Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: korven ukko - 14.02.10 - klo:22:17
-
Paljon on esitelty kysymyksiä että pitäisikö ns. itseaiheutettuja kustannuksia korvata tukiaisilla. Olen yrittänyt (turhaan) saada selvennystä mikä olisi itseaiheutettua? Ja olisiko ominaisuudet kuten ammttitaito, laiskuus alueellisena ilmiönä sitten itseaiheutettu ominaisuus tai olosuhde? Lähtökohta mielestäni pitäisi olla että ominaisuuksissa kuten taidoissa ja kyvyissä ei olisi eroja, vaan kustannuserot ja omavaraisuuserot johtuvat olosuhde-eroista.
Onko maidontuotannon moninkertaiset kustanukset suomessa suhteessa tanskaan sitten olosuhteista vai ominaisuuksista johtuvaa ja sianlihantuotannon tasaolosuhteet sitten ei?? Kovasti on vakuuteltu että ainostaan "seininen sisällä" ei olisi luonnonolosuhteista johtuvia lisäksutannuksia vaan tanskalaisten kanssa on kamppailtava tasatuella. No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei? Esim. yksimahaisten energiamenoissa on suhteessa tanskaan melkoisia lisäkustannuksia kun tarvitaan lämmityslaitteisto ja tanskassa ei.. ja sitten sen käyttökustannukset lisäksi.
Jos keskiarvotuloksissa tulee esille suurusluokkaeroja, kuten 600e/ha enemmän koneisiin ja vapaa-aikaan, niin kyllä niihin pitää puuttua. Tulevassa LFA uudistuksessa tuleekin huolehtia että poistuvaa 141 tukea vastaava tukimäärä tungetaan ha tukeen, tai sitten se on tungettava ympäristötukeen. Muuten näistä kilpailuista ei oikein tule mitään.
Kyllä alueemme nauta ja viljatilojen olis taas aika kokoontua vaatimaan sikatiloille alueidenvälistä kilpailukykyä. Nyt pohjoisen alueen sikatiloilla on paljon paremmat laajentumisedellytykset kun siellä tukitaso suhteessa alueen pötsitiloihin on paljon edullisempi kuin a-b alueilla. Ja sillä tekijällä on melko suuri merkitys alalla jossa on "suuri sisäinen keskittymispaine"...
-
No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei?
Tanskaan verrattuna...
Yksimahaishalli on aika verrattavissa mihin hyvänsä prosessiteollisuuteen. Rehua ostetaan markkinoilta päivän hintaan - mikä on aika sama Tanskassa ja meillä. Lämmityskulut ja korkeampi rakennuskustannus on kylmän olosuhteen lisäkustannus.
Märehtijäpuolella elukat ainakin pienemmissä yksiköissä hankkivat merkittävän osan rehustaan laiduntamalla. Pohjoisempana laidunkausi on lyhyempi, jolloin talvivarastoa pitää kerätä enemmän. Tarpeeksi isossa maitotehtaassa tämäkin ero jää pieneksi tai olemattomaksi.
Mutta se eteläsuomalaisten korkeampi kone- ja palkkakustannus tuotettua yksikköä kohti verrattuna pohjoiseen ei kyllä selity millään luonnonolosuhteilla, on enemmän sosioekonomisen kuin luonnonympäristön aiheuttamaa. Sitä ei näillä EU-sidonnaisilla paikata, vrt. Välimeren rantojen yrityksiä.
Petri
-
Paljon on esitelty kysymyksiä että pitäisikö ns. itseaiheutettuja kustannuksia korvata tukiaisilla. Olen yrittänyt (turhaan) saada selvennystä mikä olisi itseaiheutettua? Ja olisiko ominaisuudet kuten ammttitaito, laiskuus alueellisena ilmiönä sitten itseaiheutettu ominaisuus tai olosuhde? Lähtökohta mielestäni pitäisi olla että ominaisuuksissa kuten taidoissa ja kyvyissä ei olisi eroja, vaan kustannuserot ja omavaraisuuserot johtuvat olosuhde-eroista.
Onko maidontuotannon moninkertaiset kustanukset suomessa suhteessa tanskaan sitten olosuhteista vai ominaisuuksista johtuvaa ja sianlihantuotannon tasaolosuhteet sitten ei?? Kovasti on vakuuteltu että ainostaan "seininen sisällä" ei olisi luonnonolosuhteista johtuvia lisäksutannuksia vaan tanskalaisten kanssa on kamppailtava tasatuella. No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei? Esim. yksimahaisten energiamenoissa on suhteessa tanskaan melkoisia lisäkustannuksia kun tarvitaan lämmityslaitteisto ja tanskassa ei.. ja sitten sen käyttökustannukset lisäksi.
Jos keskiarvotuloksissa tulee esille suurusluokkaeroja, kuten 600e/ha enemmän koneisiin ja vapaa-aikaan, niin kyllä niihin pitää puuttua. Tulevassa LFA uudistuksessa tuleekin huolehtia että poistuvaa 141 tukea vastaava tukimäärä tungetaan ha tukeen, tai sitten se on tungettava ympäristötukeen. Muuten näistä kilpailuista ei oikein tule mitään.
Kyllä alueemme nauta ja viljatilojen olis taas aika kokoontua vaatimaan sikatiloille alueidenvälistä kilpailukykyä. Nyt pohjoisen alueen sikatiloilla on paljon paremmat laajentumisedellytykset kun siellä tukitaso suhteessa alueen pötsitiloihin on paljon edullisempi kuin a-b alueilla. Ja sillä tekijällä on melko suuri merkitys alalla jossa on "suuri sisäinen keskittymispaine"...
Osmo Soininvaara on oikeassa siinä, että tundran olosuhdehaittoja vrt etelään ei pitäisi korvata edes täysimääräisesti...nykyisin ylikompensoidaan.
-
Paljon on esitelty kysymyksiä että pitäisikö ns. itseaiheutettuja kustannuksia korvata tukiaisilla. Olen yrittänyt (turhaan) saada selvennystä mikä olisi itseaiheutettua? Ja olisiko ominaisuudet kuten ammttitaito, laiskuus alueellisena ilmiönä sitten itseaiheutettu ominaisuus tai olosuhde? Lähtökohta mielestäni pitäisi olla että ominaisuuksissa kuten taidoissa ja kyvyissä ei olisi eroja, vaan kustannuserot ja omavaraisuuserot johtuvat olosuhde-eroista.
Onko maidontuotannon moninkertaiset kustanukset suomessa suhteessa tanskaan sitten olosuhteista vai ominaisuuksista johtuvaa ja sianlihantuotannon tasaolosuhteet sitten ei?? Kovasti on vakuuteltu että ainostaan "seininen sisällä" ei olisi luonnonolosuhteista johtuvia lisäksutannuksia vaan tanskalaisten kanssa on kamppailtava tasatuella. No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei? Esim. yksimahaisten energiamenoissa on suhteessa tanskaan melkoisia lisäkustannuksia kun tarvitaan lämmityslaitteisto ja tanskassa ei.. ja sitten sen käyttökustannukset lisäksi.
Jos keskiarvotuloksissa tulee esille suurusluokkaeroja, kuten 600e/ha enemmän koneisiin ja vapaa-aikaan, niin kyllä niihin pitää puuttua. Tulevassa LFA uudistuksessa tuleekin huolehtia että poistuvaa 141 tukea vastaava tukimäärä tungetaan ha tukeen, tai sitten se on tungettava ympäristötukeen. Muuten näistä kilpailuista ei oikein tule mitään.
Kyllä alueemme nauta ja viljatilojen olis taas aika kokoontua vaatimaan sikatiloille alueidenvälistä kilpailukykyä. Nyt pohjoisen alueen sikatiloilla on paljon paremmat laajentumisedellytykset kun siellä tukitaso suhteessa alueen pötsitiloihin on paljon edullisempi kuin a-b alueilla. Ja sillä tekijällä on melko suuri merkitys alalla jossa on "suuri sisäinen keskittymispaine"...
näi o
koko stadi pitäs siirtää eteläafrikkaan
ois halavempi suomelle
-
koko stadi pitäs siirtää eteläafrikkaan ois halavempi suomelle
Kukas sit kustantais SuoKustan sekulisakin pankollamakoilun... tai hällä ja väliä.
-
Tietenkin niillä säästyneillä euroilla sais paljonkin aikaan.
-
eikös sekulisakki maksa keskennään kun toiset tekee ja toiset nauttii, se raha pyöriin niin kuin pienemmässä piirissä, sitä ei tuhlata ulkomaille kuten tiedät joidenkin tekevän! c- aluehan on laaaja alue jossa on työteliästä väkeä, -muuten tulee vilu! ei siinä montaa euroa ole mukana sitä "kunnon veronmaksajan etelärahaa" -kuten hyvin tiedät!
-
No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei?
Tanskaan verrattuna...
Yksimahaishalli on aika verrattavissa mihin hyvänsä prosessiteollisuuteen. Rehua ostetaan markkinoilta päivän hintaan - mikä on aika sama Tanskassa ja meillä. Lämmityskulut ja korkeampi rakennuskustannus on kylmän olosuhteen lisäkustannus.
Märehtijäpuolella elukat ainakin pienemmissä yksiköissä hankkivat merkittävän osan rehustaan laiduntamalla. Pohjoisempana laidunkausi on lyhyempi, jolloin talvivarastoa pitää kerätä enemmän. Tarpeeksi isossa maitotehtaassa tämäkin ero jää pieneksi tai olemattomaksi.
Mutta se eteläsuomalaisten korkeampi kone- ja palkkakustannus tuotettua yksikköä kohti verrattuna pohjoiseen ei kyllä selity millään luonnonolosuhteilla, on enemmän sosioekonomisen kuin luonnonympäristön aiheuttamaa. Sitä ei näillä EU-sidonnaisilla paikata, vrt. Välimeren rantojen yrityksiä.
Petri
Mitä on merkittävä laitumelta kerätty ry-määrä?
Maidontuotannossa kaikkialla korkean kustannustason maissa ja suomen naudanlihantuotannossa sitä ei voi pitää merkittävänä. Kuulemma alle 7% tuotantokaudenaikaisesta energiatarpeesta yli 50 lehmän karjoissa, yli 80 lehmän karjoissa alle 1%.
Lampaat ja vuohet on tämän tukikiistan ulkopuolella.
-
Agron fiksuimmat ovat jo aikoja sitten korostaneet laidunrehun alhaisia kustannuksia. Laiduntamiseen ei tosin kaikilla ole mahdollisuuksia.
-
Kun puhutan laidunrehun kustannuksista, niin silloin pitäisi huomioida rehun hinnan lisäksi siihen käytetty työaika, maksaahan se isännän työkin jotain ja jos se on rehua tekemässä, kun karja voisi olla laitumella niin syntyykö tehdylle työlle katetta ????
