Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: volrarri t5 - 13.03.10 - klo:08:22
-
Olis nyt pienen mietinnän alla että tekisikö laakasiiloja vai tornisiilon noin 65-70 lehmän navettaan. Laakasiilojaen pitäsi olla sitten katetut koska olen lomittajana niitä saanu repiä ja lapiojja auki ::). miten helppoo on ruokintasuunnitelman teko tornisiilossa kun kaikki sadot on päällekkäin? entä jos sitä ei saa tyhjäksi kun uutta ruvetaan tekemään? kannattaako tornisiilo peittää kesän ajaksi? ja ennenkeikkee miten on tänä hyisenä talavena tornisiilot pelanneet? mikalaisia ruokintajärjestelmiä porukalla on ja miten toimitavarmoja(navetassa)? kertokaa kokemuksia risuja/ruusuja kaikesta mahollisesta. Kiitokset vastauksista näin etukäteen :)
-
Ainakin TeeJiin tornisiilot toimii kaikissa olosuhteissa. Muutkin ku laittelee vähä uusia osia... ::)
Tornisiilon ongelma on korkea hankinta hinta. Tehdessäsi navetan kuluja pakkaa syntymään muutenkin, joten tornin tekemistä voi miettiä jahka tuotanto pyörii täydellä teholla. Jos on ongelmana rajallinen tontti ja nurmialan haluaa laskea tarkasti, niin niillä spekseillä voi hankinnan perustella itselleen. Tornista ei käytänössäkään tule yhtään pilaantunutta, eikä oikein muutakaan hävikkiä. Laakasiilo / aumakenttä vaatii ison pinta-alan ja hyvän kaluston polkemaan sitä, jotta pilaantumisen riskiä vähennetään. Paaleihin verrattuna kumpikin on halpa ratkaisu. Muistaakseeni 30 äpylin karjassa, pelkkien paalimuovien hinnalla kuoletat tornin seitsemässä vuodessa.
-
Olis nyt pienen mietinnän alla että tekisikö laakasiiloja vai tornisiilon noin 65-70 lehmän navettaan. Laakasiilojaen pitäsi olla sitten katetut koska olen lomittajana niitä saanu repiä ja lapiojja auki ::). miten helppoo on ruokintasuunnitelman teko tornisiilossa kun kaikki sadot on päällekkäin? entä jos sitä ei saa tyhjäksi kun uutta ruvetaan tekemään? kannattaako tornisiilo peittää kesän ajaksi? ja ennenkeikkee miten on tänä hyisenä talavena tornisiilot pelanneet? mikalaisia ruokintajärjestelmiä porukalla on ja miten toimitavarmoja(navetassa)? kertokaa kokemuksia risuja/ruusuja kaikesta mahollisesta. Kiitokset vastauksista näin etukäteen :)
Onko rehunteko systeemi jo selvillä ?. Onnistuu omatoiminoukkarilla , mutta jos käytössä on ajosilppuri niin torni on liian hidas täytää
-
Muistaakseeni 30 äpylin karjassa, pelkkien paalimuovien hinnalla kuoletat tornin seitsemässä vuodessa.
Tornit on ilmeisesti tosi edullisia....
30 Lehmää syö karkeasti arvioituna max. 600 paalia. Yhdellä muovirullalla käärii perinteisellä menetelmällä noin 20 paalia ja rullan verollinen hinta on noin 66 euroa. 600 paalia / 20 = 30 rullaa muovia. 30 rullaa x 66 euroa = 1980 euroa sis.alv. 600 paaliin menee 3 rullaa verkkoa, joka maksaa 160 euroa per rulla.
Muovi ja verkko kustannukset on siis vuotta kohden 30 lehmän karjassa noin 2500 euroa/vuosi. 7 x 2500 = 17 500 euroa!!!
Olen kyllä aina luullut torneja kalliimmaksi, kuin 17500 euroa... Täytyy ittekin rueta kyseleen torni tarjouksia. :D :D :D
-
Sivustaseuraavana kyllä ihmetyttää hieman näiden dinosauduksen munien runsaus tienvarsilla. Kyllä pitkällä tähtäimellä(siis yli 10 vuotta) tulee torni- tai laakasiilo halvemmaksi, rehun laatu on parempi ja luontoa säästyy, tuota muovimoskaa tulee vuosittain yllättävän paljon.
Joku alan yrittäjä voisi nyt meille tyhmille valaista, mikä järki on tuossa pyöröpaalien paketoinnissa? Ei siinä mielestäni hyödy kuin muovikauppias ja muovikäädinkoneiden tekijä.
-
Sivustaseuraavana kyllä ihmetyttää hieman näiden dinosauduksen munien runsaus tienvarsilla. Kyllä pitkällä tähtäimellä(siis yli 10 vuotta) tulee torni- tai laakasiilo halvemmaksi, rehun laatu on parempi ja luontoa säästyy, tuota muovimoskaa tulee vuosittain yllättävän paljon.
Joku alan yrittäjä voisi nyt meille tyhmille valaista, mikä järki on tuossa pyöröpaalien paketoinnissa? Ei siinä mielestäni hyödy kuin muovikauppias ja muovikäädinkoneiden tekijä.
Laskutapoja on niin monenlaisia. Meikäläisen kustannuksetkin yläkanttiin, muovia saa 60 pintaan rullan. Ite laitan 4 kerrosta, ja rullalla menee lähes 30 paalia, edullista ja nopeaa rehuntekoa emoille.
-
No, halusin tehdä laskelmasta ns. inhorealistisen, ettei vain tule kenellekkään väärää käsitystä paalirehun "halpuudesta"...
-
Joku alan yrittäjä voisi nyt meille tyhmille valaista, mikä järki on tuossa pyöröpaalien paketoinnissa? Ei siinä mielestäni hyödy kuin muovikauppias ja muovikäädinkoneiden tekijä.
Hyötyä tulee siitä että saa hajallaan olevilta pelloilta tehtyä rehun nopeasti ja välimatka ei vaikuta paljoa. Työvoimaa ei tarvitse, yksinkin saa aika tavalla tehtyä päivässä. Rehua voi kuivattaa pellolla miten paljon vaan eikä vaikuta säilyvyyteen kun vaan saa tiukkoja paaleja. Happoa ei tarvitse käyttää, laakasiilossa aika iso kustannus. Kevyempi ja ehkä edullisempi konekanta riittää. Voidaan tehdä eri laatuja peräkkäin.
En näkisi laakasiiloa ainakaan automaattisesti parhaana joka tilalle. Tornisiilo on kyllä hyvä silloin jos muutenkin satsataan automaattiseen ruokintaan ja se toimii.
Minusta kaikkein järkevin ratkaisu on iso tornisiilo, automaattinen apesekoitin ja mattoruokkija. Ei tarvitte sitä traktoria koko ajan olla käynnistelemässä. Kallista traktoria voi kyllä olla vaikea sitten enää emännälle perustella kun tunteja tulee vähän.
-
Uskokaa vaan että paali voi olla yllättävän edullinen kokonaistaloudellisesti mutta ei enempää siitä kun viestiketju ei siihen liity.
Onko muuten fiksua tehdä siilot kiinni navettaan kun jos navetta palaa ja saa elukat pihalle niin rehut säilyy jos ne on vähän kauempana. Jos itte lähtisin siiloja tekeen (mitä en kovin äkkiä rupee) niin tekisin rehulatoon kiinni ja niin korkeat, että kone mahtuu elementtien päälle. Siilon toinen pää niin ylös, että rehut työnnettäis laatalta siiloon alamäkeen jolloin edelliset tamppautuis samalla. Sitten koko keksinnön päälle lato johon sais ajettua heinät ja oljet rehun päälle. Yhteen siiloon tulis etukuormaajalla nostettavat elementit jolloin rehukoneet sais ajettua toiseen kerrokseen talvisäilöön.
Torni on mielestäni vaikee suhteuttaa rehumäärään jolloin torni on aina puolillaan tai sitten joutuu tekee rehua aumaan tai paaleihin.
-
Uskokaa vaan että paali voi olla yllättävän edullinen kokonaistaloudellisesti mutta ei enempää siitä kun viestiketju ei siihen liity.
Onko muuten fiksua tehdä siilot kiinni navettaan kun jos navetta palaa ja saa elukat pihalle niin rehut säilyy jos ne on vähän kauempana. Jos itte lähtisin siiloja tekeen (mitä en kovin äkkiä rupee) niin tekisin rehulatoon kiinni ja niin korkeat, että kone mahtuu elementtien päälle. Siilon toinen pää niin ylös, että rehut työnnettäis laatalta siiloon alamäkeen jolloin edelliset tamppautuis samalla. Sitten koko keksinnön päälle lato johon sais ajettua heinät ja oljet rehun päälle. Yhteen siiloon tulis etukuormaajalla nostettavat elementit jolloin rehukoneet sais ajettua toiseen kerrokseen talvisäilöön.
Torni on mielestäni vaikee suhteuttaa rehumäärään jolloin torni on aina puolillaan tai sitten joutuu tekee rehua aumaan tai paaleihin.
Ei se haittaa jos ei torni aina tule täyteen, kun tekee niin on paras tehdä niin suuri kuin mahdollista. Tietysti jos jää pieneksi niin voi säilöä litistettyä viljaa sitten siinä ja tehdä rehulle uuden.
-
torni on liian hidas täyttää ainakin jos käyttää urakoitsijaa.. eikä niitä laakasiilon muoveja käsin tarvi repiä pukkaa etukuormaajalla vain painot pois ja taas saa puhdasta rehua..
-
Muistaakseeni 30 äpylin karjassa, pelkkien paalimuovien hinnalla kuoletat tornin seitsemässä vuodessa.
Tornit on ilmeisesti tosi edullisia....
30 Lehmää syö karkeasti arvioituna max. 600 paalia. Yhdellä muovirullalla käärii perinteisellä menetelmällä noin 20 paalia ja rullan verollinen hinta on noin 66 euroa. 600 paalia / 20 = 30 rullaa muovia. 30 rullaa x 66 euroa = 1980 euroa sis.alv. 600 paaliin menee 3 rullaa verkkoa, joka maksaa 160 euroa per rulla.
