottakai viljanviljely tarvitsee tuet, senverta on viljaa vielä toistaiseksi itelläkin, että tietää mitä se on. Mutta kuinka paljon valuu todelliseen näennäisviljelyyn...Paljon. Ammattiviljelijät ei ole heitä. ;)
-
Osoittaa vain ettei maidontuotanto tarvitse tukia kun myyntitulot ovat niin suuret pölvästi >:(
Ainoa maatalouden muoto joka tarvitsee tukia olosuhteiden takia on viljanviljely. Ihan samalla lailla ne lehmät lypsää täällä kuin muuallakin. Lisäksi rehuvilja on halvempaa kuin muualla Euroopassa.
Suomessa on EU:n ylivoimaisesti suurimmat maitotuet...viljan tuet alle keskitason.
MaasTulli kusettaa, tekisi vertailun eri tuotantosuuntien tuista meillä ja muissa EU-maissa. Kymmenen vuotta sitten tehdyssä ko. tutkimuksessa maidon tuet olivat Suomessa lähes kaksi kertaa suuremmat kuin seuraavaksi suurimman Itävallan tuet. Viljan tuet olivat lähes tasoissa Saksan ja Ranskan kanssa.
-
Osoittaa vain ettei maidontuotanto tarvitse tukia kun myyntitulot ovat niin suuret pölvästi >:(
Ainoa maatalouden muoto joka tarvitsee tukia olosuhteiden takia on viljanviljely. Ihan samalla lailla ne lehmät lypsää täällä kuin muuallakin. Lisäksi rehuvilja on halvempaa kuin muualla Euroopassa.
Suomessa on EU:n ylivoimaisesti suurimmat maitotuet...viljan tuet alle keskitason.
MaasTulli kusettaa, tekisi vertailun eri tuotantosuuntien tuista meillä ja muissa EU-maissa. Kymmenen vuotta sitten tehdyssä ko. tutkimuksessa maidon tuet olivat Suomessa lähes kaksi kertaa suuremmat kuin seuraavaksi suurimman Itävallan tuet. Viljan tuet olivat lähes tasoissa Saksan ja Ranskan kanssa.
Viljan tuet samassa tasossa kuin Saksassa ja Ranskassa. Nyt Jussi lopeta paskanjauhanta. Oliko CAP-tuki, mitä lähinnä em. EU-valtiot saivat, yhtä suuri hehtaaria kohti kuin Suomessa kaikki yhteensä. Ei. Eikä tarvitse olla. Sama pätee myös muihin tuotantosuuntiin, ei meidän olosuhteet ole Keski-Euroopan tasoa. Jo kasvilajien suhteen olemme pahasti karja-ja lihantuotantotaloudessa pahasti jäljessä. Meiltä puuttuu tyystin Euroopan tärkein rehukasvi, maissi.
-
Osoittaa vain ettei maidontuotanto tarvitse tukia kun myyntitulot ovat niin suuret pölvästi >:(
Ainoa maatalouden muoto joka tarvitsee tukia olosuhteiden takia on viljanviljely. Ihan samalla lailla ne lehmät lypsää täällä kuin muuallakin. Lisäksi rehuvilja on halvempaa kuin muualla Euroopassa.
Suomessa on EU:n ylivoimaisesti suurimmat maitotuet...viljan tuet alle keskitason.
MaasTulli kusettaa, tekisi vertailun eri tuotantosuuntien tuista meillä ja muissa EU-maissa. Kymmenen vuotta sitten tehdyssä ko. tutkimuksessa maidon tuet olivat Suomessa lähes kaksi kertaa suuremmat kuin seuraavaksi suurimman Itävallan tuet. Viljan tuet olivat lähes tasoissa Saksan ja Ranskan kanssa.
Viljan tuet samassa tasossa kuin Saksassa ja Ranskassa.
Kyllä se vaan näin oli.
-
Osoittaa vain ettei maidontuotanto tarvitse tukia kun myyntitulot ovat niin suuret pölvästi >:(
Ainoa maatalouden muoto joka tarvitsee tukia olosuhteiden takia on viljanviljely. Ihan samalla lailla ne lehmät lypsää täällä kuin muuallakin. Lisäksi rehuvilja on halvempaa kuin muualla Euroopassa.
Suomessa on EU:n ylivoimaisesti suurimmat maitotuet...viljan tuet alle keskitason.
MaasTulli kusettaa, tekisi vertailun eri tuotantosuuntien tuista meillä ja muissa EU-maissa. Kymmenen vuotta sitten tehdyssä ko. tutkimuksessa maidon tuet olivat Suomessa lähes kaksi kertaa suuremmat kuin seuraavaksi suurimman Itävallan tuet. Viljan tuet olivat lähes tasoissa Saksan ja Ranskan kanssa.
Viljan tuet samassa tasossa kuin Saksassa ja Ranskassa.
Kyllä se vaan näin oli.
Laita numerotiedot tyhmälle maanviljelijälle hehtaaria kohti, heti !
Sillä Loordilla on helvetin huono muisti, mutta pitkä ;) :D
-
Osoittaa vain ettei maidontuotanto tarvitse tukia kun myyntitulot ovat niin suuret pölvästi >:(
Ainoa maatalouden muoto joka tarvitsee tukia olosuhteiden takia on viljanviljely. Ihan samalla lailla ne lehmät lypsää täällä kuin muuallakin. Lisäksi rehuvilja on halvempaa kuin muualla Euroopassa.
Suomessa on EU:n ylivoimaisesti suurimmat maitotuet...viljan tuet alle keskitason.
MaasTulli kusettaa, tekisi vertailun eri tuotantosuuntien tuista meillä ja muissa EU-maissa. Kymmenen vuotta sitten tehdyssä ko. tutkimuksessa maidon tuet olivat Suomessa lähes kaksi kertaa suuremmat kuin seuraavaksi suurimman Itävallan tuet. Viljan tuet olivat lähes tasoissa Saksan ja Ranskan kanssa.
