Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: halavatun pakana - 20.03.10 - klo:11:53
-
Jälleen luotettavalta taholta saatua tietoa,että Kiuruveden keskeltä jos piirretään 100km:n säde,nii rehut ko. alueelta aika vähissä.Ajavat rekoilla kaukaakin tavaraa tiloille.
liekö totta?
-
Kyselty on.. Pitänee ruveta myymään nuita museoaumoja pois :-\
-
Jälleen luotettavalta taholta saatua tietoa,että Kiuruveden keskeltä jos piirretään 100km:n säde,nii rehut ko. alueelta aika vähissä.Ajavat rekoilla kaukaakin tavaraa tiloille.
liekö totta?
On täällä idässäkin paikka paikoin rehupula. Toinen sato meni mönkään monelta tilalta liian märkyyden vuoksi.
-
Jälleen luotettavalta taholta saatua tietoa,että Kiuruveden keskeltä jos piirretään 100km:n säde,nii rehut ko. alueelta aika vähissä.Ajavat rekoilla kaukaakin tavaraa tiloille.
liekö totta?
No, eikö kiuruvedellä ole aika isoja nautapalatsejakin, jotain vaikutusta silläkin.
-
Kannattais varmaan tehdä hommia,että ostajat ja myyjät kohtais.Nuo isot navetat käsittelee todella suuria rehumääriä.
-
Hyvin on merilapin alueellakin rehulle ollut kysyntää. 950 tonnia on tähän mennessä mennyt kaupaksi tänä talvena, mutta enemmällekin on ollut kyselijöitä... Parin hyvän kesän jäljiltä oli syyskuun alussa varastossa 3600tn, siitä on ollut hyvä myydä ;D
-
millanen hintataso teilläpäin on?
-
Ei pidä paikkaansa, Oulun seudulta lähtee paalit 15 euron hintaan liikkeelle ....
-
Hyvin on merilapin alueellakin rehulle ollut kysyntää.
Joo, Perämeren pohjukassa moni valitti jo syksyllä, että paaliluku jäi kolmanneksen normaalista. Kesä oli ankaran kuiva, kylvöistä elokuun puoliväliin alle 50 mm meidän mittariin.
Petri
-
Ruokinnan hyötysuhdetta parantamalla tarvittava rehumäärä pienenee jopa 15%
-
Tuskin lohduttaa,jos rehut loppu..... ???
-
Hyvin on merilapin alueellakin rehulle ollut kysyntää.
Joo, Perämeren pohjukassa moni valitti jo syksyllä, että paaliluku jäi kolmanneksen normaalista. Kesä oli ankaran kuiva, kylvöistä elokuun puoliväliin alle 50 mm meidän mittariin.
Petri
Jep, kuiva ja kolea alkukesä. Ensimmäinen rehusato jäi monella vaatimattomaksi. Toissa kesänä monen ei tarvinnut korjata toista satoa ollenkaan. Näin täällä Tundran ankarissa olosuhteissa.
-
Tuskin lohduttaa,jos rehut loppu..... ???
Eipä kyllä lohduta.. Mutta tiedoksi ensi talvea varten ;)
-
Hyvin on merilapin alueellakin rehulle ollut kysyntää.
Joo, Perämeren pohjukassa moni valitti jo syksyllä, että paaliluku jäi kolmanneksen normaalista. Kesä oli ankaran kuiva, kylvöistä elokuun puoliväliin alle 50 mm meidän mittariin.
Petri
Jep, kuiva ja kolea alkukesä. Ensimmäinen rehusato jäi monella vaatimattomaksi. Toissa kesänä monen ei tarvinnut korjata toista satoa ollenkaan. Näin täällä Tundran ankarissa olosuhteissa.
Sekin auttais kun lannottais kunnolla.
-
Hyvin on merilapin alueellakin rehulle ollut kysyntää.
Joo, Perämeren pohjukassa moni valitti jo syksyllä, että paaliluku jäi kolmanneksen normaalista. Kesä oli ankaran kuiva, kylvöistä elokuun puoliväliin alle 50 mm meidän mittariin.
Petri
Jep, kuiva ja kolea alkukesä. Ensimmäinen rehusato jäi monella vaatimattomaksi. Toissa kesänä monen ei tarvinnut korjata toista satoa ollenkaan. Näin täällä Tundran ankarissa olosuhteissa.
Sekin auttais kun lannottais kunnolla.
Eiiii välttämättä. Riippuu onko sopiva nurmiseos, onko sitä pidetty yllä eli paikka kylvetty ja lisätty siementä muuteski iän myötä. Rikkat torjuttu, keväinen rikkaäestyskin auttaa. Sit viel pitäis saada muutakin lannoitetta, kuin pussilantaa, kun pelkkä pintalannoitus. Pelkkä pussitavara laskee pH:ta ja heikentää kasvin kykyä käyttää kasvupotentiaalia... Perustettaessa sais tiätty olla kalkit ajettu. Viime kesänä tuli 9 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilta, kun laittoi 300kg salppia ja 20m3 sianpaskaa...
Olikohan tää liian asiallista vapaaseen... 8)
-
Hyvin on merilapin alueellakin rehulle ollut kysyntää.
Joo, Perämeren pohjukassa moni valitti jo syksyllä, että paaliluku jäi kolmanneksen normaalista. Kesä oli ankaran kuiva, kylvöistä elokuun puoliväliin alle 50 mm meidän mittariin.
Petri
Jep, kuiva ja kolea alkukesä. Ensimmäinen rehusato jäi monella vaatimattomaksi. Toissa kesänä monen ei tarvinnut korjata toista satoa ollenkaan. Näin täällä Tundran ankarissa olosuhteissa.
Sekin auttais kun lannottais kunnolla.
Ei auta täällä Tundralla. Viime kesänä kolea alkukesä söi ensimmäisen rehusadon ja toissa vuonna toinen sato jäi heikoksi. Edes lietelannalla nurmi ei kasvanut.
Todettakoon taas että näitä kertomiani Tundran ankaria olosuhteita ei ole kukaan vielä tähän saakka kyennyt vääriksi todistamaan.
-
Rehupulaa on eepeelläkin ja turha jeesustella lannoittamisesta. Ekan sadon pani halla ja toisen vei kuivuus.
-
Hyvin on merilapin alueellakin rehulle ollut kysyntää.
Joo, Perämeren pohjukassa moni valitti jo syksyllä, että paaliluku jäi kolmanneksen normaalista. Kesä oli ankaran kuiva, kylvöistä elokuun puoliväliin alle 50 mm meidän mittariin.
Petri
Jep, kuiva ja kolea alkukesä. Ensimmäinen rehusato jäi monella vaatimattomaksi. Toissa kesänä monen ei tarvinnut korjata toista satoa ollenkaan. Näin täällä Tundran ankarissa olosuhteissa.
Sekin auttais kun lannottais kunnolla.
Lietelantaa vaan nurmelle kiekkomultaimen läpi rupeaa rehut riittään.
-
Jälleen luotettavalta taholta saatua tietoa,että Kiuruveden keskeltä jos piirretään 100km:n säde,nii rehut ko. alueelta aika vähissä.Ajavat rekoilla kaukaakin tavaraa tiloille.
liekö totta?
No, eikö kiuruvedellä ole aika isoja nautapalatsejakin, jotain vaikutusta silläkin.
Juu, mutta on siellä raivattu peltoakin hullunlailla.
-
Jälleen luotettavalta taholta saatua tietoa,että Kiuruveden keskeltä jos piirretään 100km:n säde,nii rehut ko. alueelta aika vähissä.Ajavat rekoilla kaukaakin tavaraa tiloille.
liekö totta?
No, eikö kiuruvedellä ole aika isoja nautapalatsejakin, jotain vaikutusta silläkin.
Juu, mutta on siellä raivattu peltoakin hullunlailla.
Toiset raivaa toiset ei. Siinä näät, että tarpeeseen on tullu pellonraivaus, kun siitä huolimatta ei riitä rehut. Turhaan kitiset.
-
Hyvin on merilapin alueellakin rehulle ollut kysyntää.
Joo, Perämeren pohjukassa moni valitti jo syksyllä, että paaliluku jäi kolmanneksen normaalista. Kesä oli ankaran kuiva, kylvöistä elokuun puoliväliin alle 50 mm meidän mittariin.
Petri
Jep, kuiva ja kolea alkukesä. Ensimmäinen rehusato jäi monella vaatimattomaksi. Toissa kesänä monen ei tarvinnut korjata toista satoa ollenkaan. Näin täällä Tundran ankarissa olosuhteissa.
Sekin auttais kun lannottais kunnolla.
Ei auta täällä Tundralla. Viime kesänä kolea alkukesä söi ensimmäisen rehusadon ja toissa vuonna toinen sato jäi heikoksi. Edes lietelannalla nurmi ei kasvanut.
Todettakoon taas että näitä kertomiani Tundran ankaria olosuhteita ei ole kukaan vielä tähän saakka kyennyt vääriksi todistamaan.
Tässä kulminoituu MTK-kepulaisen maatalouspolitiikan järjettömyys: kotieläintalous on siirretty tundralle vinksahtaneella tukipolitiikalla, siellä kärsitään rehupulasta liian suuren eläinmäärän takia. Etelässä on kotieläintalous ajettu alas MTK-kepun toimesta, täällä tulee pelloilta tavaraa niin, että ei tiedetä, minne sijoittaa...samalla pellon kesantoala kasvanut ja kasvaa ensi kesänä rajusti.... vähiten tappiota tuottava "viljelymuoto"
-
Jälleen luotettavalta taholta saatua tietoa,että Kiuruveden keskeltä jos piirretään 100km:n säde,nii rehut ko. alueelta aika vähissä.Ajavat rekoilla kaukaakin tavaraa tiloille.
liekö totta?
