Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Vastaranta - 24.03.10 - klo:11:41
-
Tarkoitus olisi kokeilla säilörehunurmilla keväisen lannoituksen jakamista kahteen osaan. Jos ensin antaisi NK-lannoitetta ja myöhemmin typpeä lisää? Onko kokemuksia/näkemyksiä?
Toinen asia: Meillä on liete laitettu perinteisesti ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, mutta nyt tarkoitus kokeilla osalle lohkoja kevät levitystä. Mitenhän lietelannan typpi ehtii lannoittaa ensimmäistä satoa eli paljonko laitetaan pussista typpeä lisäksi?
-
Toinen asia: Meillä on liete laitettu perinteisesti ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, mutta nyt tarkoitus kokeilla osalle lohkoja kevät levitystä. Mitenhän lietelannan typpi ehtii lannoittaa ensimmäistä satoa eli paljonko laitetaan pussista typpeä lisäksi?
Mäkin kokeilin viime vuonna ensimmäisen kerran ajaa lietettä jo keväällä, kun aikaisemmin sitä oli ajettu vasta ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen. Ilmeisesti pussilantaa kannattaisi laittaa reilummin ensimmäiselle sadolle, mitä viljelyohjelma näyttää, sillä osa kevään lietteen voimasta siirtyy toiseen satoon. Sama juttuhan on toiselle sadolle lietteen ajamisessa, kolmannen sadon joutuu melkeinpä pakosta tekemään kovan kasvun takia.
-
Itse kanssa suunnittelin jakavani lannoituksen 1. sadolle, mutta varmistaakseni peltojen olevan valmiit lietteen ajoon, levitys menisi lähelle touko-kesäkuun vaihdetta ja silloin pitäisi olla jo melkoinen nurmi jos normi korjuu on kesäkuun toisen viikon paikkeilla. Sen takia laitan 1. sadolle pelkkää pussilantaa ja kesä- ja syyssadolle vambion extraa, jossa nesteenä nopealiukoista typpeä 5kg/m3.
-
Itse kanssa suunnittelin jakavani lannoituksen 1. sadolle, mutta varmistaakseni peltojen olevan valmiit lietteen ajoon, levitys menisi lähelle touko-kesäkuun vaihdetta ja silloin pitäisi olla jo melkoinen nurmi jos normi korjuu on kesäkuun toisen viikon paikkeilla. Sen takia laitan 1. sadolle pelkkää pussilantaa ja kesä- ja syyssadolle vambion extraa, jossa nesteenä nopealiukoista typpeä 5kg/m3.
Meilläpäin taas ajetaan nurmille sen takia, kun muualle ei vielä pääse. Viime vuonnakin rupesin ajamaan nurmille sen takia, kun kynnökset eivät meinanneet kuivaa millään kylvökuntoon. Nurmille kärsi ajaa paria viikkoa ennemmin kuin muualle.
-
Täällä yleensä on routa keväisin ongelmana, joten en hirviän innokkaasti päästä raskasta lietevaunua pellolle ensimmäisenä. Muuten voisikin jättää nuo pussilannat ostamati.
-
Juu. jaettu lannoitus on.. 1.kierros toukokuun ekalla viikolla sään salliessa ja toinen viimeisellä.. yleensä ekassa levityksessä NURY1 ja SS toisessa..