Tämä on kommentti naudanlihapuolelta ...
Tila on kokonaisuus, jossa kaikki tekijät pitäiis huomioida.
-
Mitä on merkittävä laitumelta kerätty ry-määrä?
Maidontuotannossa kaikkialla korkean kustannustason maissa ja suomen naudanlihantuotannossa sitä ei voi pitää merkittävänä. Kuulemma alle 7% tuotantokaudenaikaisesta energiatarpeesta yli 50 lehmän karjoissa, yli 80 lehmän karjoissa alle 1%.
Lampaat ja vuohet on tämän tukikiistan ulkopuolella.
Joku pyysi märehtijäkommenttia... Totesinkin, että varmaan tilastoista katsoen lypsykarjatilanne on referoimasi. Potentiaalia olisi, mutta sitä ei sitten muista syistä voida/haluta hyödyntää. Niittoruokinnalla on varmaan osa väestä; tosin sen edullisuudesta säilörehuun verrattuna en tiedä.
Petri
-
Agron fiksuimmat ovat jo aikoja sitten korostaneet laidunrehun alhaisia kustannuksia. Laiduntamiseen ei tosin kaikilla ole mahdollisuuksia.
Laidunnuksen edullisuus säilörehun syöttöön on ihan p****puhetta. :)
-
koko stadi pitäs siirtää eteläafrikkaan ois halavempi suomelle
Kukas sit kustantais SuoKustan sekulisakin pankollamakoilun... tai hällä ja väliä.
Kyl sä - aikuisten oikeesti - voisit jo lopettaa ton, ku on ne jo kuulleet sen ???
-
eikös sekulisakki maksa keskennään kun toiset tekee ja toiset nauttii, se raha pyöriin niin kuin pienemmässä piirissä, sitä ei tuhlata ulkomaille kuten tiedät joidenkin tekevän! c- aluehan on laaaja alue jossa on työteliästä väkeä, -muuten tulee vilu! ei siinä montaa euroa ole mukana sitä "kunnon veronmaksajan etelärahaa" -kuten hyvin tiedät!
ei kait vain c-alueen verotuloista makseta aukin eläkettä ja asuntotukea, veeti ne joutaa maksamaan ihan hyvin ;D
-
koko stadi pitäs siirtää eteläafrikkaan ois halavempi suomelle
Kukas sit kustantais SuoKustan sekulisakin pankollamakoilun... tai hällä ja väliä.
helsinki on somalian siirtomaa ja niiden elättämiseen ei aalis parka riitä enää
alkuperäisväestön tulot vaan siihen pitää osallistua muualtakin
ei teiltä piisaa enää rahaa tundalle ???
-
Eiköhän ammattimainen maidon ja naudan kasvatus ole ainakin yhtä lähellä (tai kaukana) prosessiteollisuutta kuin siankin kasvatus. Vaikeaa kuvitella että jaloittelutarhasta saisi merkittävää rehumäärää laiduntamalla. 70 lehmän karjallakin joutuisi olemaan jo melkoinen laidunala jos sieltä pitäisi kaikille rehua riittää alku- ja loppukausiksikin. Ainakin täällä jaloittelupakko oli ainakin mielipidepalstoilla ainoastaan kustannuksia lisäävä tekijä. Suorastaan jaloittelupakkokriisi...
Heinäsatojen määrä laskee vasta ylälapissa, eroa on ainoastaan siinä että etelässä laadukkaan sadon korjaamiseen tarvitaan 3 korjuukertaa kun pohjoisessa laadukas sato saadaan 2 korjuukerralla. Melkoinen kustannusetu.
Pihattoexpertit tälläkin palstalla ovat vakuutelleet että kuivikemateriaalin tarve on pakkaskeleillä paljon vähäisempi. Etelän nollakeleissä olkea kuluu rutkasti, kustannustekijä sekin, ainakin työmäärän kautta.
Joku pötsiexpertti vakuutteli aiemmin että naudan rehuhyötysuhde on viileämmässä parempi koska eläimen ei tarvitse kuluttaa niin paljon energiaa pötsiprosesseissa syntyvän lämmön haihduttamiseen.
Sikapuoli kytkeytyy peltopinta-alaan naudan tavoin lannanlevityksen ja rehualan kautta. Suomi on kuitenkin viljanviljelyn äärialuetta ja arvoltaan tuotantopanoksia vastaava sato ei ole itsestäänselvyys.
Sikatiloilla lanta levitetään pääasiassa kevätviljalle, hektisempi paskaralli näkyy kaluston mitoituksessa.
Energiakustannus yksimahaisilla onkin sitten aivan eritasoinen nautaan verrattuna. Naudat ovat kylmäpihatoissa lapissakin kun yksimahaisilla olosuhteet vaihtelevat alle 20 asteesta jopa yli 30 asteen lämpötiloihin tehokkaasti ilmastoiduissa tiloissa.
Olosuhteista ei siis löydy perustetta etenkään pötsipuolen tukiporrastukseen. Vaan pikemminkin päinvastoin.
Pohjoisen yksimahaisten edullisemmista olosuhteista kertoo esimerkiksi se kun sikatila etelässä on saanut kokonaistukea eu aikana kumulatiivisesti tarkasteltuna enemmän kuin identtinen kilpakumppani c-alueella ja myyntien kilpailutusedellytysten kannalta tärkeä omavarisuusastekin on etelässä ratkaisevatsi parempi, niin siltikin vuosituotantomäärä on kasvanut jopa 10milj kiloa enemmän kuin c alueella. Tuotantomääriä on jouduttu kasvattamaan tulotason säilyttämiseksi katteiden kaventuessa.
Suorastaan loukkaavia väitteet että alueen radikaalisti korkeampi kone- ja renkikustannus olisi itseaiheutettua, ikään kuin vajavaisesta ammattitaidosta tai laiskuudesta johtuvaa. Väitteiden heittäjät eivät ole edelleenkään täsmentäneet mitkä kustannukset olisivat niitä itseaiheutettuja ja mitkä olosuhde-eroista johtuvia? Olisiko itseaiheutettu lisäkustannus huonosta ammattitaidosta johtuvaa? Olisiko alueellinen ammattitaitoero sitten itseaiheutettua vai alueellinen olosuhde?
Voisi täältäkin heittää väitteenä että kun kokonaiskustannukset ja panokset ovat kuitenkin samat kaikille tuottajille koko suomessa, etenkin seinien sisällä, ja kuitenkin c-alueella laitetaan koneisiin ja renkeihin 600e/ha vähemmän, niin johonkinhan säästynyt 30000 euroa menee, kun ei näy tunnusluvuissa. Ohi kirjanpidon?
Sikasektorin tilojenvälisten kilpailuiden tasapuolisuuttaa tarkasteltiin viimeksi vuosi sitten alueemme nauta ja viljatilojen avustuksella ja silloin päädyttiin leikkaamaan c-alueen sikatiloita ab alueen sikatilojen kilpailuvalmiuksien parantamiseksi. Mutta kyseinen leikkaus perustui vain eläintukien tasapuolistamiseen. Kokonaisuutta ei tarkasteltu ja kyllähän kokonaisuus on ratkaisevaa jo tarkastelua perustellaan kilpailuedellytysten tasapuolistamisella. Tulevissa lfa- ja ympäristötukitarkasteluissa tuleekin huolehtia että poistuvaa 141 tukea vastaava summa saadaan tungettua sikatilojen ha-tukeen.
-
Suorastaan loukkaavia väitteet että alueen radikaalisti korkeampi kone- ja renkikustannus olisi itseaiheutettua, ikään kuin vajavaisesta ammattitaidosta tai laiskuudesta johtuvaa. Väitteiden heittäjät eivät ole edelleenkään täsmentäneet mitkä kustannukset olisivat niitä itseaiheutettuja ja mitkä olosuhde-eroista johtuvia?
Tunnut olevan sitä mieltä, että tuo kone- ja renkikustannus johtuu olosuhteista, ei ammattitaidon puutteesta tai laiskuudesta. Kerrotko, mistä olosuhteista tuo ero tulee, jos pidät sitä todellisena eikä pelkästään tilastollisena sattumana?
Petri
-
Suorastaan loukkaavia väitteet että alueen radikaalisti korkeampi kone- ja renkikustannus olisi itseaiheutettua, ikään kuin vajavaisesta ammattitaidosta tai laiskuudesta johtuvaa. Väitteiden heittäjät eivät ole edelleenkään täsmentäneet mitkä kustannukset olisivat niitä itseaiheutettuja ja mitkä olosuhde-eroista johtuvia?
Tunnut olevan sitä mieltä, että tuo kone- ja renkikustannus johtuu olosuhteista, ei ammattitaidon puutteesta tai laiskuudesta. Kerrotko, mistä olosuhteista tuo ero tulee, jos pidät sitä todellisena eikä pelkästään tilastollisena sattumana?
Petri
Älykkyyden laiskuuden ym ominaisuuksien alueelline tai muuten ryhmittäin jakautunut ilmentyminen on kyllä niin 40-lukulainen ajattelutapa että en siihen heti lähtisi mukaan.
Tuohon kustannuskysymykseen kattavasti vastaaminen vaatisi näkemystä molemmista alueista. Nopeimmin eroa syntyy jos koneet ovat suurempia, uudempia ja laadukkaampia. Ehkäpä ongelma ratkeaisi helpoimmin selvittämällä mihin c-alueella säästyneet kymppitonnit vuosittan hukataan, kun tuloslaskelmissa niitä ei näy.
-
Suorastaan loukkaavia väitteet että alueen radikaalisti korkeampi kone- ja renkikustannus olisi itseaiheutettua, ikään kuin vajavaisesta ammattitaidosta tai laiskuudesta johtuvaa. Väitteiden heittäjät eivät ole edelleenkään täsmentäneet mitkä kustannukset olisivat niitä itseaiheutettuja ja mitkä olosuhde-eroista johtuvia?
Tunnut olevan sitä mieltä, että tuo kone- ja renkikustannus johtuu olosuhteista, ei ammattitaidon puutteesta tai laiskuudesta. Kerrotko, mistä olosuhteista tuo ero tulee, jos pidät sitä todellisena eikä pelkästään tilastollisena sattumana?
Petri
Älykkyyden laiskuuden ym ominaisuuksien alueelline tai muuten ryhmittäin jakautunut ilmentyminen on kyllä niin 40-lukulainen ajattelutapa että en siihen heti lähtisi mukaan.
Tuohon kustannuskysymykseen kattavasti vastaaminen vaatisi näkemystä molemmista alueista. Nopeimmin eroa syntyy jos koneet ovat suurempia, uudempia ja laadukkaampia. Ehkäpä ongelma ratkeaisi helpoimmin selvittämällä mihin c-alueella säästyneet kymppitonnit vuosittan hukataan, kun tuloslaskelmissa niitä ei näy.
