Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Agronettiläinen - 26.02.10 - klo:19:51
-
Kuka tunnustaa pysähtyvänsä hetkeksi miettimään missä tilan talous ja hyvinvointi menee?
Entä katsotteko kuukausittain tiliotetta, mistä raha tulee ja ennen kaikkea minne se menee? Onko kenties menoeriä joista voisi päästä eroon tai joiden suuruutta voisi muuttaa vähällä muutoksella tai tekemällä asioita toisin.
Millaisia vuotokohtia olette löytäneet tileistänne ja joita muuttamalla on saatu aikaan säästöjä? Entä mitä menoeriä lisäämällä tilanpidossa olette saaneet aikaa itselle ja lähimmäisille?
Entä yleinen hyvinvointi, pysähdytkö katsomaan miten eläimet voivat?
Miten voitte itse ja miten lähimmäiset voivat? Niin mitätön tekijä kuin raha onkin ihmiselämässä, ajaa se monia uupumukseen huolimatta siitä että terveys olisi kohdallaan ja katto pään päällä.
-
Pahi vuatokohta löytyy meijärin ja Ruakapöyrän välistä! Ja om pirun paha tilikkiä!
-
pittää niitä miettijä
välillä pysähyksissä
ja välillä vauhissaki
-
Pahi vuatokohta löytyy meijärin ja Ruakapöyrän välistä! Ja om pirun paha tilikkiä!
kiitusta vaan teitin arlastoliitulle ko ryssitte koko homman ???
-
Pahi vuatokohta löytyy meijärin ja Ruakapöyrän välistä! Ja om pirun paha tilikkiä!
kiitusta vaan teitin arlastoliitulle ko ryssitte koko homman ???
Nim mää vähä aattelinki! Liika vaikia pala Apilakselle!
Tai toisimpäi:" Apilas pistää enste mairoon ruakapöytää ja sitte lopputuatteen lähettää meijärille!"
"Ilimankoos Valio maito maistuu *******!" ;)
-
tiliotepäivänä pitää ainaski hiljentyä lukemaan rauhas ;D paperi
-
Pahi vuatokohta löytyy meijärin ja Ruakapöyrän välistä! Ja om pirun paha tilikkiä!
kiitusta vaan teitin arlastoliitulle ko ryssitte koko homman ???
Nim mää vähä aattelinki! Liika vaikia pala Apilakselle!
Tai toisimpäi:" Apilas pistää enste mairoon ruakapöytää ja sitte lopputuatteen lähettää meijärille!"
"Ilimankoos Valio maito maistuu hyvälle!" ;)
skf oli tyhymä lapsi hymyili iloisesti ain ko pissasi housuun ;D
-
En ihan ymmärrä tuota naljailua mitä edellisissä vastauksissa oli, mutta ei kai tarviikaan. Asianomistajat kai tietää...
Tuo alkuperäinen viesti on hyvä ja aiheellinen. Kyllä tässä kannattavuuskurimuksessa on useinkin tullut pysähdyttyä miettimään että onko tässä mitään järkeä. Sonnit kasvatetaan "tehokkaasti", tuotantoon on investoitu ja on ajateltu jatkoa jo tulevaakin sukupolvea ajatellen. Eläinmäärä ja pelto on tasapainossa eikä suhteetonta velkaakaan ole.
Siitä huolimatta juuri tein kolmannen tilinpäätöksen jossa poistoja ei tehty ollenkaan. Olen tehnyt mallilaskelmia jossa tila on nykyisellään muuten mutta eläimet on hävitetty. Tulos on lähes sama. Tulot pienenee reippaasti, mutta samalla häviää kaikki suuret vasikka-, rehu-, yms. suuret laskut. Viivan alle jää sama. Eikä tarvitse mennä joka aamu ja ilta navettaan.
Eläinten huono kohtelu on saanut paljon mediatilaa viime aikoina. Nyt pitäisi herättää keskustelua siitä miksi tuollaisia tapauksia on. Poikkeuksiahan nuo ovat, mutta se on oire jostakin. Minun mielestäni se on vakava varoitus siitä, mitä tapahtuu jos viljelijöiden talous ei tästä hyvin pikaisesti parane.
-
Viime marras-joulukuunvaihteessa piti oikein tarkkaan miettiä, onko siitä ollut mitään hyötyä, että kuuden viime vuoden aikana on raskaasti investoitu tuotantoon. Taloudellinen tilanne oli huonompi kuin ennen laajentamisen aloittamista. Lainanhoitokulut ottaa neljänneksen liikevaihdosta, eikä viivan alle jäänyt viime vuodelta oikeastaan mitään. Alkava burnoutti kupli pinnan alla, ja erääntyvien laskujen ja tulojen suhde oli kuin suoraan taloudellisesta kauhukomediasta.