No, eikö kiuruvedellä ole aika isoja nautapalatsejakin, jotain vaikutusta silläkin.
Juu, mutta on siellä raivattu peltoakin hullunlailla.
Toiset raivaa toiset ei. Siinä näät, että tarpeeseen on tullu pellonraivaus, kun siitä huolimatta ei riitä rehut. Turhaan kitiset.
Seurausta järjettömästä kotieläintalouden kasvattamisesta tundralla.
-
Jälleen luotettavalta taholta saatua tietoa,että Kiuruveden keskeltä jos piirretään 100km:n säde,nii rehut ko. alueelta aika vähissä.Ajavat rekoilla kaukaakin tavaraa tiloille.
liekö totta?
No, eikö kiuruvedellä ole aika isoja nautapalatsejakin, jotain vaikutusta silläkin.
Juu, mutta on siellä raivattu peltoakin hullunlailla.
Toiset raivaa toiset ei. Siinä näät, että tarpeeseen on tullu pellonraivaus, kun siitä huolimatta ei riitä rehut. Turhaan kitiset.
Seurausta järjettömästä kotieläintalouden kasvattamisesta tundralla.
Haloo, mitä tundraa esim savon seutu on. Edellytykset kotieläintaloudelle hyvät. Ehkä paremmat kuin viljan viljelylle. Eikä matkakaan maidon kuskaukselle etelään ole sen pitempi kuin ruotsista.
-
Jälleen luotettavalta taholta saatua tietoa,että Kiuruveden keskeltä jos piirretään 100km:n säde,nii rehut ko. alueelta aika vähissä.Ajavat rekoilla kaukaakin tavaraa tiloille.
liekö totta?
No, eikö kiuruvedellä ole aika isoja nautapalatsejakin, jotain vaikutusta silläkin.
Juu, mutta on siellä raivattu peltoakin hullunlailla.
Toiset raivaa toiset ei. Siinä näät, että tarpeeseen on tullu pellonraivaus, kun siitä huolimatta ei riitä rehut. Turhaan kitiset.
Seurausta järjettömästä kotieläintalouden kasvattamisesta tundralla.
Haloo, mitä tundraa esim savon seutu on. Edellytykset kotieläintaloudelle hyvät. Ehkä paremmat kuin viljan viljelylle. Eikä matkakaan maidon kuskaukselle etelään ole sen pitempi kuin ruotsista.
Liika on liika kotieläintalouden keskittymiselläkin.
Tuskin ruåtsalaismaitua tulisi Suomeen, jos AB-alue olisi vahvaa maidontuotantoaluetta, niinkuin oli ennen Johannes Virolaisen alottamaa tuotannon siirtoa tundralle....etelässä on nyt vain vähän saatavissa lähimaitoa.
-
Jälleen luotettavalta taholta saatua tietoa,että Kiuruveden keskeltä jos piirretään 100km:n säde,nii rehut ko. alueelta aika vähissä.Ajavat rekoilla kaukaakin tavaraa tiloille.
liekö totta?
No, eikö kiuruvedellä ole aika isoja nautapalatsejakin, jotain vaikutusta silläkin.
Juu, mutta on siellä raivattu peltoakin hullunlailla.
Toiset raivaa toiset ei. Siinä näät, että tarpeeseen on tullu pellonraivaus, kun siitä huolimatta ei riitä rehut. Turhaan kitiset.
Seurausta järjettömästä kotieläintalouden kasvattamisesta tundralla.
Haloo, mitä tundraa esim savon seutu on. Edellytykset kotieläintaloudelle hyvät. Ehkä paremmat kuin viljan viljelylle. Eikä matkakaan maidon kuskaukselle etelään ole sen pitempi kuin ruotsista.
Liika on iika kotirläintalouden keskittymiselläkin.
Tuskin ruåtsalaismaitua tulisi Suomeen, jos AB-alue olisi vahvaa maidontuotantoaluetta, niinkuin oli ennen Johannes Virolaisen alottamaa tuotannon siirtoa tundralle....etelässä on nyt vain vähän saatavissa lähimaitoa.
No eivätpähän ole hajallaan pitkin maita ja mantuja, kun siitäkin olit huolissas jossain vaiheessa, sulla ajatukset muuttuu tarpeen mukaan :) Meidän kunnastakin vähenee rajusti maidontuottajat. Viimenen maidontuottaja tilasto oli 21 lähettäjää, kun 60-luvun loppupuolella oli 1200. Tosin tilat oli pieniä ja lehmiä muutama kappale, mutta meijeriin laitettiin kaikki yli jäävä. Sillon pyöri vielä savotatkin ja moni emäntä hoito pienet karjat yksin talvella, kun isännät oli savottahommissa. Mitä tulee tohon nautakeskityttymään niin Lapinlahden meijeri on lähellä, jos laittavat Valiolle ja Suonenjoen meijeri, jos menee ArlaIngmannille. A-tuottajien teurastamo on Kuopiossa. Ja Savossa riittää lääniä, ei tarvii rakentaa nautapalatseja taajamien/asutusten lähelle.
-
Ei auta täällä Tundralla. Viime kesänä kolea alkukesä söi ensimmäisen rehusadon ja toissa vuonna toinen sato jäi heikoksi. Edes lietelannalla nurmi ei kasvanut.
Todettakoon taas että näitä kertomiani Tundran ankaria olosuhteita ei ole kukaan vielä tähän saakka kyennyt vääriksi todistamaan.
Kaverini c3:lta otti 10 000kg kuiva-ainetta viimekin kesänä kahdella niitolla. Kyllä kuulustaa kamalalta olosuhde haitalta... ::)
-
Tässä kulminoituu MTK-kepulaisen maatalouspolitiikan järjettömyys: kotieläintalous on siirretty tundralle vinksahtaneella tukipolitiikalla, siellä kärsitään rehupulasta liian suuren eläinmäärän takia. Etelässä on kotieläintalous ajettu alas MTK-kepun toimesta, täällä tulee pelloilta tavaraa niin, että ei tiedetä, minne sijoittaa...samalla pellon kesantoala kasvanut ja kasvaa ensi kesänä rajusti.... vähiten tappiota tuottava "viljelymuoto"
Eipä se väitetty kotieläintalouden siirto täällä missään näy. Normaalisti kaikilla rehut riittää mutta nyt on sattunut pari huonoa vuotta peräkkäin ja moni on joutunut rehuja ostamaan naapureilta/yhteistyökumppaneilta.
Sinä olet siis sitä mieltä että olosuhdehaittoja ei tule kompensoida vaan suosia suotuisia viljelyalueita.
-
Jälleen luotettavalta taholta saatua tietoa,että Kiuruveden keskeltä jos piirretään 100km:n säde,nii rehut ko. alueelta aika vähissä.Ajavat rekoilla kaukaakin tavaraa tiloille.
liekö totta?
No, eikö kiuruvedellä ole aika isoja nautapalatsejakin, jotain vaikutusta silläkin.
Juu, mutta on siellä raivattu peltoakin hullunlailla.
Toiset raivaa toiset ei. Siinä näät, että tarpeeseen on tullu pellonraivaus, kun siitä huolimatta ei riitä rehut. Turhaan kitiset.
Seurausta järjettömästä kotieläintalouden kasvattamisesta tundralla.
Haloo, mitä tundraa esim savon seutu on. Edellytykset kotieläintaloudelle hyvät. Ehkä paremmat kuin viljan viljelylle. Eikä matkakaan maidon kuskaukselle etelään ole sen pitempi kuin ruotsista.
Liika on iika kotirläintalouden keskittymiselläkin.
Tuskin ruåtsalaismaitua tulisi Suomeen, jos AB-alue olisi vahvaa maidontuotantoaluetta, niinkuin oli ennen Johannes Virolaisen alottamaa tuotannon siirtoa tundralle....etelässä on nyt vain vähän saatavissa lähimaitoa.
No eivätpähän ole hajallaan pitkin maita ja mantuja, kun siitäkin olit huolissas jossain vaiheessa, sulla ajatukset muuttuu tarpeen mukaan :) Meidän kunnastakin vähenee rajusti maidontuottajat. Viimenen maidontuottaja tilasto oli 21 lähettäjää, kun 60-luvun loppupuolella oli 1200. Tosin tilat oli pieniä ja lehmiä muutama kappale, mutta meijeriin laitettiin kaikki yli jäävä. Sillon pyöri vielä savotatkin ja moni emäntä hoito pienet karjat yksin talvella, kun isännät oli savottahommissa. Mitä tulee tohon nautakeskityttymään niin Lapinlahden meijeri on lähellä, jos laittavat Valiolle ja Suonenjoen meijeri, jos menee ArlaIngmannille. A-tuottajien teurastamo on Kuopiossa. Ja Savossa riittää lääniä, ei tarvii rakentaa nautapalatseja taajamien/asutusten lähelle.
Tuottajien lkm ei ole ratkaiseva vaan tuotettu maitomäärä. Etelässä tuotanto hiipuu ja "logistisista ja kustannussyistä" kauppa ottaa Arla Ingmannia hyllyilleen....ei kannata rahdata jänkhältä, huomaa maussa, eikä ottaa kotimaisen firman ylihinnoiteltua tavaraa.
Veeti ihmetteli joitain vuosia sitten Helsingissä ollessaan "kotimaisen suuren firman" maidossa ollut makeaa makua...johtui kuulemma pitkistä kuljetusmatkoista....tavara oli tullut kaukaa tundralta.