Ammattitaitoa se on talouspuolen osaaminenkin, vaikka ei ehkä heti uskoisi ...
-
Älykkyyden laiskuuden ym ominaisuuksien alueelline tai muuten ryhmittäin jakautunut ilmentyminen on kyllä niin 40-lukulainen ajattelutapa että en siihen heti lähtisi mukaan.
***** Sanoo korven ukko nyt. Mutta esim 7.1 2010 korven ukko totesi mm. näin:
" Etelän ja pohjoisen tiloilla ei ole kuitenkaan suurta kokoeroa. Suurempien myyntitulojen määrä samasta elänmäärästä johtuu siis pitkälti tilojen paremmasta omavaraisuudesta, mutta on myös selvä osoitus paremmasta ammattitaidosta ja korkeammasta älykkyydestä. Anakara kustannustaso ja olosuhteet riistävät kuitenkin lähes kokonaan älykkyys- ja ammattitaitoedulla saavutetun hyödyn."
**** Ja 31.12 2009 samainen korven ukko sanoi:
"Noista tukimääristä ja pinta-aloista näkee suoraan että etelässä korkeintaan 10% suuremmat eläinmäärät, silti myyntituloja valtavasti enemmän, ero tulee suoraan alueellisen älykkyys- ja koulumenestyseron aiheuttamasta ammattitaidosta,"
***** Mitähän tästä pitäisi päätellä? Korven ukko kertoo, että on tarvittaessa ja oikeita faktoja saadessaan aina valmis muuttamaan mielipiteitään. Se on kyllä todellakin huomattu. Lähes asiassa kuin asiassa ukko julistaa ehdotonta "totuuttaan" ja sitten naps! Korven ukko kertoo ettei koskaan ole ollutkaan asiasta sitä mieltä. Naurettava pelle!
Ja vielä ukolle henkilökohtainen viesti: Kaipailit tuolla aloittamassassi sianlihantuottajahintakeskustelussa kommenttiani, joten tässä se tulee: Minä olen esittänyt omat perusteluni asiasta ja sinä olet esittänyt omasi (tosin kuten on nähty, sinun argumenttisi ovat kovin vaihtuvia), katsomme siis nyt kumpi on oikeassa tuottajahinnan kehityksen suhteen. Väitän että suomen hinta on viimeistään huhtikuussa alle EU-keskitason.
-
Älykkyyden laiskuuden ym ominaisuuksien alueelline tai muuten ryhmittäin jakautunut ilmentyminen on kyllä niin 40-lukulainen ajattelutapa että en siihen heti lähtisi mukaan.
***** Sanoo korven ukko nyt. Mutta esim 7.1 2010 korven ukko totesi mm. näin:
" Etelän ja pohjoisen tiloilla ei ole kuitenkaan suurta kokoeroa. Suurempien myyntitulojen määrä samasta elänmäärästä johtuu siis pitkälti tilojen paremmasta omavaraisuudesta, mutta on myös selvä osoitus paremmasta ammattitaidosta ja korkeammasta älykkyydestä. Anakara kustannustaso ja olosuhteet riistävät kuitenkin lähes kokonaan älykkyys- ja ammattitaitoedulla saavutetun hyödyn."
**** Ja 31.12 2009 samainen korven ukko sanoi:
"Noista tukimääristä ja pinta-aloista näkee suoraan että etelässä korkeintaan 10% suuremmat eläinmäärät, silti myyntituloja valtavasti enemmän, ero tulee suoraan alueellisen älykkyys- ja koulumenestyseron aiheuttamasta ammattitaidosta,"
***** Mitähän tästä pitäisi päätellä? Korven ukko kertoo, että on tarvittaessa ja oikeita faktoja saadessaan aina valmis muuttamaan mielipiteitään. Se on kyllä todellakin huomattu. Lähes asiassa kuin asiassa ukko julistaa ehdotonta "totuuttaan" ja sitten naps! Korven ukko kertoo ettei koskaan ole ollutkaan asiasta sitä mieltä. Naurettava pelle!
Ja vielä ukolle henkilökohtainen viesti: Kaipailit tuolla aloittamassassi sianlihantuottajahintakeskustelussa kommenttiani, joten tässä se tulee: Minä olen esittänyt omat perusteluni asiasta ja sinä olet esittänyt omasi (tosin kuten on nähty, sinun argumenttisi ovat kovin vaihtuvia), katsomme siis nyt kumpi on oikeassa tuottajahinnan kehityksen suhteen. Väitän että suomen hinta on viimeistään huhtikuussa alle EU-keskitason.
jees jees, sla itsekkin käytti perusteluna ammattitaitoeroa miksi toteutuneita tuloksia ei tarkasteltu kilpailuasetelmia tarkasteltaessa. Jos painotetuissa tuloksissa tulisi näkyviin ammattitaitoero niin silloinhan alueiden välillä sitä olisi. Itsekin uskoin tuohon kunnes sain vakuuttavat perustelut ettei näin voi olla.
Erot johtuvat aina olosuhteista ja rakenteista. Muut väitteet ovat propagandaa ja taustalla on jokin toinen asia, kuten nyt jäi kompensoimatta etelän korkeammat kustannukset ja uhkaavasta kilpailuvääristymästä eliminoitiin vain osa.
Ammattitaitoteemassa olen kantani muuttanut kuten myös tukiero jutussa aiemmin. Itseasiassa kumulatiiviset kokonaistuet ovat olleet etelässä korkeammat kuin identtisellä kilpailija c-alueella. Aina voin kantani muuttaa jos faktaa ladataan pöytään.
surkeinta on useimmat umpiluut jotka eivät liikahda kannastaan vaikka argumentit ovat vastaan 100-0
-
Kun suomi avasi neuvottelut 142 tuen uudelleen kohdentamisesta kilpailuiden vääristymisuhkaan vedoten, niin silloin perusteena käytettiin yhtä ainoaa tukea ja kaikki muut tulot ja menot jätettiin huomioimatta.
Kun kritisoitiin yhden tuen nostamista erilleen tarkasteltavaksi, perusteltiin sitä ammattitaitoerolla joka ei suodatu painotetuissakaan tilastoissa. Jos puhutaan alueellisesta painotetusta keskiarvosta ja silti ammattitaitoero näkyisi tuloksissa, niin silloinhan todella olisi ammattitaitoeroa, eikö vain?
Alueiden välillä on kuitenkin tuloksissa näkyviä tuottavuus-, omavaraisuus- ja kannattavuuseroja, mutta ne kuitataan: "olosuhteet, kustannukset ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa, seinien sisällä. Erot johtuvat ammattitaitoerosta. Toteutuneita tuloksia ei voi vertailla koska niissä näkyy ammattitaitoero."
Viralliset tutkimukset osoittatavat kannattavuuseroja alueiden välillä, mutta ne sivuutetaan tarinalla alueellisesta ammattitaitoerosta ja sutkautuksilla kuten "seinien sisällä", joita ei edes yritetä perustella. Paskaa.
-
[
, mutta ne sivuutetaan tarinalla alueellisesta ammattitaitoerosta ja sutkautuksilla kuten "seinien sisällä", joita ei edes yritetä perustella. Paskaa.
***** Jälleen: Ainoa joka noita termejä ja "sutkautuksia" on viljellyt olet SINÄ itse. Olen samaa mieltä, (ja minun ei muuten ole tarvinnut kääntää asiassa takkia kuten sinun) paskaa.
-
Tuohon kustannuskysymykseen kattavasti vastaaminen vaatisi näkemystä molemmista alueista. Nopeimmin eroa syntyy jos koneet ovat suurempia, uudempia ja laadukkaampia. Ehkäpä ongelma ratkeaisi helpoimmin selvittämällä mihin c-alueella säästyneet kymppitonnit vuosittan hukataan, kun tuloslaskelmissa niitä ei näy.
Tässä on ehkä jotain kulttuurieroja... Jos hankitaan suuremmat, uudemmat ja laadukkaammat koneet, on sitä tulokin tultava eri lailla, jos koneet ovat pienempiä, vanhempia ja vähemmän varusteltuja. Taloudellinen tulos voi silti olla jopa parempi tuossa pienemmän liikevaihdon "karvahattukoneistuksessa", jos kalliimpien koneiden vastineeksi ei saada riittävästi lisätuottoa.
Nyt sellainen stereotyyppiheitto: onko AB-alueella opittu se vanhan korkeahintajärjestelmän aikana "tehokas" tapa tehdä hommia, joka ei enää nykyisellä tuotehintatasolla olekaan se taloudellisesti palkitsevin tapa tehdä hommia?
Petri
aina Peltoorit korvilla, kun traktorissa istuu
-
Tuohon kustannuskysymykseen kattavasti vastaaminen vaatisi näkemystä molemmista alueista. Nopeimmin eroa syntyy jos koneet ovat suurempia, uudempia ja laadukkaampia. Ehkäpä ongelma ratkeaisi helpoimmin selvittämällä mihin c-alueella säästyneet kymppitonnit vuosittan hukataan, kun tuloslaskelmissa niitä ei näy.
Tässä on ehkä jotain kulttuurieroja... Jos hankitaan suuremmat, uudemmat ja laadukkaammat koneet, on sitä tulokin tultava eri lailla, jos koneet ovat pienempiä, vanhempia ja vähemmän varusteltuja. Taloudellinen tulos voi silti olla jopa parempi tuossa pienemmän liikevaihdon "karvahattukoneistuksessa", jos kalliimpien koneiden vastineeksi ei saada riittävästi lisätuottoa.
Nyt sellainen stereotyyppiheitto: onko AB-alueella opittu se vanhan korkeahintajärjestelmän aikana "tehokas" tapa tehdä hommia, joka ei enää nykyisellä tuotehintatasolla olekaan se taloudellisesti palkitsevin tapa tehdä hommia?
Petri
aina Peltoorit korvilla, kun traktorissa istuu
Se on sitä taloudellista osaamista, eli tavallista laskutaitoa.
-
Mutta nyt kun on vilja halpaa, riittää sikatilallisilla rahaa maksaa suurempia vuokria, eiks yeah ?
-
Mutta nyt kun on vilja halpaa, riittää sikatilallisilla rahaa maksaa suurempia vuokria, eiks yeah ?
Totta . Kaikki sikatilalliset ei siihen syyllisty , mutta ....... :o
-
Tuohon kustannuskysymykseen kattavasti vastaaminen vaatisi näkemystä molemmista alueista. Nopeimmin eroa syntyy jos koneet ovat suurempia, uudempia ja laadukkaampia. Ehkäpä ongelma ratkeaisi helpoimmin selvittämällä mihin c-alueella säästyneet kymppitonnit vuosittan hukataan, kun tuloslaskelmissa niitä ei näy.