Viikon parin pohdinnan tulos oli kuitenkin se että tilanne nyt on paremmalla pohjalla kuin ennen. Investoinnit on tehty. Rahan sitoutuminen tuotantoon loppusuoralla. Työmäärä on kohtuullistunut vieraan työvoiman palkkaamisen myötä ja liikevaihto kasvaa vielä tämän vuoden. Vanhat lainat alkavat loppua ja riskinsietokyky kasvaa koko ajan.
Tärkeintä on, että työ on paljon mielekkäämpää kuin ennen laajentamista.
Menneiden vuosien aikana on pari kertaa tullut eteen tilanne jossa on huomannut että joko puoliso tai itse on jaksamisen äärilaidalla. Se vaatii välitöntä puuttumista.
Maatilan tärkein resurssi on kuitenkin yrittäjäpari. Jos jaksamisesta ei huolehdita jälki voi olla rumaa, pahimmillaan ruudinkatkuista. Kauhukomediasta voi tulla tragedia.
Jos yrittäjäpari ei voi hyvin, eivät eläimetkään voi. Uupumiseen auttaa kun ymmärtää hakea vapaata, se ei ole heikkoutta vaan viisautta. Muutaman viikon töistä poissaolon jälkeen asiat näkee jälleen oikeassa valossa.
Velkaa on lehmää kohti tällä hetkellä noin 8500€. Aika iso määrä tissistä revittäväksi. Vasta laajentaneilla tilanne taitaa olla vielä pahempi. Se vetää mielen vakavaksi.
Jaksaminen on suuri haaste, ja voimia pitäisi olla myös naapurin jaksamisen seuraamiseen.
Kiitos Agronettiläiselle, hyvä aihe, hyvä aloitus.
-
En ihan ymmärrä tuota naljailua mitä edellisissä vastauksissa oli, mutta ei kai tarviikaan. Asianomistajat kai tietää...
Tuo alkuperäinen viesti on hyvä ja aiheellinen. Kyllä tässä kannattavuuskurimuksessa on useinkin tullut pysähdyttyä miettimään että onko tässä mitään järkeä. Sonnit kasvatetaan "tehokkaasti", tuotantoon on investoitu ja on ajateltu jatkoa jo tulevaakin sukupolvea ajatellen. Eläinmäärä ja pelto on tasapainossa eikä suhteetonta velkaakaan ole.
Siitä huolimatta juuri tein kolmannen tilinpäätöksen jossa poistoja ei tehty ollenkaan. Olen tehnyt mallilaskelmia jossa tila on nykyisellään muuten mutta eläimet on hävitetty. Tulos on lähes sama. Tulot pienenee reippaasti, mutta samalla häviää kaikki suuret vasikka-, rehu-, yms. suuret laskut. Viivan alle jää sama. Eikä tarvitse mennä joka aamu ja ilta navettaan.
Eläinten huono kohtelu on saanut paljon mediatilaa viime aikoina. Nyt pitäisi herättää keskustelua siitä miksi tuollaisia tapauksia on. Poikkeuksiahan nuo ovat, mutta se on oire jostakin. Minun mielestäni se on vakava varoitus siitä, mitä tapahtuu jos viljelijöiden talous ei tästä hyvin pikaisesti parane.
Laske vielä vaihtoehto: Luomusopimus pelto& karja, Hf/Ab/Hc emolehmiä, keskieläinluku karvan yli 0,5 ey/ha, pellot nurmelle, ronskit biotooppilaitumet/suojavyöhykesopimukset ja LHP:ksi aina väsyneet nurmet. Seuraavalla ymp.tukikaudella maksimit lisätoimet. Poikimisaika pitää olla paikalla, terävänä ja tosissaan, muun ajan voi huinata muualla tienestissä. Ei rassaa peltohommat: laidunta rooonskisti ja juhannuksen jälkeen - elokuulla talviheinät niistä mitä eivät ole ehtineet syödä. Sadetta saaneet ja muut kehnot kuivikkeeksi. Vasikat tietty välitykseen.
Otsikkoon palatakseni, itselle tuli pari vuotta sitten aikaa laskea em. juttuja kun nulppasi polvi. En ole katunut.
Tuollainenkin reissu tuli tehtyä:
http://www.mtk.fi/maaseutu/ajankohtaista_maaseutu/maaseutu_uutiset/maaseutu_uutiset_2006/fi_FI/kylpy18092006/
On kyllä hyvä breikki, suosittelen. Sattui jopa Agronettiläistä seuraa porukkaan.
-
Viime marras-joulukuunvaihteessa piti oikein tarkkaan miettiä, onko siitä ollut mitään hyötyä, että kuuden viime vuoden aikana on raskaasti investoitu tuotantoon. Taloudellinen tilanne oli huonompi kuin ennen laajentamisen aloittamista. Lainanhoitokulut ottaa neljänneksen liikevaihdosta, eikä viivan alle jäänyt viime vuodelta oikeastaan mitään. Alkava burnoutti kupli pinnan alla, ja erääntyvien laskujen ja tulojen suhde oli kuin suoraan taloudellisesta kauhukomediasta.