Viljan tuet samassa tasossa kuin Saksassa ja Ranskassa.
Kyllä se vaan näin oli.
Laita numerotiedot tyhmälle maanviljelijälle hehtaaria kohti, heti !
Sillä Loordilla on helvetin huono muisti, mutta pitkä ;) :D
Täältä löytyy, oikeellisuuden voit tarkistaa ko. lähteestä:
http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8964.html
-
Niinpä, mutta eroa on vielä. Ja tilastossa näkyy hyvin kuka osasi vedättää viljan osalta hyvät CAP-tuet...Ja mikä olisikaan nyt tilatuen aikaan ollessa jos viitesato olisi todellinen Cap-tuen osalta. Silloin se laskettiin ( =kusetettiin ) 1960-luvun alun hehtaarisadon tasolle >:( >:( Mentiinpä millä hinnalla hyvänsä jäseneksi, että demarit olisi tyytyväistä halvalla ruoalla. Kunnollisella tilatuella olisi paikattu tuotakin tilastoa aika lailla paremmaksi ja nettosaantiosuus jäsenmaksusta olisi noussut. >:( >:(
-
Mutta miten on päädytty yksikkökohtaisiin tukimääriin tuossakin laskelmassa ? Olisi varmaan taas seurata esim. maidonyksikkötukia verrattuna myyntituloon. Laskekaapa sitten yksikkökohtainen tuki maidon osalta verrattuna kokonaistukiin. Samoin naudanlihapuolella yksikkötukea nostaa emolehmätuotantoon perustuva tuotanto, jossa tuet ovatkin erittäin perusteltuja kannattavuuden säilyttämiseksi. Naudanlihantuotanto vähenee rajusti lypsylehmämäärän laskiessa. Laskelmia voi esittää, mutta mikä on todellinen tilanne. Se vaatii jo tukien läpikäymistä tilakohtaisesti, monella tilalla yhdistetty eri tuotantosuuntia.
-
Mutta miten on päädytty yksikkökohtaisiin tukimääriin tuossakin laskelmassa ? Olisi varmaan taas seurata esim. maidonyksikkötukia verrattuna myyntituloon. Laskekaapa sitten yksikkökohtainen tuki maidon osalta verrattuna kokonaistukiin. Samoin naudanlihapuolella yksikkötukea nostaa emolehmätuotantoon perustuva tuotanto, jossa tuet ovatkin erittäin perusteltuja kannattavuuden säilyttämiseksi. Naudanlihantuotanto vähenee rajusti lypsylehmämäärän laskiessa. Laskelmia voi esittää, mutta mikä on todellinen tilanne. Se vaatii jo tukien läpikäymistä tilakohtaisesti, monella tilalla yhdistetty eri tuotantosuuntia.
.......seli, seli...täytyy muistaa, että noihin aikoihin meillä oli EU:n korkein maidon tuottajahinta + tuotos/eläin kärkipäässä, ja viljan hinta EU:n alhaisimpia....ja MTK vienyt etelästä korotetut investointituet
-
olikat se vilijan hintaki kerran maaliman korkeimpie....
-
Mutta miten on päädytty yksikkökohtaisiin tukimääriin tuossakin laskelmassa ? Olisi varmaan taas seurata esim. maidonyksikkötukia verrattuna myyntituloon. Laskekaapa sitten yksikkökohtainen tuki maidon osalta verrattuna kokonaistukiin. Samoin naudanlihapuolella yksikkötukea nostaa emolehmätuotantoon perustuva tuotanto, jossa tuet ovatkin erittäin perusteltuja kannattavuuden säilyttämiseksi. Naudanlihantuotanto vähenee rajusti lypsylehmämäärän laskiessa. Laskelmia voi esittää, mutta mikä on todellinen tilanne. Se vaatii jo tukien läpikäymistä tilakohtaisesti, monella tilalla yhdistetty eri tuotantosuuntia.
.......seli, seli...täytyy muistaa, että noihin aikoihin meillä oli EU:n korkein maidon tuottajahinta + tuotos/eläin kärkipäässä, ja viljan hinta EU:n alhaisimpia....ja MTK vienyt etelästä korotetut investointituet
Löytyihän se Talojussikin sieltä. Otapa laskin käteen ja laske em. tukien osuutta verrattuna myyntituloon.Yllättävä tulos. Ja maidon hinnan pitääkin olla korkein, korkean kustannustason maassa. Vilja kyllä laahasi, sitä en kiellä. Kauppa ja teollisuus piti huolen. Samaan aikaan teollisten rehujen hinta silti kärkipäässä. MTK ei muuten vienyt korotettuja investointitukia. Taisi olla muut tahot asialla.....
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
-
Mutta miten on päädytty yksikkökohtaisiin tukimääriin tuossakin laskelmassa ? Olisi varmaan taas seurata esim. maidonyksikkötukia verrattuna myyntituloon. Laskekaapa sitten yksikkökohtainen tuki maidon osalta verrattuna kokonaistukiin. Samoin naudanlihapuolella yksikkötukea nostaa emolehmätuotantoon perustuva tuotanto, jossa tuet ovatkin erittäin perusteltuja kannattavuuden säilyttämiseksi. Naudanlihantuotanto vähenee rajusti lypsylehmämäärän laskiessa. Laskelmia voi esittää, mutta mikä on todellinen tilanne. Se vaatii jo tukien läpikäymistä tilakohtaisesti, monella tilalla yhdistetty eri tuotantosuuntia.
.......seli, seli...täytyy muistaa, että noihin aikoihin meillä oli EU:n korkein maidon tuottajahinta + tuotos/eläin kärkipäässä, ja viljan hinta EU:n alhaisimpia....ja MTK vienyt etelästä korotetut investointituet
Löytyihän se Talojussikin sieltä. Otapa laskin käteen ja laske em. tukien osuutta verrattuna myyntituloon.Yllättävä tulos. Ja maidon hinnan pitääkin olla korkein, korkean kustannustason maassa. Vilja kyllä laahasi, sitä en kiellä. Kauppa ja teollisuus piti huolen. Samaan aikaan teollisten rehujen hinta silti kärkipäässä. MTK ei muuten vienyt korotettuja investointitukia. Taisi olla muut tahot asialla.....
