Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Laki Luuk - 28.01.08 - klo:17:53
-
MT 14.1.08 oli todella mainio artikkeli lypsylehmien ennenaikaisesta poistamisesta. tässä teksti suoraan.
”Lypsävää lehmää ei kannata tappaa”
Vanha totuus, että lypsävää lehmää ei kannata tappaa pitää yhä paikkansa. Myös sairastunut lehmä kannattaa hoitaa ennemmin kuin laittaa lahtiin ja korvata ensikolla.
Tutkija Anna-Maija Heikkilä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen taloustutkimuksesta kertoi Maataloustieteen päivillä perjantaina, että suomalaiset lehmät poistetaan karjoista paljon aikaisemmin kuin se olisi pakollista tai taloudellisesti järkevää.
Tällä hetkellä tarkkailulehmät poistetaan keskimäärin 4,9 vuoden iässä, jolloin ne ovat lypsäneet vain 2,3 kautta.
Heikkilän tekemän optimointitutkimuksen mukaan lehmiä kannattaisi lypsää ainakin 1,5 lypsykautta nykyistä pitempään, jolloin ne poikisivat lähes neljä kertaa. Siihen ei ole estettä lehmien tuotantokyvyn tai terveyden kannalta.
Tutkimusten mukaan lehmien tuotos kasvaa viidenteen poikimakertaan asti. Sen jälkeen se alkaa laskea, mutta hyvin hitaasti.
Myös eläinten terveys kestää hyvin nykyistä pidemmän lypsätyksen. Vain puolet eläinten poistoista on luokiteltu pakollisiksi. Valtaroduista ayrshire on hiukan terveempi kuin holstein-friisiläinen.
Heikkilä painottaa, että lypsylehmien jalostuksessa kannattaa tuotosominaisuuksien lisäksi antaa painoa kestävyysominaisuuksille.
Hieho kallis kasvattaa
Karjojen uudistusprosentti on nyt yli 35 prosenttia. Se merkitsee, että lähes kaikki syntyvät lehmävasikat täytyy jättää uudistukseen.
Mikäli lehmiä pidettäisiin nykyistä kauemmin ja ne poikisivat 3,8 kertaa, ja uudistusprosentti voitaisiin laskea jopa 20:een tai ainakin 25:een, Heikkilä kertoi.
Tällä hetkellä hiehon kasvatuskustannus vaihtelee 1 750:n ja 2 000 euron välillä tilan kustannustehokkuuden mukaan. Kasvatus vie siten lehmän koko ensimmäisen vuoden maitotuoton.
Heikkilän mukaan tilojen ei kannata jättää hiehoja kasvamaan varmuuden vuoksi. Päinvastoin tulisi jo etukäteen pitää huoli siitä, että heikoimpien lehmien lehmävasikat eivät päädy lypsylehmiksi. Tämä on varminta siementämällä heikot lehmät liharotuisilla sonneilla.
Yleisön joukosta kommentoitiin, että kaikki turhat lehmävasikat täytyy myydä heti pois lihantuotantoon. Lehmävasikan pitäminen hiehoksi asti maksaa saman verran kuin 7 000 litran tankillinen maitoa.
Sairaat lehmät kannattaa hoitaa
Lehmien sairastaminen on kallista, mutta vielä kalliimpaa on jättää lehmä hoitamatta ja poistaa se karjasta. Heikkilä kertoi, että pakkopoisto tulee sitä kalliimmaksi, mitä nuoremmasta ja hyvätuottoisemmasta lehmästä on kysymys.
”Karjasta kannattaa poistaa vain vanhoja ja heikkotuottoisia lehmiä”, Heikkilä neuvoi.
Heikkilä painotti, että maitotilalla tulisi tehdä kaikki ennaltaehkäisevät toimet, joilla voitaisiin estää lehmien sairastuminen oli sitten kyseessä ruokinta tai navetan rakenteet.