Viikon parin pohdinnan tulos oli kuitenkin se että tilanne nyt on paremmalla pohjalla kuin ennen. Investoinnit on tehty. Rahan sitoutuminen tuotantoon loppusuoralla. Työmäärä on kohtuullistunut vieraan työvoiman palkkaamisen myötä ja liikevaihto kasvaa vielä tämän vuoden. Vanhat lainat alkavat loppua ja riskinsietokyky kasvaa koko ajan.
Tärkeintä on, että työ on paljon mielekkäämpää kuin ennen laajentamista.
Menneiden vuosien aikana on pari kertaa tullut eteen tilanne jossa on huomannut että joko puoliso tai itse on jaksamisen äärilaidalla. Se vaatii välitöntä puuttumista.
Maatilan tärkein resurssi on kuitenkin yrittäjäpari. Jos jaksamisesta ei huolehdita jälki voi olla rumaa, pahimmillaan ruudinkatkuista. Kauhukomediasta voi tulla tragedia.
Jos yrittäjäpari ei voi hyvin, eivät eläimetkään voi. Uupumiseen auttaa kun ymmärtää hakea vapaata, se ei ole heikkoutta vaan viisautta. Muutaman viikon töistä poissaolon jälkeen asiat näkee jälleen oikeassa valossa.
Velkaa on lehmää kohti tällä hetkellä noin 8500€. Aika iso määrä tissistä revittäväksi. Vasta laajentaneilla tilanne taitaa olla vielä pahempi. Se vetää mielen vakavaksi.
Jaksaminen on suuri haaste, ja voimia pitäisi olla myös naapurin jaksamisen seuraamiseen.
Kiitos Agronettiläiselle, hyvä aihe, hyvä aloitus.
Onks se nyt paha 8500€ jos 13000€ pärjää?.
Pankki voi olla yrittäjän apuna niin
investoinnin valmistelussa, papereiden hoitamisessa ELYkeskukseen kuin jälkiseurannassakin, maa- ja metsätalousasiantuntija Ari Mähönen
Iisalmen Osuuspankista sanoo.
Rahoittaja arvioi kannattavuutta, riskejä ja lisärahoitusta
"Isoon navettainvestointiin tarvitaan käytännössä aina pankkirahoitusta. Parhaimmillaan pankki tuo mukanaan talousosaamista, ja investointi hahmottuu yrittäjälle selkeästi kaikkine jatkoinvestointeineen.
Investointia on aina tarkasteltava kokonaisuutena. Mikä on investoinnin kannattavuus, kuinka realistisia laskelmat ovat, millaiset riskivarat laskelmiin on jätetty, kuinka nopeasti investoinnilla tavoiteltava tuotannon lisäys toteutuu, kuinka paljon lisätyövoimaa tarvitaan ja ovatko kaikki kulut kuten palkka- tai urakointikulut mukana, onko lisäpellon vuokraus huomioitu, miten
investointiin liittyvät lisärahoitustarpeet kuten eläinten ja koneiden hankinta, varastojen kasvu ja mahdolliset jatkorakennustarpeet on huomioitu”, maa- ja metsätalousasiantuntija Ari Mähönen Iisalmen Osuuspankista sanoo.
Mähösen mukaan rakentamisen jälkeinen vuosi on hyvin tärkeä. Tuotanto pitää saada nousemaan nopeasti tavoitteeseen, kasvavan karjan tuotos on pystyttävä pitämään tavoitteessa, tuotannon kasvun tuomat lisätyöt on pystyttävä hoitamaan hyvin ja samalla on onnistuttava välttämään eläimiin ja ihmisiin liittyvät riskit.
On osattava paljon enemmän kuin aiemmin ja jaksettava enemmän, vaikka takana on raskas rakentamisvuosi. Riskinä on koko ajan, että jonkin osan pettäminen alkaa syödä investoinnin kannattavuutta, laskelmat pettävät ja rahoituskulut alkavat kasvaa.
Kustannukset
ylittyvät liian paljon
”Lähes kaikissa viime vuosina rakennetuissa navetoissa kustannusarviot ovat ylittyneet, usein 10–30 prosenttia. Miljoonan euron investoinnissa 20 prosentin ylitys merkitsee 200 000 euron lisäkulua”, Mähönen muistuttaa.
Isot kustannusten ylitykset kuvaavat suunnitelmissa olevia epätarkkuuksia, kustannusten nousua suunnittelun ja toteutuksen välillä ja itse rakentamisvaiheen hallinnassa epäonnistumista: rakennetaan laadukkaampaa mutta samalla kalliimpaa kuin on suunniteltu, rakentamisaikataulu alkaa venyä. Loppujen lopuksi kustannusarvion pitävyys on yksin yrittäjän vastuulla. ”Yrittäjän pitää varmistaa kustannusarvion pitävyys pyytämällä ennen rakentamisen aloittamista tarjoukset keskeisistä kustannuseristä”, Mähönen sanoo.