EU:ssa tehtiin v. 1992 cap-reformi, jolloin viljan hinta vedettiin alas ja menetys korvattiin osittain cap-tuella. Maidolle ei tätä reformia tehty, joten sille ei olisi kuulunut korvaavia tukiakaan.
Maidon hinta oli EU:n korkein, silti sen päälle maksetaan vielä kansallista lisähintaa!!!!!!!!!!!!!!! Millä perusteella?
AB-alueen korotettu investointituki poistettiin MTK:n puolen vuoden pituisen propagandavyörytyksen seurauksena. Tj:llä on vielä tallella tuonaikaisia MaasTulleja, melkoista valhepropagandaa MTK vyörytti.
MTK:n pääargumentti oli, että maassa ei voi olla kahdenlaista investointipolitiikkaa...sensijaan kahdenlainen tulotukipolitiikka on hyväksyttävää.
Samoihin aikoihin AB-alueelta poistettiin nuoren viljelijän tuki MTK:n junttauksen seurauksena, C-alueella sitä maksetaan vieläkin.
MTK:n junttauksen seurauksena leikattiin viljan CAP-alaa 200 t.ha, mikä merkitsi suurimmillaan 9% leikkausta viljan cap-tukeen.
MTK:n junttauksen seurauksena viljan kuivatustuki hävitettiin.
MTK:n junttauksen seurauksena Fischlerin palautettavaksi määräämä AB-alueen korotettu investoiuntituki ohjattiin vain kotieläintiloille, MUTTA MYÖS C-ALUEELLE!!!!!!!!!! ...sinne se nyt menee lähes kokonaan.
..jne jne
MTK on perseestä ja syvältä!
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
Järjettömintä on se, että tissinkoittotila saa huomattavasti korkeampaa ha-tukea kuin viljatila sellaisesta peltohehtaarista, minkä vilja menee myyntiin.
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
Järjettömintä on se, että tissinkoittotila saa huomattavasti korkeampaa ha-tukea kuin viljatila sellaisesta peltohehtaarista, minkä vilja menee myyntiin.
Kyllä täytyy olla sulla Jussi sairasta tuo meininki. Enemmän olisin huolissani tuosta, ei tule olemaan helppoa olla kotieläintuottaja AB-alueella. Ja suuntaus yhä enemmän tuotantoonsitomattomiin tukiin... >:( >:(
-
Mutta miten on päädytty yksikkökohtaisiin tukimääriin tuossakin laskelmassa ? Olisi varmaan taas seurata esim. maidonyksikkötukia verrattuna myyntituloon. Laskekaapa sitten yksikkökohtainen tuki maidon osalta verrattuna kokonaistukiin. Samoin naudanlihapuolella yksikkötukea nostaa emolehmätuotantoon perustuva tuotanto, jossa tuet ovatkin erittäin perusteltuja kannattavuuden säilyttämiseksi. Naudanlihantuotanto vähenee rajusti lypsylehmämäärän laskiessa. Laskelmia voi esittää, mutta mikä on todellinen tilanne. Se vaatii jo tukien läpikäymistä tilakohtaisesti, monella tilalla yhdistetty eri tuotantosuuntia.
.......seli, seli...täytyy muistaa, että noihin aikoihin meillä oli EU:n korkein maidon tuottajahinta + tuotos/eläin kärkipäässä, ja viljan hinta EU:n alhaisimpia....ja MTK vienyt etelästä korotetut investointituet
Löytyihän se Talojussikin sieltä. Otapa laskin käteen ja laske em. tukien osuutta verrattuna myyntituloon.Yllättävä tulos. Ja maidon hinnan pitääkin olla korkein, korkean kustannustason maassa. Vilja kyllä laahasi, sitä en kiellä. Kauppa ja teollisuus piti huolen. Samaan aikaan teollisten rehujen hinta silti kärkipäässä. MTK ei muuten vienyt korotettuja investointitukia. Taisi olla muut tahot asialla.....
EU:ssa tehtiin v. 1992 cap-reformi, jolloin viljan hinta vedettiin alas ja menetys korvattiin osittain cap-tuella. Maidolle ei tätä reformia tehty, joten sille ei olisi kuulunut korvaavia tukiakaan.
Maidon hinta oli EU:n korkein, silti sen päälle maksetaan vielä kansallista lisähintaa!!!!!!!!!!!!!!! Millä perusteella?
AB-alueen korotettu investointituki poistettiin MTK:n puolen vuoden pituisen propagandavyörytyksen seurauksena. Tj:llä on vielä tallella tuonaikaisia MaasTulleja, melkoista valhepropagandaa MTK vyörytti.
MTK:n pääargumentti oli, että maassa ei voi olla kahdenlaista investointipolitiikkaa...sensijaan kahdenlainen tulotukipolitiikka on hyväksyttävää.
Samoihin aikoihin AB-alueelta poistettiin nuoren viljelijän tuki MTK:n junttauksen seurauksena, C-alueella sitä maksetaan vieläkin.
MTK:n junttauksen seurauksena leikattiin viljan CAP-alaa 200 t.ha, mikä merkitsi suurimmillaan 9% leikkausta viljan cap-tukeen.
MTK:n junttauksen seurauksena viljan kuivatustuki hävitettiin.
MTK:n junttauksen seurauksena Fischlerin palautettavaksi määräämä AB-alueen korotettu investoiuntituki ohjattiin vain kotieläintiloille, MUTTA MYÖS C-ALUEELLE!!!!!!!!!! ...sinne se nyt menee lähes kokonaan.
..jne jne
MTK on perseestä ja syvältä!
