Agronet

Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Nuor isanta - 17.02.10 - klo:19:38

Otsikko: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Nuor isanta - 17.02.10 - klo:19:38
Marraskuusta lähtien lehmät syöneet vain ja ainoastaan apetta. Kahdella seoksella mennään nyt, mutta vähän on hakusessa umpi/hieho ape. Poikimahalvauksia nyt ollu vaivana ja pari raatoa on tullu näiden seurauksena.

Lypsävien seos tällä hetkellä:

12kg murskevilja ohra/kaura
2.7kg rypsi
2kg raeleike
0,35 lypsykivennäinen
45,4kg säilörehu

Seoksen arvoja:
kuiva-aine 39%
RV 17,7%
Energia uRy/kg 0.95


Maitoa nyt keskimäärin 25kg per lehmä. Rasva 4,65 valkuainen 3,65 ja urea 25

Onko normaalia tälläisellä seoksella?

Hieho/umpi seos on sitten:
500kg säilörehua
150kg olkea
kivenäiset olen antanut erikseen ja samoin vähän viljaa.

Umpi lehmille ei ole ollut kivennäistä meidän talossa ainakaan 5 vuoteen, mutta nyt noita halvauksia jostain syystä alkanut ilmaantua.


Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: nautafarmari - 17.02.10 - klo:19:49
Marraskuusta lähtien lehmät syöneet vain ja ainoastaan apetta. Kahdella seoksella mennään nyt, mutta vähän on hakusessa umpi/hieho ape. Poikimahalvauksia nyt ollu vaivana ja pari raatoa on tullu näiden seurauksena.

Lypsävien seos tällä hetkellä:

12kg murskevilja ohra/kaura
2.7kg rypsi
2kg raeleike
0,35 lypsykivennäinen
45,4kg säilörehu

Seoksen arvoja:
kuiva-aine 39%
RV 17,7%
Energia uRy/kg 0.95


Maitoa nyt keskimäärin 25kg per lehmä. Rasva 4,65 valkuainen 3,65 ja urea 25

Onko normaalia tälläisellä seoksella?

Hieho/umpi seos on sitten:
500kg säilörehua
150kg olkea
kivenäiset olen antanut erikseen ja samoin vähän viljaa.

Umpi lehmille ei ole ollut kivennäistä meidän talossa ainakaan 5 vuoteen, mutta nyt noita halvauksia jostain syystä alkanut ilmaantua.





Enpä juuri lypsävistä tiedä, mutta eikös tuo vilja/rypsi määrä ole aika kova tuolle maitomäärälle? Eikä varmaan olki lisäkään olis haitaksi.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: 37peuse - 17.02.10 - klo:19:50
En ole asiantuntija, mutta tarviiko umpielukat kivennäistä ollenkaan? Kai tällä foorumilla on oikeitakin itämaan tietäjiä.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Konkelo - 17.02.10 - klo:20:03
En paljoa appeesta tiiä, mutta kyllä maitoa pitäs enempi tulla tolla seoksella. Olettaen tietenki että säilörehu laadukasta.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Adam Smith - 17.02.10 - klo:20:05
En paljoa appeesta tiiä, mutta kyllä maitoa pitäs enempi tulla tolla seoksella. Olettaen tietenki että säilörehu laadukasta.
Joo pitäis tulla, muttei kaks kuukautta siirtymästä. Kestää vuoden/puolitoista ennenkuin vanhat nappulalehmät mukautuu, jos mukautuu.

Umpilehmien appeessa on aivan liikaa säilörehua. Pistä suhteet toisinpäin ja lisää tarvittaessa rypsiä. Kivennäinenkin on tarpeen, mutta pitää olla kalkiton.....
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: JoHaRa - 17.02.10 - klo:20:23
Tärkkelys% tod. näk. liian korkea. Valkuaisen ja energian suhde pielessä.

Tuo kannattaa korjata. Pyydä jotakuta laskemaan asia ettei homma jää vaivaamaan mieltä.

Adam on oikeassa tuossa lehmien tottumisessa, yleensä eka vuosi appeella menee vähän huonosti. Tähän on monta syytä ja kaikki syyt eivät ole ruokinallisia.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: JIIWEE - 17.02.10 - klo:20:27
 sama säilörehu lypsävillä ja umppareille?
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Shrek - 17.02.10 - klo:20:33
Anna poikiville Bovicalc paukkuja kolme kertaa poikimisen yhteydessä. Eka laaki kun lehmällä alkaa utareet täyttyä, toinen kun poikiminen alkaa tai on tapahtunut ja kolmas laaki 12 tuntia myöhemmin. Kaikille kolmatta kertaa poikiville ja sitä vanhemmille. Meillä auttoi.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Herra Heinamaki - 17.02.10 - klo:20:45
Anna poikiville Bovicalc paukkuja kolme kertaa poikimisen yhteydessä. Eka laaki kun lehmällä alkaa utareet täyttyä, toinen kun poikiminen alkaa tai on tapahtunut ja kolmas laaki 12 tuntia myöhemmin. Kaikille kolmatta kertaa poikiville ja sitä vanhemmille. Meillä auttoi.