Jos kustannukset ylittyvät ja tulot jäävät arvioidusta, kun tuotanto ei nouse tavoitteen mukaisesti, tilanne on vaikea. Lainojen hoito ei onnistu sovitusti, lisälainoille ei riitä vakuuksia ja jatkoinvestointeja ei pystytä tekemään. Elämiseen jää yhä vähemmän rahaa. ”Kustannusarvion pettäminen on iso riski myös pankille”, Mähönen sanoo.
Mähösen mukaan vuosittain useita navettarahoituspäätöksiä tekevälle pankille kertyy paljon kokemusta hankkeiden käytännön toteutuksen onnistumisesta. Pankki pyrkii tuomaan kustannuksiin liittyvän riskin selkeästi esiin. ”Isoja tarjouksia voidaan katsoa myös yhdessä.” Suunnitelmien pettäessä voi joutua miettimään, voiko velkoja vähentää myymällä puuta tai omaisuutta, esimerkiksi metsämaata, rantatontteja tai vastaavaa.
Laske lehmäkohtainen velka
Mähönen tuo usein Likvi-laskelman rinnalle myös oman, ehkä helpommin ymmärrettävän laskelmansa. Siinä katsotaan, paljonko tilalle tulee lainaa yhtä lehmää kohti.
Pankin ohjeita yrittäjälle
Iso investointi on pitkä, 3–5 vuoden projekti
Valmistaudu huolella, tutustu vaihtoehtoihin, kilpailuta
Tee investoinnista ja tuotannon laajentamisesta selkeä kokonaissuunnitelma
Kerää ennakkoon taloudellista puskuria, jos mahdollista
Arvioi tilan koko taloutta, ei pelkkää investointia
Varaudu tuottojen ja kustannusten muutoksiin
Arvioi riskejä ja suunnittele, mitä teet riskin toteutuessa
Laske tulos/kannattavuus myös lehmää kohti
Jos velka/lehmä kasvaa yli 13 000 euroon, talous menee noin 5–7 vuoden kuluttua lainan otosta tiukoille, jollei tuotanto ole poikkeuksellisen tehokasta. Silloin pitäisi pystyä tekemään jo korvaavia investointeja, mutta verojen määrä kasvaa poistojen pienetessä, lisäavustuksen maksatus päättyy, korkotuki saattaa isoimmissa hankkeissa päättyä korkotukilainasta kesken laina -ajan. Viitekorot tulevat nousemaan jossain vaiheessa nykyiseltä ennätyksellisen matalalta tasolta ja se voi tuplata korkokustannukset. Siihenkin pitäisi pystyä varautumaan, jos se naapurilta vuokrattu pelto tulee yllättäen myyntiin.
”Jos elämiseen ja korvaaviin investointeihin jää verojen ja lainan korkojen ja lyhennysten jälkeen lehmää kohti laskettuna vain reilut parisataa euroa, niin tiukkaa tekee”, Mähönen sanoo. ”Realismia on, että lehmäpaikkaa on vaikea saada alle 10 000 euron. Entisiä velkoja ei voi olla kovin paljon, muuten 13 000 euron velkaraja uhkaa ylittyä.” Tavoitteena Mähönen pitää sitä, että avustuksen (C-alue 25 tai 35 %) huomioiden tilan velkamäärä jäisi investoinnin jälkeen 10 000 euroon per lehmä. Silloin tilan taloudessa on pientä liikkumavaraa maidon hinnan ja tuotantokustannusten heilahteluille.
Mähönen suosittaa Likvin päivittämistä rakennusvaiheen jälkeen, kun arvonlisäveron palautukset tulevat ja niillä maksetaan lainoja takaisin. On katsottava, vastaako Likvi todellisuutta vai onko lainoja tullut arvioitua enemmän. Jatkossa on tärkeä seurata, alkavatko lainat lyhetä Likvin mukaisesti.
”Verovelkaa ei pidä tehdä, toisin sanoen poistoja ei pidä tehdä enempää kuin velka lyhenee”, Mähönen varoittaa.
Alvin rahoitus helpottuu
Verottajan uusi verotili mahdollistaa siirtymiset eri arvonlisäverotilitysmenettelyjen välillä. ”Alvin rahoitus on kustannus, jota voi pienentää siirtymällä kuukausialviin. Sieltä voi sitten palata halutessaan takaisin”, Mähönen sanoo.
Osuuspankki tarjoaa oman talousseurantapalvelun tiloille, joilla on lainaa yli 200 000 euroa. Siinä voi verrata tilansa talouden kehitystä saman tuotantosuunnan ja tilakokoluokan keskivertolukuihin. Seuranta kertoo, missä on onnistunut suhteessa muihin vastaaviin tiloihin.
”Rahoituksesta päätettäessä myös yrittäjän osaaminen on tärkeä. Jos asiakas on tuttu, näytöt ovat usein olemassa. Kun rahoitusta hakee tilan nuori jatkaja, osaamista on vaikeampi arvioida”, Mähönen sanoo.