_________________________________________________
jalostuksessa pitäisi todella kiinnittää huomiota enemmän rakenteellisesti merkitseviin ominaisuuksiin sekä lehmien kestävyyteen. nykyisellään huomio keskittyy liiakseen korkeisiin tuotoksiin. myös luonteeseen huomion kiinnittäminen on tarpeetonta, koska lehmien luonteen kehittyminen lypsäjäystävälliseksi riippuu täysin hoitajista. luonnearvostelut myös kyseenalaisia.
toisekseen jalostussuunnitelmissa yleisesti törmää vaihtoehtoon nuorsonni. nuorsonnilla ei huonoa lehmää kannata siementää, edes kokeilumielessä koska jalostus tapahtuu vuosikausien saatossa. ei yhden vasikan myötä. tuossa artikkelissakin mainittu lihasonnilla siementäminen on mainio keino jos lehmä lypsää muuten hyvin, mutta jalostukseen ei ole tarkoituksenmukainen. myöskään itsekasvatettu hieho ei ole ilmainen. artikkelissakin esille tullut 1750-2000€ hiehon kasvatuskustannus pitäisi sanella enemmän tilojen valintoja.
-
MT 14.1.08 oli todella mainio artikkeli lypsylehmien ennenaikaisesta poistamisesta. tässä teksti suoraan.
”Lypsävää lehmää ei kannata tappaa”
Vanha totuus, että lypsävää lehmää ei kannata tappaa pitää yhä paikkansa. Myös sairastunut lehmä kannattaa hoitaa ennemmin kuin laittaa lahtiin ja korvata ensikolla.
Hoitokorvaus lehmällä minimissään 41,04+ Lapualainen. Lääkärikäynti 108€+lääkitys ja nykyisten uusien eläilääkärien taso huomioiden lääkintä minimissään 4*108+lääkkeet 4*55,60 + Perushoitokulu 41,04+Lapualainen.
Saa sitä saa*******n kauan lypsää pelkkiä lääkärikuluja ainakin 141 alueella kun ei ole kaiken maailman häntäkorvauksia ja hännän nosto rahoja.
Reitti Lapuan lääkekaapille lyhenee koko ajan vaikka tutkijat kauhiasti muuta haluais. Viimestään OE: ryhmittymän vierailulistat lisää lääkintää.
-
Kyllä tuo artikkeli pitää paikkansa 100 prosenttisesti. Jos ei lehmää malta lääkitä ja pitää eläinlääkintäkulua suurempana panostuksena kuin 1750-2000 euron kasvatuskulua niin jossain tunneilla on nukuttu.
Hiehojen kasvatukseen täytyisi tulla enemmän ammattilaisia. Lähes kaikilla maitotiloilla tulevat lypsävät lehmät kasvatetaan lypsyn ohella ja kunhan ruokitaan. Lehmän elimistö kun kasvaa tuossa ajassa eikä vasta lypsyvaiheessa. Syöntikyky muodostuu pitkälle hiehona jolloin joudutaan väkirehulla ruokkimaan pienimahaista lehmää. Pihattotiloilla juottovaiheessa vapaajuotto on tullut positiivisena asiana verrattaessa parsinavetoiden rajoitettuun juottoon.
Mutta hiehojen rahtikasvattajille olisi tarvetta, hommaan vastuullisten löytyminen on taas eri juttu. Maitotilojen tasolla homma tyssää siihen kun kasvatettu ja tiine hieho pitäisi saada ostaa halvalla. Perustellaan juuri lauseella että omakasvatettu hieho on ilmainen.
-
Kyllä tuo artikkeli pitää paikkansa 100 prosenttisesti. Jos ei lehmää malta lääkitä ja pitää eläinlääkintäkulua suurempana panostuksena kuin 1750-2000 euron kasvatuskulua niin jossain tunneilla on nukuttu.
Jaa teillä ei olekaan uusia eläinlääkäreitä käyny! Olen lääkinny kaikkien oppin mukaan , mutta kun nykylääkäreitä kielletään lääkitsemästä muita kuin lemmikkieläimiä.
Lääkitään kuten tarinassa homeopatisesta jakeluverkostosta. "maksun saatuamme tipautamme lääkettä kolme pisaraa KAP kaupungissa meree ja lääkkeen saa noutaa 10 vrk kuluttua Uusenkaupungin rannasta."
Esimerkkinä navetta kouristus vanha eläilääkäri löi kalkkia ja magnesiumia niin väkevällä kun löysi ja sen kun eläin vaan kesti= eläin parani 1-2 hoitokerralla. Nykyisin lirutellaan líekö ollut jo 10% kalkkia vanhan 40% sijaan,puolipulloa ja koko pulloa ei anneta vaikka takaisin eläimen puolesta kirjallisesti ottavani vastuun jos eläin kuolee. Ei tarvi pelätä vakuutusherrojen nipotusta lääkärin liiallisesta lääkinnästä.