Tiedä sitten onko hyötyä.. muttei ainakaan rinnepelloilla ole koko lannoitemäärä kevään rankkasateiden huuhdottavana jos/kun sellaisia toukokuussa tuppaa tulemaan... :-\
-
Viime kevään jälkeen voisi jälkiviisaana sanoa että jaettu lannoitus vois olla hyvinkin kannattavaa. Satoa tuli kyllä varsin hyvin verrattuna moneen muuhun, mutta valkuaispitoisuus jäi aika alhaiseksi n. 13% ekassa sadossa. Apulanta kylvettiin pintaan heti toukokuun alussa ja nurmi lähti tosi hyvin kasvamaan, kun kosteutta riitti. (Näillä karkeilla mailla liian myöhäälle jätetty lannoitus voi olla hukkaan heitettyä rahaa.) Ilmeiseti apulannan typpi ei sitten riittänyt valkuaisen tuottamiseen loppuvaiheessa ??? Eli samanlainen typpitäydennys kuin leipävehnälle voisi olla ihan kokeilemisen arvoinen juttu. Ensi keväänä olisi tarkoitus tehdä "koeruutu" multipleruiskutuksella (hivenlannoitetta) nurmeen ja seurata mitä tapahtuu. Rikkaruiskutusta joutuu kuitenkin harrastaa jollekin nurmilohkolle niin samalla menisi hivenlannoite ::)
-
Ravinteena saatavillaoleva typpi muuttuu raakavalkuaiseksi 6.25 kertoimella. Paljonko se on prosentteja, riippuu sitten kuiva-ainesadosta. Viisi tonnia ja sata kiloa typpeä tarkoittaa 12.5% raakavalkuaista. Edellyttäen ettei typpi haihdu tai huuhtoudu.
En lämpene jaetulle lannoitukselle, jos nurmikasvina on apilapitoinen nurmi. Sille riittää se myöhäisempi lannoitus ja maltillisena. Puhdas heinänurmi asia erikseen.
-
En lämpene jaetulle lannoitukselle, jos nurmikasvina on apilapitoinen nurmi. Sille riittää se myöhäisempi lannoitus ja maltillisena. Puhdas heinänurmi asia erikseen.
Maltillisen lannoituksen ymmärrän apilanurmilla, jotta apilan rhizobiumin toiminta ei häiryynny, mutta mikä hyöty on myöhästyttää kevätlannoitus?
-
Maltillisen lannoituksen ymmärrän apilanurmilla, jotta apilan rhizobiumin toiminta ei häiryynny, mutta mikä hyöty on myöhästyttää kevätlannoitus?
Pienempi huuhtoutumisriski, eikä myöhästyttää kannata toukokuun lopulle asti. Apilanurmissa on typpeä jemmassa keväällä, ei ole jaran rengillä niin kiirus ;D
-
Ravinteena saatavillaoleva typpi muuttuu raakavalkuaiseksi 6.25 kertoimella. Paljonko se on prosentteja, riippuu sitten kuiva-ainesadosta. Viisi tonnia ja sata kiloa typpeä tarkoittaa 12.5% raakavalkuaista. Edellyttäen ettei typpi haihdu tai huuhtoudu.
En lämpene jaetulle lannoitukselle, jos nurmikasvina on apilapitoinen nurmi. Sille riittää se myöhäisempi lannoitus ja maltillisena. Puhdas heinänurmi asia erikseen.
Tuosta laskelmasta puuttuu maan orgaaniset typpivarat.
-
Kuinka hyvin viljelyohjelmistot osaa ottaa huomioon apilan käytön nurmiseoksissa? Apila otettu taas nurmiseoksiin mukaan ja hieman vielä arveluttaa nuo typpitasot. Vai pitääkö vain opetella kantapään kautta ::) Tietysti vielä typen nitrifikaatiot ym. vaikuttaa vielä niin kovin paljon noihin asioihin ettei mitään absoluuttista totuutta ole olemassakaan. Kortti tuo ja kortti vie, mutta maanviljely on onnen kauppaa ;)
-
Mulla on ollut jo useamman vuoden sellainen tapa, että apupaska laitetaan nurmille 15-22.toukokuuta. Nurmet kyllä lähtee kasvamaan maassa olevalla voimalla ja kun pääsevät kunnon kasvuvauhtiin, niin apupaska tulee tarkemmin hyödynnettyä.
-
Mulla on ollut jo useamman vuoden sellainen tapa, että apupaska laitetaan nurmille 15-22.toukokuuta. Nurmet kyllä lähtee kasvamaan maassa olevalla voimalla ja kun pääsevät kunnon kasvuvauhtiin, niin apupaska tulee tarkemmin hyödynnettyä.
ittekki levitän tuohon aikaan... viime keväänä olis kannattanu levittää vapulta kaikki, kokeilin yhdelle lohkolle ja ei ottanu halla ollenkaa vahvaan kasvuun toisin kuin muille lohkoille joilla oli myöhäisempi lannoitus?