Vakuuksien ja vakuutusten oltava kunnossa
Pankkilainsäädäntö edellyttää, että lainojen vakuudet ovat kunnossa. Yleisin vakuus on omaisuuden kiinnitys. Lisävakuutena käytetään yrityskiinnityksiä irtaimeen omaisuuteen. Vakuuksien puutteeseen investoinnit eivät yleensä kaadu. ”Isoissa hankkeissa voi tulla tiukkuutta”, Mähönen sanoo.
”Valtiontakaus on ollut vakuuksissa hyvä lisä”, Mähönen sanoo. Valtion takauksella on hänen mukaan yksi heikkous: siitä ei tiedä etukäteen, saako sen vai ei, ja minkä verran sitä lopulta saa. Valtiontakauksissa pitäisikin Mähösen mukaan olla joku minimimäärä, esimerkiksi viidennekselle kustannuksista. Mallina voisi olla asuntorahoituksen selkeä järjestelmä.
Pankit edellyttävät myös tilan vahinko-, henkilö- ja keskeytysvakuutusten olevan kunnossa. Vakuutusten on katettava niin rakennukset, ihmiset, eläimet kuin tilan toimintakin. Mähönen suosittaa myös keskinäistä testamenttia, jos omistajilla on alaikäisiä lapsia. ”Myös avioehtosopimus on joissain tapauksissa hyvä laatia.”
Pankki tekee myös kielteisiä päätöksiä
Isoissa hankkeissa tulee jonkin verran myös kielteisiä rahoituspäätöksiä.
Päätös voi myös olla, että rahoitus edellyttää lisäkehittelyä. ”Esimerkiksi karjan lisäämistä ei ole aloitettu tai valmistautuminen on muuten vaillinaista”, Mähönen sanoo.
”Rahoituspäätös perustuu aina kokonaisvaltaiseen arviointiin kannattavuudesta, riskeistä, vakuuksista ja kokonaisuuden hallinnasta. Jos jokin näistä ei ole kunnossa, päätös voi olla kielteinen”, Mähönen sanoo. Mähösen mukaan pankki pyrkii katsomaan, että asiakas ja pankki eivät joudu vaikeuksiin huonojen päätösten vuoksi.
-
Kuka tunnustaa pysähtyvänsä hetkeksi miettimään missä tilan talous ja hyvinvointi menee?
Entä katsotteko kuukausittain tiliotetta, mistä raha tulee ja ennen kaikkea minne se menee? Onko kenties menoeriä joista voisi päästä eroon tai joiden suuruutta voisi muuttaa vähällä muutoksella tai tekemällä asioita toisin.
Millaisia vuotokohtia olette löytäneet tileistänne ja joita muuttamalla on saatu aikaan säästöjä? Entä mitä menoeriä lisäämällä tilanpidossa olette saaneet aikaa itselle ja lähimmäisille?
Entä yleinen hyvinvointi, pysähdytkö katsomaan miten eläimet voivat?
Miten voitte itse ja miten lähimmäiset voivat? Niin mitätön tekijä kuin raha onkin ihmiselämässä, ajaa se monia uupumukseen huolimatta siitä että terveys olisi kohdallaan ja katto pään päällä.
Hyvä aloitus, juuri nyt menossa se aika, jolloin päättelen isäntien tilinpäätöksiä sivutoimessani. Harmillisesti verotuksen tiukka aikataulu vie aikalailla mahdollisuuksia käydä kunnollista keskustelua isäntien kanssa tilinpäätöksistä, mutta jotakin kumminkin ehtii aina.
Varsin hyvän kuvan olen saanut 16 vuoden aikana eri tilojen tilanteista, ja pystyn tuloslaskelmavertailusta nopeallakin vilkaisulla monesti löytämään kipukohtia. Hyvä työkalu on sarake, jossa näkyy kunkin kuluerän %-osuus liikevaihdosta. Kokemukseni perusteella sen avulla voin ottaa eri asioita puheeksi:
Rehukulujen osuus kotieläintiloilla vaihtelee aikalailla, ja tuossa on moni tila saanut selvää parannusta aikaan kun asiaan on kiinnitetty huomioita. Yksittäisenä lukuna tuokaan ei kerro mitään, mutta oma kokemus kotieläintuotannosta ja tieto asiakkaan eläinten ja pinta-alan suhteesta yhdistettynä tuotostietoihin kertoo jo, onko luku kohdallaan.
Energiaveropalautushakemuksen yhteydessä olen tavannut laskea polttoaineen kulutuksen verrattuna pinta-alaan - kertoo aika selvästi onko koneiden käyttö tehokasta. Samoin sähkönkulutuksessa on tilojen välillä isoja eroja, ja siihen on löydetty yhdessä syitä, joihin on sitten isäntä pystynyt puuttumaan.
Tukien osuus liikevaihdosta, käyttökate ja myyntikate-% sekä poistojen ja korkokulujen osuudet on armottomia mittareita toiminnan järkevyydestä. Ja etenkin niiden muutokset kertovat mahdollisissa muutostilanteissa paljon.