Tai jos sattuu se utaretulehdus iskeen annetaan vaa joka kerta samoja Penisiliiniä ja esim. Ampiclixia tai carepeniä, vaikka samaa pöpöä olisi jo useita kertoja em. navetasta yritetty tappaa samalla lääkkeellä tuloksetta.
Summasumarum. Maksan vanhalle eläinlääkärille mieluusti lääkinnästä joka tehoaa 300€ ja eläin säilyy lypsyssä, kuin näille nykyisille 700€ ja kuitenkin joudun sen eläimen Liittämään HONKAJOKI KLUBIN ainaisjäseneksi.
Ps. Onko eläinlääkärikoulutus menny päin p************ä vai ajetaanko viljelijät hakemaan lääkkeet Venäjältä ja Virosta . Unohtamaan eläinlääkärit kokonaan, jos niitä edes jatkossa saakaan tilakäynnille.
Toivottavasti nämä omat kokemukset nykylääkäreistä marsujen kynsien viilaajana ei ole koko totuus! ???
-
Syy, ettei lehmät kestä on aivan liian usein jalostuksellinen. Suomalainen jalostus rämpii ja todella syvällä. Faban linjaukset kusee ja pahasti. Jalostetaan heikosti periytyviä hedelmällisyyttä ja utareterveyttä, vaikka rakenne on lähes poikkeuksetta karjojen suurin ongelma. Kun karjat suurenevat pihatot yleistyvät jolloin aperuokinta valtaa alaa. Vaatimukset runko- ja jalkarakenteelle ihan erillaiset pihatoissa. Utarerakenne nyt aina yhtä tärkeä paitsi kravattijalostajilla, jotka eivät juurikaan edes vaivaudu kentälle katsomaan tätä katastrofaalista tilannetta. Onneksi on oma pytty ja saa siementä Semexiltä ja Huiteilta. Haluaisin joskus olla ylpeä suomalaisesta jalostuksesta mut näillä linjauksilla ei ole edes valoa näkyvissä.
-
Kyllä tuo artikkeli pitää paikkansa 100 prosenttisesti. Jos ei lehmää malta lääkitä ja pitää eläinlääkintäkulua suurempana panostuksena kuin 1750-2000 euron kasvatuskulua niin jossain tunneilla on nukuttu.
Jaa teillä ei olekaan uusia eläinlääkäreitä käyny! Olen lääkinny kaikkien oppin mukaan , mutta kun nykylääkäreitä kielletään lääkitsemästä muita kuin lemmikkieläimiä.
Lääkitään kuten tarinassa homeopatisesta jakeluverkostosta. "maksun saatuamme tipautamme lääkettä kolme pisaraa KAP kaupungissa meree ja lääkkeen saa noutaa 10 vrk kuluttua Uusenkaupungin rannasta."
Esimerkkinä navetta kouristus vanha eläilääkäri löi kalkkia ja magnesiumia niin väkevällä kun löysi ja sen kun eläin vaan kesti= eläin parani 1-2 hoitokerralla. Nykyisin lirutellaan líekö ollut jo 10% kalkkia vanhan 40% sijaan,puolipulloa ja koko pulloa ei anneta vaikka takaisin eläimen puolesta kirjallisesti ottavani vastuun jos eläin kuolee. Ei tarvi pelätä vakuutusherrojen nipotusta lääkärin liiallisesta lääkinnästä.
Tai jos sattuu se utaretulehdus iskeen annetaan vaa joka kerta samoja Penisiliiniä ja esim. Ampiclixia tai carepeniä, vaikka samaa pöpöä olisi jo useita kertoja em. navetasta yritetty tappaa samalla lääkkeellä tuloksetta.
Summasumarum. Maksan vanhalle eläinlääkärille mieluusti lääkinnästä joka tehoaa 300€ ja eläin säilyy lypsyssä, kuin näille nykyisille 700€ ja kuitenkin joudun sen eläimen Liittämään HONKAJOKI KLUBIN ainaisjäseneksi.
Ps. Onko eläinlääkärikoulutus menny päin p************ä vai ajetaanko viljelijät hakemaan lääkkeet Venäjältä ja Virosta . Unohtamaan eläinlääkärit kokonaan, jos niitä edes jatkossa saakaan tilakäynnille.