Ookkos Tj nuoren viljelijäin tuen piiris ? ;D ;D Investointitukien ehdot olet jo monesti nähnyt. Rakennetta on kehitettävä ja se tapahtuu ihan oikeassa suhteessa. Tällämenolla Tj:kin näkee ihannoimansa maataloustuotannon laajuuden Suomessa, mm. maidon osalta jos luopumistahti jatkuu nykymenolla, kulutus ja tuotanto saattaa olla lähellä toisiaan kun kiintiöt poistuu....On hiton helppoa siirtyä kasvinviljelijäksi työ-ja investointivaltaisesta kotieläintaloudesta, jos peltoa on kohtuullisen paljon käytettävissä... Taidat olla muuten paljon kovempi MTK-aktiivi kuin meikäläinen, arkistoiduista MaasTulleista päättelen :D :D :D
Ja etpä näy muistavan, että ollaan tilatuessa. Aiemmin oli keskustelua kuivatustuen loppumisesta, syytkin muistat.
Vaan et vain halua muistaa....
-
Onhan ne karjapaikat sen korkean tukensa ansainnu. Tuo muutaman satasen tukiero hehtaarille on pieni korvaus siitä että asuu siellä elikkokopissa. Ja tuolla C-alueella se kasvukausi on lyhempi. Siellä ei edes rehusta saa kolmea kunnon satoa. Ja eikös se täälläkin päin ole laskeva tuo elikkotilojen tuki. Naudat on lähes jo kannattamatonta toimintaa. Mutta viljanviljelyllä mennään korkeella ja kovaa......
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
Järjettömintä on se, että tissinkoittotila saa huomattavasti korkeampaa ha-tukea kuin viljatila sellaisesta peltohehtaarista, minkä vilja menee myyntiin.
Jos Talonjussille saa esittää henk.koht. kysymyksen? Ei ole pakko vastata. Mutta minkäs sortin kantaa/aatetta sinä viljelet? tuo MTK vastaisuus on ihan OK. Siinä ollaan samaa mieltä. Mutta noin muuten.....
-
Kyl se kannattaa pyrkiä suhteeseen 80% tukea 20% myyntituloa. Kannattavuus on paras. Aikaa jää muihin kannattaviin pisneksiin ja lomaakin voi pitää silloin kun tuntuu siltä :D
-
Kyl se kannattaa pyrkiä suhteeseen 80% tukea 20% myyntituloa. Kannattavuus on paras. Aikaa jää muihin kannattaviin pisneksiin ja lomaakin voi pitää silloin kun tuntuu siltä :D
Vaan ei taida oll Etelä-Savossa mahdollista. Teillä meni helvetin hyvin, tuloa enemmän kuin tukea... :D :D :D
Meillä taitaa täälläpäin olla yks laitos joka nostaa paljon tukea ja jalostaa tuotteensa itte..... ;) Eikä oo muuten Valio :D
-
Kyl se kannattaa pyrkiä suhteeseen 80% tukea 20% myyntituloa. Kannattavuus on paras. Aikaa jää muihin kannattaviin pisneksiin ja lomaakin voi pitää silloin kun tuntuu siltä :D
Vaan ei taida oll Etelä-Savossa mahdollista. Teillä meni helvetin hyvin, tuloa enemmän kuin tukea... :D :D :D
Meillä taitaa täälläpäin olla yks laitos joka nostaa paljon tukea ja jalostaa tuotteensa itte..... ;) Eikä oo muuten Valio :D
Niin Metsäliiton osa-omistama Vapo :D
-
Niinpä. Suomen suurin viljelijä.
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
Järjettömintä on se, että tissinkoittotila saa huomattavasti korkeampaa ha-tukea kuin viljatila sellaisesta peltohehtaarista, minkä vilja menee myyntiin.
Niin ja omille lehmille syötettävästä myös vaikka tilanne ei EU:n myötä muuttunut. Lehmät söi viljat ennenkin ilman tukea. Ihan mukava raha ylimääräisenä syksyisin pankkitilille. >:(
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
Järjettömintä on se, että tissinkoittotila saa huomattavasti korkeampaa ha-tukea kuin viljatila sellaisesta peltohehtaarista, minkä vilja menee myyntiin.
Niin ja omille lehmille syötettävästä myös vaikka tilanne ei EU:n myötä muuttunut. Lehmät söi viljat ennenkin ilman tukea. Ihan mukava raha ylimääräisenä syksyisin pankkitilille. >:(
Ei mitään ylimääräistä. Viljanviljelyyn kannattavuutta karjatilallekin samalla tavoin. Onko parempi sitten näennäisviljellä, hoidettua viljelemätöntä peltoa ??? Ja tukea tulee sittenkin lähes yhtä paljon.
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
Järjettömintä on se, että tissinkoittotila saa huomattavasti korkeampaa ha-tukea kuin viljatila sellaisesta peltohehtaarista, minkä vilja menee myyntiin.
Niin ja omille lehmille syötettävästä myös vaikka tilanne ei EU:n myötä muuttunut. Lehmät söi viljat ennenkin ilman tukea. Ihan mukava raha ylimääräisenä syksyisin pankkitilille. >:(
No kuinka monella prosentilla tissinkoittaja tiloista riittää viljaa myyntiin ? (TJ vois esittää lukuja, kun on niin tilastonikkari) Taitaa ollla päinvastoin eli joutuvat ostamaan ainakin täällä meidän alueella. Asiakastiloistani äkkiä laskien 5 prosenttia voi myydä ylimääräistä viljaa ja huonona vuotena ei hekään. Ottaisitte asioista selvää ennenkuin päästätte mölyt mahastanne. Vai kaihertaako maanviljelijää, kun ei kahukaurat mee kaupaksi.
-
;) ...tämäkin viestiketju.