Maatalouden ajokilometrien laskemisen yhteydessä paljastuu ostotoiminnan tehokkuus - 3 krt/vk vasikanrehupussin haku ympäri vuoden saattaa olla tapa, joka maksaa todella paljon. Rekka tai vähintäänkin lavakauppamittakaavassa vain säästää usein helposti moninkerroin ne näennäiset verovähennyshyödyt (joista harva huomaa vähentää toteutuneet auton käyttö- ja poistokulut)
Osittain edelliseen liittyy myös ajankäytön tarkastelu. Monesti isännän tuntemus stressaantumisesta ja ajan loppumisesta johtuu juuttumisesta johonkin turhaan vanhaan toimintatapaan. Näistä keskustelussa monesti pohditaan yhteistyömahdollisuuksista naapuritilojen kanssa, tuosta em. ostotoiminnan järkevöittämisestä, tuotannon mittakaavasta jne.
Monella ollut ratkaisuajatuksena palkkatyövoima, mutta siinä on kokemus osoittanut, että harvoin yhdellä työntekijällä saadaan paljoa apua - työnjohto ja palkkaväen muu hallinta vie usein lähes saman ajan kuin isännän entinen työaika oli ennen palkkaväkeä. Ja yleensä yhden työntekijän kuviossa tulos heikkenee selvästi. Useimmiten näissä tilanteissa tuotannosta turhien rönsyjen tai jopa esimerkiksi eläinten vähentäminen tuottaa paremman tuloksen niin henkisesti kuin taloudellisesti. Pitää vaan uskaltaa tehdä se.
Monesti on joutunut puuttumaan pakonomaiseen investointivimmaankin. Vieläkin on isäntiä, joille verotettavan tulon minimointi on tärkein mittari, silläkin uhalla, ettei rahaa jää elämiseen.
Ja viimeisenä mittarina isännän tuntemus siitä onko raha riittänyt elämiseen. Monesti isännän ajatus tämän perusteella on ollut, ettei tuotanto ole kannattavaa. Aika usein kuitenkin käy ilmi, että tuotanto on hyvinkin kannattavaa, ja syyt tiukkuuteen löytyykin yksityistalouden puolelta. Monesti aika herkkä paikka ottaa puheeksi, mutta siihenkin pitää uskaltaa tarttua.
Toivoisin tähän olevan enemmänkin aikaa, mutta helmikuun loppu tulee armottomasti vastaan, ja noin 30000 vientiä on vain saatava sisään, jotta saa ainakin pakolliset alv- ja valmisteveropalautushakemukset tehtyä. Jatkoajalle jää osa tilinpäätöksistä. Sen olen huomannut, että sen jälkeen kun veropaperit on saatu postiin, ei isäntiä tahdo enää saada palaamaan asian päälle pohtimaan tilannetta uudestaan - tilanne menee ikäänkuin ohi.
Mutta tähän voin palata myöhemmin, nyt on jo kiire jatkaa paperien parissa. Täältä tähän.
-
Kerrankin asiallinen ketju, no apilasta lukuunottamatta.
Pankinjohtaja Mähösen teesit asiallisia ja mielenkiintoisia samoin Weijjon.
Itse juuri mietin varausten purkua ja nettovarallisuutta, täytyisi osata arvata tulevien vuosien tulotaso.
Lähden kuitenkin siitä, että tulot voivat pudotakin, kun samalla elämänlaatu kohenee palkatun työntekijän ansiosta..
Ps. Cosminen karjamies tuntuu ehdottelevan juuri sellaista tuotantomallia, mikä mulla käytössä ;D
-
asiallista juttua... Omalla kohdalla oltaisiin menty komeasti yli tuon 13 000€ / lehmäpaikka mikäli oltaisiin uutta navettaa tehty. Nyt on himpun verran helpompaa ja lisäksi urakkatienestit auttaa asiaa. Aikamoista paikallaan polkemista tuo velkojen maksu on nyt ollut koska joka vuosi näyttää tulevan rakennusinvestointeja sekä maanhankintaa. No tänä vuonna näyttäisi navetan laajennuksesta huolimatta että velka jälleen lyhenee.
Jaksaminen pitäisi olla aina se ykkösasia jokaisella tilalla, aina ei kuitenkaan näytä olevan. Itsekin olen huomannut että etenkin jos terveys rupeaa renklaamaan on myös jaksaminen melko huonoa.
-
Todella asiallista. Ilo on tehdä yhteistyötä "rahahana" Mähösen kanssa. Edellä mainittujakin asioita on tullut hänen kanssa pohdittua. Maatalouden liikkeenjohdon koulutus on kohdallani loppusuoralla. Tarkoitus on ottaa budjetointi, talouden vuosikalenteri, yms. työkaluksi. Reipas velkamäärä suorastaan pakottaa tähän.
