Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Pantti - 06.02.10 - klo:13:13
-
Miten teillä tyhjennetään lehmien ruokintapöytä rehun tähteistä? Onko siihen vanhanaikainen lapiointi/talikointisysteemi vai joku kone esim. pienkuormaaja?
Meillä on aina lapioitu jämät pöydän toiselle puolelle nuoren karjan evääksi. Se on ollut hyvää hyötyliikuntaa vatsa- ja selkälihaksille tähän asti. Nyt kun on joutunut yksin tekemään pitkiä työrupeamia, niin tulipas mieleen että työtä voisi vähän keventää. Ostimme pienkuormaajan. On se ollut opettelua, huh huh. Oppiiko sitä ikinä käyttämään?
Jos teillä on pienkuormaaja, käytättekö kauhaa vai haravapihtejä? Ja miten? Jos kauhaa, onko se kuinka leveä? Miten teillä työnnetään rehu lähemmäs? Meillä talikolla ennen, mutta nyt pitäisi opetella uusi käytäntö uudella vempeleellä.
Kertokaa minkälaisia systeemejä teillä on! Ja miten kannattaa pienkuormaajaa käyttää? Takaperin, etuperin, poikittain???
-
Ape työnnetään lähemmäksi avantin kauhan sivulla ja pöydän tyhjäyksen hoitavat lehmät, eli rehu menee sisään etupäästä ja tulee pihalle takapäästä koostumuksen hiukan muututtua. ;D Joskus harvoin, kun kouru pitää putsata, tehdään se työntämällä rehun tähteet harjalla päästä päähän.
-
Meillä valettiin uus lattia ruokintapöyvväle viimekesänä. Uus 13cm kakku entisen pääle.. ;D Ketä kiinostaa se entinen ruveta särkeenn? Ruokintakaukalot jäi paikalleen, joten siinä reunasa on ko. pykälä, joka on 45asteen kulumassa.. Siis ruokinta kouru on l______/ muotonen.. Ja tuosta huolimatta se pukataan tyhyjäksi katilla.. Nuorkarijan puolela on juomakupit, mutta katin pihtiin on lisätty yhen piikin verran levikettä molemmile puolile.. Tämän levikkeen kohalta pihin taustalevy on vain 15cm korkea, joten se menee juomakupin ali.
Rehua laitetaan sevverta reilusti, että jämillä ruokitaan hiehot lähes kokonaan.. 8)
Tuo pöytämalli on osottautunu hyväksi. Eivät saa kourua pukittua täysin tyhjäksi, vaikka joku ilta ei käviskään työntämäsä rehuja likemmäs.
Tämmösen tekisin, jos uutta oisin tekemässä :D
-
Itsellä avantin rehupihdin piikkeihin työnnettävä lana, jossa kuminen "terä" leveyttä n 30 cm enemmän puolellaan kuin rehupiikissä. Lana on sen verran kevyt että sen jaksaa hyvin pujottaa paikalleen käsin jonka jälkeen se lukitaan pihdillä. pöytä on meilä pinnoitettu joten se on luontojaan liukas, jolloin kumilastalla tulee kerralla puhdasta. Lehmien jämät tönästään nuorisolle pöydän toiselle puolelle. pöydän pudistuksen jälkeen pihti auki ja täristää lanan sopivaan paikkaan ja eiku lehmille evästä eteen.. Yleensä koko operaatio ohi n 10 minuutissa (30 lehmää+nuorkarja) ja harjaan/talikkoon ei tarvii koskea. :) Kerran pari viikossa tulee käytyä pöydät harjan kanssa läpi, jolloin tulee poistettua muutamista kuolleista kulmista mahdollisesti pilaantuvat rehunjämät.
-
Meillä on linkkuohjattava Schäffer ja ruokintapöydän putsaukseen ja rehunjämien siirtoon käytetään lanaa, jossa kuminen lasta. Sillä saa tosi kätevästi isotkin rehumäärät pukattua lehmien ruokintapöydältä vanhaan navettaan umpieläimille ja nuorisolle. Hamsteri sai jäädä eläkkeelle. Toisaalta kyllä kuntokin on rapistunut kun lanakulttuuri saapui navettaan. Mutta homma toimii ja ei kauaa "nokka tohise". 8)
-
Rehuhamsteri on oiva selänsäästäjä tuohon hommaan. Tietysti myös jaettavan rehun määrää kannattaa optimoida, niin että kovin mahdottomia määriä ei tarvitse lempata pois.