Toivottavasti nämä omat kokemukset nykylääkäreistä marsujen kynsien viilaajana ei ole koko totuus! ???
Ehkä asialle kannattaisi yrittää tehdä jotain siellä paikkakunnalla? Vai ovatko viljelijät kateudesta toisilleen katkerina ettei edes tuollaisessa asiassa voida vetää yhtä köyttä ja saada asia korjaantumaan?
-
Syy, ettei lehmät kestä on aivan liian usein jalostuksellinen. Suomalainen jalostus rämpii ja todella syvällä. Faban linjaukset kusee ja pahasti. Jalostetaan heikosti periytyviä hedelmällisyyttä ja utareterveyttä, vaikka rakenne on lähes poikkeuksetta karjojen suurin ongelma. Kun karjat suurenevat pihatot yleistyvät jolloin aperuokinta valtaa alaa. Vaatimukset runko- ja jalkarakenteelle ihan erillaiset pihatoissa. Utarerakenne nyt aina yhtä tärkeä paitsi kravattijalostajilla, jotka eivät juurikaan edes vaivaudu kentälle katsomaan tätä katastrofaalista tilannetta. Onneksi on oma pytty ja saa siementä Semexiltä ja Huiteilta. Haluaisin joskus olla ylpeä suomalaisesta jalostuksesta mut näillä linjauksilla ei ole edes valoa näkyvissä.
Näin on näreet!! >:(
Faban jalostusuunnittelu aika syvältä (lue/kantturasuunnitelma)
faba jalostaa pussiutaretta, ainakin oman karjan kohalla,
ku järjestään poikivat hiehot pussiutareisia, ei taho saada lypsimiä
kiinni, siemennä ny sit sellaista, no kyllä LSO jalostaa.. :-X
samaten tiinehtyminen aivan katastrofi, järjestään 4-5 kertaan
pitää siementää lehmä/hieho jos meinaa saada kantavaksi
kyllähän siementäjillä piisaa töitä maakunnassa mut kauanko?
tuntuu tuo jalostusuunitelma olevan yks tyhjän kanssa,
kiinnittävät liikaa rasva/valkuais kiloihin, muusta ei sit väliä,
vaikka valkuais/rasva kilot aika pitkälti ruokinnallinen juttu tilatasolla.
-
Ehkä asialle kannattaisi yrittää tehdä jotain siellä paikkakunnalla? Vai ovatko viljelijät kateudesta toisilleen katkerina ettei edes tuollaisessa asiassa voida vetää yhtä köyttä ja saada asia korjaantumaan?
[/quote]
Yritetty on kolmas eläinlääkäri 5 vuoden aikana. Kaikki samanlaisia jos yhden saa aikaa päälle uskomaan asian niin viimeistään kolmenkuukauden jälkeen vaihtaa kaupunkiin mirriä rokottaan. Suuri kaupunki liian lähellä.
Neljäs lääkäri taaksepäin oli pahuksen hyvä teki hommia neljä vuotta, ja perusti kaupunkiin oman Sairaalan.
Ymmärsi viljelijän perillisenä olennaisen " Miksi eläntä hoidetaan?" TUOTTAVUUDENtakia.
-
se on turha jalostusta syyttää jos ei saa eläimiä kantavaksi!!!yleensä vika on jossakin muualla kuin jalostuksessa.. eikö meillä ole oikeus jalostaa asioita joita me haluamme??utareen muotoon voi vaikuttaa kun myös runkoon!!! onko rakenteet ja ruokinta kunnossa?? se on kyllä totta et on herätty liian myöhään jalostamaan kestäviä lehmiä!! on vuosia puhuttu vain keskituotoksesta.. >:( :o :(
-
On syy missä vain, niin mielestäni karjanomistaja on se joka viime kädessä päättää miten aikasin lehmät poistuu. Luinkin jostain oppaasta, että karjanhoitajan vaikutus lehmien terveyteen ja kestävyyteen on kaikista suurin (menee jopa perinnöllisten taipumusten edelle). Jalostuspäätökset tehdään myöskin tilalla. On valtakunnallinen jalostus mitä tahansa. Jos on paljon uudistusta tai eläinaineksen laadussa liikaa vaihtelua, kannattaa koittaa useampi vuosi käyttää 40 % lihasonnia ja näin tehostaa emäkarsintaa, jolloin tulee vähempi uudistusta ja maitolitra kannattavammaksi. Ongelmat säntilliseen karjanhoitoon tekee tänäpäivänä isot karjakoot. Helpompi se on hoitaa 15 lehmän porukkaa yksilöllisesti kun yli 100 kpl jengiä.