Tässä on ehkä jotain kulttuurieroja... Jos hankitaan suuremmat, uudemmat ja laadukkaammat koneet, on sitä tulokin tultava eri lailla, jos koneet ovat pienempiä, vanhempia ja vähemmän varusteltuja. Taloudellinen tulos voi silti olla jopa parempi tuossa pienemmän liikevaihdon "karvahattukoneistuksessa", jos kalliimpien koneiden vastineeksi ei saada riittävästi lisätuottoa.
Nyt sellainen stereotyyppiheitto: onko AB-alueella opittu se vanhan korkeahintajärjestelmän aikana "tehokas" tapa tehdä hommia, joka ei enää nykyisellä tuotehintatasolla olekaan se taloudellisesti palkitsevin tapa tehdä hommia?
Petri
aina Peltoorit korvilla, kun traktorissa istuu
Mainitsemani uudemmat, suuremmat ja laadukkaammat koneet ei ole sellaisenaan osoitettavissa, totesin vain että esimerkiksi noilla tekijöillä saa nopeimmin tuon lähes puolitoistakertaisen eron, mikä kustannuksissa on.
Toimintatapa-, kulttuuri-, ajattelutapaeroilla yms voi olla oma sijansa kustannuserojen syinä, mutta itse kallistun kuitenkin enemmän realiteettien kuten olosuhteiden ja rakenteiden aiheuttamaan vaikutukseen.
Ainakin yhtenä merkittävänä alueidenvälisenä erona voisi mainita tilarakenteen. Etelässä sikatilat ovat kyllä omavaraisempia ja suurempia investointipääomittamisen eroista johtuen. Yksikkökoolla on sikapuolella merkittävä vaikutus kannattavuuteen etenkin jyrkän pistehinnoittelujärjestelmän sekä kiinteiden kustannusten että myös toimintalogistiikan osalta. Omavaraisuus taas on suoraa etua kilpailutusedellytyksissä. Myyntien kilpailuttamismahdollisuudella on merkittävä vaikutus hintaan. Velkaiset tilat, joiden eläimet ja jopa rakentamistakin on rahoitettu teurastamon puolelta, ovat hintaneuvottelussa kuuntelijan roolissa. Ja näistä tekijöistä kyllä muodostuu helposti eroa kilohintaan.
Onko sitten ero tuotannon rakenteissa kuten yksikön ja tilusten koko ja velkatilanne ym sitten olosuhde vai ns. itseaiheutettua? Ja onko alueellinen ero ajattelutavassa tai kyvyssä, kulttuurissa ym, sitten ulkopuolinen olosuhde vai itseaiheutettua? Pitäsikö nämä tekijät huomioida kun tarkastellaan tilojen välisten kisojen tasapuolisuutta?
Sanoisin että etelän suuremmat tulot suhteessa tilakokoon johtuvat toimintatapaeroista ja ovat siten itseaiheutettuja tai paremminkin itseansaittuja joita ei tarvitse huomioida tilojen välisten kilpailuiden kompensaatiotarvetta tarkasteltaessa. Suuremmat konekustannukset sekä vapaa-ajan sijaistamiskustannukset (kustannusvaikutukseltaan yht 25c/kg) johtuvat olosuhteista ja olosuhteiden aiheuttamat kustannusvaikutukset tulee kompensoida. Sopiva kompensointireitti on esimerkiksi alueellinen erityisympäristötuki tai jokin muu pinta-alaan perustuva suoritustapa, ja määränä vähintään 500e/ha.
-
Sioilla pitäisi olla mahdollisuus tonkimiseen, liikkumiseen ja päivänvaloon. Ainakin nämä asiat on huomioitu maa- ja metsätalousministeriössä, jossa pohditaan parhaillaan useita sikoja koskevia tiukennuksia eläinsuojelulakiin.
+
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010021711140950_uu.shtml
-
Sioilla pitäisi olla mahdollisuus tonkimiseen, liikkumiseen ja päivänvaloon. Ainakin nämä asiat on huomioitu maa- ja metsätalousministeriössä, jossa pohditaan parhaillaan useita sikoja koskevia tiukennuksia eläinsuojelulakiin.
+
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010021711140950_uu.shtml
Ei kukaan sua kiellä tonkimasta ;D ;D ;D ;D
Milläs betonikarsinassa tonkii .
-
Tuohon kustannuskysymykseen kattavasti vastaaminen vaatisi näkemystä molemmista alueista. Nopeimmin eroa syntyy jos koneet ovat suurempia, uudempia ja laadukkaampia. Ehkäpä ongelma ratkeaisi helpoimmin selvittämällä mihin c-alueella säästyneet kymppitonnit vuosittan hukataan, kun tuloslaskelmissa niitä ei näy.
Tässä on ehkä jotain kulttuurieroja... Jos hankitaan suuremmat, uudemmat ja laadukkaammat koneet, on sitä tulokin tultava eri lailla, jos koneet ovat pienempiä, vanhempia ja vähemmän varusteltuja. Taloudellinen tulos voi silti olla jopa parempi tuossa pienemmän liikevaihdon "karvahattukoneistuksessa", jos kalliimpien koneiden vastineeksi ei saada riittävästi lisätuottoa.
Nyt sellainen stereotyyppiheitto: onko AB-alueella opittu se vanhan korkeahintajärjestelmän aikana "tehokas" tapa tehdä hommia, joka ei enää nykyisellä tuotehintatasolla olekaan se taloudellisesti palkitsevin tapa tehdä hommia?
Petri
aina Peltoorit korvilla, kun traktorissa istuu
Mainitsemani uudemmat, suuremmat ja laadukkaammat koneet ei ole sellaisenaan osoitettavissa, totesin vain että esimerkiksi noilla tekijöillä saa nopeimmin tuon lähes puolitoistakertaisen eron, mikä kustannuksissa on.
Toimintatapa-, kulttuuri-, ajattelutapaeroilla yms voi olla oma sijansa kustannuserojen syinä, mutta itse kallistun kuitenkin enemmän realiteettien kuten olosuhteiden ja rakenteiden aiheuttamaan vaikutukseen.
Ainakin yhtenä merkittävänä alueidenvälisenä erona voisi mainita tilarakenteen. Etelässä sikatilat ovat kyllä omavaraisempia ja suurempia investointipääomittamisen eroista johtuen. Yksikkökoolla on sikapuolella merkittävä vaikutus kannattavuuteen etenkin jyrkän pistehinnoittelujärjestelmän sekä kiinteiden kustannusten että myös toimintalogistiikan osalta. Omavaraisuus taas on suoraa etua kilpailutusedellytyksissä. Myyntien kilpailuttamismahdollisuudella on merkittävä vaikutus hintaan. Velkaiset tilat, joiden eläimet ja jopa rakentamistakin on rahoitettu teurastamon puolelta, ovat hintaneuvottelussa kuuntelijan roolissa. Ja näistä tekijöistä kyllä muodostuu helposti eroa kilohintaan.
Onko sitten ero tuotannon rakenteissa kuten yksikön ja tilusten koko ja velkatilanne ym sitten olosuhde vai ns. itseaiheutettua? Ja onko alueellinen ero ajattelutavassa tai kyvyssä, kulttuurissa ym, sitten ulkopuolinen olosuhde vai itseaiheutettua? Pitäsikö nämä tekijät huomioida kun tarkastellaan tilojen välisten kisojen tasapuolisuutta?
Sanoisin että etelän suuremmat tulot suhteessa tilakokoon johtuvat toimintatapaeroista ja ovat siten itseaiheutettuja tai paremminkin itseansaittuja joita ei tarvitse huomioida tilojen välisten kilpailuiden kompensaatiotarvetta tarkasteltaessa. Suuremmat konekustannukset sekä vapaa-ajan sijaistamiskustannukset (kustannusvaikutukseltaan yht 25c/kg) johtuvat olosuhteista ja olosuhteiden aiheuttamat kustannusvaikutukset tulee kompensoida. Sopiva kompensointireitti on esimerkiksi alueellinen erityisympäristötuki tai jokin muu pinta-alaan perustuva suoritustapa, ja määränä vähintään 500e/ha.
Isompi tila on myös raskaampi lunastaa, rasittaa jatkajaa monta vuotta, se itsessään pakottaa nostamaan tulotasoa ja laajentamaan, vaikka velkaantuisi lisää.
-
oravanpyörä?
-
Sopiva kompensointireitti on esimerkiksi alueellinen erityisympäristötuki tai jokin muu pinta-alaan perustuva suoritustapa, ja määränä vähintään 500e/ha.
Upea trolli, selittää aika paljon kirjoittajan uskomatonta verbaaliakrobatiaa.
Mutta jos tyhjennetään loppujakin "argumentteja, niin
Suuremmat konekustannukset sekä vapaa-ajan sijaistamiskustannukset (kustannusvaikutukseltaan yht 25c/kg) johtuvat olosuhteista ja olosuhteiden aiheuttamat kustannusvaikutukset tulee kompensoida.
Mistä olosuhteista nuo Etelän suuremmat kone- ja vapaa-ajan sijaistamiskustannukset johtuvat?
Petri
-
Sopiva kompensointireitti on esimerkiksi alueellinen erityisympäristötuki tai jokin muu pinta-alaan perustuva suoritustapa, ja määränä vähintään 500e/ha.
Upea trolli, selittää aika paljon kirjoittajan uskomatonta verbaaliakrobatiaa.
Mutta jos tyhjennetään loppujakin "argumentteja, niin
Suuremmat konekustannukset sekä vapaa-ajan sijaistamiskustannukset (kustannusvaikutukseltaan yht 25c/kg) johtuvat olosuhteista ja olosuhteiden aiheuttamat kustannusvaikutukset tulee kompensoida.
Mistä olosuhteista nuo Etelän suuremmat kone- ja vapaa-ajan sijaistamiskustannukset johtuvat?
Petri
et edelleenkään vastannut kysymykseen onko mahdollinen alueellinen ominaisuusero olosuhde vai itseaiheutettua.
-
Mistä olosuhteista nuo Etelän suuremmat kone- ja vapaa-ajan sijaistamiskustannukset johtuvat?
Petri
et edelleenkään vastannut kysymykseen onko mahdollinen alueellinen ominaisuusero olosuhde vai itseaiheutettua.
Jos tarkoitat tätä kysymyslistaasi aikaisemmassa viestissä:
Onko sitten ero tuotannon rakenteissa kuten yksikön ja tilusten koko ja velkatilanne ym sitten olosuhde vai ns. itseaiheutettua? Ja onko alueellinen ero ajattelutavassa tai kyvyssä, kulttuurissa ym, sitten ulkopuolinen olosuhde vai itseaiheutettua? Pitäsikö nämä tekijät huomioida kun tarkastellaan tilojen välisten kisojen tasapuolisuutta?
