Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: håkan - 13.03.10 - klo:22:03
-
Naapurin isäntä kehuskelee miten laahavantalla kylvetään yhtä hyviä satoja savikoilla kuin rapideilla ja novakombeilla. Onko tämä totta vai tarua?? Pitäiskös kaverille sanoa että herää jo nyky kylvötekniikkaan???
-
Naapurin isäntä kehuskelee miten laahavantalla kylvetään yhtä hyviä satoja savikoilla kuin rapideilla ja novakombeilla. Onko tämä totta vai tarua?? Pitäiskös kaverille sanoa että herää jo nyky kylvötekniikkaan???
Liettävillä savilla laahavantaalla parempia satoja kun jyräkoneilla.
-
Taitava ja työnsä osaava isäntä. Hyviin satoihin ei tarvita välttämättä kalliita koneita.
-
Eiköhän se ole tekijäst kiinni. Olen nähnyt tosipaskaa rapitti kylvöä, ja huippu laahavannas oraita. Ja toisitta päin.
-
Hååkkani on kyl ulkona kun lumiukko nykyajan kylvötekniikasta!!
;D
Varmaan joku ruåttin homppeli koko äijä?
-
Börjen welipoikii,,,,,,
Mutta asiaan ;
Laahavannas aina pistää Rapidin 6-0
8)
-
Niin, sinisen 2metrin jukon kylvämät oraat ei paljoa häpeile rapiteille ja krauseille. Ongelma on varmaan säiliötilavuudet. Ja katteet on kohillaan konekustannuksissa.
-
Niin, sinisen 2metrin jukon kylvämät oraat ei paljoa häpeile rapiteille ja krauseille. Ongelma on varmaan säiliötilavuudet. Ja katteet on kohillaan konekustannuksissa.
Voihan siihen fanerista tehrä isot säiliöt.
-
Niin, sinisen 2metrin jukon kylvämät oraat ei paljoa häpeile rapiteille ja krauseille. Ongelma on varmaan säiliötilavuudet. Ja katteet on kohillaan konekustannuksissa.
Voihan siihen fanerista tehrä isot säiliöt.
Sit lakkaa 175:nen nostamasta. Y1 pikkusäkkejä on puikolla hitsatussa telineessä 5 edessä. Ja kovimat parrat laittaa vanhoihin 50kg säkkeihin hiekkaa.
-
Galvaani pellistä myös jos näppärä ,,,,,,,
Akselipainoja ei saa ylittää,,,,,,,
8)
-
Niin, sinisen 2metrin jukon kylvämät oraat ei paljoa häpeile rapiteille ja krauseille. Ongelma on varmaan säiliötilavuudet. Ja katteet on kohillaan konekustannuksissa.
Voihan siihen fanerista tehrä isot säiliöt.
Sit lakkaa 175:nen nostamasta. Y1 pikkusäkkejä on puikolla hitsatussa telineessä 5 edessä. Ja kovimat parrat laittaa vanhoihin 50kg säkkeihin hiekkaa.
hååkkanihan suunnittelee isoa jonsereetea.
-
Niin, sinisen 2metrin jukon kylvämät oraat ei paljoa häpeile rapiteille ja krauseille. Ongelma on varmaan säiliötilavuudet. Ja katteet on kohillaan konekustannuksissa.
Voihan siihen fanerista tehrä isot säiliöt.
Sit lakkaa 175:nen nostamasta. Y1 pikkusäkkejä on puikolla hitsatussa telineessä 5 edessä. Ja kovimat parrat laittaa vanhoihin 50kg säkkeihin hiekkaa.
hååkkanihan suunnittelee isoa jonsereetea.
Jåå-å, Jätte stuura! ;D
-
Niin, sinisen 2metrin jukon kylvämät oraat ei paljoa häpeile rapiteille ja krauseille. Ongelma on varmaan säiliötilavuudet. Ja katteet on kohillaan konekustannuksissa.
Voihan siihen fanerista tehrä isot säiliöt.
Muuten kyllä muttei jukottimen runko kestä omillakaan säiliöillä. ;D
-
Tottakai laahavantaalla saa hyvät oraat -kunhan on tehnyt äkeellä kylvöpohjan viimeisen päälle.
Silloin ne hyvät oraat saa muillakin vantailla...