-
Ei siitä tilastoja ole varmaankaan. Mutta Potsimiehet ainakin harrastivat sellaista että vehnät meni poikkeuksetta myyntiin. Onkos sen parempaa leipävehnää kun xxx paskakuutioilla ruokittu vehnä? valkuaiset poikkeuksetta yli 15. Ja muutenkin kun ruutia on maassa niin satopotentiaali on mahtava. Sitten ostetaan naapureilta pystyyn ohrat ja vehnät kun ruoka ei piisaa. Samanlaista toimintaa oli mallasohran kanssa. Omat ohrat maltaaksi sopimuksella ja naapurista rehuohra halvalla. Nyt tilanne on muuttunut kun vilja maksaa mitä maksaa. eri asia oli kun ohraa sai 90e/t. Ja ei siinä sinällään mitään vikaa ole, jokainen sen katteen tekee niinkuin parhaaksi näkee. Suomi on bisneksen kannalta vapaa maa. Jokaisella on vaan eriarvoiset lähtökohdat harjoittaa sitä. Joten ei mun ainakaan kateeksi käy jos sen rahan saa tuottamaan paremmin noin. Mutta kun siten on niitä joissa tollanen toiminta herättää paheksuntaa ja kateutta.
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
Järjettömintä on se, että tissinkoittotila saa huomattavasti korkeampaa ha-tukea kuin viljatila sellaisesta peltohehtaarista, minkä vilja menee myyntiin.
Niin ja omille lehmille syötettävästä myös vaikka tilanne ei EU:n myötä muuttunut. Lehmät söi viljat ennenkin ilman tukea. Ihan mukava raha ylimääräisenä syksyisin pankkitilille. >:(
No kuinka monella prosentilla tissinkoittaja tiloista riittää viljaa myyntiin ? (TJ vois esittää lukuja, kun on niin tilastonikkari) Taitaa ollla päinvastoin eli joutuvat ostamaan ainakin täällä meidän alueella. Asiakastiloistani äkkiä laskien 5 prosenttia voi myydä ylimääräistä viljaa ja huonona vuotena ei hekään. Ottaisitte asioista selvää ennenkuin päästätte mölyt mahastanne. Vai kaihertaako maanviljelijää, kun ei kahukaurat mee kaupaksi.
No jos kuitenkin pienen laskelman laittas. Otetaan esimerkkinä taas tuo 30 lehmää. Pinta-ala 60ha. 20 heinää, 20 ohraa, 20 kauraa. Viljaa menee 5kg päivä/turpa. Puolet ohraa,puolet kauraa. eli 2.5kg kumpaakin, yhteensä 30x5kgx365päivää=n55tonnia. 27,5t ohraa ja 27.5t kauraa. Sato viljasta 4t/ha eli 20x4=80t kauraa ja saman verran 80t ohraa. Oma tarve n.30t+30t=60t. Myytväksi jää 50t kauraa ja 50t ohraa. eli jotain jää myyntiinkin. Heinät jos kulutus 1.5 paalia (120-140) päivä. eli sato 1= n.15paalia/ha x 20=300paalia, sato2=n.13 paalia x 20=260paalia. Tarve 1.5kpl päivässä x365=540paalia. Sato oli 560paalia. Noi on nyt sellaisa suuntaa antavia...... mutta aika lähellä totuutta. saa kommentoida jos hirveesti päin persausta.
-
No jos kuitenkin pienen laskelman laittas. Otetaan esimerkkinä taas tuo 30 lehmää. Pinta-ala 60ha. 20 heinää, 20 ohraa, 20 kauraa. Viljaa menee 5kg päivä/turpa. Puolet ohraa,puolet kauraa. eli 2.5kg kumpaakin, yhteensä 30x5kgx365päivää=n55tonnia. 27,5t ohraa ja 27.5t kauraa. Sato viljasta 4t/ha eli 20x4=80t kauraa ja saman verran 80t ohraa. Oma tarve n.30t+30t=60t. Myytväksi jää 50t kauraa ja 50t ohraa. eli jotain jää myyntiinkin. Heinät jos kulutus 1.5 paalia (120-140) päivä. eli sato 1= n.15paalia/ha x 20=300paalia, sato2=n.13 paalia x 20=260paalia. Tarve 1.5kpl päivässä x365=540paalia. Sato oli 560paalia. Noi on nyt sellaisa suuntaa antavia...... mutta aika lähellä totuutta. saa kommentoida jos hirveesti päin persausta.
[/quote]
Harvoin täällä C2 alueen itäosissa päästä neljän tonnin satoihin, harvoin. Ei monellakkaan 30 lehmän tilalla ole 60 hehtaatia peltoa. Sonnit ja hiehot jätät sitten syöttämättä tuossa laskelmassasi :)
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
Järjettömintä on se, että tissinkoittotila saa huomattavasti korkeampaa ha-tukea kuin viljatila sellaisesta peltohehtaarista, minkä vilja menee myyntiin.
Niin ja omille lehmille syötettävästä myös vaikka tilanne ei EU:n myötä muuttunut. Lehmät söi viljat ennenkin ilman tukea. Ihan mukava raha ylimääräisenä syksyisin pankkitilille. >:(
Voivoi. Paska juttu. Meidän n.60 hehtaarista viime vuonnakin kokonaaset 4ha viljalla ja niin vitusti tuli viljan tukea...
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
Järjettömintä on se, että tissinkoittotila saa huomattavasti korkeampaa ha-tukea kuin viljatila sellaisesta peltohehtaarista, minkä vilja menee myyntiin.
Niin ja omille lehmille syötettävästä myös vaikka tilanne ei EU:n myötä muuttunut. Lehmät söi viljat ennenkin ilman tukea. Ihan mukava raha ylimääräisenä syksyisin pankkitilille. >:(
Voivoi. Paska juttu. Meidän n.60 hehtaarista viime vuonnakin kokonaaset 4ha viljalla ja niin vitusti tuli viljan tukea...
Eikö se sama tuki tule vaikka olisi heinällä? Poikkeus rypsi,syysvehnä, pellava, herne ja hamppu josta tulee 40e/ha ekstraa. Ja ruis?