Ongelmalliseksi valtakunnallisen jalostusohjelman tekee se, että kullakin on oma mielipide "hyvästä" ja "huonosta" lehmästä. Toisilla se on tuotos, joillakin terveys ja käyttöominaisuudet, joillakin rakenne. On tilan tarpeet mitkä tahansa, niin minusta jalostusneuvonta tulisi olla tilakohtaista, kuitenkin niin, että tilan kannattavuus paranisi.
-
On syy missä vain, niin mielestäni karjanomistaja on se joka viime kädessä päättää miten aikasin lehmät poistuu. Luinkin jostain oppaasta, että karjanhoitajan vaikutus lehmien terveyteen ja kestävyyteen on kaikista suurin (menee jopa perinnöllisten taipumusten edelle). Jalostuspäätökset tehdään myöskin tilalla. On valtakunnallinen jalostus mitä tahansa. Jos on paljon uudistusta tai eläinaineksen laadussa liikaa vaihtelua, kannattaa koittaa useampi vuosi käyttää 40 % lihasonnia ja näin tehostaa emäkarsintaa, jolloin tulee vähempi uudistusta ja maitolitra kannattavammaksi. Ongelmat säntilliseen karjanhoitoon tekee tänäpäivänä isot karjakoot. Helpompi se on hoitaa 15 lehmän porukkaa yksilöllisesti kun yli 100 kpl jengiä.
Ongelmalliseksi valtakunnallisen jalostusohjelman tekee se, että kullakin on oma mielipide "hyvästä" ja "huonosta" lehmästä. Toisilla se on tuotos, joillakin terveys ja käyttöominaisuudet, joillakin rakenne. On tilan tarpeet mitkä tahansa, niin minusta jalostusneuvonta tulisi olla tilakohtaista, kuitenkin niin, että tilan kannattavuus paranisi.
Missään muualla ei jalostusnevonta voi olla yhtä amatöörimäistä kun suomessa. Varsinkin Faban johto täysin tippunut kelkasta. Koskakohan viimeksi faban johtajat nähneet lehmän?? Jos ostasin jalostusnevontaa edellyttäisin että neuvoja myös tietää mitä maailmalla tapahtuu eikä ainaoastaan orjallisesti suosi suomalaista sonnia koska suomen taso valovuosia huonompi kun jalostuksen kärkimaissa. Suomessa tuskin jalostuksen linjauksia tekvät henkilöt edes tiedä minkänäköinen on syvärunkoinen lypsytyppinen hyväjalkainen ja utareinen lehmä. Indeksijalostus tulee kyllä päättymään lähiaikoina kun ihmiset heräävät ja huomaavat kuinka heitä kusetettu. Meillä ei enään käytetä mitään suomalista sonnia vaikka mielelläni suosisin kotimaista mut ei perse kestä näitä riippatissisiä mäyräkoiria oli sit terveysominaisuuksia jalostettu kymmeniä vuosia....
-
Jalostus ja perinnöllisyys toki vaikuttaa lehmien kestävyyteen, mutta yhtä paljon vaikuttaa myös karjanomistaja. Ihanteellisilla olosuhteilla, sorkanhoidolla ja korsirehuvaltaisella ruokinnalla lehmä kestää pitempään, kun päinvastaisissa olosuhteissa. Toki jos pelkästään utarerakenteesta puhutaan niin useinkaan siihen ei olosuhteet vaikuta. Tuotostasolla ja ruokinnan voimakkuudella voidaan johonkin saakka vaikuttaa, varsinkin tunnutuksen voimakkuudesta on ollut paljon puhetta, että sitä tulisi madaltaa. Meillä esimerkiksi vaivaa lähes joka lehmällä pöhö poikimisen aikaan ja joskus pitkälle sen jälkeen, kaikki niukat tunnutus reseptit ollaan koitettu, mutta uskon perinnöllisyyden olevan niin vahvasti mukana ettei sille ruokinnan keinoin mahda mitään. Etenkin se on yhdessä lehmäsuvussa voimakkaasti.