-
Myönnettävä on, että tume jyräpyöräcombi laahavantailla on parasta kylvötekniikkaa mitä Suomen oloihin on saatavilla. Nämä kiekkovannasviritykset on tämän hetken muotia ja laahavannasta pidetään jotenkin vanhanaikaisena. Tosiasia on kuitenkin, että tasaisimmat oraat tehdään laahavantaalla. Ehtona tälle on tietysti hyvä äestys. Se on vaan tämä nykyaikainen hosumiskulttuuri viljanviljelyssä, joka on vienyt kylvinkoneet kiekollisiksi. Kuvitellaan, että peltoja ei tarvitse paljon käsitellä ja jyvät voi roiskia kuinka sattuu. Monessa paikassa tullaan vielä palaamaan vanhaan tekniikkaan jahka aika kuluu.
-
kyllähän laahavannas hyvä on.eria asia on sitten miten sen kanssa pärjää kevytmuokkauksessa.
Aikoinaan kun oli näitä Nordsten laahavannaskoneita niin naapuri kehu.että hyvä kone mutta jos on yksikin oljenkorsi kylvösuunnan kanssa poikittain niin tukos tuloo...
-
kyllähän laahavannas hyvä on.eria asia on sitten miten sen kanssa pärjää kevytmuokkauksessa.
Aikoinaan kun oli näitä Nordsten laahavannaskoneita niin naapuri kehu.että hyvä kone mutta jos on yksikin oljenkorsi kylvösuunnan kanssa poikittain niin tukos tuloo...
Ilmankos, kun siinä oli lannoitevantaat yhdessä rivissä.
-
kyllähän laahavannas hyvä on.eria asia on sitten miten sen kanssa pärjää kevytmuokkauksessa.
Aikoinaan kun oli näitä Nordsten laahavannaskoneita niin naapuri kehu.että hyvä kone mutta jos on yksikin oljenkorsi kylvösuunnan kanssa poikittain niin tukos tuloo...
Ilmankos, kun siinä oli lannoitevantaat yhdessä rivissä.
--joo,saattoi olla.Meillä oli Stegsted kylvinkone joskus,tuota Nordsten kylvölannoitinta ei ollu koskaan.
--Olihan haravia muitakin,mm.Wärtsilän kylvölannoitin missä oli 'hanhenjalka'vannas,vai mikä lie lannoitevantaana.Se ei tarvinnu kuin puolikkaan kortta poikittain.Muuten kyllä hyvä kone sikäli,että oli kevyt.Kestävyydestä ei sitten kannattane puhua,tosin 15ha vuosi kesti kuitenkin useamman vuoden.
-
kyllähän laahavannas hyvä on.eria asia on sitten miten sen kanssa pärjää kevytmuokkauksessa.
Parina keväänä on nyt kylvetty rypsiä keväällä lautasmuokattuun ohran ja kauran sänkeen täysin ongelmitta.
-
Tässä tullaankin sihen asiaan että millä se pelto on muokattu. Onko Lemken vai Multiva....... ::)
-
Aikoinaan kun oli näitä Nordsten laahavannaskoneita
On niitä vielä nykyäänkin ;D
-
Tässä tullaankin sihen asiaan että millä se pelto on muokattu. Onko Lemken vai Multiva....... ::)
Me on Teron iloksi muokattu Multivalla.. Ja Sampolla kun puidaan ei isompikaan olki sato ole silppurin jäljiltä ongelma. ;D
-
Tässä tullaankin sihen asiaan että millä se pelto on muokattu. Onko Lemken vai Multiva....... ::)
Me on Teron iloksi muokattu Multivalla.. Ja Sampolla kun puidaan ei isompikaan olki sato ole silppurin jäljiltä ongelma. ;D
;D ;D
-
Börjen welipoikii,,,,,,
Mutta asiaan ;
Laahavannas aina pistää Rapidin 6-0
8)
Mul on vähä semmonen kutina että polkupyörän vanteen päälle kiristetystä juuttisäkistä valmistettu vakkakin pistelee rapitin ainaki 5-0.
-
Me on Teron iloksi muokattu Multivalla.. Ja Sampolla kun puidaan ei isompikaan olki sato ole silppurin jäljiltä ongelma. ;D
Otatteko Olki sadon samaan säiliöön Sampossa kuin sen viljasadon ?
:o
-
Me on Teron iloksi muokattu Multivalla.. Ja Sampolla kun puidaan ei isompikaan olki sato ole silppurin jäljiltä ongelma. ;D
Otatteko Olki sadon samaan säiliöön Sampossa kuin sen viljasadon ?