-
No jos kuitenkin pienen laskelman laittas. Otetaan esimerkkinä taas tuo 30 lehmää. Pinta-ala 60ha. 20 heinää, 20 ohraa, 20 kauraa. Viljaa menee 5kg päivä/turpa. Puolet ohraa,puolet kauraa. eli 2.5kg kumpaakin, yhteensä 30x5kgx365päivää=n55tonnia. 27,5t ohraa ja 27.5t kauraa. Sato viljasta 4t/ha eli 20x4=80t kauraa ja saman verran 80t ohraa. Oma tarve n.30t+30t=60t. Myytväksi jää 50t kauraa ja 50t ohraa. eli jotain jää myyntiinkin. Heinät jos kulutus 1.5 paalia (120-140) päivä. eli sato 1= n.15paalia/ha x 20=300paalia, sato2=n.13 paalia x 20=260paalia. Tarve 1.5kpl päivässä x365=540paalia. Sato oli 560paalia. Noi on nyt sellaisa suuntaa antavia...... mutta aika lähellä totuutta. saa kommentoida jos hirveesti päin persausta.
Harvoin täällä C2 alueen itäosissa päästä neljän tonnin satoihin, harvoin. Ei monellakkaan 30 lehmän tilalla ole 60 hehtaatia peltoa. Sonnit ja hiehot jätät sitten syöttämättä :)
[/quote]
Niin toi oli A-alueelta. C2 alueella sitten tuetkin iha eri luokkaa kuin täällä. Eikä toi laskelma ollut mikään provo. mut näin se useasti menee täällä A-alueella.
-
No jos kuitenkin pienen laskelman laittas. Otetaan esimerkkinä taas tuo 30 lehmää. Pinta-ala 60ha. 20 heinää, 20 ohraa, 20 kauraa. Viljaa menee 5kg päivä/turpa. Puolet ohraa,puolet kauraa. eli 2.5kg kumpaakin, yhteensä 30x5kgx365päivää=n55tonnia. 27,5t ohraa ja 27.5t kauraa. Sato viljasta 4t/ha eli 20x4=80t kauraa ja saman verran 80t ohraa. Oma tarve n.30t+30t=60t. Myytväksi jää 50t kauraa ja 50t ohraa. eli jotain jää myyntiinkin. Heinät jos kulutus 1.5 paalia (120-140) päivä. eli sato 1= n.15paalia/ha x 20=300paalia, sato2=n.13 paalia x 20=260paalia. Tarve 1.5kpl päivässä x365=540paalia. Sato oli 560paalia. Noi on nyt sellaisa suuntaa antavia...... mutta aika lähellä totuutta. saa kommentoida jos hirveesti päin persausta.
Harvoin täällä C2 alueen itäosissa päästä neljän tonnin satoihin, harvoin. Ei monellakkaan 30 lehmän tilalla ole 60 hehtaatia peltoa. Sonnit ja hiehot jätät sitten syöttämättä tuossa laskelmassasi :)
[/quote]
Ja laidun puuttuu 0.2-0.3 ha / ny , paalit ei riitä millään mikäli uudistettavat hiehot ym. mukaan ja viljankulutus 1800-2000 kg /lehmä /vuosi jos valkuistiiviste lisänä. On otettava huomioon, että 4 tn satotasoa ei välttämättä ole tavoitteena suojaviljassa mikäli tulevaan nurmeen panostetaan, 3 tn pitäis olla sitten tavoitteena, eli n.35 ha nurmea voisi olla minimi. Ja 3 vuoden nurmikierrolla alemman satotason viljaa olisi n.12 ha. Ja on muistettava verrattaessa karjanlannankäyttöä keinolannoitteisiin perustuvassa viljanviljelyssä, karjanlannan sisältämät ravinteet on hiukan vaikeampaa, kalliimpaa ja säilöä sekä levittää, että kustannusta kertyy siltäkin puolelta... Enkä ole mikään asiantuntija.... Tuo profiilin kuva on sitten Kepulandiasta, viljana Roope-kauraa vuonna 2005, tais vain tuo 4 tn ylittyä ... Hieno lajike tänne Kepulandiaan.
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
Järjettömintä on se, että tissinkoittotila saa huomattavasti korkeampaa ha-tukea kuin viljatila sellaisesta peltohehtaarista, minkä vilja menee myyntiin.
Niin ja omille lehmille syötettävästä myös vaikka tilanne ei EU:n myötä muuttunut. Lehmät söi viljat ennenkin ilman tukea. Ihan mukava raha ylimääräisenä syksyisin pankkitilille. >:(
Ei mitään ylimääräistä. Viljanviljelyyn kannattavuutta karjatilallekin samalla tavoin. Onko parempi sitten näennäisviljellä, hoidettua viljelemätöntä peltoa ??? Ja tukea tulee sittenkin lähes yhtä paljon.
Okei rautalangasta: Ennen EU:ta se lehmä söi sen viljan, samoin nyt ja lypsää maitoa eli jatkojalostetta jolle tissinkoittaja saa tuet. Sen lisäksi tissinkoittaja saa ihan ylimääräisenä korotetut hehtaarituet tälle lehmilleen syöttämälle viljalle.
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
Järjettömintä on se, että tissinkoittotila saa huomattavasti korkeampaa ha-tukea kuin viljatila sellaisesta peltohehtaarista, minkä vilja menee myyntiin.
Niin ja omille lehmille syötettävästä myös vaikka tilanne ei EU:n myötä muuttunut. Lehmät söi viljat ennenkin ilman tukea. Ihan mukava raha ylimääräisenä syksyisin pankkitilille. >:(
Ei mitään ylimääräistä. Viljanviljelyyn kannattavuutta karjatilallekin samalla tavoin. Onko parempi sitten näennäisviljellä, hoidettua viljelemätöntä peltoa ??? Ja tukea tulee sittenkin lähes yhtä paljon.
Okei rautalangasta: Ennen EU:ta se lehmä söi sen viljan, samoin nyt ja lypsää maitoa eli jatkojalostetta jolle tissinkoittaja saa tuet. Sen lisäksi tissinkoittaja saa ihan ylimääräisenä korotetut hehtaarituet tälle lehmilleen syöttämälle viljalle.