-
Mulla on ollut jo useamman vuoden sellainen tapa, että apupaska laitetaan nurmille 15-22.toukokuuta. Nurmet kyllä lähtee kasvamaan maassa olevalla voimalla ja kun pääsevät kunnon kasvuvauhtiin, niin apupaska tulee tarkemmin hyödynnettyä.
ittekki levitän tuohon aikaan... viime keväänä olis kannattanu levittää vapulta kaikki, kokeilin yhdelle lohkolle ja ei ottanu halla ollenkaa vahvaan kasvuun toisin kuin muille lohkoille joilla oli myöhäisempi lannoitus?
***Jep, viime kesänä ei ollut paras mahdollinen ajankohta tuon hallan takia, mutta pari edellistä kesää onnistui varhaislannoitus paremmin
-
Silloin muinoin kun vielä salpietarin kanssa puuhasin, levitys osui monena vuotena jääkiekon MM loppuottelupäivälle. Löytyyköhän niistä joku korrelaatio? Ehkä se, että aiemmin ei päässyt pellolle kun SUomi oli vielä mukana geimeissä ja piti vahdata televisiooo?
-
Mulla on ollut jo useamman vuoden sellainen tapa, että apupaska laitetaan nurmille 15-22.toukokuuta. Nurmet kyllä lähtee kasvamaan maassa olevalla voimalla ja kun pääsevät kunnon kasvuvauhtiin, niin apupaska tulee tarkemmin hyödynnettyä.
Tuosta on kahta teoriaa... ??? Toisen mukaan apupaska pitää ajaa niin aikaisin kuin mahdollista.
Hallan viotus riski pienenee jos malttaa odottaa, mutta tällä seudulla toukokuun sateet on ollu enämpi ihme, joten mieluummin ajais apulannan sillon kun maassa on vielä kosteutta.
-
Mulla on ollut jo useamman vuoden sellainen tapa, että apupaska laitetaan nurmille 15-22.toukokuuta. Nurmet kyllä lähtee kasvamaan maassa olevalla voimalla ja kun pääsevät kunnon kasvuvauhtiin, niin apupaska tulee tarkemmin hyödynnettyä.
Tuosta on kahta teoriaa... ??? Toisen mukaan apupaska pitää ajaa niin aikaisin kuin mahdollista.
Hallan viotus riski pienenee jos malttaa odottaa, mutta tällä seudulla toukokuun sateet on ollu enämpi ihme, joten mieluummin ajais apulannan sillon kun maassa on vielä kosteutta.
Minä en tiedä kumpaa teoriaa uskois, siispä täytyy jakaa ;)
Jakamisesta taas ei ole teoriaa lainkaan? Siis minkäänlaisia koetuloksia?
-
Jakamisesta taas ei ole teoriaa lainkaan? Siis minkäänlaisia koetuloksia?
Ei täällä Suomessa mitään hyödyllistä tutkita. ;D Danskipoikien farmtest-systeemi olis semmonen asia mikä pitäisi tuoda Suomeenkin. Kokeilijoita on aina kuitenkin. Pitäis vaan olla organisaatio, joka tekis siitä varsinaisen tutkimuksen ja toisi tulokset julki. Samalla voisivat vieläpä laskea toiminnan kannattavuuden.
Hyvänä esimerkkinä on maissi. Muutama tila Suomessa tuottaa maissilla 30-50% karkearehuistaan. MTT:n proffan mielestä maissi ei sovellu Suomeen -piste-, eikä sen takia sitä kannata tutkia eikä jalostaa pitemmän päivän lajikkeeksi.
-
Jakamisesta taas ei ole teoriaa lainkaan? Siis minkäänlaisia koetuloksia?
Ei täällä Suomessa mitään hyödyllistä tutkita. ;D Danskipoikien farmtest-systeemi olis semmonen asia mikä pitäisi tuoda Suomeenkin. Kokeilijoita on aina kuitenkin. Pitäis vaan olla organisaatio, joka tekis siitä varsinaisen tutkimuksen ja toisi tulokset julki. Samalla voisivat vieläpä laskea toiminnan kannattavuuden.