Muovi ja verkko kustannukset on siis vuotta kohden 30 lehmän karjassa noin 2500 euroa/vuosi. 7 x 2500 = 17 500 euroa!!!
Olen kyllä aina luullut torneja kalliimmaksi, kuin 17500 euroa... Täytyy ittekin rueta kyseleen torni tarjouksia. :D :D :D
Ei oo tullu mieleen :Paalirehua ei pysty tekemään vielä pelkällä verkolla ja paalikalvolla!
Paalikalustoon kyllä pystyy upottamaan helposti kolminkertaisen määrän euroja vertaa esim.käytetty noukinvaunu, jolla jo pystyy kelkkomaan kuormia siilolle... :-[ :-[ :-[
-
Ei oo tullu mieleen :Paalirehua ei pysty tekemään vielä pelkällä verkolla ja paalikalvolla!
Paalikalustoon kyllä pystyy upottamaan helposti kolminkertaisen määrän euroja vertaa esim.käytetty noukinvaunu, jolla jo pystyy kelkkomaan kuormia siilolle... :-[ :-[ :-[
No nii! Lopputulos om tiarosa nin tarvitaa enää konsti kuinka siihe päästää!
Voi *********! Jos verrataa uutta paalain-Käärin ketjua/ Käytettyyn Noukkariin nin antaa olla ! Järki jätti laskelman ko perusteet vairettiin sopivampii.
Siilokustannus jos jaetaan sen tekniselle käyttöiälle( 50 v), nin suurinpiirtei saran lehemän paikkeilla aletaa olla tasois. Jos lasketaa talourelliselle käyttöiälle(15v),nin sitte ollaa kokoluakasa 200-250 lehemää. Olettaen molemmat teetettäväks urakoottijalla, jolloi kalusto kulumista ei lasketa!
Pääasiallliseks syyks muarostuu sitte "mukavuustekijät" tai joku muu "parempi syy"
-
Olis nyt pienen mietinnän alla että tekisikö laakasiiloja vai tornisiilon noin 65-70 lehmän navettaan. Laakasiilojaen pitäsi olla sitten katetut koska olen lomittajana niitä saanu repiä ja lapiojja auki ::). miten helppoo on ruokintasuunnitelman teko tornisiilossa kun kaikki sadot on päällekkäin? entä jos sitä ei saa tyhjäksi kun uutta ruvetaan tekemään? kannattaako tornisiilo peittää kesän ajaksi? ja ennenkeikkee miten on tänä hyisenä talavena tornisiilot pelanneet? mikalaisia ruokintajärjestelmiä porukalla on ja miten toimitavarmoja(navetassa)? kertokaa kokemuksia risuja/ruusuja kaikesta mahollisesta. Kiitokset vastauksista näin etukäteen :)
Pyöröpaalit! Ja paalainkäärijä.
-
30 metriä on työnnetty lunta,muovia ja autonrenkaita kauhalla eteenpäin rintuuksen edellä. Ei ole tarvinnut käsin koskea ko tavaraan.
-
"Ei se haittaa jos ei torni aina tule täyteen, kun tekee niin on paras tehdä niin suuri kuin mahdollista. Tietysti jos jää pieneksi niin voi säilöä litistettyä viljaa sitten siinä ja tehdä rehulle uuden."
Eikö se ole vähän haaskausta kiinnittää rahaa ylisuureen siiloon jos sattuis tulee hyvä sato tai eläinmäärä kasvais.
Torniin on mielestäni vaikeampaa keksiä muuta käyttöä kuin laakasiiloihin jos tuotantomuoto jostainsyystä muuttuu.
-
Tämä taas kääntyi pyöröpaalikeskusteluksi :D Mites jos urakoitsijalla teettää niin kuinka lähelle €/ha eri ketjuilla teettäminen maksaa. Paaleissa taidetaan mennä €/paali mutta entäs noukinvaunulla, kun heinän määrä vaihtelee rajusti.
-
Tarkotus olis saada navetasta mahd helppo/automaattinen niin sillä mietin tornia. tarkotus olis käytetty tarkuussilppuri tai silppurivaunu hankkia. nykyisin on paalain kääriä yhistelmä. suurin osa lohkoista on niin lähellä että mielellään kelkkois suoraan siiloon. onko miten suuria täyttö aika eroja jos on noukinvaunu rehu (pitempi silppu) tai tarkuussilputtu (lyhyt). kahtoo ny miten asiat etenee ja suunnitelmat muuttuu. tietäs suht tarkaan mitä ja miten tekke ku kuitenni sitä sitte on tehtävä niillä eväillä... loppuelämän työympäristö. ;D ;D sillä sanoin tuosta repimisestä ja lapiomisesta kun vielä lomittajana oon nii sitä saa välillä tehhä peräsuol pitkänä ::)
-
Laita sitten se silppurivaunu, säästät hiukkasen verran hermoja, kun ei tarvii juur niin montaa kertaa paukkupakkasilla kiivetä tornin syrjää ylös sitä palloa sieltä imukärsän päästä pois potkimaan...
Jokatapauksessa sinun pitää sitten vielä tehdä jonkinverran niitä paalejakin, koska sitten kun se konerikko sattuu, niin sitten jollain pitäis sitä rehua saada lehmien eteen.
Laakasiilo on kyllä se toinen vaihtoehto, ja saattaapi se pankinjohtajakin sitä suositella, jos on kovat investoinnit juuri takana.
Sitä vois jäädä miettimään, että ruokitko nuorkarjan sillä tornirehulla vai oljella? Paaleihin on helpoin tapa laittaa sellaiset pienemmät ja 2.laadun rehut, jotka haluat nuorkarjalle syöttää.
Jos sinulla on siinä navetan nurkalla sopivasti kalliota, niin siihen on huomattavasti helpompi (taloudellisesti) torni laittaa, kuin tuohon meidän navetan kulmalle jossa paaluilla olisi mittaa ollut yli 30 metriä.....
-
Torni on syvältä. Vaatii koneen pyörittään lietsoa ja järkyttävän täyttöpöydän.
Tornissa purkaja kun hajoaa, niin mitä teet? Entä kun imuri menee pakkasella tukkoon (ja sehän menee kun on mennäkseen)?
Eikä tornissa kyl hyvää rehua tule, jos uutta satoa joutuu ajamaan vanhan päälle. Tällöinhän puristenesteet vaeltaa jo säilötyn rehun läpi, pilaten sen.
-
Tottkai laakasiilo !! se on varma ja pitkäikänen ratkasu ja halpa jos vertaa torniin ! Helppoa se siilo homma on talvella kerran viikossa käy siilon päältä ottamassa lumet ja hiekka säkit pois ja muovin leikkaamassa.. ;)
-
Torni on syvältä. Vaatii koneen pyörittään lietsoa ja järkyttävän täyttöpöydän.
Monella on se täyttöpöytä navetan sisällä jonkin hihnan tai muun edessä sekä sille vielä erikseen paalisilppuri. Jollakin traktori jyrää päivät pitkät rehukasan päällä edes takaisin.
Tornissa purkaja kun hajoaa, niin mitä teet? Entä kun imuri menee pakkasella tukkoon (ja sehän menee kun on mennäkseen)?
16 vuotta on Neuero pyörinyt tornissa. Vain yksi lähes halvaannuttava vika oli, kun vinssin moottori paloi. Siitäkin selviää vaikkapa ketjutaljan kanssa eli taso-ohjaus manuaaliseksi. Imuri on mennyt joskus tukkoon märästä mössöstä, jota ei torniin pitäisi edes ajaa, mutta ei semmoisesta paalejakaan kannattaisi tehdä. Imukärsän eteen joskus tukko tulee. Sekin irtoaa, kun sammuttaa lietson ja nostaa purkainta hiukan sekä pyöräyttää ilman imua pari nykäystä.[/quote]
Eikä tornissa kyl hyvää rehua tule, jos uutta satoa joutuu ajamaan vanhan päälle. Tällöinhän puristenesteet vaeltaa jo säilötyn rehun läpi, pilaten sen.
Tää oli uutta. Kuitenkin jotkut käyttävät puristenesteet jopa rehuna. Yleensä teemme rehun niin kuivana, ettei mehuja juuri tule.
Kukin tavallaan. Ei tähän oikeaa vastausta ole. Rennosti vaan kukin oman menetelmänsä valinnut. Kevät tulee aikanaan.
-
Tuosta mielenkiintoinen purkain:
http://www.youtube.com/watch?v=Fn_O-aEPd_o&feature=related
-
Ei taida pelata tossa sinisessä http://www.youtube.com/watch?v=WnBCyZmKRfg&feature=related ;D ;D
-
Ei taida pelata tossa sinisessä http://www.youtube.com/watch?v=WnBCyZmKRfg&feature=related ;D ;D
vähän järeämmät pyörät varsien päähän, niin kone valssaa siilon taas suoraksi
;D ;D
-
osaako kukaan sanoa mitä suunnilleen kustantaa esim. kaksi 40m pitkää laakasiiloa? Vaikka edes aluksi elementtien hinta olisi kiva tietää.
-
LAAKASIILO
kokemuksia tornista voi tulla hakemaan paikan päälle. ikivanhat vanerisiilot meillä hakkaa 3vuotta vanhan rehutornin mennen tullen. niin täytössä kuin purussa. Tornin ainut hyvä puoli on vähäinen peittelytarve.
-
LAAKASIILO
kokemuksia tornista voi tulla hakemaan paikan päälle. ikivanhat vanerisiilot meillä hakkaa 3vuotta vanhan rehutornin mennen tullen. niin täytössä kuin purussa. Tornin ainut hyvä puoli on vähäinen peittelytarve.
Neuero... ;D
-
LAAKASIILO
kokemuksia tornista voi tulla hakemaan paikan päälle. ikivanhat vanerisiilot meillä hakkaa 3vuotta vanhan rehutornin mennen tullen. niin täytössä kuin purussa. Tornin ainut hyvä puoli on vähäinen peittelytarve.