Tai sitten vaan kävi tuuri....

Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Maalaispoika - 17.02.10 - klo:20:56
Adam on oikeassa tuossa lehmien tottumisessa, yleensä eka vuosi appeella menee vähän huonosti. Tähän on monta syytä ja kaikki syyt eivät ole ruokinallisia.

Meillä kävi aikoinaan toisin päin, samaan syssyyn oli muutos ruokinnassa ja parresta pihattoon. Tuotos nousi reilusta 7:stä tonnista 9:ään tonniin, kun vilja-rypsiruokinta vaihtui appeeseen.

Umpilehmien appeessa on aivan liikaa säilörehua. Pistä suhteet toisinpäin ja lisää tarvittaessa rypsiä. Kivennäinenkin on tarpeen, mutta pitää olla kalkiton.....

Onhan tuossa nyt kumminkin aika reilusti olkea, 23%. Itse on tullut käytettyä jopa vain 10% olkea umpparien seoksessa, kun olkea on ollut niukasti käytettävissä. Sellaisenkin määrän jo huomaa seoksessa.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: kipe - 17.02.10 - klo:20:57
Marraskuusta lähtien lehmät syöneet vain ja ainoastaan apetta. Kahdella seoksella mennään nyt, mutta vähän on hakusessa umpi/hieho ape. Poikimahalvauksia nyt ollu vaivana ja pari raatoa on tullu näiden seurauksena.

Lypsävien seos tällä hetkellä:

12kg murskevilja ohra/kaura
2.7kg rypsi
2kg raeleike
0,35 lypsykivennäinen
45,4kg säilörehu

Seoksen arvoja:
kuiva-aine 39%
RV 17,7%
Energia uRy/kg 0.95


Maitoa nyt keskimäärin 25kg per lehmä. Rasva 4,65 valkuainen 3,65 ja urea 25

Onko normaalia tälläisellä seoksella?

Hieho/umpi seos on sitten:
500kg säilörehua
150kg olkea
kivenäiset olen antanut erikseen ja samoin vähän viljaa.

Umpi lehmille ei ole ollut kivennäistä meidän talossa ainakaan 5 vuoteen, mutta nyt noita halvauksia jostain syystä alkanut ilmaantua.



joo viljaa turhan paljon. meitil tämmönen
4 kg ohra
3 kg rypsi
10 kg tuoreleike
kivennäistä
heinää 3,5 kg
säilörehu joku 35 kg
ja robolta maituria 2-6 kg
jos tärkkelys prosentti on korkia ei lehmät kierrä lypsyllä ja rupeaa tulemaan erinäköisiä ongelmia.
maitoa 35 kg/ lehmä, rasva 4,2 ja valk 3,45 urea 30 tällä hetkellä

umpi appeessa ihan liikaa säilörehua sulla, juu laita olkea enemmän ja vähemmän säilörehua. :) :)

Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Terminator - 17.02.10 - klo:20:58
Eläinlääkärin ohje oli meillä että ei umpilehmille kalsiumkivennäistä ja apilapitoistasäilörehua kun kerran kysyin. Tosin ei meillä ole aperuokintakaan.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Tuumaaja - 17.02.10 - klo:22:17
Marraskuusta lähtien lehmät syöneet vain ja ainoastaan apetta. Kahdella seoksella mennään nyt, mutta vähän on hakusessa umpi/hieho ape. Poikimahalvauksia nyt ollu vaivana ja pari raatoa on tullu näiden seurauksena.

Lypsävien seos tällä hetkellä:

12kg murskevilja ohra/kaura
2.7kg rypsi
2kg raeleike
0,35 lypsykivennäinen
45,4kg säilörehu

Seoksen arvoja:
kuiva-aine 39%
RV 17,7%
Energia uRy/kg 0.95


Maitoa nyt keskimäärin 25kg per lehmä. Rasva 4,65 valkuainen 3,65 ja urea 25

Onko normaalia tälläisellä seoksella?

Hieho/umpi seos on sitten:
500kg säilörehua
150kg olkea
kivenäiset olen antanut erikseen ja samoin vähän viljaa.

Umpi lehmille ei ole ollut kivennäistä meidän talossa ainakaan 5 vuoteen, mutta nyt noita halvauksia jostain syystä alkanut ilmaantua.