Hyvänä esimerkkinä on maissi. Muutama tila Suomessa tuottaa maissilla 30-50% karkearehuistaan. MTT:n proffan mielestä maissi ei sovellu Suomeen -piste-, eikä sen takia sitä kannata tutkia eikä jalostaa pitemmän päivän lajikkeeksi.
Listaa voi jatkaa. Kokoviljasäilörehu, nurmen aikaisemmat korjuut vs. vaikutus seosrehuruokinnassa, rehuraaka-aineen tuottaminen seosrehuruokintaan eli onko järkevää/taloudellista viljellä kuten ennenkin yms......
-
Jakamisesta taas ei ole teoriaa lainkaan? Siis minkäänlaisia koetuloksia?
Ei täällä Suomessa mitään hyödyllistä tutkita. ;D Danskipoikien farmtest-systeemi olis semmonen asia mikä pitäisi tuoda Suomeenkin. Kokeilijoita on aina kuitenkin. Pitäis vaan olla organisaatio, joka tekis siitä varsinaisen tutkimuksen ja toisi tulokset julki. Samalla voisivat vieläpä laskea toiminnan kannattavuuden.
Hyvänä esimerkkinä on maissi. Muutama tila Suomessa tuottaa maissilla 30-50% karkearehuistaan. MTT:n proffan mielestä maissi ei sovellu Suomeen -piste-, eikä sen takia sitä kannata tutkia eikä jalostaa pitemmän päivän lajikkeeksi.
Listaa voi jatkaa. Kokoviljasäilörehu, nurmen aikaisemmat korjuut vs. vaikutus seosrehuruokinnassa, rehuraaka-aineen tuottaminen seosrehuruokintaan eli onko järkevää/taloudellista viljellä kuten ennenkin yms......
Nii-i. Mut mitäs pienistä. Tutkitaan omalla ajalla ja omalla lompakolla. :'(
-
Muutamana vuonna tullut lannoitettua heti toukokuun alussa, ja tulokset olleet hyviä, kun on sattunut olemaan kelit niin, että toukokuun alkupuoliskolla on tullut kevään ainoat sateet, ja sitten seuraavat tulivat rehuntekoaikaan..
-
Toinen asia: Meillä on liete laitettu perinteisesti ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, mutta nyt tarkoitus kokeilla osalle lohkoja kevät levitystä. Mitenhän lietelannan typpi ehtii lannoittaa ensimmäistä satoa eli paljonko laitetaan pussista typpeä lisäksi?
Kymmenkunta vuotta on liete levitetty nurmille keväällä ja kesällä. Viimeiset viisi vuotta on mennyt nurmet kokonaan ilman pussilantaa. Satotaso ei vanhaan systeemiin ole ainakaan laskenut. Liete levitetään silloin kun nurmi alkaa vihertää ja on lähtenyt kasvuun. Maan kosteus on tuossa vaiheessa vielä aika korkea ja uria tulee joskus jonkun verran, ei kuitenkaan ongelmaksi asti.
-
Toinen asia: Meillä on liete laitettu perinteisesti ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, mutta nyt tarkoitus kokeilla osalle lohkoja kevät levitystä. Mitenhän lietelannan typpi ehtii lannoittaa ensimmäistä satoa eli paljonko laitetaan pussista typpeä lisäksi?
Kymmenkunta vuotta on liete levitetty nurmille keväällä ja kesällä. Viimeiset viisi vuotta on mennyt nurmet kokonaan ilman pussilantaa. Satotaso ei vanhaan systeemiin ole ainakaan laskenut. Liete levitetään silloin kun nurmi alkaa vihertää ja on lähtenyt kasvuun. Maan kosteus on tuossa vaiheessa vielä aika korkea ja uria tulee joskus jonkun verran, ei kuitenkaan ongelmaksi asti.
Vähän samaa henkeä ollut. Fosforikaton mukaan lantamäärä? Liukoinen typpi jää kovin vajaaksi, mutta tuntuu se orgaaninen osuuskin ruohoa kovin hyödyttävän kun maassa on kaikki kunnossa.