Onneksi etelässä tuotetussa Ingmannin maidossa tämmöistä sivumakua ei ole.
Nyt "suuri firma" yrittää korjata tilannetta lyhentämällä kuljetusmatkaa: mm. Pirkanmaan maito kerätään Riihimäelle vaikka vieressä olisi Tampereen meijeri, Oulun eteläpuolelta kuskataan Tampereelle jne. Mutta mitenkäs sitten toimitaan, kun AB-alueen maidontuotanto on lopullisesti ajettu alas...kaikki Riihimäelle menevä maito joudutaan kuskaamaan Kepulandiasta.
MTK/kepulaisen maatalouspolitiikan järjettömyys alkaa saada täyttymyksensä.
-
...ei kannata rahdata jänkhältä, huomaa maussa, eikä ottaa kotimaisen firman ylihinnoiteltua tavaraa.
Veeti ihmetteli joitain vuosia sitten Helsingissä ollessaan "kotimaisen suuren firman" maidossa ollut makeaa makua...johtui kuulemma pitkistä kuljetusmatkoista....tavara oli tullut kaukaa tundralta.
Onneksi etelässä tuotetussa Ingmannin maidossa tämmöistä sivumakua ei ole.
Jaa se oli tänä aamuna näemmä Veetin vuoro kertoa aamusatu....
Toiseksi maitotestissä sijoittuu Valion maito, joka testaajien mielestä oli hyvä perusmaito. Arla-Ingmanin maidossa oli testaajien mielestä paha haju. Erikoisneuvoja Marja-Leena Pirkola kuvasi hajua navetan hajuksi. Maidon maku oli hajuun verrattuna kuitenkin neutraali, joskin hieman vetinen. Arla-Ingmanin maito sijoittuu testissä kolmanneksi. Ruotsalainen Arla ei pärjänny testissä suomalaisille kilpakumppaneilleen. Siinä oli lievä maitoon kuulumaton sivuhaju, ja sen maku oli voimakas.
-
Oli turhan asiallista....Täällä kuuluu vaan rähistä ja *****illa >:(
-
[
Joo, Perämeren pohjukassa moni valitti jo syksyllä, että paaliluku jäi kolmanneksen normaalista. Kesä oli ankaran kuiva, kylvöistä elokuun puoliväliin alle 50 mm meidän mittariin.
Petri
[/quote]
Jep, kuiva ja kolea alkukesä. Ensimmäinen rehusato jäi monella vaatimattomaksi. Toissa kesänä monen ei tarvinnut korjata toista satoa ollenkaan. Näin täällä Tundran ankarissa olosuhteissa.
[/quote]
Sekin auttais kun lannottais kunnolla.
[/quote]
ei paljon auta jollei se apulanta kokkare sula.
-
[
Joo, Perämeren pohjukassa moni valitti jo syksyllä, että paaliluku jäi kolmanneksen normaalista. Kesä oli ankaran kuiva, kylvöistä elokuun puoliväliin alle 50 mm meidän mittariin.
Petri
Jep, kuiva ja kolea alkukesä. Ensimmäinen rehusato jäi monella vaatimattomaksi. Toissa kesänä monen ei tarvinnut korjata toista satoa ollenkaan. Näin täällä Tundran ankarissa olosuhteissa.
[/quote]
Sekin auttais kun lannottais kunnolla.
[/quote]
ei paljon auta jollei se apulanta kokkare sula.
[/quote]
Joo heikosti ovat apulannat pelloillani sulaneet.
-
[
Joo, Perämeren pohjukassa moni valitti jo syksyllä, että paaliluku jäi kolmanneksen normaalista. Kesä oli ankaran kuiva, kylvöistä elokuun puoliväliin alle 50 mm meidän mittariin.
Petri
Jep, kuiva ja kolea alkukesä. Ensimmäinen rehusato jäi monella vaatimattomaksi. Toissa kesänä monen ei tarvinnut korjata toista satoa ollenkaan. Näin täällä Tundran ankarissa olosuhteissa.
Sekin auttais kun lannottais kunnolla.
[/quote]
ei paljon auta jollei se apulanta kokkare sula.
[/quote]
Joo heikosti ovat apulannat pelloillani sulaneet.
[/quote]
Tänään oli kyllä helvetin kylmä viima ...
Mistä lie jäämereltä tuuli ...
-
Täällä "Keski-Suomessa" paloi se yksi navetta pari kuukautta sitten. Joku oli soittanut seuraavana aamuna ja ostanut säilörehut ::) Kertoo kyllä aika paljon alueen säilörehupulasta.
Sekin kertoo, että maaseutusihteerit lähettelevät säilörehunostoilmoituksia virkaposteillaan tänne meille maalaisille.
Ostaisiko joku säilörehua paaleissa? Ennemmin ne kannattaisi myydä kuin syöttää emoille... Joko hinta pyörii 100€/paali kuten pari vuotta sitten kun täältä Savosta myytiin paaleja Etelä-Suomeen. Jotain pajukkoja myivät ja purkivat kuormat pimeällä...
-
kyllä rehun kyselijöitä riittää... Toistakymmentä puhelua tullut rehukyselyitä, kun yleensä on ollut myydä. Kolme vuotta sitten myin kaikki ylivuotiset paalit täältä tundran perältä Sipooseen! Oli kuulemma siellä kaikki rehu hevosheinää.
-
Tuskinpa viime kesäkään kaikkea rehupulaa selittää. Eiköhän monella laajentaneella ole liian vähän pinta-alaa, ja taas pellon hinta nousee. Samaa menoa havaittavissa täälläkin päin, rehukauppaa näytetään käyvän vuodesta riippumatta.
-
Maidontuotantoalueilla pitäisi siis keskittyä enemmän säilörehuntuotantoon ja jättää viljantuotanto Etelä-Suomeen? Onko asia näin? Moni viljamies on yrittänyt sitä täällä hokea mutta ajatus on aina tyrmätty..
-
Maidontuotantoalueilla pitäisi siis keskittyä enemmän säilörehuntuotantoon ja jättää viljantuotanto Etelä-Suomeen? Onko asia näin? Moni viljamies on yrittänyt sitä täällä hokea mutta ajatus on aina tyrmätty..
Mikäli peltoa on liian vähän, niin sitä pitää raivata lisää ????
-
Maidontuotantoalueilla pitäisi siis keskittyä enemmän säilörehuntuotantoon ja jättää viljantuotanto Etelä-Suomeen? Onko asia näin? Moni viljamies on yrittänyt sitä täällä hokea mutta ajatus on aina tyrmätty..
Mikäli peltoa on liian vähän, niin sitä pitää raivata lisää ????
Kaikki tunturit ja kukkulat pitäisi lykätä pillareilla järviin. Näin tasoittunutta maata olisi olisi hyvä viljellä eivätkä huonot peltokuviot pääsisi vaivaamaan mieltä.
-
Onneksi on vaan rehupula. Olis paljon vakavampaa ,jos olis rahapula. Sehän ei siellä pohosessa näillä tukiaisilla ole mahdollista ;D
-
Onneksi on vaan rehupula. Olis paljon vakavampaa ,jos olis rahapula. Sehän ei siellä pohosessa näillä tukiaisilla ole mahdollista ;D
Ilmankos vitosen setelit olivat tänään pankista loppu ;D Sitä on ruvettu jo syöttämään. Kohta on kympit menossa.
-
Onneksi on vaan rehupula. Olis paljon vakavampaa ,jos olis rahapula. Sehän ei siellä pohosessa näillä tukiaisilla ole mahdollista ;D
Ilmankos vitosen setelit olivat tänään pankista loppu ;D Sitä on ruvettu jo syöttämään. Kohta on kympit menossa.
Näin on. Se on raha nilallaan ;D
-
Maidontuotantoalueilla pitäisi siis keskittyä enemmän säilörehuntuotantoon ja jättää viljantuotanto Etelä-Suomeen? Onko asia näin? Moni viljamies on yrittänyt sitä täällä hokea mutta ajatus on aina tyrmätty..
Juuri näin asia pitää hoitaa ;D
-
Maidontuotantoalueilla pitäisi siis keskittyä enemmän säilörehuntuotantoon ja jättää viljantuotanto Etelä-Suomeen? Onko asia näin? Moni viljamies on yrittänyt sitä täällä hokea mutta ajatus on aina tyrmätty..
Juuri näin asia pitää hoitaa ;D
Onko sulla viljaa itsellä? Vai tuliko siitä kokoviljasäilistä. Taidettiin tästä joskus puhua, muta enpäs muista
-
Joo,lopetin viljanviljelyn pari vuotta sitte,ja kokoviljarehua tullu tehtyä sen jälkeen.Nurmet onnistuu paremmin,kun saa aiemmin tehdä rehun pois.Ja vilja ei ole tautista eikä hallanpanemaa kun voi ottaa sellasta ammattiviljelijän tavaraa ;D
-
Maidontuotantoalueilla pitäisi siis keskittyä enemmän säilörehuntuotantoon ja jättää viljantuotanto Etelä-Suomeen? Onko asia näin? Moni viljamies on yrittänyt sitä täällä hokea mutta ajatus on aina tyrmätty..
Eihän tuo huono ajatus ole mutta se muutaman vuoden takainen viljapula ja raju hintojen nousu pakotti lisäämään vilja-alaa täällä Tundrallakin.
-
Maidontuotantoalueilla pitäisi siis keskittyä enemmän säilörehuntuotantoon ja jättää viljantuotanto Etelä-Suomeen? Onko asia näin? Moni viljamies on yrittänyt sitä täällä hokea mutta ajatus on aina tyrmätty..