En ole reseptiexpertti mutta itselle muuttaisin lypsäville viljan noin 9-10 kg paikkeille.
Rypsiä liki kilon lisää,pitäisi ureat nousta noin kolmeenkymppiin/valkuainen ja rasvat jonkinverran laskevat mutta litroja pitäisi irrota enemmän.
Umpisilta jättäisin pois sen vähänkin viljan ja ei varmastikkaan ole pahaksi laihentaa vieläkin lisää säilörehua.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Shrek - 17.02.10 - klo:23:01
Anna poikiville Bovicalc paukkuja kolme kertaa poikimisen yhteydessä. Eka laaki kun lehmällä alkaa utareet täyttyä, toinen kun poikiminen alkaa tai on tapahtunut ja kolmas laaki 12 tuntia myöhemmin. Kaikille kolmatta kertaa poikiville ja sitä vanhemmille. Meillä auttoi.

Tai sitten vaan kävi tuuri....



Luota sinä tuuriin , minä luotan hyväksi koettuun käytäntöön...  ;)
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: sjk - 17.02.10 - klo:23:28
Taitaa olla vähäkorsinen syksyrehu käytössä...Lehmät eivät saa halvaantua,jos on happamuusongelmia.Kalkki jos ei auta,tasatkaa happamuus,voi auttaakki.Toisena päivänä poikimisesta voi olla myöhäistä...
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: JoHaRa - 18.02.10 - klo:07:47
Ummikoille tarvitaan mm. Na,Mg,Se,E-vit. Tuurilla nämä toteutuvat säilörehulla mutta tuskin.Ca raja on häilyvä, mutta yli 40g päivässä/lehmä on jo tietty riski (poikimahalvaukset). Tuo Bovikalk varmaan toimii, mutta en minä sitä rutiininomaisesti suosittelisi. Lienee kallista ja aika vaivalloista.

Mikä viljan ka% mahtaa Nuor Isännän viljassa olla? Se vaikuttaa paljon asiassa.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: JoHaRa - 18.02.10 - klo:07:48
Marraskuusta lähtien lehmät syöneet vain ja ainoastaan apetta. Kahdella seoksella mennään nyt, mutta vähän on hakusessa umpi/hieho ape. Poikimahalvauksia nyt ollu vaivana ja pari raatoa on tullu näiden seurauksena.

Lypsävien seos tällä hetkellä:

12kg murskevilja ohra/kaura
2.7kg rypsi
2kg raeleike
0,35 lypsykivennäinen
45,4kg säilörehu

Seoksen arvoja:
kuiva-aine 39%
RV 17,7%
Energia uRy/kg 0.95


Maitoa nyt keskimäärin 25kg per lehmä. Rasva 4,65 valkuainen 3,65 ja urea 25

Onko normaalia tälläisellä seoksella?

Hieho/umpi seos on sitten:
500kg säilörehua
150kg olkea
kivenäiset olen antanut erikseen ja samoin vähän viljaa.

Umpi lehmille ei ole ollut kivennäistä meidän talossa ainakaan 5 vuoteen, mutta nyt noita halvauksia jostain syystä alkanut ilmaantua.




Luulen että tässä on nyt vaan tunnutus pielessä. Jos teet oikean umpiappeen niin ei tarvitse tunnuttaa ollenkaan.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: 37peuse - 18.02.10 - klo:09:00
Meillä ei ole annettu umpilehmille mitään kivennäistä 5 vuoteen. Ja osa otetaan umpiosastolta vasta viikko ennen poikimista. Apevaunussa ei ole edes vaakaa! Ja silti maitoa tulee, vai pitäiskö koputtaa puuta l. päätä? Tosin meillä tehdään ns. puoliapetta.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Vastaranta - 18.02.10 - klo:09:21
Ummikoille tarvitaan mm. Na,Mg,Se,E-vit. Tuurilla nämä toteutuvat säilörehulla mutta tuskin.Ca raja on häilyvä, mutta yli 40g päivässä/lehmä on jo tietty riski (poikimahalvaukset). Tuo Bovikalk varmaan toimii, mutta en minä sitä rutiininomaisesti suosittelisi. Lienee kallista ja aika vaivalloista.


Nämä Bovikalkit ym on mun mielestä tarpeen silloin, kun jotain on mennyt pieleen. Peitellään oireita, kun pitäisi etsiä syitä.

Meillä umpilehmien ruokinta on toistaiseksi periaatteessa virheellinen tietyistä työteknisistä syistä
(lue:laiskuus) johtuen. Saavat karkeahkoa säilörehua ja kivennäistä, lisäksi jotkut syövät kuivikeolkea enemmän toiset vähemmän. Alkutalvesta yritettiin viikon-parin tunnutusruokintaa seurauksena paljon poikimahalvauksia. Tunnutus kun jätettiin kokonaan pois loppuivat halvaantumiset toistaiseksi kokonaan.

Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: JoHaRa - 18.02.10 - klo:09:38
Meillä ei ole annettu umpilehmille mitään kivennäistä 5 vuoteen. Ja osa otetaan umpiosastolta vasta viikko ennen poikimista. Apevaunussa ei ole edes vaakaa! Ja silti maitoa tulee, vai pitäiskö koputtaa puuta l. päätä? Tosin meillä tehdään ns. puoliapetta.

Lehmä on siitä hyvä eläin että se antaa aika paljon anteeksi  ;D Appeesi on tuskin optimissa ruokinnallisesti tai taloudellisesti mutta jos rehu on halpaa ja maito kallista niin hyvin tuokin systeemi pelaa.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Nuor isanta - 18.02.10 - klo:10:46
Keskustelua syntynyt hyvin.

Vilja on tosiaan murskeviljaa ohra/kaura sekulia.

PVT                             -44  g/kg ka      
Solunseinäkuitu (NDF)    21,4     %/ka      
OIV                               95  g/kg ka      
Raakavalkuainen            11,1     %/ka      
Ry-arvo                       1,05 ry/kg ka    
Kuiva-aine                     68,1   %      
Korvausluku                    1,4   kg/ry

Säilörehu on vielä pari viikkoa kevät tekoa kunnes se loppuu ja vaihtuu syystekoon josta arvot alapuolella.

Haihtuvat rasvahapot   20   g/kg
Kuiva-aine                           27,9   %   
Ry-arvo                           0,91   ry/kg ka   
Korvausluku                      4   kg/ry   
pH                                  4,11      
Arvosana                             8      
Sokeri                            25   g/kg ka   
OIV                                    85   g/kg ka   
PVT                                    42   g/kg ka   
ME-indeksi                            95      
Solunseinäkuitu (NDF)           52,3   %/ka   
Syönti-indeksi                    98      
Raakavalkuainen                    8,7   %/ka   
D-arvo                            66   %/ka   
Ammoniakkityppi                     4   %/kok.N   
Liukoinen typpi                    39   %/kok.N   
Maito- ja muurahaishappo    57   g/kg ka   
Natrium                            0,2   g/kg ka   
Magnesium                            2,4   g/kg ka   
Kalium                           34,2   g/kg ka   
Fosfori                            3,7   g/kg ka   
Kalsium                              4   g/kg ka   
K/(Ca+Mg) ekvivalenttisuhde    2,2      
Kupari                              9   mg/kg ka   
Mangaani                              74   mg/kg ka
Sinkki                                      40   mg/kg ka   
Rauta                                     155   mg/kg ka

Täytyy muuttaa tuota umpilehmien/kantavien hiehojen seosta. Viljan korkeaa määrää ihmettelin kun seosta laskettiin, mutta uskoin rehufirman suunnitelmaa ja sillä on nyt menty marraskuusta lähtien. Seoksen tärkkelys 18,9%.

Kevät säilörehu on hyvää D-arvo 68, sokeri 97, rv 17,6, syönti-indeksi 111 ja kuiva-aine 34,2.

Millainen olisi oikea umpiape?




  
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Shrek - 18.02.10 - klo:12:35
Tuo Bovikalk varmaan toimii, mutta en minä sitä rutiininomaisesti suosittelisi. Lienee kallista ja aika vaivalloista.


Bovicalc maksaa noin 5€/laaki ja annosteluun menee muutama sekunti.
Voi olla että tällä peitetään vikoja muualla, mutta ainakin tämä tekee sen hyvin  :)
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: mah - 18.02.10 - klo:16:19
Mun mielestä maitoa tulee teillä ihan hyvin, tuolla säilörehulla....Jos sinulla on parempaa rehua, säästä tuo hiehoille/umppareille.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Karjajooseppi - 18.02.10 - klo:20:30
Marraskuusta lähtien lehmät syöneet vain ja ainoastaan apetta. Kahdella seoksella mennään nyt, mutta vähän on hakusessa umpi/hieho ape. Poikimahalvauksia nyt ollu vaivana ja pari raatoa on tullu näiden seurauksena.

Lypsävien seos tällä hetkellä:

12kg murskevilja ohra/kaura
2.7kg rypsi
2kg raeleike
0,35 lypsykivennäinen
45,4kg säilörehu

Seoksen arvoja:
kuiva-aine 39%
RV 17,7%
Energia uRy/kg 0.95


Maitoa nyt keskimäärin 25kg per lehmä. Rasva 4,65 valkuainen 3,65 ja urea 25

Onko normaalia tälläisellä seoksella?

Hieho/umpi seos on sitten:
500kg säilörehua
150kg olkea
kivenäiset olen antanut erikseen ja samoin vähän viljaa.

Umpi lehmille ei ole ollut kivennäistä meidän talossa ainakaan 5 vuoteen, mutta nyt noita halvauksia jostain syystä alkanut ilmaantua.