Mahtaa vituttaa ku on tornit laittanu? :o
-
Uskokaa vaan että paali voi olla yllättävän edullinen kokonaistaloudellisesti mutta ei enempää siitä kun viestiketju ei siihen liity.
Onko muuten fiksua tehdä siilot kiinni navettaan kun jos navetta palaa ja saa elukat pihalle niin rehut säilyy jos ne on vähän kauempana. Jos itte lähtisin siiloja tekeen (mitä en kovin äkkiä rupee) niin tekisin rehulatoon kiinni ja niin korkeat, että kone mahtuu elementtien päälle. Siilon toinen pää niin ylös, että rehut työnnettäis laatalta siiloon alamäkeen jolloin edelliset tamppautuis samalla. Sitten koko keksinnön päälle lato johon sais ajettua heinät ja oljet rehun päälle. Yhteen siiloon tulis etukuormaajalla nostettavat elementit jolloin rehukoneet sais ajettua toiseen kerrokseen talvisäilöön.
Torni on mielestäni vaikee suhteuttaa rehumäärään jolloin torni on aina puolillaan tai sitten joutuu tekee rehua aumaan tai paaleihin.
Kuulostaa todella edulliselta, helppokäyttöiseltä ja turvalliselta ratkaisulta. ;D
Ennen vanhaan nuo katetut laakasiilot oli monessa paikaa semmosia mistä sai sieltä korkeasta päästä ajaa sisään elementin yli kun siilo täyttyi, en tiiä onko tuommosia kukaan tehnyt enää sitten kahdeksankymmentäluvun, itse en oo nähny.
-
Sitä olen monesti miettinyt, kun ulkomailta tuodaan KÄYTETTYJÄ tornisiiloja tänne, miksi ne on poistettu käytöstä, miten siellä säilötään rehu nyt ja mahtaako niitä kuinka pirusti naurattaa kun joku niitten vanhat paskat ostaa?
Tornisiilon AINOA hyvä puoli on se että sinne voidaan laittaa tilan nimi näkyvälle paikalle ::). Hidas täyttö poissulkee urakoitsijan käytön, jolloin rehun hinta kallistuu entisestään.
Pyöröpaalaimen kyljestä nimi ei näy minnekään, joten sillä ei ole sitäkään pluspuolta.
Meillä on rehut aumassa. 100m pitkän kasan kylkeen maalattu tilan nimi näkyisi pirun kauas, jos olisi tarvetta.... ;D Menetelmä on kustannustehokas ja työtä säästävä ja ainoa mihin voisin vaihtaa on laakasiilot.
Eli ääni LAAKASIILOILLE täältä
-
Sitä olen monesti miettinyt, kun ulkomailta tuodaan KÄYTETTYJÄ tornisiiloja tänne, miksi ne on poistettu käytöstä, miten siellä säilötään rehu nyt ja mahtaako niitä kuinka pirusti naurattaa kun joku niitten vanhat paskat ostaa?
Tornisiilon AINOA hyvä puoli on se että sinne voidaan laittaa tilan nimi näkyvälle paikalle ::). Hidas täyttö poissulkee urakoitsijan käytön, jolloin rehun hinta kallistuu entisestään.
Pyöröpaalaimen kyljestä nimi ei näy minnekään, joten sillä ei ole sitäkään pluspuolta.
Meillä on rehut aumassa. 100m pitkän kasan kylkeen maalattu tilan nimi näkyisi pirun kauas, jos olisi tarvetta.... ;D Menetelmä on kustannustehokas ja työtä säästävä ja ainoa mihin voisin vaihtaa on laakasiilot.
Eli ääni LAAKASIILOILLE täältä
Kyllä meillä on ympäristökeskuksen täti kimpussa heti, jos auman tekee..
-
osaako kukaan sanoa mitä suunnilleen kustantaa esim. kaksi 40m pitkää laakasiiloa? Vaikka edes aluksi elementtien hinta olisi kiva tietää.
Tuossa kaveri suunnitteli katettuja 1600 kuution siiloja niin sano jottaen 90 tonnia menevän... se oli vaan suuntaa antava. eivät sen kummemmin laskeneet kust arviota. elementteihin se kysel tajoukset mut en muista peljoko ne oel. ite jos ajaa hiekat ja kaivaa pohjat niin siilot kyllä saa suht halvalla.
-
http://www.youtube.com/watch#!v=B4tdWjVMOL0
Mihinkäpä nuita siiloja ja tornia ;D ;D ;D
-
osaako kukaan sanoa mitä suunnilleen kustantaa esim. kaksi 40m pitkää laakasiiloa? Vaikka edes aluksi elementtien hinta olisi kiva tietää.
Tuossa kaveri suunnitteli katettuja 1600 kuution siiloja niin sano jottaen 90 tonnia menevän... se oli vaan suuntaa antava. eivät sen kummemmin laskeneet kust arviota. elementteihin se kysel tajoukset mut en muista peljoko ne oel. ite jos ajaa hiekat ja kaivaa pohjat niin siilot kyllä saa suht halvalla.
Kyllähän jokaisella isännällä nyt oma maanottoalue, murska, soveltuvasiirtokalusto ja kaivuri on. ;)
No jos tosissaan taas, tässä tullaan siihen miksi paalaus ja TÄRKEIMPÄNÄ KOHTANA sen urakointina teettäminen on fiksua, oma sidottu pääoma jää todella pieneksi....
-
Sitä olen monesti miettinyt, kun ulkomailta tuodaan KÄYTETTYJÄ tornisiiloja tänne, miksi ne on poistettu käytöstä, miten siellä säilötään rehu nyt ja mahtaako niitä kuinka pirusti naurattaa kun joku niitten vanhat paskat ostaa?
Jenkeistä tulevista siiloista 85% on siiloja, joissa leasingsopimus on päättynyt. Osa siellä ottaa uuden tornin osa ei. Säilörehua niissä nykyään on harvakseen, kun alapurkulaitteet ei oikein hyvin säilörehulla toimi. Vitkovicen siilot on jääneet jonkun kolhoosin pihaan ja niiden alapurkulaitteisiin ei saa osia enään mistään, joten niitä ei ole voinut käyttää.
Tiedän semmosen reilun toistakymmentä tornisiiloa Suomessa mitkä on tyhjillään. Reilun viisi niistä on laitettu kertaaleen täyteen ja tyhjätty. Noi viisi on kaikki Keskon toimittamia Vestmekkejä mullitiloilla. Loput tyhjillään olevista on osin Neueroja, mutta pääosin nekin Vestmekkejä. TeeJiin terässiiloja on joku jäänyt tyhjilleen kun karjanpito on loppuna, mutta ne on ostettu takaisin ja myyty etiäpäin.
Jos joku muuten tietää Vitkovicen tornin 600-800m3 tyhjillään, niin mulla on sille ostaja tiedossa ulkomailta. Joten YV:tä voipi laittaa.
-
Uskokaa vaan että paali voi olla yllättävän edullinen kokonaistaloudellisesti mutta ei enempää siitä kun viestiketju ei siihen liity.
Onko muuten fiksua tehdä siilot kiinni navettaan kun jos navetta palaa ja saa elukat pihalle niin rehut säilyy jos ne on vähän kauempana. Jos itte lähtisin siiloja tekeen (mitä en kovin äkkiä rupee) niin tekisin rehulatoon kiinni ja niin korkeat, että kone mahtuu elementtien päälle. Siilon toinen pää niin ylös, että rehut työnnettäis laatalta siiloon alamäkeen jolloin edelliset tamppautuis samalla. Sitten koko keksinnön päälle lato johon sais ajettua heinät ja oljet rehun päälle. Yhteen siiloon tulis etukuormaajalla nostettavat elementit jolloin rehukoneet sais ajettua toiseen kerrokseen talvisäilöön.
Torni on mielestäni vaikee suhteuttaa rehumäärään jolloin torni on aina puolillaan tai sitten joutuu tekee rehua aumaan tai paaleihin.
Kuulostaa todella edulliselta, helppokäyttöiseltä ja turvalliselta ratkaisulta. ;D
Ennen vanhaan nuo katetut laakasiilot oli monessa paikaa semmosia mistä sai sieltä korkeasta päästä ajaa sisään elementin yli kun siilo täyttyi, en tiiä onko tuommosia kukaan tehnyt enää sitten kahdeksankymmentäluvun, itse en oo nähny.
Juurikin tuollainen ratkaisu on tekeillä meillä, siilot 2kpl 3x10x42m on ollut jo 8vuotta. Luultavasti jonkun sortin noukinvaunu joskus tulee laitettavaksi. Aika paljon tehdään silti paaleihin edelleen.
-
osaako kukaan sanoa mitä suunnilleen kustantaa esim. kaksi 40m pitkää laakasiiloa? Vaikka edes aluksi elementtien hinta olisi kiva tietää.
Tuossa kaveri suunnitteli katettuja 1600 kuution siiloja niin sano jottaen 90 tonnia menevän... se oli vaan suuntaa antava. eivät sen kummemmin laskeneet kust arviota. elementteihin se kysel tajoukset mut en muista peljoko ne oel. ite jos ajaa hiekat ja kaivaa pohjat niin siilot kyllä saa suht halvalla.
Meillä pinottiin laakasiilon seinät muottiharkoista. 90m 3m korkeaa seinää vaati reilun 2500 harkkoa. Harkot pinottiin pohjalaatan päälle, pohjalaatta on seinien kohdalta metrin leveydeltä 25 senttiä paksu. Noissa anturoissa on hitsaten kootut raudoitteet, 12mm harjateräs pystyssä kpl joka tiilessä. Jos nyt tekisin laakasiiloa niin en mitään muuta voisi kuvitellakaan kun muottiharkkoja mutta slammaus on paikallaan tehdä heti valun jälkeen.
-
Uskokaa vaan että paali voi olla yllättävän edullinen kokonaistaloudellisesti mutta ei enempää siitä kun viestiketju ei siihen liity.