:o
Ei ole ollut tapana, mielummin pyritty jättämään ne peltoon, siellä niitten paikka on näin kasvinviljelytilalla.
Olen kyllä kuullut että joillain puimuri merkeillä on taipumusta että ne pahnatkin tahtoo tulla sinne säiliöön... ???
Mutta ymmärrän täysin että silppurin toimintaa voi olla vaikea uskoa jos tutustuminen Sampon 2000-sarjaan on tapahtunut ainoastaan agri-päivien konekiertueella.
Kylvettiin muuten multamaallekin samalla systeemillä..
-
agri-päivien konekiertueella.
Kylvettiin muuten multamaallekin samalla systeemillä..
tääläpäin myös Monet kylvää suoraan Sampolla puinnin aikana,,,,, jopa savellekin. JD ja claas taasen vähemmän 8)
-
agri-päivien konekiertueella.
Kylvettiin muuten multamaallekin samalla systeemillä..
tääläpäin myös Monet kylvää suoraan Sampolla puinnin aikana,,,,, jopa savellekin. JD ja claas taasen vähemmän 8)
Monet? En tunne kuin taiteilija Claude Monet:n, hänkin tietääkseni kuoli jo 1900-luvun alkupuolella.
-
Täälläpäin Useat Sampofanit harrastavat Suoraan kylvöä Sampolla.
Menikö nyt oikein?
Ymmärsitkö ?
HUH
:'(
-
Täälläpäin Useat Sampofanit harrastavat Suoraan kylvöä Sampolla.
Menikö nyt oikein?
Ymmärsitkö ?
HUH
:'(
;D ;D
Ai hitto, on se vaan sitten monipuolinen puimuri, toimii suorakylvimenäkin, onneksi ei hankittu Claasia jos sillä ei kerran onnistu.
::) :P
-
agri-päivien konekiertueella.
Kylvettiin muuten multamaallekin samalla systeemillä..
tääläpäin myös Monet kylvää suoraan Sampolla puinnin aikana,,,,, jopa savellekin. JD ja claas taasen vähemmän 8)
Monet? En tunne kuin taiteilija Claude Monet:n, hänkin tietääkseni kuoli jo 1900-luvun alkupuolella.
Sanoko joku satutäti aikanaan, ota pienet, ota Monet, muistaaksini kyseessä konjamiini...
-
Ai hitto, on se vaan sitten monipuolinen puimuri, toimii suorakylvimenäkin, onneksi ei hankittu Claasia jos sillä ei kerran onnistu.
::) :P
Ei niin helpolla kuin Sampolla ihan luonnostaan,,,,,,,,,,,
:'(
-
Ai hitto, on se vaan sitten monipuolinen puimuri, toimii suorakylvimenäkin, onneksi ei hankittu Claasia jos sillä ei kerran onnistu.
::) :P
Ei niin helpolla kuin Sampolla ihan luonnostaan,,,,,,,,,,,
:'(ja sit ihmetellään kun ruumen kasa kuivurin takana on isompi kun sampo miehellä ja hehtolitra painot a
lhaalla!!!
-
Mul on vähä semmonen kutina että polkupyörän vanteen päälle kiristetystä juuttisäkistä valmistettu vakkakin pistelee rapitin ainaki 5-0.
Olikoos kuvaa heittää ?
Tuohan vois olla hyvä
???
-
::) :P
Ei niin helpolla kuin Sampolla ihan luonnostaan,,,,,,,,,,,
:'(ja sit ihmetellään kun ruumen kasa kuivurin takana on isompi kun sampo miehellä ja hehtolitra painot a
lhaalla!!!
Tuota on mietitty paljon ja oikeastaan vanha mittari kuinka paljon pelto tieltä katsottuna vihertää syksyllä puinnin jälkeen ei kerro mitään siitä että kuinka suuri taipumus puimurilla on ajaa tavaraa peltoon.
Oikeastaan se kertoo vain miten puimuri on säädetty, mutta ei edes sitä onko säädetty oikein, todellisen tiedon saa vasta kun konttaa pellolla ja tutkii minkälaisia yli lentäneet jyvät on.
Sopivana syksynä kaikki kahutkin, jotka suurin osa ammattiviljelijöistä jättää kierrättämättä kuivurin kautta, ja joita aina on viljelymenetelmistä riippumatta, muodostaa aika komean oraan ja oikeastaan olisi jopa suotavaa että mahdollisimman suuri osa näistä itäisi jo syksyllä, erityisesti jos harrastaa aiemmin mainittua keväistä kevytmuokkausta.