Lehmien appeeseen kannattaa laittaa myös olkea ja merisuola on elintärkeä osa apetta jolla saadaan poikimahalvaukset kuriin, kalsiumi ei imeydy ilman suolaa. Tuossa nykyisessä seoksessa on puolet liikaa viljaa ja rypsiä, itsellä laitetaan vain puolet tuosta ja keskituotos lehmää kohden n.30. Lehmän maha ei toimi kunnolla noin tuimalla seoksella, eli suomeksi sanottuna syö liian vähän. Ja miksi tehdä 400e apesatsi, kun voi tehdä 200e satsin jolla lypsää lehmätkin enemmän... sehän tämä appeen perusaate on.


Hieho/umpiseokseen sellainen juttu, että kaikki kivennäiset ja vilja vaan samaan seokseen ja olkea tuossa seoksessa teillä laitetaan liikaa, säilörehua enemmän siis. Tähän seokseen myös sitten ehdottomasti tuota merisuolaa.  Itse laitamme n.600kg/4800kg säilörehua, joka sekin on jo paljon suhteessa säilörehumäärään. Niin ja meillä ei ole mitään tunnutusapetta vaan hiehot/umpilehmät syövät samaa. Jälleen kerran säästöä työajassa, kustannuksissa ja toimiikin vielä.

Ja sitten sellainen vinkki vielä, että tee kerralla sellainen satsi joka riittää 2 päivää, niin ei tule niin usein tekijästä johtuvaa laadun vaihtelua seoksessa, jos joku muukin tekee appeen kuin sinä. Tässäkin säästää aikaa ja rahaa, eikä vaikuta tuotokseen ja seoksen maittavuuteen millään tavalla.
Niin ja ollaan muuten ensimmäisiä apetiloja suomessa, niin ollaan jo vähän ehditty noita eri reseptejä kokeilemaan. Apereseptejä on niin monta kuin on laskijaakin, mutta tekijän perstuntuma on se kaikkein tärkein. ;D
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Nuor isanta - 18.02.10 - klo:21:21
paljonko tuota suolaa per eläin?
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Tuumaaja - 18.02.10 - klo:22:49
Marraskuusta lähtien lehmät syöneet vain ja ainoastaan apetta. Kahdella seoksella mennään nyt, mutta vähän on hakusessa umpi/hieho ape. Poikimahalvauksia nyt ollu vaivana ja pari raatoa on tullu näiden seurauksena.

Lypsävien seos tällä hetkellä:

12kg murskevilja ohra/kaura
2.7kg rypsi
2kg raeleike
0,35 lypsykivennäinen
45,4kg säilörehu

Seoksen arvoja:
kuiva-aine 39%
RV 17,7%
Energia uRy/kg 0.95


Maitoa nyt keskimäärin 25kg per lehmä. Rasva 4,65 valkuainen 3,65 ja urea 25

Onko normaalia tälläisellä seoksella?

Hieho/umpi seos on sitten:
500kg säilörehua
150kg olkea
kivenäiset olen antanut erikseen ja samoin vähän viljaa.

Umpi lehmille ei ole ollut kivennäistä meidän talossa ainakaan 5 vuoteen, mutta nyt noita halvauksia jostain syystä alkanut ilmaantua.



Lehmien appeeseen kannattaa laittaa myös olkea ja merisuola on elintärkeä osa apetta jolla saadaan poikimahalvaukset kuriin, kalsiumi ei imeydy ilman suolaa. Tuossa nykyisessä seoksessa on puolet liikaa viljaa ja rypsiä, itsellä laitetaan vain puolet tuosta ja keskituotos lehmää kohden n.30. Lehmän maha ei toimi kunnolla noin tuimalla seoksella, eli suomeksi sanottuna syö liian vähän. Ja miksi tehdä 400e apesatsi, kun voi tehdä 200e satsin jolla lypsää lehmätkin enemmän... sehän tämä appeen perusaate on.

 ;)Ootko sä oikeesti laskenut paljonko ry.maksaa viljassa ja paljonko säilörehussa.


Hieho/umpiseokseen sellainen juttu, että kaikki kivennäiset ja vilja vaan samaan seokseen ja olkea tuossa seoksessa teillä laitetaan liikaa, säilörehua enemmän siis. Tähän seokseen myös sitten ehdottomasti tuota merisuolaa.  Itse laitamme n.600kg/4800kg säilörehua, joka sekin on jo paljon suhteessa säilörehumäärään. Niin ja meillä ei ole mitään tunnutusapetta vaan hiehot/umpilehmät syövät samaa. Jälleen kerran säästöä työajassa, kustannuksissa ja toimiikin vielä.