Kaikki valtakunnallisen jalostusorganisaation linjaukset eivät millään sovi sellaisenaan joka karjaan. Sonnien laadussa on toki parantamista. Miksiköhän 6-7 krt poikineiden utareet ja rungot ovat parempia kun 2 krt poikineiden? Jalkojen asennot ovat onneksi parantuneet. Meillä ainakin K - ikäluokka oli pahin jalkarakenteissa, ikäluokan koko oli 7 ja vain yhdellä oli normaalit jalka-asennot. Utareet ovat nyt surkeammat. Toki tuotostaso on noussut ja vaatii lehmän rakenteelta sellaista mitä ei aikaisemmin. Onkohan tarpeen enää nostaa tuotosta? Sitä tulisi kukin miettiä. Esimerkiksi Valiolta lähestulkoon "määrätään" lisäämään tuotosta, heidän vajaatuotantonsa purkamiseen, etteivät he menettäisi kasvojaan venäjän markkinoilla. Toki tärkeä asia on suomalaisille Venäjän markkinat ja luotettavuus, mutta mennäänkö tuotosjahdissa lehmän fysiologian edelle? Etenkin voimakas ruokinta voi taas lisääntyä ja yksipuolinen tuotosjalostus voi nostaa päätänsä. Tällä reseptillä ei ainakaan paljon puhuttu lehmien kestävyys parane. Minä jos valitsen tuotossonnia, sillä on oltava jalat kutakuinkin normaalit ja utarearvostelu sellainen ettei siinä ole heikkouksia.
-
Mistä tuo hiehon hinta oikein muodostuu? Meillä kallein erä on siemennys. Tähteillähän ne kasvaa.
-
Kyllä tuo artikkeli pitää paikkansa 100 prosenttisesti. Jos ei lehmää malta lääkitä ja pitää eläinlääkintäkulua suurempana panostuksena kuin 1750-2000 euron kasvatuskulua niin jossain tunneilla on nukuttu.
Hiehojen kasvatukseen täytyisi tulla enemmän ammattilaisia. Lähes kaikilla maitotiloilla tulevat lypsävät lehmät kasvatetaan lypsyn ohella ja kunhan ruokitaan. Lehmän elimistö kun kasvaa tuossa ajassa eikä vasta lypsyvaiheessa. Syöntikyky muodostuu pitkälle hiehona jolloin joudutaan väkirehulla ruokkimaan pienimahaista lehmää. Pihattotiloilla juottovaiheessa vapaajuotto on tullut positiivisena asiana verrattaessa parsinavetoiden rajoitettuun juottoon.
Mutta hiehojen rahtikasvattajille olisi tarvetta, hommaan vastuullisten löytyminen on taas eri juttu. Maitotilojen tasolla homma tyssää siihen kun kasvatettu ja tiine hieho pitäisi saada ostaa halvalla. Perustellaan juuri lauseella että omakasvatettu hieho on ilmainen.
No tuohan on täyttä hevon ..askaa!!Että pihattonavetoissa hoidettaisiin vasut paremmin!Järkky mielipide!Kyllä meillä ja monella tuttvallani on parsinavetassa vapaat hapanjuotot ja todella komeat vasikat.Itse tykkään juottaa kuukauden vapaalla hapanjuotolla ja siirtää sitten siitä vieroittumaanjuottoautomaatille pikkuhiljaa.
Lehmän tuotantoiästä vielä:Kyllä se siitä piotenee,kun suomalaisten rakenteet (ut verroinkin)sen kestää!
-
Mistä tuo hiehon hinta oikein muodostuu? Meillä kallein erä on siemennys. Tähteillähän ne kasvaa.
Ja oma työ on ilmaista eikä rakennus maksa mitään. Aamen.
-
Mistä tuo hiehon hinta oikein muodostuu? Meillä kallein erä on siemennys. Tähteillähän ne kasvaa.
Ja oma työ on ilmaista eikä rakennus maksa mitään. Aamen.