Jaksamisesta: Työvoiman saatavuus ja paikallisten lomatoimien toiminta vaikuttaa yllättävän paljon. Viljelijällä on kuitenkin lakisääteinen oikeus lomituspalveluihin. Suurempana ongelmana nostaisin kuitenkin viljelijän henkisen kynnyksen palkata esim. osa-aikaista työvoimaa helpottamaan työtä tahi lisäämään vapaa-aikaa. Tahtoo tuossa lomituksessa olla kirjavuutta läpi maan. Terveyden koheneminen kun tahtoo olla sitä vaikeampaa mitä enemmän ikää tulee.
Nimimerkillä: Pitäis taas lähtee punttisalille kun stanan hartiat jumissa
-
kyllä tässä tulee oikeastaan viikottain mietittyä, missä mennään. rauhallisempina aikoina tulee laskeskeltua eri vaihtoehtoja. tilan kehittämiseen hyvinkin tarkasti. vakava sairastuminen lähipiirissä avasi aivan uuden näkökulman työssä jaksamiseen ja työmäärään. ei aina olla terveitä, nuoria tai nättejä ;D. ikää kun tulee enemmän levon ja loman tärkeys aina vaan korostuu, muuten uupuu. minulle ainakin perhesuhteet ja mielekäs työ sopivassa määrin on tärkeämpää kuin raha. mutta ei ilman rahaa mikään yritys voi elää eikä kehittyä. pääasia että raha riittää elämiseen, lainojen hoitoon ja vähän jää säästöönkin huonojen aikojen varalle. maidontuotannossa on tulossa tiukka kesä, hinnat näyttää painuvan. onneksi mulla osa liikevaihdosta tulee muualta, pienentää riskiä. joskus maidontuotannon kannattavuus on ollut tosi hyvä, hyvinä aikoina pitää varautua huonompiin aikoihin. kyllä ne ajat vielä paranee kun ootellaan. :D. päivät pitenee kohta tässä saa taas painaa hommia auringon noususta laskuun, joskus pitempäänkin. :D vesijumppaa ja uintia tulee harrastettua, pitää selän ja niskat paremmassa kunnossa, kun traktorilla ja autolla tulee ajettua paljon. osa kone töistä tulee ostettua urakoitsijoilta ei kaikkia koneita eikä töitä kannata haalia itelle, keskittyy siihen mitä kerkeää kunnolla tehdä ja tekee sillä tulosta.
-
Kerrankin asiallinen ketju, no apilasta lukuunottamatta.
Pankinjohtaja Mähösen teesit asiallisia ja mielenkiintoisia samoin Weijjon.
Itse juuri mietin varausten purkua ja nettovarallisuutta, täytyisi osata arvata tulevien vuosien tulotaso.
Lähden kuitenkin siitä, että tulot voivat pudotakin, kun samalla elämänlaatu kohenee palkatun työntekijän ansiosta..
Ps. Cosminen karjamies tuntuu ehdottelevan juuri sellaista tuotantomallia, mikä mulla käytössä ;D
motääs asiaatonta tos ny oli ??? sää itte syyttelet muita ko lisätään itseuudistuvaa karjaa ;D eiköös tos päde sama ko skf ja kumppanit heikentää kannattavuutta eiköös täs ole kyse ::)
-
Kyllä minä pysähdyn ja mietin aina vaihtoehtosia tapoja toimia, kaikessa mahdollisessa.
Innovatiivisuus tällä alalla vaan on aika vaikeaa, mutta ehkä sitä aina jotain tulee mieleen ....
-
onhan sitä yritetty pähkinöidä mitä ollaan tekemässä ja minnepäin ollaan menossa ja miten tuotantoa kehitetään...
Talouden seurannassa on kuukausittainen kirjanpito ja viikottain päivitettävä budjetti-exel. Ei ainakaan tämä emotila pärjäisi tässä vaiheessa oikeilla menojen ajoittamisella suhteessa tuloihin. Karkeat budjetit on rakennettu 2012 loppuun jotta nyt tehtävinen hankintojen jälkivaikutuksesta olisi edes jotain arvauksia...
ylösajo tälläiseenkin "pieneen" tuotantoon ottaa aikansa, eka ehjä tilivuosi nykyisille investoinnelle näyttäisi olevan 2011, vaikka elukoita on kaikki paikat olleet täinä aina kun valmiiksi on saatu...
Oma hyvinvointi ollunna kyllä koituksella, lomituksessa maksimi lomat, myös maksulliset vaikka tilillä se ei aina hyvää teekkään. Onneksi aina sama tuttu yrittäjälomittaja johon voi luottaa 100%, KIITOKSET HÄNELLE!
-
Kuka tunnustaa pysähtyvänsä hetkeksi miettimään missä tilan talous ja hyvinvointi menee?
Kuolema sit aikanaan pysäyttää ::)
Entä katsotteko kuukausittain tiliotetta, mistä raha tulee ja ennen kaikkea minne se menee? Onko kenties menoeriä joista voisi päästä eroon tai joiden suuruutta voisi muuttaa vähällä muutoksella tai tekemällä asioita toisin.