 ;D Ai 600kg suolaa/4800kg säilistä

Ja sitten sellainen vinkki vielä, että tee kerralla sellainen satsi joka riittää 2 päivää, niin ei tule niin usein tekijästä johtuvaa laadun vaihtelua seoksessa, jos joku muukin tekee appeen kuin sinä. Tässäkin säästää aikaa ja rahaa, eikä vaikuta tuotokseen ja seoksen maittavuuteen millään tavalla.
Niin ja ollaan muuten ensimmäisiä apetiloja suomessa, niin ollaan jo vähän ehditty noita eri reseptejä kokeilemaan. Apereseptejä on niin monta kuin on laskijaakin, mutta tekijän perstuntuma on se kaikkein tärkein. ;D
Hiehoape säilyy talviaikaan hyvin kolmekkin päivää.
Agronetin resepteistä kun laskee keskiarvon ollaan aika lähellä lähtöpistettä :D :D
Otsikko: SUola suolaa, enemmän suolaa
Kirjoitti: cosmic_cowboy - 18.02.10 - klo:23:44
paljonko tuota suolaa per eläin?
Tähän seokseen myös sitten ehdottomasti tuota merisuolaa.  Itse laitamme n.600kg/4800kg säilörehua, joka sekin on jo paljon suhteessa säilörehumäärään.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Nuor isanta - 19.02.10 - klo:05:50
Taitaa olla oljen määrä toi 600kg?
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: JoHaRa - 19.02.10 - klo:06:57
paljonko tuota suolaa per eläin?

30-40 g/elukka/vrk ON yleensä MELKOISEN LÄHELLÄ oletettavaa totuutta.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Adam Smith - 19.02.10 - klo:07:40


Lehmien appeeseen kannattaa laittaa myös olkea ja merisuola on elintärkeä osa apetta jolla saadaan poikimahalvaukset kuriin, kalsiumi ei imeydy ilman suolaa. Tuossa nykyisessä seoksessa on puolet liikaa viljaa ja rypsiä, itsellä laitetaan vain puolet tuosta ja keskituotos lehmää kohden n.30. Lehmän maha ei toimi kunnolla noin tuimalla seoksella, eli suomeksi sanottuna syö liian vähän. Ja miksi tehdä 400e apesatsi, kun voi tehdä 200e satsin jolla lypsää lehmätkin enemmän... sehän tämä appeen perusaate on.


Hieho/umpiseokseen sellainen juttu, että kaikki kivennäiset ja vilja vaan samaan seokseen ja olkea tuossa seoksessa teillä laitetaan liikaa, säilörehua enemmän siis. Tähän seokseen myös sitten ehdottomasti tuota merisuolaa.  Itse laitamme n.600kg/4800kg säilörehua, joka sekin on jo paljon suhteessa säilörehumäärään. Niin ja meillä ei ole mitään tunnutusapetta vaan hiehot/umpilehmät syövät samaa. Jälleen kerran säästöä työajassa, kustannuksissa ja toimiikin vielä.

Ja sitten sellainen vinkki vielä, että tee kerralla sellainen satsi joka riittää 2 päivää, niin ei tule niin usein tekijästä johtuvaa laadun vaihtelua seoksessa, jos joku muukin tekee appeen kuin sinä. Tässäkin säästää aikaa ja rahaa, eikä vaikuta tuotokseen ja seoksen maittavuuteen millään tavalla.
Niin ja ollaan muuten ensimmäisiä apetiloja suomessa, niin ollaan jo vähän ehditty noita eri reseptejä kokeilemaan. Apereseptejä on niin monta kuin on laskijaakin, mutta tekijän perstuntuma on se kaikkein tärkein. ;D

Typeränä noviisina kysyn, että miksi lehmän pitäis syödä 25 kiloa kuiva-ainetta 30 kilon päivätuotokseen, jos siihen pääsee 20 kilon kuiva-ainesyönnillä väkevämmällä appeella?
Mun laskun mukaan hyötysuhde paranee noin. Vielä muistaa, että säilörehun ka-tonni on yleensä viljan ka-tonnia kalliimpi, niin.....?
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: JoHaRa - 19.02.10 - klo:08:11


Lehmien appeeseen kannattaa laittaa myös olkea ja merisuola on elintärkeä osa apetta jolla saadaan poikimahalvaukset kuriin, kalsiumi ei imeydy ilman suolaa. Tuossa nykyisessä seoksessa on puolet liikaa viljaa ja rypsiä, itsellä laitetaan vain puolet tuosta ja keskituotos lehmää kohden n.30. Lehmän maha ei toimi kunnolla noin tuimalla seoksella, eli suomeksi sanottuna syö liian vähän. Ja miksi tehdä 400e apesatsi, kun voi tehdä 200e satsin jolla lypsää lehmätkin enemmän... sehän tämä appeen perusaate on.