Eikä sähkö vesi kuivikkeetkaan maksa mitään. Laidunnus myös ilmasta jos nyt raskitaanhiehot päästää pihalle. Vasikkakin ilmanen ja vasikakin kasvaa ilmasilla rehuilla . Nupoutuskin ilmasta kun sen tekee ite... ::)
-
Tämä on edelleen ajankohtainen asia, aloittajan copy-paste -juttu oli melkein sama mikä oli muutama päivä sitten MT:ssa. En kyllä kaikkea noiden "asiantuntijoiden" juttuja niele. Meilä on useammalle vanhemmalle lehmälle käynyt niin että tuotos vaan laskee, ne ei lähde kunnolla enää heruu ollenkaan ja joku sitkeä pöpö (joko coli tai uberis) iskee utareeseen sittenkun lehmä laitettu teuraaksi niin kaikki sisäelimet hylätty kun elimistö täynnä jotain tulehduksia ja mitään ei huomattu lehmän voinnissa ja kumpikin tälläset lehmät olivat niitä jotka eivät koskaan olleet mitään tuotoslehmiä! Että jos tällasille vähämaitosille tulee tällasta niin mitä niitten tuotoslehmien sisuskaluille on tapahtunut? No sitä ette saa aina tietää kun sen lehmän taru loppuu Honkajoelle?
Olen miettinut useasti tätä lehmien tuotosvaatimuksia? Onko se oikein eläimiä kohtaan? Voiko ne hyvin kun utareesta tulee maitoa yli 50 litraa päivässä? -Minusta eivät. Joku viisastelija vastaa tähän varmaan että nykylehmää ruokitaan niin voimakkaasti että se saa kaikki tarvitsemansa. Mikä on tämän voimakkaan ruokinnan hinta? - Usein hapan pötsi ja siitä seuraa nippu sellaisiakin vaivoja mitä monesti ei ajatella johtuvan ruokinnasta lainkaan kuten utaretulehdukset.
Luomumaidontuottajilla lehmät lypsävät vähemmän ja ruokinta on lehmäystävällisempää mutta sieltä on tullut tietoa että ketoosit vaivaa niitä enemmän kun tavanomaisessa ruokinnassa koska dieetin enegiaväkevyys on alhaisempi. Mistäköhän tämä johtuu? - Siitä että lehmät ovat jalostettu tuottamaan maitoa aivan liikaa. Ihmisen ahneus kääntyy ennenpitkää häntä vastaan kun on jalostuettu sellainen lehmä joka tuottaa kuin kone niin ennenpitkää se kone ei kestä sitä ylikuormitusta ja vastassa on nippu vaivoja mitä tämä meidän keskipoikimakerta usein kertoo. En sano että tämä on maidontuotajien syytä tai vastuu on juuri heidän niskoillaan vaan pitkään jatkuneen valtakunnuallisen tuotosjalostuksen ja meijerien vaatimusten syytä.
-
Lehmät on jalostettu lypsämään liikaa... ja jotta tuo liika saadaan niin täytyy ruokkia kalliilla.
-
Lehmät on jalostettu lypsämään liikaa... ja jotta tuo liika saadaan niin täytyy ruokkia kalliilla.
Pelastetaan lehmämme! Kukin valitsee keinosiemennyssonneista vaan ne sonnit käyttöön millä on maitoindeksi alle 100 ja lehmistäkin kovatuottoisemmat voi siirtää lihasonnille, siis ne joilla tuntuu olevan suvussaan vaivoja ja rakenneongelmia. Samalla tuotoksessa painoa pitoisuuksiin ja pitkämaitoisuuteen niin maitotili pysyy ihan samana ja kannattavuus uskon että jopa paranee ja kun lehmät voi hyvin niin uskon että se kohentaa myös maidontuottajan mieltä ja jaksamista!
-
Lehmät on jalostettu lypsämään liikaa... ja jotta tuo liika saadaan niin täytyy ruokkia kalliilla.
Pelastetaan lehmämme! Kukin valitsee keinosiemennyssonneista vaan ne sonnit käyttöön millä on maitoindeksi alle 100 ja lehmistäkin kovatuottoisemmat voi siirtää lihasonnille, siis ne joilla tuntuu olevan suvussaan vaivoja ja rakenneongelmia. Samalla tuotoksessa painoa pitoisuuksiin ja pitkämaitoisuuteen niin maitotili pysyy ihan samana ja kannattavuus uskon että jopa paranee ja kun lehmät voi hyvin niin uskon että se kohentaa myös maidontuottajan mieltä ja jaksamista!