Eihän tuo huono ajatus ole mutta se muutaman vuoden takainen viljapula ja raju hintojen nousu pakotti lisäämään vilja-alaa täällä Tundrallakin.
Paskat mitään viljapulaa ollut! Ei vain haluttu maksaa tuotantoketjussa olevalle viljanviljelijälle oikeudenmukaista jonkunlaisen tulotason takaava hintaa!
-
Vai ettei ollut !!! Maailmalla varmuusvarastot tyhjät, viljaa oli varastoissa vain kuukauden tarpeisiin. Elettiin lähes kädestä suuhun. Monet maat kuten Venäjä ja jotkin Etelä-Amerikan maat rajoittivat viljan vientiä maasta sisäpoliittisista syistä. Ruoan hinnan ei haluttu nousevan liian korkeaksi. Tämä puolestaan nosti muualla viljan hintaa entisestäänkin. Meillä hinnat nousi aivan älyttömiksi.
Siitä olen samaa mieltä että jokaisen tuottajan tulisi saada tuotannostaan oikeudenmukainen korvaus. Keväällä kylväessä tulisi olla varmuus siitä mihin hintaan saa tuotteensa myytyä. Miten tähän päästäisiin, on jo vaikeampi asia.
-
Vai ettei ollut !!! Maailmalla varmuusvarastot tyhjät, viljaa oli varastoissa vain kuukauden tarpeisiin. Elettiin lähes kädestä suuhun. Monet maat kuten Venäjä ja jotkin Etelä-Amerikan maat rajoittivat viljan vientiä maasta sisäpoliittisista syistä. Ruoan hinnan ei haluttu nousevan liian korkeaksi. Tämä puolestaan nosti muualla viljan hintaa entisestäänkin. Meillä hinnat nousi aivan älyttömiksi.
Ja paskat täällä meillä ollut pulaa silloinkaan! Jos sattumoisin muistat niin silloin perustettiin SGN ja täältä alettiin VIEDÄ viljaa. Johtuen siitä että täällä oli varastot täynnä ja paikalliset toimijat eivät halunneet maksaa viljasta tarpeeksi. Sitten otettiin ja vietiin ja saatiin parempaa hintaa. Mutta täällä meillä ei todellakaan ollut pulaa silloinkaan! Ei vain haluttu maksaa viljasta eli rehusta asiallista hintaa.
-
Viljan hinta voi pomsahtaa ylös silloin alkaa valtava marina. ;D
Viljan hinta voi romahtaa alas silloin alkaa valtava marina ;D
Miten maajussista on tullut jatkuva marisija ?
Kun tuolla maakunnassa kiertelee niin näkee tosi jylhiä maatiloja joissa päärakennukset on valtavia rakennuksia ja koko pihapiiri on täynnä navettaa ja konehallia ,on maasturia ,hiluxia ja mersuja .
Konehallin etunen on ruuhkaksi asti traktoreita uuden karheita.
Onko nämä kaikki velalla hankittu ? varmasti kun noin maratuttaa.
-
Viljan hinta voi pomsahtaa ylös silloin alkaa valtava marina. ;D
Viljan hinta voi romahtaa alas silloin alkaa valtava marina ;D
Miten maajussista on tullut jatkuva marisija ?
Kun tuolla maakunnassa kiertelee niin näkee tosi jylhiä maatiloja joissa päärakennukset on valtavia rakennuksia ja koko pihapiiri on täynnä navettaa ja konehallia ,on maasturia ,hiluxia ja mersuja .
Konehallin etunen on ruuhkaksi asti traktoreita uuden karheita.
Onko nämä kaikki velalla hankittu ? varmasti kun noin maratuttaa.
Täälläpäin heitä kutsutaan viljaviljeliöiksi ;D ;D ;D ;D ;D
-
Niin joo ;D en heti huomannut
-
Vai ettei ollut !!! Maailmalla varmuusvarastot tyhjät, viljaa oli varastoissa vain kuukauden tarpeisiin. Elettiin lähes kädestä suuhun. Monet maat kuten Venäjä ja jotkin Etelä-Amerikan maat rajoittivat viljan vientiä maasta sisäpoliittisista syistä. Ruoan hinnan ei haluttu nousevan liian korkeaksi. Tämä puolestaan nosti muualla viljan hintaa entisestäänkin. Meillä hinnat nousi aivan älyttömiksi.
Ja paskat täällä meillä ollut pulaa silloinkaan! Jos sattumoisin muistat niin silloin perustettiin SGN ja täältä alettiin VIEDÄ viljaa. Johtuen siitä että täällä oli varastot täynnä ja paikalliset toimijat eivät halunneet maksaa viljasta tarpeeksi. Sitten otettiin ja vietiin ja saatiin parempaa hintaa. Mutta täällä meillä ei todellakaan ollut pulaa silloinkaan! Ei vain haluttu maksaa viljasta eli rehusta asiallista hintaa.
No sovitaan sitten niin että me elimme yltäkylläisyydessä kun muut olivat hätää kärsimässä. Jos meillä ei oltu yksimielisiä rehun asiallisesta hinnasta, niin se oikeutti kotieläintilallisia lisäämään vilja-alaa. Vain kallis ostosiemen ja apulanta rajoittivat vilja-alan kasvattamista. Nyt monilla on uusien lajikkeiden vakiinnuttua omaa halpaa siementä varastoissa joten rehun hinta pysynee pitkään oikealla tasolla.
-
Viljan hinta voi pomsahtaa ylös silloin alkaa valtava marina. ;D
Viljan hinta voi romahtaa alas silloin alkaa valtava marina ;D
Miten maajussista on tullut jatkuva marisija ?
Kun tuolla maakunnassa kiertelee niin näkee tosi jylhiä maatiloja joissa päärakennukset on valtavia rakennuksia ja koko pihapiiri on täynnä navettaa ja konehallia ,on maasturia ,hiluxia ja mersuja .
Konehallin etunen on ruuhkaksi asti traktoreita uuden karheita.
Onko nämä kaikki velalla hankittu ? varmasti kun noin maratuttaa.
Täälläpäin heitä kutsutaan viljaviljeliöiksi ;D ;D ;D ;D ;D
noi munajussit ja veetieemelit kuuluvatten siihen reppanoiden ihimisryhmähän joil ei koskaan voi olla hyvin ain on jotakin ruikuttamista 8)
-
Viljan hinta voi pomsahtaa ylös silloin alkaa valtava marina. ;D
Viljan hinta voi romahtaa alas silloin alkaa valtava marina ;D
Miten maajussista on tullut jatkuva marisija ?
Kun tuolla maakunnassa kiertelee niin näkee tosi jylhiä maatiloja joissa päärakennukset on valtavia rakennuksia ja koko pihapiiri on täynnä navettaa ja konehallia ,on maasturia ,hiluxia ja mersuja .
Konehallin etunen on ruuhkaksi asti traktoreita uuden karheita.
Onko nämä kaikki velalla hankittu ? varmasti kun noin maratuttaa.
Täälläpäin heitä kutsutaan viljaviljeliöiksi ;D ;D ;D ;D ;D
noi munajussit ja veetieemelit kuuluvatten siihen reppanoiden ihimisryhmähän joil ei koskaan voi olla hyvin ain on jotakin ruikuttamista 8)
On kepu,vihreitä ja sit ryhmä apilas&simmo.
-
Maidontuotantoalueilla pitäisi siis keskittyä enemmän säilörehuntuotantoon ja jättää viljantuotanto Etelä-Suomeen? Onko asia näin? Moni viljamies on yrittänyt sitä täällä hokea mutta ajatus on aina tyrmätty..
Eihän tuo huono ajatus ole mutta se muutaman vuoden takainen viljapula ja raju hintojen nousu pakotti lisäämään vilja-alaa täällä Tundrallakin.
Vai olisko ollut että maito- ja lihatuottajat oli tottuneet ilmaiseen rehuun? >:(
-
Maidontuotantoalueilla pitäisi siis keskittyä enemmän säilörehuntuotantoon ja jättää viljantuotanto Etelä-Suomeen? Onko asia näin? Moni viljamies on yrittänyt sitä täällä hokea mutta ajatus on aina tyrmätty..
Eihän tuo huono ajatus ole mutta se muutaman vuoden takainen viljapula ja raju hintojen nousu pakotti lisäämään vilja-alaa täällä Tundrallakin.
Vai olisko ollut että maito- ja lihatuottajat oli tottuneet ilmaiseen rehuun? >:(
Lehmä syö vuodessa n. 2000 kg viljaa. Tuosta voi laskea paljonko tonnihinnan muuttuminen kympillä tai kahdella oikeasti voi asiaan vaikuttaa. Ne parin vuoden takaiset hinnat olivat tietysti jo järkyttäviä.. Viljan hinnan tulisi olla n. 130€/tn, se olisi oikeudenmukaista jokaiselle osapuolelle.
-
Lehmä syö vuodessa n. 2000 kg viljaa. Tuosta voi laskea paljonko tonnihinnan muuttuminen kympillä tai kahdella oikeasti voi asiaan vaikuttaa. Ne parin vuoden takaiset hinnat olivat tietysti jo järkyttäviä.. Viljan hinnan tulisi olla n. 130€/tn, se olisi oikeudenmukaista jokaiselle osapuolelle.
130 € tonnilta olisi asiallinen hinta. Moni vain muistelee pöyristyneenä sitä joidenkin muutaman vuoden takaista uhoa hintojen laskiessa ettei myydä alle 200 €:n. Taisi olla realismi kaukana....