Onko muuten fiksua tehdä siilot kiinni navettaan kun jos navetta palaa ja saa elukat pihalle niin rehut säilyy jos ne on vähän kauempana. Jos itte lähtisin siiloja tekeen (mitä en kovin äkkiä rupee) niin tekisin rehulatoon kiinni ja niin korkeat, että kone mahtuu elementtien päälle. Siilon toinen pää niin ylös, että rehut työnnettäis laatalta siiloon alamäkeen jolloin edelliset tamppautuis samalla. Sitten koko keksinnön päälle lato johon sais ajettua heinät ja oljet rehun päälle. Yhteen siiloon tulis etukuormaajalla nostettavat elementit jolloin rehukoneet sais ajettua toiseen kerrokseen talvisäilöön.
Torni on mielestäni vaikee suhteuttaa rehumäärään jolloin torni on aina puolillaan tai sitten joutuu tekee rehua aumaan tai paaleihin.
Kuulostaa todella edulliselta, helppokäyttöiseltä ja turvalliselta ratkaisulta. ;D
Ennen vanhaan nuo katetut laakasiilot oli monessa paikaa semmosia mistä sai sieltä korkeasta päästä ajaa sisään elementin yli kun siilo täyttyi, en tiiä onko tuommosia kukaan tehnyt enää sitten kahdeksankymmentäluvun, itse en oo nähny.
Tarkoitus oli että elementit niin korkeita että kone mahtuu niiden sisälle. Enkä nyt tiedä että onko se niin vaarallista kantaa elementtejä etukuormaajan kanssa sinne päälle kun rehu on ihan alla. Elementtien lujuuslaskelmissa kannattaa käyttää ehkä hieman ammattitaitoa jotta koneet ei putoa niskaan. Edullisempaa on varmasti kun erillinen konehalli rehukoneille. Kannattaa miettiä millä estää muovin ja etenkin painojen tippuminen niskaan kun rehu lähtee alta.
-
Asiasta mitään tietämättömänä kiinnostaisi nuitten tornien purkulaitteitteiden tehontarve. Paljonko on moottoreissa kilowatteja? Minkälaiset pääsulakkeet nämä vaatii (vaikuttaa aika paljon sähkönhintaan)? Ei nimittäin ole sähkökään nykyään ilmaista ja jokainenhan on huomannut nämä hinnankorotuspaineet laskuissaan (oli norjassa vettä paljon tai vähän, niin hinta nousee jokatapauksessa...) >:(
-
Asiasta mitään tietämättömänä kiinnostaisi nuitten tornien purkulaitteitteiden tehontarve. Paljonko on moottoreissa kilowatteja? Minkälaiset pääsulakkeet nämä vaatii (vaikuttaa aika paljon sähkönhintaan)? Ei nimittäin ole sähkökään nykyään ilmaista ja jokainenhan on huomannut nämä hinnankorotuspaineet laskuissaan (oli norjassa vettä paljon tai vähän, niin hinta nousee jokatapauksessa...) >:(
Purkain 3 - 7,5 kW, imuri 15 -18 - 22 (?)
www.teejii.com
-
Tarkotus olis saada navetasta mahd helppo/automaattinen niin sillä mietin tornia. tarkotus olis käytetty tarkuussilppuri tai silppurivaunu hankkia. nykyisin on paalain kääriä yhistelmä. suurin osa lohkoista on niin lähellä että mielellään kelkkois suoraan siiloon. onko miten suuria täyttö aika eroja jos on noukinvaunu rehu (pitempi silppu) tai tarkuussilputtu (lyhyt). kahtoo ny miten asiat etenee ja suunnitelmat muuttuu. tietäs suht tarkaan mitä ja miten tekke ku kuitenni sitä sitte on tehtävä niillä eväillä... loppuelämän työympäristö. ;D ;D sillä sanoin tuosta repimisestä ja lapiomisesta kun vielä lomittajana oon nii sitä saa välillä tehhä peräsuol pitkänä ::)
ajatteleppa täyttöpurkaimen sähkönkulutusta/vuosi. laakasiilo 0 kwh. naapurissa aikoinaan sulasivat sähköjohdot pylväisiin ku ekakerran laittoivat täyttöpurkaimen päälle => eli joutuivat isontaan pääsulakekokoa.
siilosta kannattaa tehdä yli suuri koska nytki mulla on pihalla siiloja jotka tehdessä ovat tuntuneet suurilta mutta nyt ovat jo turhan pieniä vaikka viimisin niistä on tehty -97 tai -98. ensimmäinen on tehty -84 tai -85 ja on kuitenkin vieläki käytössä vaikkakin on hieman pienenlainen..
-
Meillä pinottiin laakasiilon seinät muottiharkoista. 90m 3m korkeaa seinää vaati reilun 2500 harkkoa. Harkot pinottiin pohjalaatan päälle, pohjalaatta on seinien kohdalta metrin leveydeltä 25 senttiä paksu. Noissa anturoissa on hitsaten kootut raudoitteet, 12mm harjateräs pystyssä kpl joka tiilessä. Jos nyt tekisin laakasiiloa niin en mitään muuta voisi kuvitellakaan kun muottiharkkoja mutta slammaus on paikallaan tehdä heti valun jälkeen.
Voiko harkkoseinät mitenkään kestää kaatumatta? Paljon olen nähnyt kaatuneita seiniä, kun ei se liitos laatan päällä niin kovin luja ole. Meillä on kaikkien siilojen pohjalaatat valettu elementtien jalan päälle, ei jalan edestä. Silti vanhimmat ja ohuimmat elementit on katkennu juuresta.
-
Asiasta mitään tietämättömänä kiinnostaisi nuitten tornien purkulaitteitteiden tehontarve. Paljonko on moottoreissa kilowatteja? Minkälaiset pääsulakkeet nämä vaatii (vaikuttaa aika paljon sähkönhintaan)? Ei nimittäin ole sähkökään nykyään ilmaista ja jokainenhan on huomannut nämä hinnankorotuspaineet laskuissaan (oli norjassa vettä paljon tai vähän, niin hinta nousee jokatapauksessa...) >:(
Purkain 3 - 7,5 kW, imuri 15 -18 - 22 (?)
www.teejii.com
Laskin käteen ja laskemaan ;D Paljonko menee päivässä sähköä jos 30 min on torni päällä?? Ei taida imurikaan täysiä tehoja ottaa ??? Purkainhan pyörii täysin "tyhjä"käynnillä purkuvaiheessa.
Käykää katsomassa ensin ???
Ja tuntuuhan se hitaalta se täyttö 8) koko kesän ajavat samaan siiloon :o
Halpa torni ei ole mutta helppo ainakin talvella.
Olisko 2000 kuutiota laakasiilossa vertailukelpoinen 1200 kuution torniin rehumäärän suhteen :P
-
Eikös imurissa ole juuri sellainen piirre, että se ottaa aina täydet energiat, ainakin huono on käyntiin saada jos vähän enempi on muuta käyttöä samaan aikaan.
No empä osaa tornista muuta sanoa, kuin että koettu on ja nyt olen tyytyväinen laakasiiloihin.
Juuri tuossa appi oli maininnut, että kun on niin paljon jäätynyt seinille rehu, että piti hakea paalit, mutta kun ne oli umpijäässä....
-
Asiasta mitään tietämättömänä kiinnostaisi nuitten tornien purkulaitteitteiden tehontarve. Paljonko on moottoreissa kilowatteja? Minkälaiset pääsulakkeet nämä vaatii (vaikuttaa aika paljon sähkönhintaan)? Ei nimittäin ole sähkökään nykyään ilmaista ja jokainenhan on huomannut nämä hinnankorotuspaineet laskuissaan (oli norjassa vettä paljon tai vähän, niin hinta nousee jokatapauksessa...) >:(
Purkain 3 - 7,5 kW, imuri 15 -18 - 22 (?)
www.teejii.com
3 x 63A pääsulakkeet saa toimimaan ihan ok, kun on pehmokäynnistin. Aikas moni on satsannu automaatti generaattoriin ja semmosen jatkuva käyttö on ihan hyvästä. Eli generaattori lähtee käymään aina ennen tornin käynnistystä. Silloin voi olla vaikka 3 x 35A. Kaikki maksaa tietty. Sähkönhinta on suhteessa kallistunut eniten energia puolella. Tietty jos MPÖ:n hinta nousee taas lähemmä euroo per litra niin ei se rehukakkujen irroituskaan ilmaista ole. Tornisiilo nostaa taatusti rehukustannusta verrattuna aumakenttään tai laakasiiloon. Rehunlaadusta ja hukka-%:sta voidaan sit keskustella erikseen...
-
Meillä pinottiin laakasiilon seinät muottiharkoista. 90m 3m korkeaa seinää vaati reilun 2500 harkkoa. Harkot pinottiin pohjalaatan päälle, pohjalaatta on seinien kohdalta metrin leveydeltä 25 senttiä paksu. Noissa anturoissa on hitsaten kootut raudoitteet, 12mm harjateräs pystyssä kpl joka tiilessä. Jos nyt tekisin laakasiiloa niin en mitään muuta voisi kuvitellakaan kun muottiharkkoja mutta slammaus on paikallaan tehdä heti valun jälkeen.
Voiko harkkoseinät mitenkään kestää kaatumatta? Paljon olen nähnyt kaatuneita seiniä, kun ei se liitos laatan päällä niin kovin luja ole. Meillä on kaikkien siilojen pohjalaatat valettu elementtien jalan päälle, ei jalan edestä. Silti vanhimmat ja ohuimmat elementit on katkennu juuresta.
Joo meillä jatkettiin joskus 80-luvun alussa tehtyjä siiloja, se saatanan keskiseinä kaadettiin samalla pois eli kahdesta kapeasta tuli yksi leveämpi.