Pelkistä yleisesti hyväksyttävistä puintitappioista, n. 2% sadon määrästä, tulee n. 100 kg/ha, aika komea oras vaikkei itäisi kuin puolet.
-
Mul on vähä semmonen kutina että polkupyörän vanteen päälle kiristetystä juuttisäkistä valmistettu vakkakin pistelee rapitin ainaki 5-0.
Olikoos kuvaa heittää ?
Tuohan vois olla hyvä
???
Täytyy kysyä Isältä, jostain suulin peränurkasta vois löytyä.
olisikko kiinnostunu?
mitäs tarjoot?
-
Eikö viljan kylvösiemen ole tarkoitus sijoittaa 3-6 cm:n (rypsi 0-2,5 cm:n) syvyyteen, jossa sijaitsee kylvömuokkauksessa tehty mahdollisimman tasainen muokkauspohja? Muokkaussyvyyden määrittää sillä hetkellä vallitseva kosteustilanne. Pehmeämmillä ja hikevillä mailla muokkauspohjan syvyys ei ole kriittinen kosteuden suhteen.
Kovemmilla mailla itäminen jää heikoksi tai sitä ei tapahdu ollenkaan, mikäli siemen jää kuivaan murukerrokseen.Pahimmassa tapauksessa kylvömuokkaus on tehty liian matalaan eikä muokkauspohjan pinnassakaan ole kosteutta.
Kyseisen kerroksen mururakenne pitää olla sopiva ja lajittunut niin, että hienoin aines sijaitsee muokkauspohjaa vasten ja karkeampi pinnassa. Tällä vähennettään haitallisen liettymisen riskiä. On vältettävä myös liiallista kylvömuokkaamista.
Kylvösiementen tarkka sijoittaminen juuri kylvöpohjan pintaan antaa teoriassa hyvät mahdollisuudet tasaisille oraille.
Siemenet saadaan muokkauspohjaan kaikilla vannastyypeillä. Ajonopeus ja muokkauspohjan epätasaisuus saattavat aiheuttaa vantaille korkeus suuntaista pomppimista, jolloin osa siemenistä menee minne sattuu. Kovemmilla maalajeilla ongelma tulee selvemmin näkyviin.
Tasaisella muokkauspohjalla laahavannas kulkee hienosti ja kylvää siemenet juuri oikeaan paikkaan.
Pehmeämmillä maalajeilla laahavannas on herkkä kylvämään liian syvään. Kiekkovantaassa oleva olake kantaa pehmeämmissä kohdissa vannasta ja liian syvältä kylvöltä vältytään. Laahavantaalla pärjää tiettyyn rajaan asti myös pelloilla, jotka ovat kevytmuokkaamalla perusmuokattuja. Tähän vaikuttaa oljen määrä, maalaji ja perusmuokkaussyvyys. Joillekkin kiekkovannastyypeille on ominaista, että ne heittelevät osan kylvösiemenistä takaisin pintaan, josta aiheutuu epätaisainen itäminen.
Olennaista on, että tehdään kunnollinen kylvömuokkaus.
-
Edelliseen omaan kirjoitukseen viitaten....
Kyseessähän oli ns perinteinen menetelmä.
Mitä vaihtoehtoja on olemassa, jos ja kun tavoitellaan mahdollisimman tasaisia oraita?
Tasaisia oraita on nykyään olemassa hyvin monenlaisia ::)
-
Lemken myyjä innostui vuodattaan tekstiä,,,,,,,,
8)
-
Lemken myyjä innostui vuodattaan tekstiä,,,,,,,,
8)
Ei silti yllä vielä ENTISEN lemken-myyjän tasolle ;D
-
ei maininnut mitään onko Kylvimiä taas jo kaupan ?
:'(
-
Tarkoitus oli ihan keskustella ylipäätään eri kylvötekniikoista. Ja miten ne TÄYDELLISET oraat saadaan. Perinteisessä tyylissä ei oo mitään epäselvää. Hyväät oraat tulee, jos ajoitukset menee nappiin ja jollei toheloi itte mitään. Liian usein näkee luvattoman huonoja oraita.
-
Vastaus puuttuu ??
Missä Lemken Solitair Compakt hinattavat ?
:'(
-
Vastaus puuttuu ??
Missä Lemken Solitair Compakt hinattavat ?