Ja vastaan, että mielestäni yksikön ja tilusten koko, velkatilanne, ajattelutapa tai -kyky ym. EIVÄT ole peruste tukierovaisuuksille eikä näitä pidä tarkastella. Samaan on päätynyt myös eu-komissio, kun muutaman Välimeren maat vaativat luonnonhaittakorvausta itselleen tällaisilla perusteilla.
Nyt voisit sitten vaihtarina vastata kysymykseeni, jonka voin toistaa tähän:
Mistä olosuhteista nuo Etelän suuremmat kone- ja vapaa-ajan sijaistamiskustannukset johtuvat?
Petri
-
Mistä olosuhteista nuo Etelän suuremmat kone- ja vapaa-ajan sijaistamiskustannukset johtuvat?
Petri
et edelleenkään vastannut kysymykseen onko mahdollinen alueellinen ominaisuusero olosuhde vai itseaiheutettua.
Jos tarkoitat tätä kysymyslistaasi aikaisemmassa viestissä:
Onko sitten ero tuotannon rakenteissa kuten yksikön ja tilusten koko ja velkatilanne ym sitten olosuhde vai ns. itseaiheutettua? Ja onko alueellinen ero ajattelutavassa tai kyvyssä, kulttuurissa ym, sitten ulkopuolinen olosuhde vai itseaiheutettua? Pitäsikö nämä tekijät huomioida kun tarkastellaan tilojen välisten kisojen tasapuolisuutta?
Ja vastaan, että mielestäni yksikön ja tilusten koko, velkatilanne, ajattelutapa tai -kyky ym. EIVÄT ole peruste tukierovaisuuksille eikä näitä pidä tarkastella. Samaan on päätynyt myös eu-komissio, kun muutaman Välimeren maat vaativat luonnonhaittakorvausta itselleen tällaisilla perusteilla.
Nyt voisit sitten vaihtarina vastata kysymykseeni, jonka voin toistaa tähän:
Mistä olosuhteista nuo Etelän suuremmat kone- ja vapaa-ajan sijaistamiskustannukset johtuvat?
Petri
ei ole yksiselitteistä ratkaisua, erot kuitenkin ovat niin suuria ettei niitä voi sivuuttaa, ja kokonaisuus on huomioitava kun tilojenvälisiä kilpailuedellytyksiä tarkastellaan.
-
Mistä olosuhteista nuo Etelän suuremmat kone- ja vapaa-ajan sijaistamiskustannukset johtuvat?
Petri
ei ole yksiselitteistä ratkaisua, erot kuitenkin ovat niin suuria ettei niitä voi sivuuttaa, ja kokonaisuus on huomioitava kun tilojenvälisiä kilpailuedellytyksiä tarkastellaan.
"En osaa selittää, miksi tarvitsen enemmän fyffeä, mutta tarvitsen kuitenkin ja minulla on subjektiivinen oikeus siihen."
Petri
-
Itseasiassa, kai se kysymys kuuluu niin ....
Että olosuhteissa on eroja, joita pitää kompensoida, mutta pitääkö kaikki erot kompensoida, myös ne jotka on tarkoituksella itse luotu ????
Sehän johtaisi siihen, ettei alalla tapahtuisi minkäänlaista rakennekehitystä, kun siihen ei ole mitään pakkoa ????
-
Mistä olosuhteista nuo Etelän suuremmat kone- ja vapaa-ajan sijaistamiskustannukset johtuvat?
Petri
ei ole yksiselitteistä ratkaisua, erot kuitenkin ovat niin suuria ettei niitä voi sivuuttaa, ja kokonaisuus on huomioitava kun tilojenvälisiä kilpailuedellytyksiä tarkastellaan.
"En osaa selittää, miksi tarvitsen enemmän fyffeä, mutta tarvitsen kuitenkin ja minulla on subjektiivinen oikeus siihen."
Petri
En voi siltikään nimetä mitään yhtä merkittävintä tekijää, mutta esimerkikisi laatutavoite on korkeammalla, ja ilmapiiri hyvin kilpailuhenkinen ja siksi uuvuttava. Esim. näistä tekjöistä voisi seurata ensinnäkin uudemmat, suuremmat ja laadukkaammat koneet jotka MTTn tuloksissa näkyvät yli kaksinkertaisina konekustannuksen menoina. Ja uuvuttava ilmapiiri näkyy siinä että joudutaan käyttämään apuvoimaa 15 000 eurolla enemmän, mutta omia työtunteja, joskin sitäkin tehokkaampia, jaksetaan tehdä n. tuhat vähemmän kuin c-alueella.
Eroavaisuudet ovat niin suuria ettei niitä voi olla sivuuttamatta, etenkään kun tarkastellaan tilojen välisiä kilpailuedellytyksiä. Ihmisten järjestelmällisiin ominaisuuseroihin en usko, erot johtuvat varmasti konkreettisista olosuhteista, kuten tilarakenteesta, myyntien kilpailutusedellytyseroavaisuuksista, ehkä ilmastostakin. Kokonaisuus on monien tekijöiden yhteisvaikutus, tilatason kokonaisuus näkyy 2-lomakkeessa ja alueiden eroavaisuudet MTTn tilstoissa, eikä mitenkään muuten niitä voisikaan havaita!
Enkä kyllä ole pyytänyt "lisää fyffee". Aiemmin kun sanoin että tarvitaan vähintään 500e/ha tai 25c/kg esimerkiksi alueellisena erityisympäristötukena tai lfa uudituksessa, niin kyseessähän ei olisi lisätuki, vaan pysyväksi luvatun mutta yllättäen poistuvan 141 tuen uudelleen kohdentaminen. Tehokas tapa on myös suhteellinen tuki eli leikataan muilta. Toimenpide voisi olla myös näiden yhdistelmä. Eu-kauden kumulatiiviset kokonaistuet ovat olleet c-alueella pienemmät, mutta niiden olisi pitänyt olla vielä hyvin paljon enemmän vähemmän.
Sikatuessahan on pitkälti kysymys siitä että pysyväksi luvattu 141 tuki poistuu asteittain c-alueen ab aluetta vähemmän kasvaneen tuotannon vuoksi. Kilpailuiden tasapuolistamisen vuoksi suomi anoi EUlta lupaa tunkea 142-siirtymätukipaketin sikaosuuden nautasektorin valtuutukseen. Tosin 142 sikatukea tulee jäämään nykyisellä mallilla vielä satojatuhansia, jopa miljoona euroa.
Jos kilpailutilanteen ylimääräisessä välitarkastelussa olisi tarkasteltu kokonaisuutta, eikä pelkästään kokonaisuudesta irroitetua eläintukea, niin c-alueen tukileikkausten vaikutus olisi pitänyt saattaa tasolle 40-50c/kg, mutta nyt jäätiin tasolle 20c/kg ja etelän korkeammat kone- ja renkikustannukset, 25c/kg, jäivät kompensoimatta. Ja se ei ole aivan oikein.
Ja edelleenkin suuri mysteeri on mihin c-alueen tiloilla kone- ja renkimenoista säästyneet kymppitonnit katoavat? Vai jäävätkö ne kokonaan saamatta? Mutta silloinhan kustannukset olisvat korkeammat suhteessa tuloihin, ja kuitenkin tukipolitiikan peruslinjahan on että kustannukset ja panokset eivät ole korkeammat etenkään pohjoisessa etenkään eristetyn katon alla. Todennäköisesti kuitenkin tämäkin mysteeri koostuu monista realiteeteista juontuvista tekijöistä kuten sopimusehdot, yksikkökoko, laatutekijät, logistiikkaseikat ym ja siten varsinaista säästöä ei olekkaan vaan ainoastaan tarjolla ollutta mutta ottamattajätettyä tuloa.
Kokonaan toinen juttu on sitten kustannusten ja tulonmenetysten syy, onko ns. itseaiheutettua, -ansaittua, olosuhde tai jotain muuta vaiko eikö olekkaan. Mietitäänpä.
-Onko itseaiheutettua, ansaittua, olosuhde, tms että alueella kuluu koneisiin ja vapaa-ajan sijaistamiskustannuksiin keskimäärin 25c/tuotekilo enemmän kuin kilpailevalla alueella?
-Onko itseaiheutettua että pysyväksi luvattua tukea leikataan solidaarisuusperustein?
-Onko itseaiheutettua ottaa markkinoilta vähemmän tuloa kuin olisi tarjolla?
Aika vaikeaa on edelleenkään muuhunkaan lopputulokseen päätyä kuin että kustannukset johtuvat olosuhteiden summavaikutuksesta, jossa yhtenä vähäisenä tekijänä saattaa sitten olla jopa ihmisten alueellinen ominaisuuskin, ja ne olisi kompensoitava. Vähäisemmät / ottamatta jätetyt tulot taas ovat auttamatta itseaiheutettua eikä niitä pidä tuella paikkailla.
-
Minulla konekustannukset ovat Ceekolleegaa isommat, koska minun täytyy urakoida reilut 200 hehtaaria vain kuroakseni tukieron verran liikevaihtoeroa umpeen. Tuo lisä 200 hehtaaria vaatii taas palkkatyövoiman käyttöä, koska 400-500 hehtaaria suomen lyhyessä kesässä ei pelkästään yksillä silmillä onnistu, vaikka kuinka yrittäisi, ku sattuu oleen vielä noi mullitkin vastuksena..
-
En voi siltikään nimetä mitään yhtä merkittävintä tekijää, mutta esimerkikisi laatutavoite on korkeammalla, ja ilmapiiri hyvin kilpailuhenkinen ja siksi uuvuttava. Esim. näistä tekjöistä voisi seurata ensinnäkin uudemmat, suuremmat ja laadukkaammat koneet jotka MTTn tuloksissa näkyvät yli kaksinkertaisina konekustannuksen menoina. Ja uuvuttava ilmapiiri näkyy siinä että joudutaan käyttämään apuvoimaa 15 000 eurolla enemmän, mutta omia työtunteja, joskin sitäkin tehokkaampia, jaksetaan tehdä n. tuhat vähemmän kuin c-alueella.
Eroavaisuudet ovat niin suuria ettei niitä voi olla sivuuttamatta, etenkään kun tarkastellaan tilojen välisiä kilpailuedellytyksiä.
...
-Onko itseaiheutettua, ansaittua, olosuhde, tms että alueella kuluu koneisiin ja vapaa-ajan sijaistamiskustannuksiin keskimäärin 25c/tuotekilo enemmän kuin kilpailevalla alueella?
En voi sille mitään, että noille itseaiheutetuille - ehkä kollektiivisesti (kuten pellon järjettömän korkea hinta) - korkeammille kustannuksille ei oikein voi mitään. Eikä oikeastaan pidäkään.