Onhan noita isäntiä kuollutkin sillä lailla ett se keskiseinä pettänyt kun toista puolta vaan täytetty ja/tai keskielementin kiinnitys huomo... :-\
-
Asiasta mitään tietämättömänä kiinnostaisi nuitten tornien purkulaitteitteiden tehontarve. Paljonko on moottoreissa kilowatteja? Minkälaiset pääsulakkeet nämä vaatii (vaikuttaa aika paljon sähkönhintaan)? Ei nimittäin ole sähkökään nykyään ilmaista ja jokainenhan on huomannut nämä hinnankorotuspaineet laskuissaan (oli norjassa vettä paljon tai vähän, niin hinta nousee jokatapauksessa...) >:(
Purkain 3 - 7,5 kW, imuri 15 -18 - 22 (?)
www.teejii.com
Laskin käteen ja laskemaan ;D Paljonko menee päivässä sähköä jos 30 min on torni päällä?? Ei taida imurikaan täysiä tehoja ottaa ??? Purkainhan pyörii täysin "tyhjä"käynnillä purkuvaiheessa.
Käykää katsomassa ensin ???
Ja tuntuuhan se hitaalta se täyttö 8) koko kesän ajavat samaan siiloon :o
Halpa torni ei ole mutta helppo ainakin talvella.
Olisko 2000 kuutiota laakasiilossa vertailukelpoinen 1200 kuution torniin rehumäärän suhteen :P
täällä ei ainakaan urakoittiajat ala torneja täyttään koska se hidastaa oleellisesti korjuuta. 1 kuorma vähemmän /tunti, tekee aikasmonta kuormaa/päivä..
-
Meillä pinottiin laakasiilon seinät muottiharkoista. 90m 3m korkeaa seinää vaati reilun 2500 harkkoa. Harkot pinottiin pohjalaatan päälle, pohjalaatta on seinien kohdalta metrin leveydeltä 25 senttiä paksu. Noissa anturoissa on hitsaten kootut raudoitteet, 12mm harjateräs pystyssä kpl joka tiilessä. Jos nyt tekisin laakasiiloa niin en mitään muuta voisi kuvitellakaan kun muottiharkkoja mutta slammaus on paikallaan tehdä heti valun jälkeen.
Voiko harkkoseinät mitenkään kestää kaatumatta? Paljon olen nähnyt kaatuneita seiniä, kun ei se liitos laatan päällä niin kovin luja ole. Meillä on kaikkien siilojen pohjalaatat valettu elementtien jalan päälle, ei jalan edestä. Silti vanhimmat ja ohuimmat elementit on katkennu juuresta.
12 millistä rautaa tuli aika paljon tuohon alaosaan. On kyllä täyttövaiheessa pelottanut. 200 milliset harkot tuli tuohon ja jos nyt tekisin niin laittaisin varmaan leveämmästä. Sitäkin olen miettinyt että olisi tehnyt tarkasti suunniteltuja mutkia tuohon seinään, ikäänkuin 30 senttistä siksakkia. Insinööri joskus taisi mainita että ei paljonkaan tarvitsisi kaartaa seinän kun kestävyys kaksinkertaistuisi. Pääty kyllä jonkin verran estää tuota kaatumista. Tuo raudoitus mikä on tuossa seinässä, pitäisi kestää 4m korkeassa maanpaineseinässä.
-
ajatteleppa täyttöpurkaimen sähkönkulutusta/vuosi. laakasiilo 0 kwh.
Kyyllä siinä toinenki kalori palaa ku tarikolla laakasiilosta rehua nyhdät. Ja jos on niinki edistyksellinen laakasiilo, että sieltä oikein traktorilla sitä otetaan, niin taitaapa siinä sitten jo aika äkkiä olla kilowatti jos toinenkin käytössä..
-
2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.
-
ajatteleppa täyttöpurkaimen sähkönkulutusta/vuosi. laakasiilo 0 kwh.
Kyyllä siinä toinenki kalori palaa ku tarikolla laakasiilosta rehua nyhdät. Ja jos on niinki edistyksellinen laakasiilo, että sieltä oikein traktorilla sitä otetaan, niin taitaapa siinä sitten jo aika äkkiä olla kilowatti jos toinenkin käytössä..
kuka nyt talikkoa enää mataloudessa tarvii? muistakaa nyös täyttöpurkaimen huolto ja korjaus sinne torniin sisälle. ei mahda olla yhtä vaivatonta kuin traktorin..
-
ajatteleppa täyttöpurkaimen sähkönkulutusta/vuosi. laakasiilo 0 kwh.
Kyyllä siinä toinenki kalori palaa ku tarikolla laakasiilosta rehua nyhdät. Ja jos on niinki edistyksellinen laakasiilo, että sieltä oikein traktorilla sitä otetaan, niin taitaapa siinä sitten jo aika äkkiä olla kilowatti jos toinenkin käytössä..
kuka nyt talikkoa enää mataloudessa tarvii? muistakaa nyös täyttöpurkaimen huolto ja korjaus sinne torniin sisälle. ei mahda olla yhtä vaivatonta kuin traktorin..
Kyll mää joutusin ainakin parin viikon tarpeen edestä tekemään paalia varmuuden vuoksi mahdollisia "huoltotaukoja" varten jos tornisiilot olis, ei sais muuten nukuttua.
Varmaan mukava systeemi silloin kun toimii hyvin. Itse korostan aina kaikessa vikasietoisuutta ja järjestelmiä jotka ei sulje vaihtoehtoisia toimintatapoja pois ongelmatapauksissa.
-
Olis nyt pienen mietinnän alla että tekisikö laakasiiloja vai tornisiilon noin 65-70 lehmän navettaan. Laakasiilojaen pitäsi olla sitten katetut koska olen lomittajana niitä saanu repiä ja lapiojja auki ::). miten helppoo on ruokintasuunnitelman teko tornisiilossa kun kaikki sadot on päällekkäin? entä jos sitä ei saa tyhjäksi kun uutta ruvetaan tekemään? kannattaako tornisiilo peittää kesän ajaksi? ja ennenkeikkee miten on tänä hyisenä talavena tornisiilot pelanneet? mikalaisia ruokintajärjestelmiä porukalla on ja miten toimitavarmoja(navetassa)? kertokaa kokemuksia risuja/ruusuja kaikesta mahollisesta. Kiitokset vastauksista näin etukäteen :)
Ite olisian laakasiilojen kannalla ja niistäkin riittävän isot esim 9*36 m. Saattaa olla että vieläkin pitemmät. Tornista ei ole kokemusta, mutta jos aperuokinta kiinnostaa ja joskus mahdollinen ajosilppuri ketju tai urakoitsija, niin ennemmin laakasiilot. Sitä että pitäisikö siilojen olla katettu, niin en itse kyllä näe mitään järkeä karkea rehu siilojen kattamisella. Omasta kokemuksesta sanon että ongelmaa ei ole kesällä eikä talvella. Viime kesänä tehtiin ensimmäistä kertaa ajosilppurilla ja korjuu aika oli noin 8 - 10 tuntia 60 ha:n alalla. Tuli vaan mieleen että katto olis ollu tiellä. Eka sato leviteltiin pyöräkuormaajalla ja siilolla oli luvattoman kiire ja välillä ruuhkaakin. Toinen sato kaivurilla ja huomattavasti helpommin leves tavara ja polkeentukin paljon paremmin. Torni ei olis kerenny selvittää tuota korjuu tehoa.
-
Meillä pinottiin laakasiilon seinät muottiharkoista. 90m 3m korkeaa seinää vaati reilun 2500 harkkoa. Harkot pinottiin pohjalaatan päälle, pohjalaatta on seinien kohdalta metrin leveydeltä 25 senttiä paksu. Noissa anturoissa on hitsaten kootut raudoitteet, 12mm harjateräs pystyssä kpl joka tiilessä. Jos nyt tekisin laakasiiloa niin en mitään muuta voisi kuvitellakaan kun muottiharkkoja mutta slammaus on paikallaan tehdä heti valun jälkeen.
Voiko harkkoseinät mitenkään kestää kaatumatta? Paljon olen nähnyt kaatuneita seiniä, kun ei se liitos laatan päällä niin kovin luja ole. Meillä on kaikkien siilojen pohjalaatat valettu elementtien jalan päälle, ei jalan edestä. Silti vanhimmat ja ohuimmat elementit on katkennu juuresta.
12 millistä rautaa tuli aika paljon tuohon alaosaan. On kyllä täyttövaiheessa pelottanut. 200 milliset harkot tuli tuohon ja jos nyt tekisin niin laittaisin varmaan leveämmästä. Sitäkin olen miettinyt että olisi tehnyt tarkasti suunniteltuja mutkia tuohon seinään, ikäänkuin 30 senttistä siksakkia. Insinööri joskus taisi mainita että ei paljonkaan tarvitsisi kaartaa seinän kun kestävyys kaksinkertaistuisi. Pääty kyllä jonkin verran estää tuota kaatumista. Tuo raudoitus mikä on tuossa seinässä, pitäisi kestää 4m korkeassa maanpaineseinässä.
Niin tuo 90 m seinää tehtiin ensi vaiheessa läpiajettaviin siiloihin. Kun tehtiin siiloihin jatkoa ja pääty niin piti latoa vielä 60 m lisää. Eli siilot 42m pitkät nykyisin.
-
kuka nyt talikkoa enää mataloudessa tarvii?
Viides menossa tänä talvena. Ihan päivittäisessä käytössä nuo molemmat Fiskarsit on.
-
No sulla on vielä nuoruuden wirtaa :D :D
-
2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.
Tarkotus olis paaluu vehkeet säilyttää ja tehhä osa paaluun. nuorkarjalle olis myös tarkotus tehhä rehu vanhempana niin paaluun menis ja heinät pehkut yms... tällä tavalla olis aina vaihtoehtoja moneen eri tilanteeseen.
-
Olisko 2000 kuutiota laakasiilossa vertailukelpoinen 1200 kuution torniin rehumäärän suhteen :P
Niin miten tämän voi vertailla? ??? laskee? ??? jos kummassakin siilossa olisi hienosilputtu rehu. ::)
-
Joo meillä jatkettiin joskus 80-luvun alussa tehtyjä siiloja, se saatanan keskiseinä kaadettiin samalla pois eli kahdesta kapeasta tuli yksi leveämpi.