Maitoindeksi kun nousee, niin terveysindeksi alenee.... Helpolla tuloksena on kyllä lehmiä jotka sairastavat paljon ketoosia ja utarevikoja ::)
-
Jaa että tiinehtyvyysongelmia?
Pussiutareet juontaa juurensa ruottinmaalle, ettei va brunoa löytyysi sukutaustasta...
Ja minkätakia parahat lehemät on nuorsonnin jälkelääsiä? Ne mikkä lypsää 9-10 tonnin vuosia ilman ihmeempiä hoitoja, poikii alle 14kk välein, ja tuotantokausia yli 4 ja faba.n asiantuntia suosittelee näille esimerkiksi simmentaalia että tuommosta sukua ei kannata pitää ko on huonot taustat? +50 tonnia maitoa tuottaneelle lehmälle faba.n neuvoja laitto lihasuositukset. No saa laittaa mutta eriasia mitä sinne semmari laittaa...
-
Mistä tuo hiehon hinta oikein muodostuu? Meillä kallein erä on siemennys. Tähteillähän ne kasvaa.
Ja oma työ on ilmaista eikä rakennus maksa mitään. Aamen.
Eikä sähkö vesi kuivikkeetkaan maksa mitään. Laidunnus myös ilmasta jos nyt raskitaanhiehot päästää pihalle. Vasikkakin ilmanen ja vasikakin kasvaa ilmasilla rehuilla . Nupoutuskin ilmasta kun sen tekee ite... ::)
Voishan hiehojen kasvatuksessa säästyneen ajan käyttää esimerkiksi mettähommiin, ko sitä taimikonhoitoa lienee itsekullakin varmasti rästissä.. Ja sais samalla monipuolista liikuntaa, jos robottiisäntä saa valjaat sen ison mahansa ympäri ulettumahan..
Taikka sitte korjata koneita senaikaa, siinähän tienaa vaikka kuinkapaljo, ko ei tartte maksaa 50-70€/tunti huoltomiehelle kaikenmoisista pikkuhommista.. Toisaalta tositäppärin agrouskottavuuteen ei kuulu käsiensä sotkeminen...
-
Pelastetaan lehmämme! Kukin valitsee keinosiemennyssonneista vaan ne sonnit käyttöön millä on maitoindeksi alle 100 ja lehmistäkin kovatuottoisemmat voi siirtää lihasonnille, siis ne joilla tuntuu olevan suvussaan vaivoja ja rakenneongelmia. Samalla tuotoksessa painoa pitoisuuksiin ja pitkämaitoisuuteen niin maitotili pysyy ihan samana ja kannattavuus uskon että jopa paranee ja kun lehmät voi hyvin niin uskon että se kohentaa myös maidontuottajan mieltä ja jaksamista!
Koittakaa nyt joskus kattella vähän kriittisemmin niitä omia toimintatapoja ja olosuhteita. Lehmän lyhytikäisyydestä 90% on isännän osaamattomuutta, ette voi tosissanne aina syyttää muita. Kovatuottoinen lehmä voi oikein hyvin, kun tarpeet tyydytetään ja samoin pärjää se heikompikin. Tarpeet noilla on vähän erilaiset, siinä ongelma. Toisen lehmän poikimaväli voi olla 500 päivää ja toisen 330 ilman ongelmia....
-
Jaa että tiinehtyvyysongelmia?
Pussiutareet juontaa juurensa ruottinmaalle, ettei va brunoa löytyysi sukutaustasta...
Ja minkätakia parahat lehemät on nuorsonnin jälkelääsiä? Ne mikkä lypsää 9-10 tonnin vuosia ilman ihmeempiä hoitoja, poikii alle 14kk välein, ja tuotantokausia yli 4 ja faba.n asiantuntia suosittelee näille esimerkiksi simmentaalia että tuommosta sukua ei kannata pitää ko on huonot taustat? +50 tonnia maitoa tuottaneelle lehmälle faba.n neuvoja laitto lihasuositukset. No saa laittaa mutta eriasia mitä sinne semmari laittaa...
Fenotyyppi ≠ genotyyppi.
Jasun tekeminen on helppoa. Excelillä lehmät NTM:n mukaiseen paremmuusjärjestykseen, jakaa sonniryhmiin ja katsoo sitten eläinkohtaiset parantamiskohteet, sukutaustat huomioiden.
Yksinkertaista 8)