Hieho/umpiseokseen sellainen juttu, että kaikki kivennäiset ja vilja vaan samaan seokseen ja olkea tuossa seoksessa teillä laitetaan liikaa, säilörehua enemmän siis. Tähän seokseen myös sitten ehdottomasti tuota merisuolaa.  Itse laitamme n.600kg/4800kg säilörehua, joka sekin on jo paljon suhteessa säilörehumäärään. Niin ja meillä ei ole mitään tunnutusapetta vaan hiehot/umpilehmät syövät samaa. Jälleen kerran säästöä työajassa, kustannuksissa ja toimiikin vielä.

Ja sitten sellainen vinkki vielä, että tee kerralla sellainen satsi joka riittää 2 päivää, niin ei tule niin usein tekijästä johtuvaa laadun vaihtelua seoksessa, jos joku muukin tekee appeen kuin sinä. Tässäkin säästää aikaa ja rahaa, eikä vaikuta tuotokseen ja seoksen maittavuuteen millään tavalla.
Niin ja ollaan muuten ensimmäisiä apetiloja suomessa, niin ollaan jo vähän ehditty noita eri reseptejä kokeilemaan. Apereseptejä on niin monta kuin on laskijaakin, mutta tekijän perstuntuma on se kaikkein tärkein. ;D

Typeränä noviisina kysyn, että miksi lehmän pitäis syödä 25 kiloa kuiva-ainetta 30 kilon päivätuotokseen, jos siihen pääsee 20 kilon kuiva-ainesyönnillä väkevämmällä appeella?
Mun laskun mukaan hyötysuhde paranee noin. Vielä muistaa, että säilörehun ka-tonni on yleensä viljan ka-tonnia kalliimpi, niin.....?
Niinpä.... 18kgka riittää tuohon 30 kiloon..
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Karjajooseppi - 19.02.10 - klo:12:44
Taitaa olla oljen määrä toi 600kg?
Juurikin oljen määrä.


Lehmien appeeseen kannattaa laittaa myös olkea ja merisuola on elintärkeä osa apetta jolla saadaan poikimahalvaukset kuriin, kalsiumi ei imeydy ilman suolaa. Tuossa nykyisessä seoksessa on puolet liikaa viljaa ja rypsiä, itsellä laitetaan vain puolet tuosta ja keskituotos lehmää kohden n.30. Lehmän maha ei toimi kunnolla noin tuimalla seoksella, eli suomeksi sanottuna syö liian vähän. Ja miksi tehdä 400e apesatsi, kun voi tehdä 200e satsin jolla lypsää lehmätkin enemmän... sehän tämä appeen perusaate on.


Hieho/umpiseokseen sellainen juttu, että kaikki kivennäiset ja vilja vaan samaan seokseen ja olkea tuossa seoksessa teillä laitetaan liikaa, säilörehua enemmän siis. Tähän seokseen myös sitten ehdottomasti tuota merisuolaa.  Itse laitamme n.600kg/4800kg säilörehua, joka sekin on jo paljon suhteessa säilörehumäärään. Niin ja meillä ei ole mitään tunnutusapetta vaan hiehot/umpilehmät syövät samaa. Jälleen kerran säästöä työajassa, kustannuksissa ja toimiikin vielä.

Ja sitten sellainen vinkki vielä, että tee kerralla sellainen satsi joka riittää 2 päivää, niin ei tule niin usein tekijästä johtuvaa laadun vaihtelua seoksessa, jos joku muukin tekee appeen kuin sinä. Tässäkin säästää aikaa ja rahaa, eikä vaikuta tuotokseen ja seoksen maittavuuteen millään tavalla.
Niin ja ollaan muuten ensimmäisiä apetiloja suomessa, niin ollaan jo vähän ehditty noita eri reseptejä kokeilemaan. Apereseptejä on niin monta kuin on laskijaakin, mutta tekijän perstuntuma on se kaikkein tärkein. ;D

Typeränä noviisina kysyn, että miksi lehmän pitäis syödä 25 kiloa kuiva-ainetta 30 kilon päivätuotokseen, jos siihen pääsee 20 kilon kuiva-ainesyönnillä väkevämmällä appeella?
Mun laskun mukaan hyötysuhde paranee noin. Vielä muistaa, että säilörehun ka-tonni on yleensä viljan ka-tonnia kalliimpi, niin.....?
Niinpä.... 18kgka riittää tuohon 30 kiloon..
Typeränä noviisina vastaan, että lehmä juo sitä enemmän vettä, mitä enemmän syö kuiva-ainetta. Tämä juotu veden määrä taaskin on suorassa suhteessa maitotuotokseen. Tämähän on jo ruokinnan perusasioita. Mutta vaikka viljassa on halvempi ka kuin säiliksessä, se ei tarkoita että se muilta arvoiltaan vastaa säilistä. Meillä tehdään kallista säilörehua ja siltikään ei saa millään laskettua viljan käyttöä sen sijaisena halvemmaksi ratkaisuksi, eli mikä idea tuos nyt sitten taas olikaan, kun lehmä ei ole sika?