:'(
Tuollahan niitä näyttää olevan
http://www.lemken.com/appc/content_manager/page.php?ID=200767&dbc=e003ff47f3c87f43a8e2b4549d20777a
Tilaa poies jos mieles tekee. Mä aioin kylvää perinteisellä :)
-
Eikö K lta saa ?
:'(
-
Eikö K lta saa ?
:'(
Mahtaako tälle kevättä enää saada.
-
Voi Harmi ,,,,,
Olisin yhden tarvinnut,,,,
:'(
-
Viime keväänä tuli sattumalta pieni testausmahdollisuus, samana päivänä samaa siementä vierekkäisille lohkoille, vain peltotie välissä, toinen puoli rapidilla ja toinen laahavannas-jc:llä. Silmämääräisesti itämisessä ja kehityksessä ei ollut näkyvää eroa. Lohkot puitiin syksyllä myös samana päivänä. Valitettavasti satotasomittausta ei ollut, mutta puintikosteudessa oli selkeä ero, rapidilla kylvetty oli märempää. Todennäköisesti kyse oli siitä että rapidin kanssa jokin osa siemenistä jäi liian pintaan, ja iti vasta myöhemmin eli enemmän hieman vihreää joukossa.
-
Rapidi helpolla nostelee pintaan,,,,,,,Jyviä
Kun on vain se yksi lautanen / kiekko ; kun pitää olla 2
8)
-
Minoon kylyväny parahimmat kaurat viskalla. \o/
-
Pehmeämmillä maalajeilla laahavannas on herkkä kylvämään liian syvään. Kiekkovantaassa oleva olake kantaa pehmeämmissä kohdissa vannasta ja liian syvältä kylvöltä vältytään. Laahavantaalla pärjää tiettyyn rajaan asti myös pelloilla, jotka ovat kevytmuokkaamalla perusmuokattuja. Tähän vaikuttaa oljen määrä, maalaji ja perusmuokkaussyvyys.
On mielestäni oikein hyvä ja informatiivinen kirjoitus. On kanssa jollain lohkolla tuollaisia pehmeitä aika pienialaisia kohtia, joilla ei oikein kasvanut, vaikka kylvettiin perinteisesti toista päätä erikseen ja sitten säädettiin konetta ja kylvettiin taas pätkää. No on tuollainen 30v sivupyöräinen laahavannaskone. Nyt olen sitten vaan seurannut pyöränjälkeä ja kun jälki alkaa olla pehmeässä paikassa syvempi, painan kaasua lisää, jolloin vannas ei painu niin syvään. Helppoa ja toimivaa. Huomaa vaan paikan, kun päisteeseen tullessa en ole tullut täysillä loppuun asti, niin oraat muuttuu huonoksi. Tuossa maa on kuitenkin niin hikevää, joten ei juuri haittaa vaikka siemenet ei olisi kaikki aivan samalla syvyydellä.
Pellot on ollut talven enimmäkseen sängellä, muokataan joustopiikkiäkeellä, mahd. tasausäkeellä. Käytetään olkista kuivalantaakin keväällä ennen kylvöä, tosin syyskynnetylle maalle yleensä. Ei ole yleensä ongelmia tukkimisen kanssa, kun Tumessa on vantaat niin pystyssä, ettei ne paina olkia tai juolanjuuria maata vasten, jolloin maa lähtisi lauttaamaan vantaan mukana. Joskus vantaat kyllä paatuu ja maat ei ole mitään keveitä eloperäisiä. Uudemmassa äkeessä on vain takahara, joka keräsi olkia kasoihin, jotka aiheutti kosteina ongelmia. Otan harasta varmaan piikkejä pois, jos en muuta keksi. Varpajyrä sekoittaa olkia paremmin maahan.
Niin kun pidin vaneria hirveen kalliina, tein tuohon Tumeen puolen metrin korotuslaidat neljän tuuman laudasta ja alkuperäiset kannet tuli sinne päälle. Kapea lauta ei elä niin paljoa, että tulisi liian suuria rakoja ja jokainen lauta merkitsee sadan litran tilavuutta siementä tai lannoitetta, joka helpottaa kulutuksen seuraamista. Pitää suosia suomalaista ja kun itse tekee paikallisesta kierrätysraudasta ja puutavarasta, kotimaisuusasteen pitäisi olla aika korkea.
-
Komppaan Lemmyä, vielä löytyy konstailematonta maalaisjärkeä. Aika usein tehään asioista vaikeampia, mitä ne onkaan!