-
Oikeastaan suurin ongelma on miten tuot sen rehun sinne pöydälle. Mun mielestä optimi pöytä on noin reilun metrin leveä minkä jälkeen on noin metrin korkea seinä. Tällöin lehmät ei pääse työntää rehua ulottumattomiin. Tämän pöydän takana on käytävä missä pienkuormaaja pääsee kulkemaan. Rehun putsaus tapahtuu varustelevyyn kiinnitettävällä poikittais tangolla joka menee tämän seinän yli ja siinä on pystyssä toinen tanko mikä ylettyy pöydälle. Tämän tangon päässä on poikittain rauta millä pöydällä oleva jäte saadaan työnnettyä pöydän päähän.
Pienkuormaajaa käytettäessä pitäisi muistaa, että se on harvoin niin puhdas että sillä saisi ajettua lehmien syöntialalla.
Itse olen todennut, että kätevintä olisi kantaa paalit pöydälle hydraulisten rukkipiikkien kanssa jolloin tiputtelis kuorittuja paaleja vieri viereen pöydälle mistä lehmät sais syödä sitten rauhassa. ja kun esim 10 paalia olisi syöty niin työntäis jämät pois ja laittais uudet.
-
Pienkuormaajalla, linkkukoneella. Paalipiikkiin olen tehnyt levyn, jossa kumilasta. Koneella ei juurikaan likaisella puolella ajella, raatoja joutuu joskus hinaamaan. Paalipiikeillä nostellaan kuivikepaalit vasikoille ruokintapöydältä, siirrellään heinäpaalit käyttöpaikalle, siirrellään rehusäkkilavat suursäkit kivennäiset ym. käyttöpaikalle. Ja sitten ajetaan sitä joidenkin niin arvostelemaa apetennistä jopa kerran päivässä juurikin tuolla samalla levyllä jolla pöytä putsataan! (on muuten monesti nopeampi toimenpide kuin jakaa useasti päivässä uutta apetta eteen)
Pienkuormaimeen tulee kiitettävästi tunteja, se sopii niin moneen hommaan nurkissa, marraskuussa vaihtui kone uuteen ja nyt on 70 tuntia mittarissa. Tosin eilen ostin itselle uuden "etukuormaajan" eli fiskarssin heinätalikon, kun vanha oli navetan nurkassa varrestaan lahonnut käytön puutteeseen ;D ;D
-
Lely juno työntää..... ja ennenkun joku viisastelee niin jos teet päivän rehuntyöntelyt hygieenisemminn esim 400 naudan pihatossa alle kahteen euroon päivä vaikka viis kertaa niin tervetuloa. Toimii hyvin ja aktivoitsee eläimet syömään enemmän, tuon kokoluokan navetassa jos päiväkasvu nousee 10 g tuon koneen ansiosta niin 3 vuodessa kone maksanut itsensä.
Rehun työntelyn voi ohjelmoida koneeseen vaikka miten monta kertaa vuorokaudessa, siivoaa ja putsaa samalla koko pöydän, myös keskeltä..... ihan kuin harjakoneen jäljiltä ruokintapöydät....
Ja kylläpä näin talvella avantin / schäfferin pyörät on puhtaat mutta entäpä kurainen kesäkeli, tai kun on luotu paskaa tms.....
Käsin työntely ihan ok mutta entäpä jos haluat jakaa joskus talvella vaikka parinkin päivän rehut pöydälle, jää siitä työnneltävää paljon. työntövoimaa 700 kg koneesta kun löytyy...... ja kaikki säädöt ja asetukset erittäin helpot ja säädettävissä........
jos jotakuta kiinnostaa kone niin viestiä vaan ja katsomaan.....
-
Meil on niin kapia pöytä ettei Juno mahdu, joten työnnellään ajettavalla ruohonleikkurilla johon on vaihdettu leikkuupään tilalle puskulevy. 70m pitkä pöytä parissa minuutissa siivottu tai työnnetty rehut lähemmäs.
-
Kaikkee ne keksii.
http://www.youtube.com/watch?v=XTWuFPk3BJA
Jos ajattelisi pienkuormaajaa pelkästään tuohon tarkoitukseen, niin kyllä Juno veisi voiton. Etenkin, mikäli tuossa juutuupi linkissä mainittu hinta pitää kutinsa.