Onhan noita isäntiä kuollutkin sillä lailla ett se keskiseinä pettänyt kun toista puolta vaan täytetty ja/tai keskielementin kiinnitys huomo... :-\
Millähän tuollaisen väliseinän purkaisi helpoimmin pois, elementit sais tietysti jäädä ehjäksi.. ::)
Joutas noista 6m leveiden siilojen väliseinä pois.. Kun kuitenkin syötän talvella molempia yhtäaikaa (kevätsato ja raiheinäsr.). Samahan noi rehut on tehdä päällekkäin yhteen siiloon..
Lisäksi väliseinä on jo sen verta rapistunut että varmasti sortuu jos isompaa siilokonetta laittaa, siis jos ottaisi urakoitsijan tekeen rehut..
-
2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.
Tarkotus olis paaluu vehkeet säilyttää ja tehhä osa paaluun. nuorkarjalle olis myös tarkotus tehhä rehu vanhempana niin paaluun menis ja heinät pehkut yms... tällä tavalla olis aina vaihtoehtoja moneen eri tilanteeseen.
Ootko yt ihan tosissas miettiny, että kannattaa pitää kaksinkertaista kalustoa. Yhdistelmäpaalaajalla mikä tekee isoa myttyä saat nuo kaikki tehtyä rehuista heinään ja olkeen. Jos haluaa rehun kelkkoa heti kotiin niin tuubikäärijä sinne. Paalit ei ole työläämpiä käsitellä kun laakasiilokaan jos talo on suunniteltu niitä varten.
-
kylläpä näin olis suunnitelmissa. mutta kun nämä vasta suunnitelmia ::) ::)
-
Joo meillä jatkettiin joskus 80-luvun alussa tehtyjä siiloja, se saatanan keskiseinä kaadettiin samalla pois eli kahdesta kapeasta tuli yksi leveämpi.
Onhan noita isäntiä kuollutkin sillä lailla ett se keskiseinä pettänyt kun toista puolta vaan täytetty ja/tai keskielementin kiinnitys huomo... :-\
Millähän tuollaisen väliseinän purkaisi helpoimmin pois, elementit sais tietysti jäädä ehjäksi.. ::)
Joutas noista 6m leveiden siilojen väliseinä pois.. Kun kuitenkin syötän talvella molempia yhtäaikaa (kevätsato ja raiheinäsr.). Samahan noi rehut on tehdä päällekkäin yhteen siiloon..
Lisäksi väliseinä on jo sen verta rapistunut että varmasti sortuu jos isompaa siilokonetta laittaa, siis jos ottaisi urakoitsijan tekeen rehut..
mulla on kans ollu toi suunnitelmissa, ainoo vain että kahden siilon välissä on 3.5 m ajettua maata tukena. siilosta tulis n.17m leveä ja 28m pitkä..
-
2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.
Tarkotus olis paaluu vehkeet säilyttää ja tehhä osa paaluun. nuorkarjalle olis myös tarkotus tehhä rehu vanhempana niin paaluun menis ja heinät pehkut yms... tällä tavalla olis aina vaihtoehtoja moneen eri tilanteeseen.
Ootko yt ihan tosissas miettiny, että kannattaa pitää kaksinkertaista kalustoa. Yhdistelmäpaalaajalla mikä tekee isoa myttyä saat nuo kaikki tehtyä rehuista heinään ja olkeen. Jos haluaa rehun kelkkoa heti kotiin niin tuubikäärijä sinne. Paalit ei ole työläämpiä käsitellä kun laakasiilokaan jos talo on suunniteltu niitä varten.
96 rakennettu tornit ja 04 ostettu tuo paalainyhistelmä rinnalle. Vaikka onkin kaksinkertainen rehunteko kalusto rinnan niin ei kyllä oo missään vaiheessa hirvittänyt päin vastoin ;) Weijo mainitsi ettei saisi nukuttua jos olis talvisin pelkästään tornirehun varassa täällä on täysin sama homma juurikin noiden käyttökatkojen takia kun niitä väistämättä silloin tällöin tulee :D ja pitäähän tuota olla kuivaa heinää sekä olkipaalejakin kun noita ei voi torniin tehdä.
-
2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.
Tarkotus olis paaluu vehkeet säilyttää ja tehhä osa paaluun. nuorkarjalle olis myös tarkotus tehhä rehu vanhempana niin paaluun menis ja heinät pehkut yms... tällä tavalla olis aina vaihtoehtoja moneen eri tilanteeseen.
Ootko yt ihan tosissas miettiny, että kannattaa pitää kaksinkertaista kalustoa. Yhdistelmäpaalaajalla mikä tekee isoa myttyä saat nuo kaikki tehtyä rehuista heinään ja olkeen. Jos haluaa rehun kelkkoa heti kotiin niin tuubikäärijä sinne. Paalit ei ole työläämpiä käsitellä kun laakasiilokaan jos talo on suunniteltu niitä varten.
96 rakennettu tornit ja 04 ostettu tuo paalainyhistelmä rinnalle. Vaikka onkin kaksinkertainen rehunteko kalusto rinnan niin ei kyllä oo missään vaiheessa hirvittänyt päin vastoin ;) Weijo mainitsi ettei saisi nukuttua jos olis talvisin pelkästään tornirehun varassa täällä on täysin sama homma juurikin noiden käyttökatkojen takia kun niitä väistämättä silloin tällöin tulee :D ja pitäähän tuota olla kuivaa heinää sekä olkipaalejakin kun noita ei voi torniin tehdä.
mie ainaki nukun paremmin mitä vähemmän kalustoa on pihalla..
-
mie ainaki nukun paremmin mitä vähemmän kalustoa on pihalla..
Tarkotus olis paaluu vehkeet säilyttää ja tehhä osa paaluun. nuorkarjalle olis myös tarkotus tehhä rehu vanhempana niin paaluun menis ja heinät pehkut yms... tällä tavalla olis aina vaihtoehtoja moneen eri tilanteeseen.
Kannatan tuota sillä on hyvä olla ne paalivehkeet rinnalla noiden huoltokatkojen ja vaihtoehtojen takia. Nimimerkillä täällä ei oo menny vielä ainoitakaan yöunia vaikka kuinka pihalle katsois ennen nukkumaan menoa ;)
-
Kannattaa laittaa se kalusto halliin niin ei ole pihalla ruostumassa... :D
-
2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.
Tarkotus olis paaluu vehkeet säilyttää ja tehhä osa paaluun. nuorkarjalle olis myös tarkotus tehhä rehu vanhempana niin paaluun menis ja heinät pehkut yms... tällä tavalla olis aina vaihtoehtoja moneen eri tilanteeseen.
Ootko yt ihan tosissas miettiny, että kannattaa pitää kaksinkertaista kalustoa. Yhdistelmäpaalaajalla mikä tekee isoa myttyä saat nuo kaikki tehtyä rehuista heinään ja olkeen. Jos haluaa rehun kelkkoa heti kotiin niin tuubikäärijä sinne. Paalit ei ole työläämpiä käsitellä kun laakasiilokaan jos talo on suunniteltu niitä varten.
96 rakennettu tornit ja 04 ostettu tuo paalainyhistelmä rinnalle. Vaikka onkin kaksinkertainen rehunteko kalusto rinnan niin ei kyllä oo missään vaiheessa hirvittänyt päin vastoin ;) Weijo mainitsi ettei saisi nukuttua jos olis talvisin pelkästään tornirehun varassa täällä on täysin sama homma juurikin noiden käyttökatkojen takia kun niitä väistämättä silloin tällöin tulee :D ja pitäähän tuota olla kuivaa heinää sekä olkipaalejakin kun noita ei voi torniin tehdä.
Meillä tehtiin nuo kuivat heinät viimekesänä torniin. Tavara oli niin kuivaa kaikestaan. Mutta meillä ei oo tar***** koko kymmenvuotisen tornihistorian aikana noita vara palluroita kuin varmaan kolmena päivänä. Ja nämä kolme päivää ollu kahessa puolentoista päivän jaksossa. Tietty aina noihin katkoihin on varauduttu, koska kaikki rehu ei millään sovi tonne siiloon. Mutta 9-10 kuukautta vaivatonta ruokintaa:D
-
2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.
Tarkotus olis paaluu vehkeet säilyttää ja tehhä osa paaluun. nuorkarjalle olis myös tarkotus tehhä rehu vanhempana niin paaluun menis ja heinät pehkut yms... tällä tavalla olis aina vaihtoehtoja moneen eri tilanteeseen.
Ootko yt ihan tosissas miettiny, että kannattaa pitää kaksinkertaista kalustoa. Yhdistelmäpaalaajalla mikä tekee isoa myttyä saat nuo kaikki tehtyä rehuista heinään ja olkeen. Jos haluaa rehun kelkkoa heti kotiin niin tuubikäärijä sinne. Paalit ei ole työläämpiä käsitellä kun laakasiilokaan jos talo on suunniteltu niitä varten.
millä tavalla saadaan paaliketju yhtä sujuvaksi kun siilorehuketju?
-
2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.
Tarkotus olis paaluu vehkeet säilyttää ja tehhä osa paaluun. nuorkarjalle olis myös tarkotus tehhä rehu vanhempana niin paaluun menis ja heinät pehkut yms... tällä tavalla olis aina vaihtoehtoja moneen eri tilanteeseen.
Ootko yt ihan tosissas miettiny, että kannattaa pitää kaksinkertaista kalustoa. Yhdistelmäpaalaajalla mikä tekee isoa myttyä saat nuo kaikki tehtyä rehuista heinään ja olkeen. Jos haluaa rehun kelkkoa heti kotiin niin tuubikäärijä sinne. Paalit ei ole työläämpiä käsitellä kun laakasiilokaan jos talo on suunniteltu niitä varten.