Vertaa viljanviljelyä karjatilalla...Karjanlannan käsittely, varastointi verrattuna sisältämään ravinnemäärän. Joku tutkija sanoi ko. lannoituksesta eräässä tilaisuudessa sellaista tekstiä, että en edes viitsi tähän kirjoittaa. Tottakai kannattavuus paranee jos lanta saadaan kohtuuhintaan peltoon. Ja suojaviljassa alhaisempi satotaso.
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
Järjettömintä on se, että tissinkoittotila saa huomattavasti korkeampaa ha-tukea kuin viljatila sellaisesta peltohehtaarista, minkä vilja menee myyntiin.
Niin ja omille lehmille syötettävästä myös vaikka tilanne ei EU:n myötä muuttunut. Lehmät söi viljat ennenkin ilman tukea. Ihan mukava raha ylimääräisenä syksyisin pankkitilille. >:(
Ei mitään ylimääräistä. Viljanviljelyyn kannattavuutta karjatilallekin samalla tavoin. Onko parempi sitten näennäisviljellä, hoidettua viljelemätöntä peltoa ??? Ja tukea tulee sittenkin lähes yhtä paljon.
Okei rautalangasta: Ennen EU:ta se lehmä söi sen viljan, samoin nyt ja lypsää maitoa eli jatkojalostetta jolle tissinkoittaja saa tuet. Sen lisäksi tissinkoittaja saa ihan ylimääräisenä korotetut hehtaarituet tälle lehmilleen syöttämälle viljalle.
Vertaa viljanviljelyä karjatilalla...Karjanlannan käsittely, varastointi verrattuna sisältämään ravinnemäärän. Joku tutkija sanoi ko. lannoituksesta eräässä tilaisuudessa sellaista tekstiä, että en edes viitsi tähän kirjoittaa. Tottakai kannattavuus paranee jos lanta saadaan kohtuuhintaan peltoon. Ja suojaviljassa alhaisempi satotaso.
Ihan samalla lailla oli ennen EU:ta, miksi nyt pitää saada erillinen korvaus. Ostolannotteiden hinnat rajussa nousussa joten karjanlannan kilpailukyky vain paranee.
-
seon sitte rukkiinraeskaajan ruvettava lehemänpaskavarkaesiin ;D
-
Esimerkki. 30 lypsylehmää. alue-A. tilatuki 421e/ha. sihen lisätoimenpiteet 1kpl, ymppä, LFA, ja lisäosa on hehtaarille 730e. Eli täällä ns. BOOBIE TOUCHER. eli tissinkoittaja. Kasvinviljelytila, alue-A, tilatuki 246e/ha, rehuviljaa, pari lisätoimenpidettä, ymppä, LFA ja lisäosa 560e/ha.
Järjettömintä on se, että tissinkoittotila saa huomattavasti korkeampaa ha-tukea kuin viljatila sellaisesta peltohehtaarista, minkä vilja menee myyntiin.
Niin ja omille lehmille syötettävästä myös vaikka tilanne ei EU:n myötä muuttunut. Lehmät söi viljat ennenkin ilman tukea. Ihan mukava raha ylimääräisenä syksyisin pankkitilille. >:(
Ei mitään ylimääräistä. Viljanviljelyyn kannattavuutta karjatilallekin samalla tavoin. Onko parempi sitten näennäisviljellä, hoidettua viljelemätöntä peltoa ??? Ja tukea tulee sittenkin lähes yhtä paljon.
Okei rautalangasta: Ennen EU:ta se lehmä söi sen viljan, samoin nyt ja lypsää maitoa eli jatkojalostetta jolle tissinkoittaja saa tuet. Sen lisäksi tissinkoittaja saa ihan ylimääräisenä korotetut hehtaarituet tälle lehmilleen syöttämälle viljalle.
Vertaa viljanviljelyä karjatilalla...Karjanlannan käsittely, varastointi verrattuna sisältämään ravinnemäärän. Joku tutkija sanoi ko. lannoituksesta eräässä tilaisuudessa sellaista tekstiä, että en edes viitsi tähän kirjoittaa. Tottakai kannattavuus paranee jos lanta saadaan kohtuuhintaan peltoon. Ja suojaviljassa alhaisempi satotaso.
Ihan samalla lailla oli ennen EU:ta, miksi nyt pitää saada erillinen korvaus. Ostolannotteiden hinnat rajussa nousussa joten karjanlannan kilpailukyky vain paranee.
Kilpailukyky karjanlannalla vaatii pääomia , ja ota kaksi satoa nurmesta, taitaa olla hiukan enemmän kuluja / hehtaari kotieläintiloilla.
-
Tuohon aikaisempiin viitaten ollaan B-alueella ja tuntemistani kotieläintiloista arviolta 80%:lla viljaa tuotetaan yli oman tarpeen..
-
Tuohon aikaisempiin viitaten ollaan B-alueella ja tuntemistani kotieläintiloista arviolta 80%:lla viljaa tuotetaan yli oman tarpeen..
Juuri näin. A ja B
-
No jos kuitenkin pienen laskelman laittas. Otetaan esimerkkinä taas tuo 30 lehmää. Pinta-ala 60ha. 20 heinää, 20 ohraa, 20 kauraa. Viljaa menee 5kg päivä/turpa. Puolet ohraa,puolet kauraa. eli 2.5kg kumpaakin, yhteensä 30x5kgx365päivää=n55tonnia. 27,5t ohraa ja 27.5t kauraa. Sato viljasta 4t/ha eli 20x4=80t kauraa ja saman verran 80t ohraa. Oma tarve n.30t+30t=60t. Myytväksi jää 50t kauraa ja 50t ohraa. eli jotain jää myyntiinkin. Heinät jos kulutus 1.5 paalia (120-140) päivä. eli sato 1= n.15paalia/ha x 20=300paalia, sato2=n.13 paalia x 20=260paalia. Tarve 1.5kpl päivässä x365=540paalia. Sato oli 560paalia. Noi on nyt sellaisa suuntaa antavia...... mutta aika lähellä totuutta. saa kommentoida jos hirveesti päin persausta.