-
Vai ettei ollut !!! Maailmalla varmuusvarastot tyhjät, viljaa oli varastoissa vain kuukauden tarpeisiin. Elettiin lähes kädestä suuhun. Monet maat kuten Venäjä ja jotkin Etelä-Amerikan maat rajoittivat viljan vientiä maasta sisäpoliittisista syistä. Ruoan hinnan ei haluttu nousevan liian korkeaksi. Tämä puolestaan nosti muualla viljan hintaa entisestäänkin. Meillä hinnat nousi aivan älyttömiksi.
Ja paskat täällä meillä ollut pulaa silloinkaan! Jos sattumoisin muistat niin silloin perustettiin SGN ja täältä alettiin VIEDÄ viljaa. Johtuen siitä että täällä oli varastot täynnä ja paikalliset toimijat eivät halunneet maksaa viljasta tarpeeksi. Sitten otettiin ja vietiin ja saatiin parempaa hintaa. Mutta täällä meillä ei todellakaan ollut pulaa silloinkaan! Ei vain haluttu maksaa viljasta eli rehusta asiallista hintaa.
Näin on.
Veetikin sai silloin sadonkorjuun alkuvaiheessa sähköpostia koskien viljan vientiä: kotimaassa kauppojen tarjous luokkaa 100 e/t, kun Suomenlahden tuollapuolen kaurastakin maksettiin 170 e/t.
Viljelijöitten oma vienti pakotti kauppaliikkeitten hintoihin korotukset...tosin nekin olivat vielä alle Keski-Euroopan hintojen.
Viljasta oli silloinkin ylituotantoa runsaasti ja on vieläkin. Syy tähän on se, että Virolais-Jussin viitoittamana Suomessa alettiin siirtää maataloutta 1970-luvulla (nautataloutta) pohjoiseen, vaikka siinä ei ollut hituvertaa järkeä: jo kymmenen vuotta Jussin hölmöntölväyksen jälkeen jouduttiin laittamaan tuotannolle tiukat tuotantokiintiöt, silti kymmenen vuotta vielä tästä eteenpäin oltiin tilanteessa, missä markkinointimaksut uhkasivat viedä puolet maataloustulosta. EU-jäsenyys pelasti silloin, mutta kelvoton kepulais-ämteekoolainen liittymissopimus on ajanut taas maataloutemme ahdinkoon, tuotanto on siirtynyt yhä enemmän tundralle. Pian on tulossa rajut leikkaukset kansallisiin maataloustukiin, valtion kassa on tyhjä.
Kepu on saatettava oppositioon ja ämteekoolta ei pidä kysyä yhtään mitään.
-
Mun mielestä kannattais laskea myös se,millä hinnalla kannattaa ostaa tai vuokrata peltoa lypsykarjatilalle,jo hankitulla pellolla aikoo sit viljellä viljaa,jos nurmea tarvii sillo hinta saa joissain tapauksissa olla kovakin.
Mut jos lisämaasta maksaa vaikka 10ke,on aika vaikea perustella laskelmin viljan viljelyn kannattauutta.Ja jos tilalla vaikka 100 lehmää,todennäköisesti joko pellolle tai navettaan tarvii lisätyöntekijöitä....
joten vois katsoa mallia ehkä muista yrityksistä,jossa ulkoistetaan,enkä tarkoita ulkoistamista viljanviljely töiden osalta,vaan koko viljatuotannon osalta,varsinkin maitotilalla.
-
Vai ettei ollut !!! Maailmalla varmuusvarastot tyhjät, viljaa oli varastoissa vain kuukauden tarpeisiin. Elettiin lähes kädestä suuhun. Monet maat kuten Venäjä ja jotkin Etelä-Amerikan maat rajoittivat viljan vientiä maasta sisäpoliittisista syistä. Ruoan hinnan ei haluttu nousevan liian korkeaksi. Tämä puolestaan nosti muualla viljan hintaa entisestäänkin. Meillä hinnat nousi aivan älyttömiksi.
Ja paskat täällä meillä ollut pulaa silloinkaan! Jos sattumoisin muistat niin silloin perustettiin SGN ja täältä alettiin VIEDÄ viljaa. Johtuen siitä että täällä oli varastot täynnä ja paikalliset toimijat eivät halunneet maksaa viljasta tarpeeksi. Sitten otettiin ja vietiin ja saatiin parempaa hintaa. Mutta täällä meillä ei todellakaan ollut pulaa silloinkaan! Ei vain haluttu maksaa viljasta eli rehusta asiallista hintaa.
Näin on.
Veetikin sai silloin sadonkorjuun alkuvaiheessa sähköpostia koskien viljan vientiä: kotimaassa kauppojen tarjous luokkaa 100 e/t, kun Suomenlahden tuollapuolen kaurastakin maksettiin 170 e/t.
Viljelijöitten oma vienti pakotti kauppaliikkeitten hintoihin korotukset...tosin nekin olivat vielä alle Keski-Euroopan hintojen.
Viljasta oli silloinkin ylituotantoa runsaasti ja on vieläkin. Syy tähän on se, että Virolais-Jussin viitoittamana Suomessa alettiin siirtää maataloutta 1970-luvulla (nautataloutta) pohjoiseen, vaikka siinä ei ollut hituvertaa järkeä: jo kymmenen vuotta Jussin hölmöntölväyksen jälkeen jouduttiin laittamaan tuotannolle tiukat tuotantokiintiöt, silti kymmenen vuotta vielä tästä eteenpäin oltiin tilanteessa, missä markkinointimaksut uhkasivat viedä puolet maataloustulosta. EU-jäsenyys pelasti silloin, mutta kelvoton kepulais-ämteekoolainen liittymissopimus on ajanut taas maataloutemme ahdinkoon, tuotanto on siirtynyt yhä enemmän tundralle. Pian on tulossa rajut leikkaukset kansallisiin maataloustukiin, valtion kassa on tyhjä.
Kepu on saatettava oppositioon ja ämteekoolta ei pidä kysyä yhtään mitään.
Veeti olis kuulunu toisen maailmansodan aikaiseen saksaan,propaganda ministeriks ;)
-
Vai ettei ollut !!! Maailmalla varmuusvarastot tyhjät, viljaa oli varastoissa vain kuukauden tarpeisiin. Elettiin lähes kädestä suuhun. Monet maat kuten Venäjä ja jotkin Etelä-Amerikan maat rajoittivat viljan vientiä maasta sisäpoliittisista syistä. Ruoan hinnan ei haluttu nousevan liian korkeaksi. Tämä puolestaan nosti muualla viljan hintaa entisestäänkin. Meillä hinnat nousi aivan älyttömiksi.
Ja paskat täällä meillä ollut pulaa silloinkaan! Jos sattumoisin muistat niin silloin perustettiin SGN ja täältä alettiin VIEDÄ viljaa. Johtuen siitä että täällä oli varastot täynnä ja paikalliset toimijat eivät halunneet maksaa viljasta tarpeeksi. Sitten otettiin ja vietiin ja saatiin parempaa hintaa. Mutta täällä meillä ei todellakaan ollut pulaa silloinkaan! Ei vain haluttu maksaa viljasta eli rehusta asiallista hintaa.
Näin on.
Veetikin sai silloin sadonkorjuun alkuvaiheessa sähköpostia koskien viljan vientiä: kotimaassa kauppojen tarjous luokkaa 100 e/t, kun Suomenlahden tuollapuolen kaurastakin maksettiin 170 e/t.
Viljelijöitten oma vienti pakotti kauppaliikkeitten hintoihin korotukset...tosin nekin olivat vielä alle Keski-Euroopan hintojen.
Viljasta oli silloinkin ylituotantoa runsaasti ja on vieläkin. Syy tähän on se, että Virolais-Jussin viitoittamana Suomessa alettiin siirtää maataloutta 1970-luvulla (nautataloutta) pohjoiseen, vaikka siinä ei ollut hituvertaa järkeä: jo kymmenen vuotta Jussin hölmöntölväyksen jälkeen jouduttiin laittamaan tuotannolle tiukat tuotantokiintiöt, silti kymmenen vuotta vielä tästä eteenpäin oltiin tilanteessa, missä markkinointimaksut uhkasivat viedä puolet maataloustulosta. EU-jäsenyys pelasti silloin, mutta kelvoton kepulais-ämteekoolainen liittymissopimus on ajanut taas maataloutemme ahdinkoon, tuotanto on siirtynyt yhä enemmän tundralle. Pian on tulossa rajut leikkaukset kansallisiin maataloustukiin, valtion kassa on tyhjä.
Kepu on saatettava oppositioon ja ämteekoolta ei pidä kysyä yhtään mitään.
voi veetiä kun taas maailma potkii päähän. sinunko pitäis saada yhä asua sitä 60-luvun tilaa tämän päivän tekniikalla ja kyllähän tuo kaupunkien vetovoima vetää nuorison pois maaseudulta paremmin mitä virojussi, mtk ja kepu kuunapäivänä. ei taida edes viljanviljelyn lupaama helppo elämä saada nykynuorta jäämään maaseudulle ??? ??? ??? ???
-
Mun mielestä kannattais laskea myös se,millä hinnalla kannattaa ostaa tai vuokrata peltoa lypsykarjatilalle,jo hankitulla pellolla aikoo sit viljellä viljaa,jos nurmea tarvii sillo hinta saa joissain tapauksissa olla kovakin.