Muutenhan lähtisin itse kiljuen vaatimaan lisää tukea, kun voimalaitoksen pelossa tältä kylältä jäi uusjakotoimitus 50 -luvulla tekemättä ja palstani ovat tuhannen pirstaleina. Ei siinä olisi mitään järkeä - paitsi tietysti tilamme talouden kannalta. Oikea reagointi on, että "tehkää asialle jotain - tai kärsikää". Eikä siitäkään pidä maksaa, jos yrittäjä ostaa kalliita koneita ja renkejä tehdäkseen sellaista tuotetta, josta markkinat eivät palkitsekaan lisähinnalla.
Petri
-
"ottakaa markkinoilta"- ohjetta on noudatettu a-b alueilla ja markkinoilta otetun tulon turvin kyetty investoimaan koneisiin ja vapaa-aikaan asianmukaisella tavalla. C-aluella on toimittu ohjessäännön vastaisesti, ei ole otettu markkinoilta ja on jäänyt tuloa saamatta.
-
"ottakaa markkinoilta"- ohjetta on noudatettu a-b alueilla ja markkinoilta otetun tulon turvin kyetty investoimaan koneisiin ja vapaa-aikaan asianmukaisella tavalla. C-aluella on toimittu ohjessäännön vastaisesti, ei ole otettu markkinoilta ja on jäänyt tuloa saamatta.
Mutta jos on vielä enemmän jäänyt menoa syntymättä, niin eikös silloin ole tullut voittoa enemmän? Olisiko yrittäjyydessä tällä kohden ollut enemmän ketteryyttä, jota on palkittu?
Petri
-
"ottakaa markkinoilta"- ohjetta on noudatettu a-b alueilla ja markkinoilta otetun tulon turvin kyetty investoimaan koneisiin ja vapaa-aikaan asianmukaisella tavalla. C-aluella on toimittu ohjessäännön vastaisesti, ei ole otettu markkinoilta ja on jäänyt tuloa saamatta.
Mutta jos on vielä enemmän jäänyt menoa syntymättä, niin eikös silloin ole tullut voittoa enemmän? Olisiko yrittäjyydessä tällä kohden ollut enemmän ketteryyttä, jota on palkittu?
Petri
Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla, mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!
Taustaa ja alueidenvälistä tilarakenteen eroa kun enemmän pohtii, niin c-alueen sikatilat ovat olleet paljon pienempiä ja ovat edelleenkin pienempiä sekä selvästi velkaisempia.
Sikapuolella yksikön suuruudella on ratkaiseva vaikutus kannattavuuteen nautaenemmistöosuuskuntien sikatiloille kehittämän ja laajentamiseen pakottavan pistehintajärjestelmän takia. Pienen ja ison yksikön tuottajahinnoissa on voinut olla kymmenien prosenttien ero, ja lopputuloksessa kaikki logistiset edut ja kiinteiden kustannusten erot huomioiden vielä tuottajahintaeroakin suurempi ero.
Jos ajatellaan laajentamisedellytyksiä etelän ja pohjoisen sikatilalla eu-kaudella, niin tokihan investoinneissa etelää on tuetttu enemmän ja sillä on oma osansa kokoeroissa ja velkaisuuseroissa. Eteläänhän juntattiin alkuvuosina jopa 80% tukia ilman kustannuserittelyä ja sikaloiden vakiovarustukseen eli kuivureihin vieläkin suurempaa tukea, kun samaan aikaan eläintuetkin olivat etelässä suuremmat peltotuesta puhumattakaan.
Samaan aikaan nauta&maitu ajettu etelässä alas joten lannasta on ollut jopa kysyntäää paikoin ja lannanlevitysalahan on paljon edullisempi kuin pellon vuokraus tai osto.
Pohjoisessakin sikatilojen tukien alentuessa etelän mukana, kannattavuutta on varamstikkin haettu laajentamalla kovallakin rahalla ja se näkyy tilojen kassassa. Siellä nautasektori on laajentanut hyvien tukien turvin paikoin paljonkin ja oletettavasti sikatilojenkin laajentamisen edellyttämä pinta-ala on jouduttu hankkimaan rahalla useammin kuin etelässä juuri nautapaine-eron vuoksi. Ja se näkyy tilastossa siten että otantatiloilla pohjoisessa peltoa 15% enemmän, mutta liikevaihtoa kuitenkin etelässä 50% enemmän.
Laajentumisten tiellä oleva maapinta-ala kun on hankittu velalla, niin liikevaihdosta on tuloutettava enemmän palkkaa kuten tilatoista näkyykin. Etelässä rahaa on käytetty enemmän koneisiin ja elpymisajan sijaistamiskustannuksiin.
Kilpailutilanne on kuitenkin edelleen sellaisessa alivoima-ylivoima tilanteessa että etelään tarvitaan voimakasta panostusta ja kompensointoimenpiteitä juuri ab alueen n. 10 milj kiloa enemmän kasvaneen vuosituotantomäärän vuoksi.
-
"ottakaa markkinoilta"- ohjetta on noudatettu a-b alueilla ja markkinoilta otetun tulon turvin kyetty investoimaan koneisiin ja vapaa-aikaan asianmukaisella tavalla. C-aluella on toimittu ohjessäännön vastaisesti, ei ole otettu markkinoilta ja on jäänyt tuloa saamatta.
Mutta jos on vielä enemmän jäänyt menoa syntymättä, niin eikös silloin ole tullut voittoa enemmän? Olisiko yrittäjyydessä tällä kohden ollut enemmän ketteryyttä, jota on palkittu?
Petri
Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla, mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!
Siis että kuinka??
-
"ottakaa markkinoilta"- ohjetta on noudatettu a-b alueilla ja markkinoilta otetun tulon turvin kyetty investoimaan koneisiin ja vapaa-aikaan asianmukaisella tavalla. C-aluella on toimittu ohjessäännön vastaisesti, ei ole otettu markkinoilta ja on jäänyt tuloa saamatta.
Mutta jos on vielä enemmän jäänyt menoa syntymättä, niin eikös silloin ole tullut voittoa enemmän? Olisiko yrittäjyydessä tällä kohden ollut enemmän ketteryyttä, jota on palkittu?
Petri
Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla, mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!
Siis että kuinka??
Tähän voisi laittaa äänestyksen, jotta kuka trollaa oikein tosissaan. Oman ääneni annan Ukolle.
Petri
-
Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla, mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!
Siis että kuinka??
Tähän voisi laittaa äänestyksen, jotta kuka trollaa oikein tosissaan. Oman ääneni annan Ukolle.
Petri
Juuri noin. Minä olen siinä käsityksessä että korven äijä kirjoittelee kännissä tänne agroon ja naureskelee sitten partaansa kuin varsin otolliseen maaperään kylvetyt provot uppoaa joihinkin kuin häkä, vrt. erään aulisanttilan höpinät.
-
Lapinmiesten kanssa keskustelu on kyllä todella mielenkiintoista. Kun argumentit loppuvat niin juttu kääntyy täysin sivuraiteille. heikki varsinaninen mestarivenkoilija jonka käsitys hinnanamuodostumisesta esimerkiksi vaihtele keskustelukohtaisesti. Petri tässä kettingissä vaihtoi aihetta melko täydellisesti. Noista juicen vedätys- ja känniväitteistähän voisi vaikka loukkaantua. Mun tekstit on pääasiassa vakavissaan kirjoitettu ja lähes poikkeuksetta vakavista aiheista. Useammin olen sanonut että asiavirheet voi korjata ja ainakin kerran tai pari olen jopa muuttanut omaa kantaani vahvempien argumenttien edessä. Joten kommentoikaa ketjun aihetta ja poistakaapa ne aiheeseen liittymättömät kommenttinne pilaamasta hyvää kettinkiä, ja jos aihe vaivaa niin avatkaa sitten vaika oma äänestyskettinkinne.
-
Lapinmiesten kanssa keskustelu on kyllä todella mielenkiintoista. Kun argumentit loppuvat niin juttu kääntyy täysin sivuraiteille. heikki varsinaninen mestarivenkoilija jonka käsitys hinnanamuodostumisesta esimerkiksi vaihtele keskustelukohtaisesti. Petri tässä kettingissä vaihtoi aihetta melko täydellisesti. Noista juicen vedätys- ja känniväitteistähän voisi vaikka loukkaantua. Mun tekstit on pääasiassa vakavissaan kirjoitettu ja lähes poikkeuksetta vakavista aiheista. Useammin olen sanonut että asiavirheet voi korjata ja ainakin kerran tai pari olen jopa muuttanut omaa kantaani vahvempien argumenttien edessä. Joten kommentoikaa ketjun aihetta ja poistakaapa ne aiheeseen liittymättömät kommenttinne pilaamasta hyvää kettinkiä, ja jos aihe vaivaa niin avatkaa sitten vaika oma äänestyskettinkinne.
Kuule, ei noissa sun perusteluissa ole järjen häivää. Petri puhui sut pussiin, sä kärysit. Lähestyt asiaa kommunistisesti tästä hetkestä peilaten mikä mistäkin johtuu ja perustelet siten lisärahan tarvetta. ;D ;D
Mitä jos nostaisitte ensin vieroitettujen porsaiden määrä per emakko tuonne tanskalaisten tasolle ja painaisitte sen porsaskuolleisuuden sinne samoihin lukuihin. Ehkä siitä lähtisi possun hinnasta pois sen verran, että lihasian kasvattajalle jää jotain katetta ja saatte tapettua pienemmät possulat poies.......
-
Paljon on esitelty kysymyksiä että pitäisikö ns. itseaiheutettuja kustannuksia korvata tukiaisilla. Olen yrittänyt (turhaan) saada selvennystä mikä olisi itseaiheutettua? Ja olisiko ominaisuudet kuten ammttitaito, laiskuus alueellisena ilmiönä sitten itseaiheutettu ominaisuus tai olosuhde? Lähtökohta mielestäni pitäisi olla että ominaisuuksissa kuten taidoissa ja kyvyissä ei olisi eroja, vaan kustannuserot ja omavaraisuuserot johtuvat olosuhde-eroista.
Onko maidontuotannon moninkertaiset kustanukset suomessa suhteessa tanskaan sitten olosuhteista vai ominaisuuksista johtuvaa ja sianlihantuotannon tasaolosuhteet sitten ei?? Kovasti on vakuuteltu että ainostaan "seininen sisällä" ei olisi luonnonolosuhteista johtuvia lisäksutannuksia vaan tanskalaisten kanssa on kamppailtava tasatuella. No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei? Esim. yksimahaisten energiamenoissa on suhteessa tanskaan melkoisia lisäkustannuksia kun tarvitaan lämmityslaitteisto ja tanskassa ei.. ja sitten sen käyttökustannukset lisäksi.
Jos keskiarvotuloksissa tulee esille suurusluokkaeroja, kuten 600e/ha enemmän koneisiin ja vapaa-aikaan, niin kyllä niihin pitää puuttua. Tulevassa LFA uudistuksessa tuleekin huolehtia että poistuvaa 141 tukea vastaava tukimäärä tungetaan ha tukeen, tai sitten se on tungettava ympäristötukeen. Muuten näistä kilpailuista ei oikein tule mitään.