96 rakennettu tornit ja 04 ostettu tuo paalainyhistelmä rinnalle. Vaikka onkin kaksinkertainen rehunteko kalusto rinnan niin ei kyllä oo missään vaiheessa hirvittänyt päin vastoin ;) Weijo mainitsi ettei saisi nukuttua jos olis talvisin pelkästään tornirehun varassa täällä on täysin sama homma juurikin noiden käyttökatkojen takia kun niitä väistämättä silloin tällöin tulee :D ja pitäähän tuota olla kuivaa heinää sekä olkipaalejakin kun noita ei voi torniin tehdä.
Meillä tehtiin nuo kuivat heinät viimekesänä torniin. Tavara oli niin kuivaa kaikestaan. Mutta meillä ei oo tar***** koko kymmenvuotisen tornihistorian aikana noita vara palluroita kuin varmaan kolmena päivänä. Ja nämä kolme päivää ollu kahessa puolentoista päivän jaksossa. Tietty aina noihin katkoihin on varauduttu, koska kaikki rehu ei millään sovi tonne siiloon. Mutta 9-10 kuukautta vaivatonta ruokintaa:D
Paljonko on rehun tuotantokustannus senttiä/ry kun on sekä torni että pyöröpaalivehkeet? Vai onko se täysin epäoleellinen kysymys? ::)
-
Paljonko on rehun tuotantokustannus senttiä/ry kun on sekä torni että pyöröpaalivehkeet? Vai onko se täysin epäoleellinen kysymys?
On se täysin epäolennainen.:D
Mielummin pitäisi kysyä paljonko on kulut ja työmäärä suhteessa liikevaihtoon. Itte ainakin tulin sellaiseen tulokseen että pelkästään paalirehu on edullinen kokonaisuudessa mutta muut tulee muihin johtopäätöksiin.
-
Joo meillä jatkettiin joskus 80-luvun alussa tehtyjä siiloja, se saatanan keskiseinä kaadettiin samalla pois eli kahdesta kapeasta tuli yksi leveämpi.
Onhan noita isäntiä kuollutkin sillä lailla ett se keskiseinä pettänyt kun toista puolta vaan täytetty ja/tai keskielementin kiinnitys huomo... :-\
Millähän tuollaisen väliseinän purkaisi helpoimmin pois, elementit sais tietysti jäädä ehjäksi.. ::)
Joutas noista 6m leveiden siilojen väliseinä pois.. Kun kuitenkin syötän talvella molempia yhtäaikaa (kevätsato ja raiheinäsr.). Samahan noi rehut on tehdä päällekkäin yhteen siiloon..
Lisäksi väliseinä on jo sen verta rapistunut että varmasti sortuu jos isompaa siilokonetta laittaa, siis jos ottaisi urakoitsijan tekeen rehut..
mulla on kans ollu toi suunnitelmissa, ainoo vain että kahden siilon välissä on 3.5 m ajettua maata tukena. siilosta tulis n.17m leveä ja 28m pitkä..
Eipä tuossa mahdoton homma ollut.
Niin iso ajettava timanttileikkuri kuin ramirentiltä silloin löytyi, sillä ajettiin ~40 sentin ja ~50 sentin päästä railot molemmin puolin keskielementtejä.
Sitten piikataan railo auki.
Sitten ne pysty saumat auki.
Sen takaseinän elementin kanssa kannattaa vähän miettiä miten sen irottaa, meille tuli suora takaseinä eli ei jätetty mitään tynkää tueksi.
Sitten elementit kantoon, vinkki viitonen että niistä saa vaikka oivan peräseinän patteriin...........
-
2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.
Tarkotus olis paaluu vehkeet säilyttää ja tehhä osa paaluun. nuorkarjalle olis myös tarkotus tehhä rehu vanhempana niin paaluun menis ja heinät pehkut yms... tällä tavalla olis aina vaihtoehtoja moneen eri tilanteeseen.
Ootko yt ihan tosissas miettiny, että kannattaa pitää kaksinkertaista kalustoa. Yhdistelmäpaalaajalla mikä tekee isoa myttyä saat nuo kaikki tehtyä rehuista heinään ja olkeen. Jos haluaa rehun kelkkoa heti kotiin niin tuubikäärijä sinne. Paalit ei ole työläämpiä käsitellä kun laakasiilokaan jos talo on suunniteltu niitä varten.
millä tavalla saadaan paaliketju yhtä sujuvaksi kun siilorehuketju?
Paha on saada rehu kotia pienemmällä työmäärällä kuin niittäjä/paalainkäärijä etukarhoittimella ja kunnon paalikärryllä sitten kun rehut on tehty esim nkh:n kärry.
Kun rehu on kotona niin tekee navettaan 130 cm leveen ruokintapöydän minkä päälle laittaa kiskon joka jatkuu ulos saakka. Tämän kiskon alle latoo etukuormaajalla paaleja vaikka 50 kpl. Sitten kiskonosturilla missä on paalipihti kantaa paalit sisään yksi kerrallaan ja ennen kun sen tipauttaa pöydälle leikkaa viillon pohjaan ja puoleen paaliin sivuille. Kun paalipihtiin on hitsannut pienet väkäset niin muovi ja verkko jää roikkuu pihtiin kun se irroittaa paalin. sitten vetää käsin muovin irti ja hakee seuraavan paalin. Kun tällai tuo vaikka 10 1500kilon paaleja pöydälle niin joku voi laskea koska pitää seuraavaksi huolehtia rehusta. Jos on tehokkaampi tapa tehdä rehu siiloon ja sieltä pöydälle 2 miehen voimin painotuksineen ja siilon peittämisineen niin ei kun kirjoittelemaan. Muut tuotteet menee kioskeissa.
-
2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.
Tarkotus olis paaluu vehkeet säilyttää ja tehhä osa paaluun. nuorkarjalle olis myös tarkotus tehhä rehu vanhempana niin paaluun menis ja heinät pehkut yms... tällä tavalla olis aina vaihtoehtoja moneen eri tilanteeseen.
Ootko yt ihan tosissas miettiny, että kannattaa pitää kaksinkertaista kalustoa. Yhdistelmäpaalaajalla mikä tekee isoa myttyä saat nuo kaikki tehtyä rehuista heinään ja olkeen. Jos haluaa rehun kelkkoa heti kotiin niin tuubikäärijä sinne. Paalit ei ole työläämpiä käsitellä kun laakasiilokaan jos talo on suunniteltu niitä varten.
millä tavalla saadaan paaliketju yhtä sujuvaksi kun siilorehuketju?
Paha on saada rehu kotia pienemmällä työmäärällä kuin niittäjä/paalainkäärijä etukarhoittimella ja kunnon paalikärryllä sitten kun rehut on tehty esim nkh:n kärry.
Kun rehu on kotona niin tekee navettaan 130 cm leveen ruokintapöydän minkä päälle laittaa kiskon joka jatkuu ulos saakka. Tämän kiskon alle latoo etukuormaajalla paaleja vaikka 50 kpl. Sitten kiskonosturilla missä on paalipihti kantaa paalit sisään yksi kerrallaan ja ennen kun sen tipauttaa pöydälle leikkaa viillon pohjaan ja puoleen paaliin sivuille. Kun paalipihtiin on hitsannut pienet väkäset niin muovi ja verkko jää roikkuu pihtiin kun se irroittaa paalin. sitten vetää käsin muovin irti ja hakee seuraavan paalin. Kun tällai tuo vaikka 10 1500kilon paaleja pöydälle niin joku voi laskea koska pitää seuraavaksi huolehtia rehusta. Jos on tehokkaampi tapa tehdä rehu siiloon ja sieltä pöydälle 2 miehen voimin painotuksineen ja siilon peittämisineen niin ei kun kirjoittelemaan. Muut tuotteet menee kioskeissa.
Sulta ei ne ideat lopu:)
Mut kuis
-
Joo meillä jatkettiin joskus 80-luvun alussa tehtyjä siiloja, se saatanan keskiseinä kaadettiin samalla pois eli kahdesta kapeasta tuli yksi leveämpi.
Onhan noita isäntiä kuollutkin sillä lailla ett se keskiseinä pettänyt kun toista puolta vaan täytetty ja/tai keskielementin kiinnitys huomo... :-\
Millähän tuollaisen väliseinän purkaisi helpoimmin pois, elementit sais tietysti jäädä ehjäksi.. ::)
Joutas noista 6m leveiden siilojen väliseinä pois.. Kun kuitenkin syötän talvella molempia yhtäaikaa (kevätsato ja raiheinäsr.). Samahan noi rehut on tehdä päällekkäin yhteen siiloon..
Lisäksi väliseinä on jo sen verta rapistunut että varmasti sortuu jos isompaa siilokonetta laittaa, siis jos ottaisi urakoitsijan tekeen rehut..
mulla on kans ollu toi suunnitelmissa, ainoo vain että kahden siilon välissä on 3.5 m ajettua maata tukena. siilosta tulis n.17m leveä ja 28m pitkä..
Eipä tuossa mahdoton homma ollut.
Niin iso ajettava timanttileikkuri kuin ramirentiltä silloin löytyi, sillä ajettiin ~40 sentin ja ~50 sentin päästä railot molemmin puolin keskielementtejä.
Sitten piikataan railo auki.
Sitten ne pysty saumat auki.
Sen takaseinän elementin kanssa kannattaa vähän miettiä miten sen irottaa, meille tuli suora takaseinä eli ei jätetty mitään tynkää tueksi.
Sitten elementit kantoon, vinkki viitonen että niistä saa vaikka oivan peräseinän patteriin...........
meidän elementit kaatuu ku kaivurilla pökkii. ovat senverta vanhoja ja huonosti tehtyjä, sen takia seinän takana on ki se maapenkka..
-
Kannattaa laittaa se kalusto halliin niin ei ole pihalla ruostumassa... :D
ja sitte nukkuu vielä paremmin ku ei oo tarvinnu teherä sitä halliakaa.. ;D ;)
-
Torniin rehunteko hidasta ja tornista rehunotto hidasta, eikä kyllä uskalla jättää itsekseen pyörimään ilman että itse on navetalla, liikaa rehua liian nopeasti väärässä paikassa, jos jokin menee tukkoon.30-40 lehmää niin torni ok ratkaisu.