Harvoin täällä C2 alueen itäosissa päästä neljän tonnin satoihin, harvoin. Ei monellakkaan 30 lehmän tilalla ole 60 hehtaatia peltoa. Sonnit ja hiehot jätät sitten syöttämättä tuossa laskelmassasi :)
Ja laidun puuttuu 0.2-0.3 ha / ny , paalit ei riitä millään mikäli uudistettavat hiehot ym. mukaan ja viljankulutus 1800-2000 kg /lehmä /vuosi jos valkuistiiviste lisänä. On otettava huomioon, että 4 tn satotasoa ei välttämättä ole tavoitteena suojaviljassa mikäli tulevaan nurmeen panostetaan, 3 tn pitäis olla sitten tavoitteena, eli n.35 ha nurmea voisi olla minimi. Ja 3 vuoden nurmikierrolla alemman satotason viljaa olisi n.12 ha. Ja on muistettava verrattaessa karjanlannankäyttöä keinolannoitteisiin perustuvassa viljanviljelyssä, karjanlannan sisältämät ravinteet on hiukan vaikeampaa, kalliimpaa ja säilöä sekä levittää, että kustannusta kertyy siltäkin puolelta... Enkä ole mikään asiantuntija.... Tuo profiilin kuva on sitten Kepulandiasta, viljana Roope-kauraa vuonna 2005, tais vain tuo 4 tn ylittyä ... Hieno lajike tänne Kepulandiaan.
Laitumesta: Laidun kiinteänä vaikka 2.5ha omana lohkona. Lisäksi voi käyttää jalottelutarhaa joka on pakollinen nykyään. Ei siis kuulu peltopinta-alaan. Ruokinta laitumelle samalla paalimäärällä häkeistä. Suojaviljaan voi käyttää ihan saman määrän siementä kuin tavalliseenkin. Ei ainakaan vielä ole nurmen kasvusto kärsinyt. Ja vaikka satotaso olisi 3t/ha siitä jää silti myytävää. Lannan levitys: Kuivalanta syksyllä ja keväällä uudistettaville nurmille ja viljalle, virtsa ajetaan keväällä salpietarin päälle nurmille. ja sama tehdään syksyllä. Urakoitsija ajaa kuivalannan hinnoittelulla: Kuormaus 4e/kuorma, levitys 35e/h +ALV. Virtsa levitetään lainavaunulla jolle kustannusta kertyy 1e/kuutio+ALV ,johon kuuluu myös pumpputraktori, Veturi on oma. Jos viljaa ja tiivistettä syöttää niin ei millään saa menemään 35ha heiniä. 35x15+35+12=945paalia. Kuitenkin syötettävät viljamäärät vaihtelee 3kg-7kg/ turpa. Lannan ravinteissa on juuri parasta se että siellä on fosforia paljon. Kalia joskus liikaakin. Näin voi nurmelle ja viljalle käytää halpaa salpietaria. Sinkki lannoitus tehdään n.3 vuoden välein. Ja kalkitus aina nurmen uudistamisen yhteydessä. Nurmella on myös muita myönteisiä vaikutuksia kuten maa pysyy kunnossa ja hukkakaura pysyy aisoissa juuri tuolla 3 vuoden kierrolla. Ja mikä sen parempaa kun turpeella ja oljella höystetty kuivalanta. Maat on kuin muurahaispesiä.
[/quote]
1 ) Kukaan työtänsä arvostava tai ansiotarkoituksessa urakoiva ei levitä kuivalantaa hintaan 35 eur/h +alv
2) Lainavaunu kustannuksiltaan enemmän lähellä totuutta
3) Vilja+tiiviste : Rypsin käyttö lisää etenkin säilörehun ka-syöntiä, 30 lehmän karjoissa kuluu yli 2 paalia /päivä ( 800kg/ paali, ka 40 % ) , vapaa säilörehuruokinta, uudistettavat hiehot mukana. Omakohtainen kokemus, myyntiä säilörehupaaleissa v.2006 juuri 30 lehmän tilalle jolla ko. kriteerit täyttyy.
4) Turve kustannuseränä, irtotavara 7-8 eur/ kuutio ilman alv:a
Eli kustannusta kertyy.....
-
1) tarvitko numero?
3) Nämä lehmät ei rypsiä syö.
4) Kuules kun ruokinta mahiksia ja muita hoitokommervenkejä on paaljon. Monet eri yksiköt poikkee jonkunverran toisistaan. Ihan kuten me poikkeamme poliittiselta kannaltamme... ;D
-
1) tarvitko numero?
3) Nämä lehmät ei rypsiä syö.
4) Kuules kun ruokinta mahiksia ja muita hoitokommervenkejä on paaljon. Monet eri yksiköt poikkee jonkunverran toisistaan. Ihan kuten me poikkeamme poliittiselta kannaltamme... ;D
Tuohon kohtaan 1. Onko todella alle traktorikustannusta lantaa levittäviä urakoitsijoita ? Koneet ja laitteet-viestiketjussa Ojalalta oli osuvaa puhetta ko. urakoinnista taannoin...
-
1) tarvitko numero?
3) Nämä lehmät ei rypsiä syö.
4) Kuules kun ruokinta mahiksia ja muita hoitokommervenkejä on paaljon. Monet eri yksiköt poikkee jonkunverran toisistaan. Ihan kuten me poikkeamme poliittiselta kannaltamme... ;D
Tuohon kohtaan 1. Onko todella alle traktorikustannusta lantaa levittäviä urakoitsijoita ? Koneet ja laitteet-viestiketjussa Ojalalta oli osuvaa puhetta ko. urakoinnista taannoin...
MX110 ja tempon kärryt, Vanha jcb kaivuri. Sillä menee.