Mut jos lisämaasta maksaa vaikka 10ke,on aika vaikea perustella laskelmin viljan viljelyn kannattauutta.Ja jos tilalla vaikka 100 lehmää,todennäköisesti joko pellolle tai navettaan tarvii lisätyöntekijöitä....
joten vois katsoa mallia ehkä muista yrityksistä,jossa ulkoistetaan,enkä tarkoita ulkoistamista viljanviljely töiden osalta,vaan koko viljatuotannon osalta,varsinkin maitotilalla.
No tätähän minäkin tuossa yritin sanoa. Mutta jotkut saa vaan laskettua kannattavaksi sen raivauksen "tundralle"... Ja se on sama mistä maksaa, ostopellosta vai raivauksesta + kunnostuksesta sen rahan eikä tarvii olla edes kun puolet tuosta 10 ke kun kannattavuus on jo kyseenalaista. Laskes vaikka että 3 t satoa per vuosi ja tuotantokustannus on sellainen että sadon arvo peittää suurinpiirtein kulut jos peittää ja tueton raivio niin viljan viljely siinä on heti tappiollista. Jos tuellinen niin saa tuet mutta silti jos lasketaan että 3 t ja säästö 50 euroa per tonni tai reilusti niin säästöä siis 200 euroa per vuosi. Jos pelto maksanut 5 ke niin säästöllä saa sen hinnan pois siis 25 vuodessa eikä siinä ole edes korkoja. Mutta että laskimen patterit kannattaa pitää kunnossa.
No en minä oikein tiedä, raivaus on joskus järkevää siitäkin syystä, kun ei tukikelpoisia aloja ole koko kylässä tarjolla ....
Niin että niitä voisi edes teoriassa ostaa.
Toisaalta, jos tommosta suota on tilan alueella, niin mitä muutakaan järkevää käyttöä sille olisi, kuin pelto tai laidun ????
-
Mun mielestä kannattais laskea myös se,millä hinnalla kannattaa ostaa tai vuokrata peltoa lypsykarjatilalle,jo hankitulla pellolla aikoo sit viljellä viljaa,jos nurmea tarvii sillo hinta saa joissain tapauksissa olla kovakin.
Mut jos lisämaasta maksaa vaikka 10ke,on aika vaikea perustella laskelmin viljan viljelyn kannattauutta.Ja jos tilalla vaikka 100 lehmää,todennäköisesti joko pellolle tai navettaan tarvii lisätyöntekijöitä....
joten vois katsoa mallia ehkä muista yrityksistä,jossa ulkoistetaan,enkä tarkoita ulkoistamista viljanviljely töiden osalta,vaan koko viljatuotannon osalta,varsinkin maitotilalla.
No tätähän minäkin tuossa yritin sanoa. Mutta jotkut saa vaan laskettua kannattavaksi sen raivauksen "tundralle"... Ja se on sama mistä maksaa, ostopellosta vai raivauksesta + kunnostuksesta sen rahan eikä tarvii olla edes kun puolet tuosta 10 ke kun kannattavuus on jo kyseenalaista. Laskes vaikka että 3 t satoa per vuosi ja tuotantokustannus on sellainen että sadon arvo peittää suurinpiirtein kulut jos peittää ja tueton raivio niin viljan viljely siinä on heti tappiollista. Jos tuellinen niin saa tuet mutta silti jos lasketaan että 3 t ja säästö 50 euroa per tonni tai reilusti niin säästöä siis 200 euroa per vuosi. Jos pelto maksanut 5 ke niin säästöllä saa sen hinnan pois siis 25 vuodessa eikä siinä ole edes korkoja. Mutta että laskimen patterit kannattaa pitää kunnossa.
No en minä oikein tiedä, raivaus on joskus järkevää siitäkin syystä, kun ei tukikelpoisia aloja ole koko kylässä tarjolla ....
Niin että niitä voisi edes teoriassa ostaa.
Toisaalta, jos tommosta suota on tilan alueella, niin mitä muutakaan järkevää käyttöä sille olisi, kuin pelto tai laidun ????
Limingasta kun ajelee nelostietä etelään, niin on vielä maahottomasti raivaamatonta tasaista jänkhää.Siinä Tyrnävän tienhaaran kohilla http://maps.google.fi/maps?client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&hl=fi&tab=wl ;D
-
Mun mielestä kannattais laskea myös se,millä hinnalla kannattaa ostaa tai vuokrata peltoa lypsykarjatilalle,jo hankitulla pellolla aikoo sit viljellä viljaa,jos nurmea tarvii sillo hinta saa joissain tapauksissa olla kovakin.
Mut jos lisämaasta maksaa vaikka 10ke,on aika vaikea perustella laskelmin viljan viljelyn kannattauutta.Ja jos tilalla vaikka 100 lehmää,todennäköisesti joko pellolle tai navettaan tarvii lisätyöntekijöitä....
joten vois katsoa mallia ehkä muista yrityksistä,jossa ulkoistetaan,enkä tarkoita ulkoistamista viljanviljely töiden osalta,vaan koko viljatuotannon osalta,varsinkin maitotilalla.
No tätähän minäkin tuossa yritin sanoa. Mutta jotkut saa vaan laskettua kannattavaksi sen raivauksen "tundralle"... Ja se on sama mistä maksaa, ostopellosta vai raivauksesta + kunnostuksesta sen rahan eikä tarvii olla edes kun puolet tuosta 10 ke kun kannattavuus on jo kyseenalaista. Laskes vaikka että 3 t satoa per vuosi ja tuotantokustannus on sellainen että sadon arvo peittää suurinpiirtein kulut jos peittää ja tueton raivio niin viljan viljely siinä on heti tappiollista. Jos tuellinen niin saa tuet mutta silti jos lasketaan että 3 t ja säästö 50 euroa per tonni tai reilusti niin säästöä siis 200 euroa per vuosi. Jos pelto maksanut 5 ke niin säästöllä saa sen hinnan pois siis 25 vuodessa eikä siinä ole edes korkoja. Mutta että laskimen patterit kannattaa pitää kunnossa.
No en minä oikein tiedä, raivaus on joskus järkevää siitäkin syystä, kun ei tukikelpoisia aloja ole koko kylässä tarjolla ....
Niin että niitä voisi edes teoriassa ostaa.
Toisaalta, jos tommosta suota on tilan alueella, niin mitä muutakaan järkevää käyttöä sille olisi, kuin pelto tai laidun ????
Limingasta kun ajelee nelostietä etelään, niin on vielä maahottomasti raivaamatonta tasaista jänkhää.Siinä Tyrnävän tienhaaran kohilla http://maps.google.fi/maps?client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&hl=fi&tab=wl ;D
Joo, ei muuta kuin ensin pelloiksi ja sitten aikanaan perikunta myy rahatontteja maaseudulta peltomaisemasta kaupunkilaisille ....
Saadaan suolle kunnon tuotto, ei siitä tule kumminkaan kunnon metsää ????
-
Viljasta oli silloinkin ylituotantoa runsaasti ja on vieläkin. Syy tähän on se, että Virolais-Jussin viitoittamana Suomessa alettiin siirtää maataloutta 1970-luvulla (nautataloutta) pohjoiseen, vaikka siinä ei ollut hituvertaa järkeä: jo kymmenen vuotta Jussin hölmöntölväyksen jälkeen jouduttiin laittamaan tuotannolle tiukat tuotantokiintiöt,
Kepun oppositiovaatimuksiin en ota kantaa, mutta minun tuotantoekologiseen osaamiseeni ei mahdu, että tämä vilja- ja karja-Suomen eriyttäminen (joka minunkin mielestäni on virhe) olisi aiheuttanut SEKÄ viljan ETTÄ nautatuotteiden ylituotannon. Varsinkin, kun peltoala enemminkin laski kuin nousi 70-80 luvuilla. Tässä Veeti kyllä tekee von Münchhausenit, tosin ei ensimmäistä kertaa.
Petri
-
Viljasta oli silloinkin ylituotantoa runsaasti ja on vieläkin. Syy tähän on se, että Virolais-Jussin viitoittamana Suomessa alettiin siirtää maataloutta 1970-luvulla (nautataloutta) pohjoiseen, vaikka siinä ei ollut hituvertaa järkeä: jo kymmenen vuotta Jussin hölmöntölväyksen jälkeen jouduttiin laittamaan tuotannolle tiukat tuotantokiintiöt,
Kepun oppositiovaatimuksiin en ota kantaa, mutta minun tuotantoekologiseen osaamiseeni ei mahdu, että tämä vilja- ja karja-Suomen eriyttäminen (joka minunkin mielestäni on virhe) olisi aiheuttanut SEKÄ viljan ETTÄ nautatuotteiden ylituotannon. Varsinkin, kun peltoala enemminkin laski kuin nousi 70-80 luvuilla. Tässä Veeti kyllä tekee von Münchhausenit, tosin ei ensimmäistä kertaa.
Petri
Petrille täytyy vääntää rautalangasta: jos valtavia tukivirtoja pohjoiseen ei olisi tullut, ei siellä olisi nyt muuta "maataloutta" kuin poronhoito.
Sekä kotieläin- että viljantuotanto olisi tapahtunut kokoaan lähinnä nykyisilla AB ja C1-alueilla. Tämä alue olisi ollut riittävä eikä ihmeempää ylituotantoa olisi päässyt syntymään.
Jo 1970-luvulla olisi koko maahan pitänyt määrätä samat tukitasot. Tällöin tuotanto olisi hakeutunut oikeisiin paikkoihin ja nykyiseltä järjettömältä ja kalliilta tuotannonsiirrolta olisi säästytty. Vironperän Jussi teki tuotannonsiirtopäätöksellään hirvittävän "rikollisen" teon Isänmaan etua vastaan.