-
2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.
Tarkotus olis paaluu vehkeet säilyttää ja tehhä osa paaluun. nuorkarjalle olis myös tarkotus tehhä rehu vanhempana niin paaluun menis ja heinät pehkut yms... tällä tavalla olis aina vaihtoehtoja moneen eri tilanteeseen.
Ootko yt ihan tosissas miettiny, että kannattaa pitää kaksinkertaista kalustoa. Yhdistelmäpaalaajalla mikä tekee isoa myttyä saat nuo kaikki tehtyä rehuista heinään ja olkeen. Jos haluaa rehun kelkkoa heti kotiin niin tuubikäärijä sinne. Paalit ei ole työläämpiä käsitellä kun laakasiilokaan jos talo on suunniteltu niitä varten.
millä tavalla saadaan paaliketju yhtä sujuvaksi kun siilorehuketju?
Paha on saada rehu kotia pienemmällä työmäärällä kuin niittäjä/paalainkäärijä etukarhoittimella ja kunnon paalikärryllä sitten kun rehut on tehty esim nkh:n kärry.
Kun rehu on kotona niin tekee navettaan 130 cm leveen ruokintapöydän minkä päälle laittaa kiskon joka jatkuu ulos saakka. Tämän kiskon alle latoo etukuormaajalla paaleja vaikka 50 kpl. Sitten kiskonosturilla missä on paalipihti kantaa paalit sisään yksi kerrallaan ja ennen kun sen tipauttaa pöydälle leikkaa viillon pohjaan ja puoleen paaliin sivuille. Kun paalipihtiin on hitsannut pienet väkäset niin muovi ja verkko jää roikkuu pihtiin kun se irroittaa paalin. sitten vetää käsin muovin irti ja hakee seuraavan paalin. Kun tällai tuo vaikka 10 1500kilon paaleja pöydälle niin joku voi laskea koska pitää seuraavaksi huolehtia rehusta. Jos on tehokkaampi tapa tehdä rehu siiloon ja sieltä pöydälle 2 miehen voimin painotuksineen ja siilon peittämisineen niin ei kun kirjoittelemaan. Muut tuotteet menee kioskeissa.
ainaki meillä on tehokkaampi tapa.. jos mulla on n. 1500 tn navetanvieressä peitettynä n.neljässä päivässä niin pääsetkö paalausvehkeillä samaan?
-
ainaki meillä on tehokkaampi tapa.. jos mulla on n. 1500 tn navetanvieressä peitettynä n.neljässä päivässä niin pääsetkö paalausvehkeillä samaan?
Ja sit vielä, et mitä se rehu OIKEASTI maksaa kun rehu on tuotuna pihaan. Ei taatusti pääse samaan ry-kustannukseen paaleilla kun siilorehulla.
-
Kysäseppä Pekka Kukkonen Ky :ltä Tornija siellä on 2 pystyssä pihalla tyhjänä ja 2 osina kankaalla. Saattaa lähtee sulta tornin kapelo. ( Yhteensä 4 kpl Vitkoviceja) Tekee rehunsa nykysin aumaan.
-
Kysäseppä Pekka Kukkonen Ky :ltä Tornija siellä on 2 pystyssä pihalla tyhjänä ja 2 osina kankaalla. Saattaa lähtee sulta tornin kapelo. ( Yhteensä 4 kpl Vitkoviceja) Tekee rehunsa nykysin aumaan.
Kerroppa nyt noin suurin piirtein mikä otti noin kiveen että tuli täydellinen säilöntätavan muutos?
Oliko tornissa vai muussa tekniikassa ongelma vai eikä ollut kenties tarpeeksi joutuisa systeemi täyttää?
-
Kysäseppä Pekka Kukkonen Ky :ltä Tornija siellä on 2 pystyssä pihalla tyhjänä ja 2 osina kankaalla. Saattaa lähtee sulta tornin kapelo. ( Yhteensä 4 kpl Vitkoviceja) Tekee rehunsa nykysin aumaan.
Ne kankaalla olevat lienee myyty mullitilalle viljasiiloiksi.
-
ainaki meillä on tehokkaampi tapa.. jos mulla on n. 1500 tn navetanvieressä peitettynä n.neljässä päivässä niin pääsetkö paalausvehkeillä samaan?
Ja sit vielä, et mitä se rehu OIKEASTI maksaa kun rehu on tuotuna pihaan. Ei taatusti pääse samaan ry-kustannukseen paaleilla kun siilorehulla.
Teoriassa vois päästä reilussa 90 tunnissa samaan mutta käytännössä ei ole tarvetta tehdä edes noin paljoa ja muistatko ihan oikein, että ei ollu enempää kuin kaksi tekemässä. Esikuivatukset ym vie jo jonkinvertaa aikaa ja ittellä on erillinen karhotus eikä niin tehokasta kärriä joten tuosta jäädään melko reilusti.
Ja sb:lle niin en ole koskaan edes laskenut rehun hintaa. Mulla on paljon tärkeämpää mitä saldo näyttää joulukuussa kun sekä omat että urakoidut heinät, oljet ja sr on tehty ja koneet on huollettuna tallissa. Raktorit tosin on toivottavasti muissa hommissa. Ja asiakkaat on maksanu urakoinnit ja pankki on saanut saatamiset niin koneista kun tiloista missä koneet on. Lisäksi vaikuttaa kuinka paljon on kulunut aikaa koko kesän operaatioon ja kuinka paljon vierasta työvoimaa on tarvinnut käyttää. Tästä olen vetänyt johtopäätöksen että paaliketju on kokonaistaloudellisesti edullisin juuri minulle. Tiedän kyllä että esim. ajosilppuriketju pystyisi tekemään rehuyksiköitä edullisemmin mutta ittellä ei ole mahdollisuuksia tai tarvetta moiaseen ketjuun.
-
Täysin tilakohtainen juttuhan tuo säilörehu homma on. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Itse viimeiset 15 vuotta katettuja laakasiiloja käyttänyt ja siinä sivussa teetetty urakoitsijalla pyöröpaaliin kuivat heinät, oljet ja se sr mikä ei ole enää siiloihin mahtunut. Sen verran noista sr pyöräpaaleista siis kokemusta, erityisesti talvelta, että ei kiitos. Navetan laajennus mielessä nykyisten siilojen puolelle, tavoitteena tilat +50 lypsävälle + nuorkarjalle. Torni kiinnostaisi kyllä, tai sitten vaihtoehtoisesti kaivurille riittävän järeät avolaakasiilot. Kattaminen nostaa kustannuksia olellisesti ja hidastaa täyttöä myös, kun joutuu seiniä, kattotuoleja, oven karmeja ym. varomaan :P. Maatilan Pellervossa oli kuvat Vetelin suurnavetan "cänädäläis-mallisista" laakasiiloista. Siis semmoiset, jotka ovat profiililtaan kolmion muotoisia? Mistä semmoisia saisi?
Edittiä: Kyseessä siis ns. a-profiili elementit. Tekeekö noita suomessa kukaan? Lähinnä arveluttaa ns. normaalielementtien kestävyys jos 13 tonnin Hitachin pistää kasan päälle ryskämään..
-
Kattamattomat laakasiilot ilmanmuuta. Etukuormaajalla ja lumikauhalla saa lumet pois. Jos rehun tekee hyvin = kunnolla silputtu ja poljettu, niin pelkkä muovi ja sopiva määrä reunapainosäkkejä riittää päälle. 30 x 8 m siiloon olen lisäksi laittanut n. 15 olkipyöröpaalia strategisiin paikkoihin painoksi:) Laakasiilon kattaminen tekee rehusta yllättävän kallista.
Tornisiilo ok viljalle. Säilörehulle turhan arvokas. Jos navetassasi on/tulee olemaan esim kiskoruokkija, niin tuo on tietty nätisti automatisoitavissa. Traktorivetoisen apevaunun täytössä torni on toivottoman hidas. Tornin täyttö on myös usein rehunteon "pullonkaula".
-
Täysin tilakohtainen juttuhan tuo säilörehu homma on. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Itse viimeiset 15 vuotta katettuja laakasiiloja käyttänyt ja siinä sivussa teetetty urakoitsijalla pyöröpaaliin kuivat heinät, oljet ja se sr mikä ei ole enää siiloihin mahtunut. Sen verran noista sr pyöräpaaleista siis kokemusta, erityisesti talvelta, että ei kiitos. Navetan laajennus mielessä nykyisten siilojen puolelle, tavoitteena tilat +50 lypsävälle + nuorkarjalle. Torni kiinnostaisi kyllä, tai sitten vaihtoehtoisesti kaivurille riittävän järeät avolaakasiilot. Kattaminen nostaa kustannuksia olellisesti ja hidastaa täyttöä myös, kun joutuu seiniä, kattotuoleja, oven karmeja ym. varomaan :P. Maatilan Pellervossa oli kuvat Vetelin suurnavetan "cänädäläis-mallisista" laakasiiloista. Siis semmoiset, jotka ovat profiililtaan kolmion muotoisia? Mistä semmoisia saisi?
Edittiä: Kyseessä siis ns. a-profiili elementit. Tekeekö noita suomessa kukaan? Lähinnä arveluttaa ns. normaalielementtien kestävyys jos 13 tonnin Hitachin pistää kasan päälle ryskämään..
kalajoella (tai siellä suunnalla) on rakennusliike joka tekee liukuvaluna tollaista siilonseinää
-
Maatilan Pellervossa oli kuvat Vetelin suurnavetan "cänädäläis-mallisista" laakasiiloista. Siis semmoiset, jotka ovat profiililtaan kolmion muotoisia? Mistä semmoisia saisi?
Edittiä: Kyseessä siis ns. a-profiili elementit. Tekeekö noita suomessa kukaan? Lähinnä arveluttaa ns. normaalielementtien kestävyys jos 13 tonnin Hitachin pistää kasan päälle ryskämään..
Adam saattaa tietää... ::)