-
ape pöydälle suoraan vaunusta (se ainoa oikea tapa..), lähemmäs siirto pienkuormaajalla.
tyhjänä pöytä käy pakkaskeleillä kolmen päivän välein, emot putsaa tehokkaasti. ;)
-
Matolla pöydälle... Pois? ...elukoiden läpi tietenkin.
-
Oonko mä oikeasti ainoa jolla on este, että rehu ei pääse karkaamaan lehmien ulottumattomiin. Ja eikö rehua pitäisi aina olla pöydällä jolloin sitä on myös kun jaetaan seuraava satsi. Tällöin se "ape" on saatava sieltä joskus pois. Niin ja vielä niin kun laittaa rehua paalina niin voi surutta laittaa talvella 3 päivän annos lypsäville ja sitten siivoaa jämät pois. Muut hilppeet menee sitten kioskista ja robosta.
-
Ketjupöudässä on este keskellä pöytää. Kellolla appeenjako 8 kertaa päivässä. Lehmät tyhjentää suunnilleen kerranpäivässä. Tarvittaessa tyhjenee lantakouruun kun avaa pöydän pohjaluukun ja laittaa pöydän käymään. Viimeksi pöytä tyhjennetty luukun kautta joskus elokuussa.
Kurottajalla ainekset apesekoittimeen ja senjälkeen ei tarvitse koskea käsin eikä koneella.
-
ape pöydälle suoraan vaunusta (se ainoa oikea tapa..), lähemmäs siirto pienkuormaajalla.
tyhjänä pöytä käy pakkaskeleillä kolmen päivän välein, emot putsaa tehokkaasti. ;)
[/quote
"Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu. Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria. Jos huonoa rehua jää lehmien maisteltavaksi, kannattaa pohtia, milläisilla eväillä äpyleitä yrittää lypsättää. Tekisikö naapuri paremmat rehut?
-
Oikeastaan suurin ongelma on miten tuot sen rehun sinne pöydälle. Mun mielestä optimi pöytä on noin reilun metrin leveä minkä jälkeen on noin metrin korkea seinä. Tällöin lehmät ei pääse työntää rehua ulottumattomiin. Tämän pöydän takana on käytävä missä pienkuormaaja pääsee kulkemaan. Rehun putsaus tapahtuu varustelevyyn kiinnitettävällä poikittais tangolla joka menee tämän seinän yli ja siinä on pystyssä toinen tanko mikä ylettyy pöydälle. Tämän tangon päässä on poikittain rauta millä pöydällä oleva jäte saadaan työnnettyä pöydän päähän.
Pienkuormaajaa käytettäessä pitäisi muistaa, että se on harvoin niin puhdas että sillä saisi ajettua lehmien syöntialalla.
Itse olen todennut, että kätevintä olisi kantaa paalit pöydälle hydraulisten rukkipiikkien kanssa jolloin tiputtelis kuorittuja paaleja vieri viereen pöydälle mistä lehmät sais syödä sitten rauhassa. ja kun esim 10 paalia olisi syöty niin työntäis jämät pois ja laittais uudet.
Tuo kuulostaa kaikkein järkevimmältä, ei tarvita mattoruokkijoita ja muita härpäkkeitä. Kauanko siinä menee jos avantilla pukkaa rehut 60 lehmälle? Isommissa yksiköissä asia erikseen, paljonko nuo mattoruokkijat muuten maksaa? Mielenkiinnosta joskus tulee käytyä maitopihatoiden avajaisissakin ja poikkeuksettahan nuo kaikista löytyy.
-
Itsellä avantin rehupihdin piikkeihin työnnettävä lana, jossa kuminen "terä" leveyttä n 30 cm enemmän puolellaan kuin rehupiikissä. Lana on sen verran kevyt että sen jaksaa hyvin pujottaa paikalleen käsin jonka jälkeen se lukitaan pihdillä. pöytä on meilä pinnoitettu joten se on luontojaan liukas, jolloin kumilastalla tulee kerralla puhdasta. Lehmien jämät tönästään nuorisolle pöydän toiselle puolelle. pöydän pudistuksen jälkeen pihti auki ja täristää lanan sopivaan paikkaan ja eiku lehmille evästä eteen.. Yleensä koko operaatio ohi n 10 minuutissa (30 lehmää+nuorkarja) ja harjaan/talikkoon ei tarvii koskea. :) Kerran pari viikossa tulee käytyä pöydät harjan kanssa läpi, jolloin tulee poistettua muutamista kuolleista kulmista mahdollisesti pilaantuvat rehunjämät.