Soininvaara on oikeassa siinä, että C-alueella ei pitäisi maksaa olosuhdehaittaa edes täysimääräisenä. Nykyäänhän se on ylikompensoitu.
-
Veeti se on näemmä kunnostautunut aamusatujen sepustelijana...
Täällä Tundralla on ollut maataloutta ennen kuin kukaan on edes kuullutkaan mitään maataloustukiaisista. No ehkä Suomi olisi Veetin mielestä parempi paikka asua jos pohjoinen Suomi olisi heti sodan jälkeen tyhjennetty ja väki pakolla asutettu etelään......tai annettu sotakorvauksena Venäjälle.
-
Veeti se on näemmä kunnostautunut aamusatujen sepustelijana...
Täällä Tundralla on ollut maataloutta ennen kuin kukaan on edes kuullutkaan mitään maataloustukiaisista. No ehkä Suomi olisi Veetin mielestä parempi paikka asua jos pohjoinen Suomi olisi heti sodan jälkeen tyhjennetty ja väki pakolla asutettu etelään......tai annettu sotakorvauksena Venäjälle.
Tällä viikolla on tullut tietoon se, että pohjoisen tukitaso ei ole riittävän suuri pitämään viljelijän mielenterveyttä hyvänä.
Aika suuri vastuu jää rehelliselle suomalaaselle veronmaksajalle, kun lisää tuotantoa siirtyy pohjoiseen.
-
Vai ettei ollut !!! Maailmalla varmuusvarastot tyhjät, viljaa oli varastoissa vain kuukauden tarpeisiin. Elettiin lähes kädestä suuhun. Monet maat kuten Venäjä ja jotkin Etelä-Amerikan maat rajoittivat viljan vientiä maasta sisäpoliittisista syistä. Ruoan hinnan ei haluttu nousevan liian korkeaksi. Tämä puolestaan nosti muualla viljan hintaa entisestäänkin. Meillä hinnat nousi aivan älyttömiksi.
Ja paskat täällä meillä ollut pulaa silloinkaan! Jos sattumoisin muistat niin silloin perustettiin SGN ja täältä alettiin VIEDÄ viljaa. Johtuen siitä että täällä oli varastot täynnä ja paikalliset toimijat eivät halunneet maksaa viljasta tarpeeksi. Sitten otettiin ja vietiin ja saatiin parempaa hintaa. Mutta täällä meillä ei todellakaan ollut pulaa silloinkaan! Ei vain haluttu maksaa viljasta eli rehusta asiallista hintaa.
Näin on.
Veetikin sai silloin sadonkorjuun alkuvaiheessa sähköpostia koskien viljan vientiä: kotimaassa kauppojen tarjous luokkaa 100 e/t, kun Suomenlahden tuollapuolen kaurastakin maksettiin 170 e/t.
Viljelijöitten oma vienti pakotti kauppaliikkeitten hintoihin korotukset...tosin nekin olivat vielä alle Keski-Euroopan hintojen.
Viljasta oli silloinkin ylituotantoa runsaasti ja on vieläkin. Syy tähän on se, että Virolais-Jussin viitoittamana Suomessa alettiin siirtää maataloutta 1970-luvulla (nautataloutta) pohjoiseen, vaikka siinä ei ollut hituvertaa järkeä: jo kymmenen vuotta Jussin hölmöntölväyksen jälkeen jouduttiin laittamaan tuotannolle tiukat tuotantokiintiöt, silti kymmenen vuotta vielä tästä eteenpäin oltiin tilanteessa, missä markkinointimaksut uhkasivat viedä puolet maataloustulosta. EU-jäsenyys pelasti silloin, mutta kelvoton kepulais-ämteekoolainen liittymissopimus on ajanut taas maataloutemme ahdinkoon, tuotanto on siirtynyt yhä enemmän tundralle. Pian on tulossa rajut leikkaukset kansallisiin maataloustukiin, valtion kassa on tyhjä.
Kepu on saatettava oppositioon ja ämteekoolta ei pidä kysyä yhtään mitään.
Veeti olis kuulunu toisen maailmansodan aikaiseen saksaan,propaganda ministeriks ;)
veetin taidoilla ei olisi menestytty edes keskitysleirin vartijana 8)
-
Petrille täytyy vääntää rautalangasta: jos valtavia tukivirtoja pohjoiseen ei olisi tullut, ei siellä olisi nyt muuta "maataloutta" kuin poronhoito.
Sekä kotieläin- että viljantuotanto olisi tapahtunut kokoaan lähinnä nykyisilla AB ja C1-alueilla. Tämä alue olisi ollut riittävä eikä ihmeempää ylituotantoa olisi päässyt syntymään.
Milloinhan Virolaisen Jussin maatalouspolitiikkaa alettiin täysimittaisesti toteuttamaan? Veikataanko vaikka 60-luvun alkupuoli. Ylituotannon peltopaketit laittettiin täysimääräisesti toteen -68 -69. Aika nopeasti täällä tuotanto nousi, ilmeisesti tuotantopotentiaali pohjoisessa on parempi kuin kuvittelenkaan...
Eiköhän pohjoisen ylituotanto J. Virolaisen pikatoiminnan sijasta ole seurausta V.Vennamo työrukkasena toteutettuna siirtolaisten ja rintamamiesten asutustoiminnasta, jolla etupäässä torjuttiin etelän kaupungeissa pelättyä punakapinaa.
Etelän viljaylituotanto saattaisi kyllä oikeasti olla pienempää, jos nautakarjaa olisi pysynyt etelässä paremmin. Veetin kanssa olen sitä mieltä, että kotieläin- ja kasvituotannon voimakas aluellinen erilaistaminen on virhe. Silloin "kultaisilla vuosikymmenillä", kun etelän tilat houkuteltiin luopumaan karjasta keinotekoisen korkealla viljan hinnalla, en kuitenkaan kuullut suurta protestointia vilja-Suomesta. Miksiköhän?
Se tasatuki kautta maan olisi aito markkinaehtoinen ratkaisu: jollain aikavälillä pellon hinta ja ylimääräiset logistiikkakustannukset muokkaisivat tuotantorakenteen sellaiseksi, kun se luontaisestikin tulisi. Hommaan kuuluisi mielestäni itsestäänselvyytenä se, että tällaisen ratkaisun jälkeen peltojen tukioikeudet tulevat sen mukaan kuin ilmoitetaan, ei perittynä etuoikeutena. Tukitasoilla sitten ohjataan tuotanto halutulle tasolle, kallis tuotanto tippuisi pois. Nykyinen ymp-lfa -tukioikeuskäytäntö vain museoi tilannetta, mikä ei pitkällä tähtäimellä ole elinkeinonkaan etu.
Petri
-
Jos olisi tasatuki koko maassa maidontuotannollakin, se lisäisi etelän maitotilojen kilpailukykyä huomattavasti ja pellon hinta etelässä nousisi entisestään? Ja taas Veetillä parku pääsee? Pohjoiseen painottuvalla tuella on ainakin teoriassa etelän peltohintojen nousua leikkaava vaikutus?
-
Jos olisi tasatuki koko maassa maidontuotannollakin, se lisäisi etelän maitotilojen kilpailukykyä huomattavasti ja pellon hinta etelässä nousisi entisestään? Ja taas Veetillä parku pääsee? Pohjoiseen painottuvalla tuella on ainakin teoriassa etelän peltohintojen nousua leikkaava vaikutus?
Aika mielenkiintoinen perustelu maidontuotannon tukiaisista pohosessa ;D
-
Jos olisi tasatuki koko maassa maidontuotannollakin, se lisäisi etelän maitotilojen kilpailukykyä huomattavasti ja pellon hinta etelässä nousisi entisestään? Ja taas Veetillä parku pääsee? Pohjoiseen painottuvalla tuella on ainakin teoriassa etelän peltohintojen nousua leikkaava vaikutus?
Aika mielenkiintoinen perustelu maidontuotannon tukiaisista pohosessa ;D
Ei se ollut perustelu, se oli vain pohdiskelua miten tilanne muuttuisi. Ei minustakaan noin perkeleen suuri tukiero ole oikeudenmukaista. En silti ole omistani valmis luopumaan vapaaehtoisesti... :)
-
Pitkän tähtäimen sääennustus lupaa kylmää kevättä juhannukseen saakka.Sitten se rehupula alkaa vasta näkyä.
-
Nii alkaa näkyä.Ne on pitkiä kuukausia,pitäis jotenkin ostajien ja myyjien järjestäytyä,ettei kulanssit pääsis hyötymään.Siinä äkkiä rehun hinnat humpsahtaa mielettömiin lukemiin,kuten 06 syksyllä,oon kuullu Kiuruvedellä maksetun 80-100 euroa per paali.Oli sillon se kuiva kesä,ja jo syksyllä tuli hätä rehun riittävyydestä.
Viisaat otti silloin leikettä siiloon,paljon järkevämmällä hinnalla.
-
110 € +alv oli kovin hinta silloin jostain Junkkarin paalista. Silloin laskettiin sellaisia elossapitoruokintoja.
-
Etelän viljaylituotanto saattaisi kyllä oikeasti olla pienempää, jos nautakarjaa olisi pysynyt etelässä paremmin. Veetin kanssa olen sitä mieltä, että kotieläin- ja kasvituotannon voimakas aluellinen erilaistaminen on virhe. Silloin "kultaisilla vuosikymmenillä", kun etelän tilat houkuteltiin luopumaan karjasta keinotekoisen korkealla viljan hinnalla, en kuitenkaan kuullut suurta protestointia vilja-Suomesta. Miksiköhän?
Petri
Ah, kultaisia aikoja juu...