-
Se on kyllä jännä miten kauhian vaikiaa on tuo vannaskylvö.. :P
-
M
Tarkoitus oli ihan keskustella ylipäätään eri kylvötekniikoista. Ja miten ne TÄYDELLISET oraat saadaan. Perinteisessä tyylissä ei oo mitään epäselvää. Hyväät oraat tulee, jos ajoitukset menee nappiin ja jollei toheloi itte mitään. Liian usein näkee luvattoman huonoja oraita.
Ainakin savimailla laahavannas on hyvä ja turvallinen vaihtoehto. Jos teet hommat likipitäenkin oikein niin kunnollisilta orailta ei voi välttyä. Oikein tekeminen ainakin minun mielestäni on pitäytyminen Heinosen opeissa muokkauksen ja sijoittamisen suhteen. Edellyttää tietysti, että vantaat ovat kunnossa ja oikein säädetty eli sijoittavat siemenen muokkauskerroksen pohjalle.
Minusta laahavannaskone on kustannuksiltaan melko edullinen. Perusoletuksena tässä on, että tilalla on äes ja sille veturi, niinkuin useimmiten onkin (Eipä nuo suorakylvintenkään omistajat ole malttaneet olla ostamatta äkeitä ;)). Nykyiset äkeet ovat myös niin hyviä, että jopa kovimmilla savilla kaksi ajokertaa riittää normaalivuosina. Sänkimaankin kylvö onnistuu laahavannaskoneella kun ajaa oljet ensin lautasmuokkarilla sekaisin.
Eli muokkauksen väheneminen ei oikein riitä perusteeksi suorakylvökoneen hankinnalle, ellei samalla luovuta kokonaan muokkauksesta. Samaa koskee myös ajankäyttöä. Oikein säädetyllä laahavannaskoneella pystyy käyttämään 10 - 12 km/h ajonopeuta laadusta tinkimättä: säästöä syntyy siis melko vähän sillä isosäiliöisillä koneilla hehtaaritehoissa eroa on melko vähän.
-
Se on kyllä jännä miten kauhian vaikiaa on tuo vannaskylvö.. :P
Onhan se Taitolaji ainkin jollakin Rapidilla; Jyviä nousee pintaan ja syvyyttä säädät käsin sitämukaa kun säiliöt tyhjenee,,,,
Hajakylvö lienee monasti parempi,,,,,, ( poislukien jäykät savet )
8)
-
Uusimmassa kv:ssä oli laitettu vm koneeseen yks kunnon laahavannas, veti 30cm syvyyteen :D
-
Rapid + Auto-check, niin työsyvyys on hallinnassa, eikä pelkästään puhetasolla.
-
Rapid + Auto-check, niin työsyvyys on hallinnassa, eikä pelkästään puhetasolla.
rapitia tossa kattelin, mutta siin ei ole mitää mikä pitäs työsyvyyden, jos vannas sukaltaa nii se sukeltaa. Ku ajat kiven yli nii 2 vannasta sukeltaa hetken. Tai jos on paljon pintaheittoja pelloissa nii työjälki keskeltä voi olla pinnassa kun laidoilta ok. Tuosta auto jutusta en ole kuullukkaan, onko joku uus ohjain. säätääkö jokaista vannasta vai kyykyttääkö konetta tiettyyn asentoon napista? Toi rapitihan ei sovellu koville maille. Tietyissä olosuhteissahan se pelaa ihan ok. Ja konekin on iha ok näkönen..
-
Autochekistä mielelläni kuulisin lisää. Ideahan on, että kylvösyvyys kerrotaan ohjauspaneelilla ja käyttäjä voi sitten sen mukaan tehdä korjauksia. Teoriassa erittäin hyvä systeemi, mutta kuinka pelaa käytännössä???
-
Mihin tuo pertin väite Rapidin vantaan sukeltamisesta perustuu?
Kylvövantaathan on tangoilla kiinni takapyörissä,2kpl per pyörä.Vannas on kumipatukoilla jousitettu runkkon siten että sen liike on rajoitettu.Jos pyörä on ilmassa esim.vaon koldalla niin vannas ei siinäkään tilanteessa pääse muuta kuin patukoitten määräämään,noin keskiasentoon.
Mulla on autocheck,sitä seuraamalla muutetaan säiliöiden tyhjentyessä Autocontrollilla säätöä.Siis kohden tavoitetta.
-
Jukottimella on helppoa kylviskellä.
Samalla säädöllä aina. Keväästä toiseen.
Ei tarvii mittään säätöpaneeleja.