Suotta kattelee, kyllä ne pankilta sitte soittaa :P
Millaisia vuotokohtia olette löytäneet tileistänne ja joita muuttamalla on saatu aikaan säästöjä? Entä mitä menoeriä lisäämällä tilanpidossa olette saaneet aikaa itselle ja lähimmäisille?
Deeren *erkele tulee kalliiksi :o
Entä yleinen hyvinvointi, pysähdytkö katsomaan miten eläimet voivat?
Tarkastus ja valvonta päällä 24/7
Miten voitte itse ja miten lähimmäiset voivat?
Jos avain ei sovi lukkoon ja tavarat on pihalla, ilmeisesti lähimmäiset voi huonosti :P
Niin mitätön tekijä kuin raha onkin ihmiselämässä, ajaa se monia uupumukseen huolimatta siitä että terveys olisi kohdallaan ja katto pään päällä.
Uni ja lepo on naisia ja lapsia varten ::)
Kuka jeesustelija näitä kyselee, *****ako se muille kuuluu, *aatana >:(
-
Olipa rohkea aiheveto, tätä on laskettu monella tuttavatilalla ja omallla kohdallakin,,,, Mutta nyt voi myöntää että olo on meilläkin tiukalla ollu varsinkin kun lähtökohta on 0,19 omaa peltoa... No nythän nuita vuokramaita olen kikkaillut 50 ha tyhjästä tukien piiriin...Ja silti hirveesti taloustilanteessa vielä korjuuta...
-
Kuka jeesustelija näitä kyselee, *****ako se muille kuuluu, *aatana >:(
En ole mainitsemaasi sorttia vaikka omalla tavallani uskonkin. Käyttämäsi termi ei silti mielestäni ole kovinkaan kohtelias kristinuskossa. Termi jeesustella on mielestäni jumalanpilkkaa.
Niin ***** ettäs tiedät sen! >:(
No joo, ei mitään henkilökohtaista Ojalaa kohtaan. Uskon että Ojala on muutamia kertoja talouttaan joutunut miettimään kallista traktoria maksaessaan.
Enemmän huolestuttaa se miten maataloudessa painetaan menemään peräsuoli pitkällä, välillä pysähtymättä katsomaan miksi painetaan sellaisella vauhdilla. Urakoitsijoidenkin käyttöä pidetään saamattomien puuhana ja omia koneita pitää olla sitomassa pääomaa ja ruosteen kautta rahaa ruostumassa taivaan tuuliin. Ja käytännössähän urakoitsijoiden käytöllä vaikutetaan samalla millaisella kalustolla he tekevät. Mitä enemmän käytetty urakoitsija on, sitä tehokkaampi kalusto on käytössä ja työ sujuu. Ainakin yleensä.
-
No joo, ei mitään henkilökohtaista Ojalaa kohtaan. Uskon että Ojala on muutamia kertoja talouttaan joutunut miettimään kallista traktoria maksaessaan.
Hetken mielijohteessa net on hankittu ja käteisellä maksettu, niinku Kossupullo Alkosta ;D
Tai kai sitä kossupulloa sen verran ajattelee että joutuu kaupunkiin ajamaan :o
-
Ojala näyttelee kovaa jätkää mutta tais jostain syystä kolahtaa ihan v*itusti......... ;D ;D ;D
-
Ojala näyttelee kovaa jätkää mutta tais jostain syystä kolahtaa ihan v*itusti......... ;D ;D ;D
Ei tartte selittää...
-
Talouden seurannassa on kuukausittainen kirjanpito ja viikottain päivitettävä budjetti-exel. Ei ainakaan tämä emotila pärjäisi tässä vaiheessa oikeilla menojen ajoittamisella suhteessa tuloihin. Karkeat budjetit on rakennettu 2012 loppuun jotta nyt tehtävinen hankintojen jälkivaikutuksesta olisi edes jotain arvauksia...
ylösajo tälläiseenkin "pieneen" tuotantoon ottaa aikansa, eka ehjä tilivuosi nykyisille investoinnelle näyttäisi olevan 2011, vaikka elukoita on kaikki paikat olleet täinä aina kun valmiiksi on saatu...
[/quote]
Tuo on muuten minustakin melkeinpä tärkein asia budjetin teko varsinkin emolehmätilalla jossa tulot ja menot sattuvat usein eri aikaan. Minäkin pidin budjetin tekoa liian vaikeana mutta sitten kerran sitä vaan aloin taulukkolaskennalla tekemään ja sehän onkin mielenkiintoista suunnitella taloutta sen avulla kun heti näkee että miten esim joku isompi ostos vaikuttaa talouteen ja maksuvalmiuteen. Ja näkee että riittääkö tilan tulot elämiseen yms ja kuinka paljon on rahaa etsittävä muualta. Mutta budjetin teossa kannattanee tulot laskea alakanttiin ja menot yläkanttiin niin ei tule yllätyksiä. Mullakin karkea budjetti tehty ainakin vuoteen 2012.