Mistä keksit sellaisen lanan ja mistä sen hankit? Tuleeko se kiinni vain siihen rehupihtiin? Tarvitsetko ollenkaan kauhaa? Olen yrittänyt kauhalla opetella pienkuormaajan käyttöä, mutta tarvitsee varmaan laittaa se rehupihti paikoilleen. Ajateltiin että sellainen aura olis hyvä. mutta olisko kuitenkaan?
Pöydän leveys 3 m pituus 40 m ja lehmiä 60. Lapiointia tehty 10 v.
-
"Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu. Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria.
Eipä ne ruokkijatkaan ilmaisia ole ja mihin kukin haluaa rahansa laittaa. Jos nyt tekisin uuden navetan, niin ilman muuta leveä pöytä keskelle ja ja rehun jako apevaunulla suoraan kouruun. Sehän on selvä, että tuo ruokintatapa työllistää enemmän kuin muut systeemit, mutta onpa se sitten pomminvarmakin. 10 vuoden aikana ei ole kertaakaan jäänyt rehut jakamatta ja mahdollisuus kaikenlaisten rehujen käyttöön kallistaa valinnan nykyiseen systeemiin. Armeija-aikaisen yliluutnanttin sanoja lainatakseni: Keep it simple stupid.
-
Itsellä avantin rehupihdin piikkeihin työnnettävä lana, jossa kuminen "terä" leveyttä n 30 cm enemmän puolellaan kuin rehupiikissä. Lana on sen verran kevyt että sen jaksaa hyvin pujottaa paikalleen käsin jonka jälkeen se lukitaan pihdillä. pöytä on meilä pinnoitettu joten se on luontojaan liukas, jolloin kumilastalla tulee kerralla puhdasta. Lehmien jämät tönästään nuorisolle pöydän toiselle puolelle. pöydän pudistuksen jälkeen pihti auki ja täristää lanan sopivaan paikkaan ja eiku lehmille evästä eteen.. Yleensä koko operaatio ohi n 10 minuutissa (30 lehmää+nuorkarja) ja harjaan/talikkoon ei tarvii koskea. :) Kerran pari viikossa tulee käytyä pöydät harjan kanssa läpi, jolloin tulee poistettua muutamista kuolleista kulmista mahdollisesti pilaantuvat rehunjämät.
Mistä keksit sellaisen lanan ja mistä sen hankit? Tuleeko se kiinni vain siihen rehupihtiin? Tarvitsetko ollenkaan kauhaa? Olen yrittänyt kauhalla opetella pienkuormaajan käyttöä, mutta tarvitsee varmaan laittaa se rehupihti paikoilleen. Ajateltiin että sellainen aura olis hyvä. mutta olisko kuitenkaan?
Pöydän leveys 3 m pituus 40 m ja lehmiä 60. Lapiointia tehty 10 v.
avantilla tais aikanaan olla semmonen ihan myynnissä (en tiedä nykyisin), mutta tuo meidän malli on ihan omaa suunnittelua/toteutusta. lana tulee kiinni rehupihdin ulommaisiin piikeihin, siten että lanassa on sovitteena rhs-putkien pätkät, jotka sopivat väljästi piikkien päälle. Itse lanalla on painoa alle 20kg, joten sen jaksaa hyvin nostaa käsin paikalleen. lana lukittuu paikalleen pihti sulkemalla. Itse lana on n 20 cm korkea ja kumilastana toimii hienosti vaikka vanhan parsimaton kumi, joka pultataan tukevasti lanan runkoon kiinni. Lanan voi muotoilla siten, että pihdin reunojen yli ulottuvat siivekkeet taitetaan hieman eteenpäin, jolloin pöytää putsatessa tavara pysyy paremmin mukana.
Oma pöytä on myös n 3m joten varmasti vastaava kampe toimii muuallakin. Mielestäni em. viritelmä on pätevämpi ku kauha esim näkyvyys parempi ja levyn ollessa leveämpi kuin itse pihti, ei tarvitse ajaa niin lähellä juomakuppeja ja eläimiä. Jos hitsivehkeet pysyy käsissä niin tuhon viritykseen on vaikea saada menemään 20 egee enempää. 8)
-
"Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu. Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria. Jos huonoa rehua jää lehmien maisteltavaksi, kannattaa pohtia, milläisilla eväillä äpyleitä yrittää lypsättää. Tekisikö naapuri paremmat rehut?