-
Joo Å
Kyllä kylvimen pitää olla semmoinen ettei tarvii mitää check kejä käytellä,,,,
Syvyys pitää säilyä painosta riippumatta.
Kuten Esim;
HORSCH
PNEUSEJ
REGENT
Yms laadukkaat koneet
8)
-
Mulla on autocheck,sitä seuraamalla muutetaan säiliöiden tyhjentyessä Autocontrollilla säätöä.Siis kohden tavoitetta.
Kuinka usein joudut säätämään syvyyttä tankillisen aikana, keskimääräisellä pirkanmaalaisella savipellolla.
-
Koivumäki sanoo ;
Koko ajan,,,,,
ajaessa
:'(
-
Kiitoksia asiallisesta keskustelusta. Paitsi Teroman. En oikein ymmärrä noita sinun ajatuksiasi.
Kyllähän se niin on että pelto pitää muokata hyvin ennen kylvöä, kylvökoneen merkistä riipppumatta.
Syksyllä kynnettyyn ja kahdesti/kolmesti äestettyyn maahan saa Rapidilla melkoisen hyvät oraat.
-
Jukottimella on helppoa kylviskellä.
Samalla säädöllä aina. Keväästä toiseen.
Ei tarvii mittään säätöpaneeleja.
Niinon Tumellakin. Rypsin siemenkin saa mennä viiteen senttiin mutamailla, kun jyrätään päälle. Tai vaikkei jyrätäkään, niin kyllä se sieltä tuhkasta nousee. Onhan se sen kostean kerroksen päällä. Ruoppamailla on kieltämättä joskus tuota olkiongelmaa, mutta kun seuraa tilannetta käsi hydrauliikan ulosottohantaakilla, niin useimmiten ei ongelmia ole. :)
-
Mulla on autocheck,sitä seuraamalla muutetaan säiliöiden tyhjentyessä Autocontrollilla säätöä.Siis kohden tavoitetta.
Kuinka usein joudut säätämään syvyyttä tankillisen aikana, keskimääräisellä pirkanmaalaisella savipellolla.
--asian voi esittää toisinkinpäin.Vanhassa Rapidissa ei ollut Auto-Checkkiä ja sillä kylvettiin suunnilleen niin,että kaksi kertaa säilöllisten aikana muutin säätöä hiukan.
--jos unohtu asiaa muuttaa niin eipä sitä tuloksesta juurikaan nähny
--nyt sitten säädetään suunnilleen saman verran kuin ennenkin,vähän paremmin vaan tietää syvyyden
--noi kommentit paremmista kylvimistä peustuu suunnilleen täydelliseen tietämättömyyteen asiasta
-
Joo, ei ole Rapidia laadukkaampaa kylvinkonetta Suomen markkinoilla näkynyt ja mahtaako pitkään aikaan näkyäkkään. Luulen, että tässä on sellainen kone, jolla kylvää keskimääräisellä viljatilalla isännän elinajan ja vähän ylikin. Jo yksistään rakenteiden tukevuus ja pintakäsittelyn laatu kertoo siitä, että isännille on haluttu tehdä oikeasti kestävä kone.
Mä olen nyt parina keväänä säädellyt konetta sillain, että kerran tankkillisen aikana olen pudottanut syvyyttä. Kovasti on pellolla konttailtu, mutta en siinä kylvöjen yhteydessä ja oraita katsellessa pääse selvyyteen, että onko tuosta säätämisestä ollut jotain hyötyä. Luulen, että ongelma, jos sitä on, ei välttämättä tule esille näillä kovilla savilla joita itse viljelen. Jos tuosta syvyyden muutoksesta haluaisi päästä selville, niin se vaatisi autochekin tapaisen syvyysmittarin. Hiukan olen pohtinut sellaisen näyttöpyörän tekemistä, mutta se jää tältäkin keväältä tekemättä kiireiden takia.
-
Oikeissa kylvimissä
tulee ensin tiivistävä jyrä,,,,
sitten vasta kylvö yksiköt.
8)
-
Pitäisi saada sellainen Mummo Ankka tyylin vanha traktori, jossa etupyörät on kapeella, niin pyöränvälikin tulisi jyrättyä. Rapidi on kyllä nätin värinen, vanhan Tumen hinnalla saisikin jo melkein kokonaisen vantaan.
-
Pitäisi saada sellainen Mummo Ankka tyylin vanha traktori, jossa etupyörät on kapeella, niin pyöränvälikin tulisi jyrättyä.