Kyllä alueemme nauta ja viljatilojen olis taas aika kokoontua vaatimaan sikatiloille alueidenvälistä kilpailukykyä. Nyt pohjoisen alueen sikatiloilla on paljon paremmat laajentumisedellytykset kun siellä tukitaso suhteessa alueen pötsitiloihin on paljon edullisempi kuin a-b alueilla. Ja sillä tekijällä on melko suuri merkitys alalla jossa on "suuri sisäinen keskittymispaine"...
Eikö se AB-tukialueen alhainen kotieläintukitaso ole itseaiheutettua, mitä ovat äänestäneet kepua ja maksaneet ämteekoon jäsenmaksun?
-
Lapinmiesten kanssa keskustelu on kyllä todella mielenkiintoista. Kun argumentit loppuvat niin juttu kääntyy täysin sivuraiteille. heikki varsinaninen mestarivenkoilija jonka käsitys hinnanamuodostumisesta esimerkiksi vaihtele keskustelukohtaisesti. Petri tässä kettingissä vaihtoi aihetta melko täydellisesti. Noista juicen vedätys- ja känniväitteistähän voisi vaikka loukkaantua. Mun tekstit on pääasiassa vakavissaan kirjoitettu ja lähes poikkeuksetta vakavista aiheista. Useammin olen sanonut että asiavirheet voi korjata ja ainakin kerran tai pari olen jopa muuttanut omaa kantaani vahvempien argumenttien edessä. Joten kommentoikaa ketjun aihetta ja poistakaapa ne aiheeseen liittymättömät kommenttinne pilaamasta hyvää kettinkiä, ja jos aihe vaivaa niin avatkaa sitten vaika oma äänestyskettinkinne.
Kuule, ei noissa sun perusteluissa ole järjen häivää. Petri puhui sut pussiin, sä kärysit. Lähestyt asiaa kommunistisesti tästä hetkestä peilaten mikä mistäkin johtuu ja perustelet siten lisärahan tarvetta. ;D ;D
Mitä jos nostaisitte ensin vieroitettujen porsaiden määrä per emakko tuonne tanskalaisten tasolle ja painaisitte sen porsaskuolleisuuden sinne samoihin lukuihin. Ehkä siitä lähtisi possun hinnasta pois sen verran, että lihasian kasvattajalle jää jotain katetta ja saatte tapettua pienemmät possulat poies.......
Tosiaan porsaaan hinnan ja lihan hinnan välillä on aika kova epäsuhta, näin valitteli naapurin sianlihan tuottaja, eli porsas on liian kallis suhteessa, sian hintaan, porsas 60 € alv. 0 teuraspainoisesta lihasiasta saa 100-105 € alv. 0
-
Pysyväksi luvattu 141-tuki?
BUAHAHAHAHAAAA....niinhän MTK ja iso osa maajunteista kuvitteli, kun ollaan/olette niin narrattavia, mutta jo alunperin oli selvää, että se oli SIIRTYMÄKAUDEN TUKI, ei pidä uskoa kaikkea, mitä Maaseudun Tulevaisuudessa lukee, mutta suomijunttihan tosiaan kuvittettelee, että kaikki mitä on painettu lehteen, on totta.
Ja MTK on yksinkertaisten ja yksitotisten maalaisten miehittämä.
-
Pysyväksi luvattu 141-tuki?
BUAHAHAHAHAAAA....niinhän MTK ja iso osa maajunteista kuvitteli, kun ollaan/olette niin narrattavia, mutta jo alunperin oli selvää, että se oli SIIRTYMÄKAUDEN TUKI, ei pidä uskoa kaikkea, mitä Maaseudun Tulevaisuudessa lukee, mutta suomijunttihan tosiaan kuvittettelee, että kaikki mitä on painettu lehteen, on totta.
Ja MTK on yksinkertaisten ja yksitotisten maalaisten miehittämä.
Myös 142 on siirtymäkauden tuki
-
Pysyväksi luvattu 141-tuki?
BUAHAHAHAHAAAA....niinhän MTK ja iso osa maajunteista kuvitteli, kun ollaan/olette niin narrattavia, mutta jo alunperin oli selvää, että se oli SIIRTYMÄKAUDEN TUKI, ei pidä uskoa kaikkea, mitä Maaseudun Tulevaisuudessa lukee, mutta suomijunttihan tosiaan kuvittettelee, että kaikki mitä on painettu lehteen, on totta.
Ja MTK on yksinkertaisten ja yksitotisten maalaisten miehittämä.
Myös 142 on siirtymäkauden tuki
Ei enää .
-
Lapinmiesten kanssa keskustelu on kyllä todella mielenkiintoista. Kun argumentit loppuvat niin juttu kääntyy täysin sivuraiteille. heikki varsinaninen mestarivenkoilija jonka käsitys hinnanamuodostumisesta esimerkiksi vaihtele keskustelukohtaisesti. Petri tässä kettingissä vaihtoi aihetta melko täydellisesti. Noista juicen vedätys- ja känniväitteistähän voisi vaikka loukkaantua. Mun tekstit on pääasiassa vakavissaan kirjoitettu ja lähes poikkeuksetta vakavista aiheista. Useammin olen sanonut että asiavirheet voi korjata ja ainakin kerran tai pari olen jopa muuttanut omaa kantaani vahvempien argumenttien edessä. Joten kommentoikaa ketjun aihetta ja poistakaapa ne aiheeseen liittymättömät kommenttinne pilaamasta hyvää kettinkiä, ja jos aihe vaivaa niin avatkaa sitten vaika oma äänestyskettinkinne.
Kuule, ei noissa sun perusteluissa ole järjen häivää. Petri puhui sut pussiin, sä kärysit. Lähestyt asiaa kommunistisesti tästä hetkestä peilaten mikä mistäkin johtuu ja perustelet siten lisärahan tarvetta. ;D ;D
Mitä jos nostaisitte ensin vieroitettujen porsaiden määrä per emakko tuonne tanskalaisten tasolle ja painaisitte sen porsaskuolleisuuden sinne samoihin lukuihin. Ehkä siitä lähtisi possun hinnasta pois sen verran, että lihasian kasvattajalle jää jotain katetta ja saatte tapettua pienemmät possulat poies.......
tuos lopus oli asiaakin. Suomen koko emakkomäärästä saadaan 12,5 teurasta/emakko vuodessa!! Ja porsaskustannus todellakin euroja enemmä kuin keskieuroopassa ("kustannusten ja panosten ollessa samat kaikille tuottajille koko talousalueella...") ja vain 10 euroa vähemmän kuin ruotsissa jossa porsaskustannus on ollut aina korkea.
Alku kommunistipeilauksineen ei aivan avautunut. Poronpurijalle ja monelle muulle kommenteistani hermostuneelle olen aina muistuttanut että järjettömyyksistä ei tarvitse hermoilla, niitä voi täsmentää vapaasti faktalla rähjäämisen sijaan.
Mutta miten maidun hinta, tuet, tuotos jne suhteessa tanskaan olikaan...
-
Pysyväksi luvattu 141-tuki?
BUAHAHAHAHAAAA....niinhän MTK ja iso osa maajunteista kuvitteli, kun ollaan/olette niin narrattavia, mutta jo alunperin oli selvää, että se oli SIIRTYMÄKAUDEN TUKI, ei pidä uskoa kaikkea, mitä Maaseudun Tulevaisuudessa lukee, mutta suomijunttihan tosiaan kuvittettelee, että kaikki mitä on painettu lehteen, on totta.
Ja MTK on yksinkertaisten ja yksitotisten maalaisten miehittämä.
Myös 142 on siirtymäkauden tuki
Ei enää .
On edelleenkin liittymisasiakirjoissa "siirtymäkauden tuki"- otsikon alla vaikka "eräät tahot" Suomessa ovat julistaneet sen pysyväksi.
-
Pysyväksi luvattu 141-tuki?
BUAHAHAHAHAAAA....niinhän MTK ja iso osa maajunteista kuvitteli, kun ollaan/olette niin narrattavia, mutta jo alunperin oli selvää, että se oli SIIRTYMÄKAUDEN TUKI, ei pidä uskoa kaikkea, mitä Maaseudun Tulevaisuudessa lukee, mutta suomijunttihan tosiaan kuvittettelee, että kaikki mitä on painettu lehteen, on totta.
Ja MTK on yksinkertaisten ja yksitotisten maalaisten miehittämä.
Myös 142 on siirtymäkauden tuki
Ei enää .
On edelleenkin liittymisasiakirjoissa "siirtymäkauden tuki"- otsikon alla vaikka "eräät tahot" Suomessa ovat julistaneet sen pysyväksi.
Saattaa olla, vaan miten monta asiaa on Suomen ja EU välillä so***** uudelleen toisin? Eli harva asia menee enään liittymis sopimuksen mukaan.
-
Mutta miten maidun hinta, tuet, tuotos jne suhteessa tanskaan olikaan...
Tuolta
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
löytyy aiheesta mielenkiintoista tietoa. Ensin vaikka yleisesti taulukko sivulta 67 vertailussa Suomi – Ruotsi – Tanska kertoo että kokonaistuet euroa per tila ovat noin 28.000 – 18.000 – 16.000 ja vastaavasti euroa per hehtaari 750 – 220 – 290. Ja sitten aina kerrotaan (valheellisesti?) että eteläisimmillä mailla on korkeammat tuet? Sivulta 70 löytyy tietoa maitotiloista ja meillä maitotiloilla tuet kokonaistuotoista noin 30% ja Ruotsissa noin 10-15% ja Tanskassa alle 10% kokonaistuotoista. Taulukko sivu 71 niin meillä tuet 900 euroa per lehmä joka on ylivoimaisesti korkein lukema kaikista. Samoin tuottavuudessa maitoa litraa per työtunti merkittäviä eroja, en ny juuri löytänyt sitä taulukkoa, löytääkö joku?
-
Mutta miten maidun hinta, tuet, tuotos jne suhteessa tanskaan olikaan...
Tuolta
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
löytyy aiheesta mielenkiintoista tietoa. Ensin vaikka yleisesti taulukko sivulta 67 vertailussa Suomi – Ruotsi – Tanska kertoo että kokonaistuet euroa per tila ovat noin 28.000 – 18.000 – 16.000 ja vastaavasti euroa per hehtaari 750 – 220 – 290. Ja sitten aina kerrotaan (valheellisesti?) että eteläisimmillä mailla on korkeammat tuet? Sivulta 70 löytyy tietoa maitotiloista ja meillä maitotiloilla tuet kokonaistuotoista noin 30% ja Ruotsissa noin 10-15% ja Tanskassa alle 10% kokonaistuotoista. Taulukko sivu 71 niin meillä tuet 900 euroa per lehmä joka on ylivoimaisesti korkein lukema kaikista. Samoin tuottavuudessa maitoa litraa per työtunti merkittäviä eroja, en ny juuri löytänyt sitä taulukkoa, löytääkö joku?