Tässäpä vähän perstuntumaa jaettavaksi. :P
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: JoHaRa - 19.02.10 - klo:12:50
Lehmä juo (nielee) 3,6 litraa vettä/ tuotettu maitokilo.

Säilörehu on rehuna palautumassa siihen arvoon jossa se oli noin 10 vuotta sitten.. Viimeiset vuodet säilistä on yliarvostettu aika paljon.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: Karjajooseppi - 19.02.10 - klo:13:03
Lehmä juo (nielee) 3,6 litraa vettä/ tuotettu maitokilo.

Säilörehu on rehuna palautumassa siihen arvoon jossa se oli noin 10 vuotta sitten.. Viimeiset vuodet säilistä on yliarvostettu aika paljon.
Mitä sen tilalla sitten syöttää, että seoksen ph pysyy pötsille sopivana? Olki ei ainakaan käy, eikä kokoviljasäilörehu. Maissista kyllä saisi satoa, mutta arska ei paista tarpeeksi ja pitkään. Kortistakin sen pitäisi olla.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: JoHaRa - 19.02.10 - klo:13:48
Lehmä juo (nielee) 3,6 litraa vettä/ tuotettu maitokilo.

Säilörehu on rehuna palautumassa siihen arvoon jossa se oli noin 10 vuotta sitten.. Viimeiset vuodet säilistä on yliarvostettu aika paljon.
Mitä sen tilalla sitten syöttää, että seoksen ph pysyy pötsille sopivana? Olki ei ainakaan käy, eikä kokoviljasäilörehu. Maissista kyllä saisi satoa, mutta arska ei paista tarpeeksi ja pitkään. Kortistakin sen pitäisi olla.

Täytyy varoa ettei laita viljaa liikaa... Ja olki käy hyvin. Ja kokoviljasäilis. Lehmä puskuroi happamuutta luonnostaan hyvin. Enkä nyt tarkoita sitä että happoja neutraloidaan syljellä niinkuin joissain 60-luvun opuksissa joka sivulla opetettiin.
Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: apemies - 02.03.10 - klo:16:56
En paljoa appeesta tiiä, mutta kyllä maitoa pitäs enempi tulla tolla seoksella. Olettaen tietenki että säilörehu laadukasta.
Joo pitäis tulla, muttei kaks kuukautta siirtymästä. Kestää vuoden/puolitoista ennenkuin vanhat nappulalehmät mukautuu, jos mukautuu.

Umpilehmien appeessa on aivan liikaa säilörehua. Pistä suhteet toisinpäin ja lisää tarvittaessa rypsiä. Kivennäinenkin on tarpeen, mutta pitää olla kalkiton.....

***Ei appeeseen sopeutuminen noin kauaa kestä. Ensimmäisten reseptien suunnittelussa täytyy ottaa huomioon aikaisempi ruokintahistoria. Ei kannata heti lähteä hakemaan appeen kuitumaksimointia. Jo muutamassa viikossa ovat lehmät täysin sopeutuneet appeeseen. Oljen syötttäminen kannattaa alkaa umpilehmien ruokinnasta. Sitä kautta pötsin kapasiteetti ja bakteerikanta ovat paremmin sopeutuneet ruokintamuutokseen.

Nimimerkin esittämissä rehuarvoissa joku mättää, koska esitetyn seoksen rehuarvo ei ole 0.95 ry/kg ka vaan lähempänä 0.99 ry/kg ka. Pitoisuuksista päätellen pötsi pelaa mainiosti, joten suhteellisen kova tärkkelys ei häiritse. Oljen lisääminen ei kyseiseen appeeseen kannata. Energia/valkuaiskapasiteettiä täytyy saada suunnattua maitotuotoksen suuntaan. Itse unohtaisin raileikkeen ja ostaisin sen tilalle ohrarehua. Sen jälkeen laskisin viljan määrää kilon tai kaksi ja vastaavasti nostaisin ohrarehun määrää vastaavasti. Rypsin määrää myös kilo lisää.

Nimimerkin käyttämä umpiape kuulostaa ihan hyvältä, mutta viljaa siinä ei tarvita. Sen sijaan rypsilisä olisi paikallaan. Ehdottaisin myös noin viikon kestävää kevyttä tunnutusta.

Otsikko: Vs: Aperuokinnan alkua ja haparointia.
Kirjoitti: ravenlord - 02.03.10 - klo:18:43
Niistä halvauksista, niin acetona dry.lla minä sain ne vähenemään. Tosin ei ole aperuokintaa...