Saa noita uudempiinkin, hollanissa joku kai väsää noita systeemeitä kun on kuvissa näkynyt useampiakin merkkejä:
(http://www.trekkerweb.nl/2008/05/Wortelszaaien MF 6270 + Accord-10.JPG)
-
Joo, ei ole Rapidia laadukkaampaa kylvinkonetta Suomen markkinoilla näkynyt ja mahtaako pitkään aikaan näkyäkkään. Luulen, että tässä on sellainen kone, jolla kylvää keskimääräisellä viljatilalla isännän elinajan ja vähän ylikin. Jo yksistään rakenteiden tukevuus ja pintakäsittelyn laatu kertoo siitä, että isännille on haluttu tehdä oikeasti kestävä kone.
Mä olen nyt parina keväänä säädellyt konetta sillain, että kerran tankkillisen aikana olen pudottanut syvyyttä. Kovasti on pellolla konttailtu, mutta en siinä kylvöjen yhteydessä ja oraita katsellessa pääse selvyyteen, että onko tuosta säätämisestä ollut jotain hyötyä. Luulen, että ongelma, jos sitä on, ei välttämättä tule esille näillä kovilla savilla joita itse viljelen. Jos tuosta syvyyden muutoksesta haluaisi päästä selville, niin se vaatisi autochekin tapaisen syvyysmittarin. Hiukan olen pohtinut sellaisen näyttöpyörän tekemistä, mutta se jää tältäkin keväältä tekemättä kiireiden takia.
rapidin alakerta on kuluvaa...
-
Oikeissa kylvimissä
tulee ensin tiivistävä jyrä,,,,
sitten vasta kylvö yksiköt.
8)
Niin ensin sotketaan piukkaan ja sitten ihmetellään miksi siemen jää pinnalle, tosi fiksu ratkaisu etenkin härkäpapu viljeliälle, kun siemen tarvitsisi saada syvälle ja vantaan tekemä vako jyrätä kiinni.
-
Niin ensin sotketaan piukkaan ja sitten ihmetellään miksi siemen jää pinnalle
Tämä minuakin askarruttaa. Pidän tätä jyräpyörästöä vantaiden takana paremmin Suomen olosuhteisiin sopivana.
-
Tuo naapuri usein upottaa 4 M rapidin kuraan ja siitäkös talkoot alkaa,,,,,
Sitten yleensä otettu 3 M VM ja sillä ajetaan loput kylvöt,,,,,
Väderillä olisi se Spirit jonkin moinen kones , jokohan sitä saa lannoituspuolella ?
???
-
Tuo naapuri usein upottaa 4 M rapidin kuraan ja siitäkös talkoot alkaa,,,,,
Sitten yleensä otettu 3 M VM ja sillä ajetaan loput kylvöt,,,,,
Väderillä olisi se Spirit jonkin moinen kones , jokohan sitä saa lannoituspuolella ?
???
Lannoituspuolen saa. Ne myy sellasta pikkujakkaraa jossa istuu Teroman ja suoltaa skeidaa. ;D
-
Spiritissä olisi ajatusta,,,
Mutta homma vielä käräjillä `=?
Kun liikaa kopiota Horschista ?
:'(
-
Terskaturvan kandeis ostaa Viarectalta vai mikä se nykyisin on, sellainen asfaltin tiivistämisjyrä. Sillä ensin Terskaturvan pellot ja sitten sinne kylvämään jollain hörssillä. Eikö Terska se Sylky olisi hyvä kylvökone, se nimensä mukaan sylkee peltoon tavaria.
-
Joo Å
Saunassa tiesivät ;
Ensin jyrä ,,,, sitten kylvimet ;
http://rulla.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2010/03/23/8143010478558957776orig.jpg
8)
-
Joo Å
Saunassa tiesivät ;
Ensin jyrä ,,,, sitten kylvimet ;
http://rulla.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2010/03/23/8143010478558957776orig.jpg
8)
Ihan fiksun näköinen kone, mutta ei Suomeen.
-
Mitkä olosuhteet suomessa poikeavat muusta euroopasta ?
:'(
-
Keski- ja EteläEuroopassa huomattavasti pidemmät kasvukaudet ja eri maalajit, siellä siemen menee maahan vaikka vähän sotkisikin edeltä.
-
Jaa ha
Se oli ratkaisevaa , maahan tunkeutuminen
Luulin että otat kantaa kun ei lannoite tankkia
:'(