No miten se Suomessa toi kokonaistuki nousee 750 euroon hehtaarille maitotiloilla ????
-
"ottakaa markkinoilta"- ohjetta on noudatettu a-b alueilla ja markkinoilta otetun tulon turvin kyetty investoimaan koneisiin ja vapaa-aikaan asianmukaisella tavalla. C-aluella on toimittu ohjessäännön vastaisesti, ei ole otettu markkinoilta ja on jäänyt tuloa saamatta.
Mutta jos on vielä enemmän jäänyt menoa syntymättä, niin eikös silloin ole tullut voittoa enemmän? Olisiko yrittäjyydessä tällä kohden ollut enemmän ketteryyttä, jota on palkittu?
Petri
Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla, mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!
Taustaa ja alueidenvälistä tilarakenteen eroa kun enemmän pohtii, niin c-alueen sikatilat ovat olleet paljon pienempiä ja ovat edelleenkin pienempiä sekä selvästi velkaisempia.
Sikapuolella yksikön suuruudella on ratkaiseva vaikutus kannattavuuteen nautaenemmistöosuuskuntien sikatiloille kehittämän ja laajentamiseen pakottavan pistehintajärjestelmän takia. Pienen ja ison yksikön tuottajahinnoissa on voinut olla kymmenien prosenttien ero, ja lopputuloksessa kaikki logistiset edut ja kiinteiden kustannusten erot huomioiden vielä tuottajahintaeroakin suurempi ero.
Jos ajatellaan laajentamisedellytyksiä etelän ja pohjoisen sikatilalla eu-kaudella, niin tokihan investoinneissa etelää on tuetttu enemmän ja sillä on oma osansa kokoeroissa ja velkaisuuseroissa. Eteläänhän juntattiin alkuvuosina jopa 80% tukia ilman kustannuserittelyä ja sikaloiden vakiovarustukseen eli kuivureihin vieläkin suurempaa tukea, kun samaan aikaan eläintuetkin olivat etelässä suuremmat peltotuesta puhumattakaan.
Samaan aikaan nauta&maitu ajettu etelässä alas joten lannasta on ollut jopa kysyntäää paikoin ja lannanlevitysalahan on paljon edullisempi kuin pellon vuokraus tai osto.
Pohjoisessakin sikatilojen tukien alentuessa etelän mukana, kannattavuutta on varamstikkin haettu laajentamalla kovallakin rahalla ja se näkyy tilojen kassassa. Siellä nautasektori on laajentanut hyvien tukien turvin paikoin paljonkin ja oletettavasti sikatilojenkin laajentamisen edellyttämä pinta-ala on jouduttu hankkimaan rahalla useammin kuin etelässä juuri nautapaine-eron vuoksi. Ja se näkyy tilastossa siten että otantatiloilla pohjoisessa peltoa 15% enemmän, mutta liikevaihtoa kuitenkin etelässä 50% enemmän.
Laajentumisten tiellä oleva maapinta-ala kun on hankittu velalla, niin liikevaihdosta on tuloutettava enemmän palkkaa kuten tilatoista näkyykin. Etelässä rahaa on käytetty enemmän koneisiin ja elpymisajan sijaistamiskustannuksiin.
Kilpailutilanne on kuitenkin edelleen sellaisessa alivoima-ylivoima tilanteessa että etelään tarvitaan voimakasta panostusta ja kompensointoimenpiteitä juuri ab alueen n. 10 milj kiloa enemmän kasvaneen vuosituotantomäärän vuoksi.
-
"ottakaa markkinoilta"- ohjetta on noudatettu a-b alueilla ja markkinoilta otetun tulon turvin kyetty investoimaan koneisiin ja vapaa-aikaan asianmukaisella tavalla. C-aluella on toimittu ohjessäännön vastaisesti, ei ole otettu markkinoilta ja on jäänyt tuloa saamatta.
Mutta jos on vielä enemmän jäänyt menoa syntymättä, niin eikös silloin ole tullut voittoa enemmän? Olisiko yrittäjyydessä tällä kohden ollut enemmän ketteryyttä, jota on palkittu?
Petri
Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla, mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!
Siis että kuinka??
-
"ottakaa markkinoilta"- ohjetta on noudatettu a-b alueilla ja markkinoilta otetun tulon turvin kyetty investoimaan koneisiin ja vapaa-aikaan asianmukaisella tavalla. C-aluella on toimittu ohjessäännön vastaisesti, ei ole otettu markkinoilta ja on jäänyt tuloa saamatta.
Mutta jos on vielä enemmän jäänyt menoa syntymättä, niin eikös silloin ole tullut voittoa enemmän? Olisiko yrittäjyydessä tällä kohden ollut enemmän ketteryyttä, jota on palkittu?
Petri
Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla, mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!
Siis että kuinka??
Joo, ei tossa oikein pysy enää kärryillä ????
-
"ottakaa markkinoilta"- ohjetta on noudatettu a-b alueilla ja markkinoilta otetun tulon turvin kyetty investoimaan koneisiin ja vapaa-aikaan asianmukaisella tavalla. C-aluella on toimittu ohjessäännön vastaisesti, ei ole otettu markkinoilta ja on jäänyt tuloa saamatta.
Mutta jos on vielä enemmän jäänyt menoa syntymättä, niin eikös silloin ole tullut voittoa enemmän? Olisiko yrittäjyydessä tällä kohden ollut enemmän ketteryyttä, jota on palkittu?
Petri
Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla, mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!
Siis että kuinka??
Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla, mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!
Taustaa ja alueidenvälistä tilarakenteen eroa kun enemmän pohtii, niin c-alueen sikatilat ovat olleet paljon pienempiä ja ovat edelleenkin pienempiä sekä selvästi velkaisempia.
Sikapuolella yksikön suuruudella on ratkaiseva vaikutus kannattavuuteen nautaenemmistöosuuskuntien sikatiloille kehittämän ja laajentamiseen pakottavan pistehintajärjestelmän takia. Pienen ja ison yksikön tuottajahinnoissa on voinut olla kymmenien prosenttien ero, ja lopputuloksessa kaikki logistiset edut ja kiinteiden kustannusten erot huomioiden vielä tuottajahintaeroakin suurempi ero.
Jos ajatellaan laajentamisedellytyksiä etelän ja pohjoisen sikatilalla eu-kaudella, niin tokihan investoinneissa etelää on tuetttu enemmän ja sillä on oma osansa kokoeroissa ja velkaisuuseroissa. Eteläänhän juntattiin alkuvuosina jopa 80% tukia ilman kustannuserittelyä ja sikaloiden vakiovarustukseen eli kuivureihin vieläkin suurempaa tukea, kun samaan aikaan eläintuetkin olivat etelässä suuremmat peltotuesta puhumattakaan.
Samaan aikaan nauta&maitu ajettu etelässä alas joten lannasta on ollut jopa kysyntäää paikoin ja lannanlevitysalahan on paljon edullisempi kuin pellon vuokraus tai osto.
Pohjoisessakin sikatilojen tukien alentuessa etelän mukana, kannattavuutta on varamstikkin haettu laajentamalla kovallakin rahalla ja se näkyy tilojen kassassa. Siellä nautasektori on laajentanut hyvien tukien turvin paikoin paljonkin ja oletettavasti sikatilojenkin laajentamisen edellyttämä pinta-ala on jouduttu hankkimaan rahalla useammin kuin etelässä juuri nautapaine-eron vuoksi. Ja se näkyy tilastossa siten että otantatiloilla pohjoisessa peltoa 15% enemmän, mutta liikevaihtoa kuitenkin etelässä 50% enemmän.
Laajentumisten tiellä oleva maapinta-ala kun on hankittu velalla, niin liikevaihdosta on tuloutettava enemmän palkkaa kuten tilatoista näkyykin. Etelässä rahaa on käytetty enemmän koneisiin ja elpymisajan sijaistamiskustannuksiin.
-
"ottakaa markkinoilta"- ohjetta on noudatettu a-b alueilla ja markkinoilta otetun tulon turvin kyetty investoimaan koneisiin ja vapaa-aikaan asianmukaisella tavalla. C-aluella on toimittu ohjessäännön vastaisesti, ei ole otettu markkinoilta ja on jäänyt tuloa saamatta.
Mutta jos on vielä enemmän jäänyt menoa syntymättä, niin eikös silloin ole tullut voittoa enemmän? Olisiko yrittäjyydessä tällä kohden ollut enemmän ketteryyttä, jota on palkittu?
Petri
Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla, mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!
Siis että kuinka??
Muut menokohdat ovat likimain puolet suurempia etelän tiloilla, mutta sitten kone- ja renkikustannus yhteensä yli kolminkertainen. Eroa yli 30ke tai 600 e/ha tai 25c/kg painotetussakin keskiarvossa. Palkkavaatimus on kuitenkin pohjoisessa suurempi!
Minä en edelleenkään ymmärrä mitä tuolla (tummennetulla lainauksella) tarkoitat......Ehkä voi olla parempikin.....
-
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Kotieläintuotto 136 500 208 300
Kasvinvilj.tuotto 3 080 2 630
Puutarhatuotto 0 0
Muu myyntituotto 4 270 6 190
Tuet 60 800 62 600
Liikevaihto 204 700 279 700
Varaston muutos 12 700 33 600
Sisäiset siirrot 20 250
Investointiavustus 160 1 100
Muu tuotto 570 620
Kokonaistuotot 218 100 315 300
Tarvikekulut -66 900 -118 800
Elainten ostot -18 300 -26 800
Ulkopuoliset palvelut -8 900 -9 300
Henkilöstökulut -160 -15 100
Konevuokrat -50 -330
Muut muuttuvat -5 060 -11 900
Palkkavaatimus -44 800 -34 500
Vuokrat -4 010 -5 290
Vakuutukset -7 800 -8 140
Kunnossapito -11 000 -13 700
Muut kiinteät -5 740 -5 510
Käyttökate 45 500 65 900
Rakennuspoistot -17 900 -22 100
Konepoistot -13 100 -28 600
Muut poistot -1 280 -1 370
Liiketulos 13 200 13 800
Nettorahoituskulut -6 320 -3 680
Nettotulos 6 880 10 200
Korkovaatimus -17 800 -26 500
Yrittäjänvoitto -10 900 -16 300
puoli=50%
-
koko stadi pitäs siirtää eteläafrikkaan ois halavempi suomelle
Kukas sit kustantais SuoKustan sekulisakin pankollamakoilun... tai hällä ja väliä.
No ahtaajat varmaan ;D