Kuulemma oli se "onnea" ostaa kotieläintilalle silloin rehuviljaa...
Oli halpaa ku saippua ::)
Ei siinä protestit auttannu, oli vaan kiltisti ostettava. Silloin oli niitä kesannointi-säännöksiäkin semmoisia, että taisi saada jopa kärryllisen viljaa tilan pelloilta sitten syksyllä. Muut lohkot kun piti säiliksenä, niin ei tarvinnut kesannoida.
Noh, nykysin tuo tapa on suht kannattavakin... ;D HYVÄLLÄ rehuohralla alkaen ~90 euroa/tonni. En viitti edes alkaa aatteleen, mitä se oli markkoina silloin "kultaisina vuosikymmeninä" per viljakilo. :o
Ja silloin maksettiin LVV:stäkin jopa tuloveroa. Ei vähennelty tai ynnäilty kuten ALV:n kanssa nykyisin. (vai ymmärsinkö jotain väärin? siis esim. teurastamot vähensivät sitten lihanhankinnan LVV:n kuten ALV:n nykyisin vastaavasti myynnin LVV/ALV:stä. Tuottajalla ei ollut mitään LVV vähennyksiä, vaan vero oli aina "kiinteä" osa hintaa? Eikös sitä joku joskus laskeskellut, että kyseisellä tavalla maanviljelijöiltä "puhallettiin" vuosittain pari miljardia markkaa kyseisen järjestelmän avulla yhteiskunnalle...)
-
HYVÄLLÄ rehuohralla alkaen ~90 euroa/tonni. En viitti edes alkaa aatteleen, mitä se oli markkoina silloin "kultaisina vuosikymmeninä" per vilja
101€/tn+alv :P Huippuhinta...
Joo,2006 maksoi rehu maltaita. Toinen rehusato tehtiin syyskuun lopulla, nilkan korkeaa ruohoa kun sattui satamaan jo syyskuulla. Viljasta 3tn/ha ja sai olla tyytyväinen kun ei kuivauskustannuksia...
Säilörehua pystyy kuljettamaan hyvinkin rekalla näin talvella, tarvii vain jäädyttää välivarastolla. Se tosin ei liene ollut ongelma tänä talvena,onneks ei oo enää kantturoita ::)
-
Rehupulaa on eepeelläkin ja turha jeesustella lannoittamisesta. Ekan sadon pani halla ja toisen vei kuivuus.
Täällä etelässä kävi 2008 just noin. 2009 sensijaan rehusato oli ennätysmäinen.
-
Jos olisi tasatuki koko maassa maidontuotannollakin, se lisäisi etelän maitotilojen kilpailukykyä huomattavasti ja pellon hinta etelässä nousisi entisestään? Ja taas Veetillä parku pääsee? Pohjoiseen painottuvalla tuella on ainakin teoriassa etelän peltohintojen nousua leikkaava vaikutus?
Jos täällä etelässä on 10% tiloista maitotiloja ei maitotuet paljoakaan pellonhintaan vaikuta.
-
Tuleehan se rehupula väkistenkin kun tehdään 300 kantturan navetoita ja hallinnassa peltoja kolmasosa tarpeesta ja sitten tehdään yhteistyötä kasvinviljelytilojen kanssa joilla ei kokemusta heinän viljelystä...että semmosta. Kesät sitte haalitaan rehua ympäri pitäjää/naapuripitäjiä pikkutilkuista ylisuurilla kalustoilla. Tämä ehkä vähän provona, mutta voi siinä vähän olla totuuden siementäkin ???
-
Rehupulaa on eepeelläkin ja turha jeesustella lannoittamisesta. Ekan sadon pani halla ja toisen vei kuivuus.
Täällä etelässä kävi 2008 just noin. 2009 sensijaan rehusato oli ennätysmäinen.
Etkös sitten tehnyt kolmatta? Kun satteen välissä puoliväkisin saatiin korjuun tuli 60% vuoden paalimäärästä (ja 96% puristenestemäärästä)
-
2008 tehtiin kolmaskin. Korjuuvaiheessa riitti silloin vettä. >:(
2009 tehtiin toinen elokuun puolella ja sitten tuli kuivempi kausi eikä syksyllä ollut enää korjattavaa vaikka lannoitettiinkin.
-
2008 tehtiin kolmaskin. Korjuuvaiheessa riitti silloin vettä. >:(
2009 tehtiin toinen elokuun puolella ja sitten tuli kuivempi kausi eikä syksyllä ollut enää korjattavaa vaikka lannoitettiinkin.
Etelä-Suomen karjatalouden ongelma on aina ollut kuivuus -> Sato on keskimäärin paljon pienempi kuin vaikka täällä Savossa. Täällä se 8500 ry/ha onnistuu vaikka tällaiselta toimistorotalta ja Bogballe-kylvöllä.
Samoin D-arvot ovat etelässä huonommat. Joo. Ja on kokemusta, en minä näitä ihan arvaile..
-
Tuleehan se rehupula väkistenkin kun tehdään 300 kantturan navetoita ja hallinnassa peltoja kolmasosa tarpeesta ja sitten tehdään yhteistyötä kasvinviljelytilojen kanssa joilla ei kokemusta heinän viljelystä...että semmosta. Kesät sitte haalitaan rehua ympäri pitäjää/naapuripitäjiä pikkutilkuista ylisuurilla kalustoilla. Tämä ehkä vähän provona, mutta voi siinä vähän olla totuuden siementäkin ???
Tämä vaikka provoks tarkoitettu,nii on monessa tapauksessa yllättävän totta ;)
Itellä tosi naftisti peltoa suhteessa karjamäärään,vain 80a per lehmä,mutta kunnollisella nurmen hoidolla,tavaraa tulee.Nurmen täydennyskylvö ja kolme satoa nostaa hehtaarisatoa kovasti.
Menneenä kesänä heinäkuun lopulla toinen sato paaliin,heikko kasvu toisessa,mut kolmas oli sit todella runsas syyskuun puolvälissä.
Kuidusta tosin nyt sit pulaa :-\
-
joharalle; olen itse kanssa aina saanut kuulla tosta kuivamisongelmasta etelässä joten ehkä se onkin syynä miksi pitää huoltovarmuuden takia saada tuotanto viljaville hikeville maille kun nurmesta kyse! tuo veetin valitus on hieman ristiriidassa sukulaisten juttuihin vihdistä! nooo, eipä silti kyllä kato on kato kellä tahansa!
-
joharalle; olen itse kanssa aina saanut kuulla tosta kuivamisongelmasta etelässä joten ehkä se onkin syynä miksi pitää huoltovarmuuden takia saada tuotanto viljaville hikeville maille kun nurmesta kyse! tuo veetin valitus on hieman ristiriidassa sukulaisten juttuihin vihdistä! nooo, eipä silti kyllä kato on kato kellä tahansa!
Niin. Ruoho kasvaa Keski-Suomessa etelää paremmin ja parempana. Näin on ollut aina ja tilanne tulee vielä pahenemaan. Ymmärtääkseni Veeti valittaa aina tukieroista. Asiasta voisi ajatella niinkin, että luonnonolot haittaavat etelän maitotaloutta -> Luonnonolojen tuki on kuitenkin käänteinen.
On etelässä tietysti nurmelle sopiviakin alueita. Samoin kuin keskemmällä Suomea nurmelle sopimattomia.
-
joharalle; olen itse kanssa aina saanut kuulla tosta kuivamisongelmasta etelässä joten ehkä se onkin syynä miksi pitää huoltovarmuuden takia saada tuotanto viljaville hikeville maille kun nurmesta kyse! tuo veetin valitus on hieman ristiriidassa sukulaisten juttuihin vihdistä! nooo, eipä silti kyllä kato on kato kellä tahansa!
Niin. Ruoho kasvaa Keski-Suomessa etelää paremmin ja parempana. Näin on ollut aina ja tilanne tulee vielä pahenemaan. Ymmärtääkseni Veeti valittaa aina tukieroista. Asiasta voisi ajatella niinkin, että luonnonolot haittaavat etelän maitotaloutta -> Luonnonolojen tuki on kuitenkin käänteinen.
On etelässä tietysti nurmelle sopiviakin alueita. Samoin kuin keskemmällä Suomea nurmelle sopimattomia.
JoHaRallakin on sellaisia hietamaita, ettei paremmista väliä. Sellaisilla viljellään yleisesti erikoiskasveja: juurikasta, perunaa ja vihanneksia. Valitettavasti ne ovat poliittisista ja bisnessyistä vähentyneet 80-luvun "vanhoista hyvistä ajoista" jolloin esim. Köyliön pelloista oli 20% jurtilla, toiset 20% perunalla ja laidasta laitaan vihanneksia vielä lisäksi. Näitä lähinnä Kokemäenjokilaakso Satakunnan osalta ja Virttaankankaan liepeitä Varsinais-Suomen puolelle.
Hankalampi juttu on savialue Turku-Loimaa-Jokioinen-Perniö. Savet kyllä kasvavat kunhan hommat hoidetaan vesitalouden suhteen jämptisti. Konstit hyvään nurmisatoon ovat aivan toiset kuin vaikkapa:
http://www.suomenrehu.fi/37.html
Itsellä on nurmen satotaso ollut samaa luokkaa, mutta aivan eri konstein. Omakohtaisia kokemuksia on myös kallionkovasta hiesusavesta Sotkamossa, ei voi täysin yleistää. Karjatalouden, eli nurmiviljelyn, häviäminen on ollut tappio savimaille, tosin vaikkapa Loimaa on Suomen suurin luomukunta apilakiertoineen.