Millai se rehukirkko siellä päädyssä on halvempi kuin ne neliöt siinä ruokintapöydässä? Ja kauanko jaksat valehdella tuosta itellesi? Perustelut kapeaan käytävään on jossain muualla kuin rakennusneliöissä.
-
"Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu. Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria. Jos huonoa rehua jää lehmien maisteltavaksi, kannattaa pohtia, milläisilla eväillä äpyleitä yrittää lypsättää. Tekisikö naapuri paremmat rehut?
Millai se rehukirkko siellä päädyssä on halvempi kuin ne neliöt siinä ruokintapöydässä? Ja kauanko jaksat valehdella tuosta itellesi? Perustelut kapeaan käytävään on jossain muualla kuin rakennusneliöissä.
Onneksi tuli tehtyä pihatto takavuosina leveällä ruokintapöydällä. 3+1 rivisestä tuli nätisti viisirivinen. Seinän vieressä oleva makuuparsirivi muuttui ruokintapöydäksi, jota täytetään mattoruokkijalla. Vanhan muuttaminen on täynnä kompromissejä, mutta tämä ainakin toimii. Muuten, onko dieselmoottorin pakokaasut turvallisia niin ihmisten kuin lehmienkin hegitettäväksi?
-
avantilla tais aikanaan olla semmonen ihan myynnissä (en tiedä nykyisin), mutta tuo meidän malli on ihan omaa suunnittelua/toteutusta. lana tulee kiinni rehupihdin ulommaisiin piikeihin, siten että lanassa on sovitteena rhs-putkien pätkät, jotka sopivat väljästi piikkien päälle. Itse lanalla on painoa alle 20kg, joten sen jaksaa hyvin nostaa käsin paikalleen. lana lukittuu paikalleen pihti sulkemalla. Itse lana on n 20 cm korkea ja kumilastana toimii hienosti vaikka vanhan parsimaton kumi, joka pultataan tukevasti lanan runkoon kiinni. Lanan voi muotoilla siten, että pihdin reunojen yli ulottuvat siivekkeet taitetaan hieman eteenpäin, jolloin pöytää putsatessa tavara pysyy paremmin mukana.
Oma pöytä on myös n 3m joten varmasti vastaava kampe toimii muuallakin. Mielestäni em. viritelmä on pätevämpi ku kauha esim näkyvyys parempi ja levyn ollessa leveämpi kuin itse pihti, ei tarvitse ajaa niin lähellä juomakuppeja ja eläimiä. Jos hitsivehkeet pysyy käsissä niin tuhon viritykseen on vaikea saada menemään 20 egee enempää. 8)
Mulle ei kukaan -97 vuonna tuollaista lanaa esitelly ja en ollu nähäny. Niin tein 2*5 lankusta piikkien alle esteen jolla lykin tarkkussilputtua rehun jätöksiä . Se lankku löytyy vieläkin ;D mutta on jäänyt toimettomaksi sillä halkaistu pyöröpaali ajaa nyt "putsarin" tointa. Ja sen voi jakaa sitten perutellessa takaisin ;)
-
"Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu. Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria.
Eipä ne ruokkijatkaan ilmaisia ole ja mihin kukin haluaa rahansa laittaa. Jos nyt tekisin uuden navetan, niin ilman muuta leveä pöytä keskelle ja ja rehun jako apevaunulla suoraan kouruun. Sehän on selvä, että tuo ruokintatapa työllistää enemmän kuin muut systeemit, mutta onpa se sitten pomminvarmakin. 10 vuoden aikana ei ole kertaakaan jäänyt rehut jakamatta ja mahdollisuus kaikenlaisten rehujen käyttöön kallistaa valinnan nykyiseen systeemiin. Armeija-aikaisen yliluutnanttin sanoja lainatakseni: Keep it simple stupid.
Jaetaanko tämmösella systeemillä rehu kerran päivässä? Kuin leveä pöydän pitäisi olla jotta mahtuu toimimaan?
-
"Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu. Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria.
Eipä ne ruokkijatkaan ilmaisia ole ja mihin kukin haluaa rahansa laittaa. Jos nyt tekisin uuden navetan, niin ilman muuta leveä pöytä keskelle ja ja rehun jako apevaunulla suoraan kouruun. Sehän on selvä, että tuo ruokintatapa työllistää enemmän kuin muut systeemit, mutta onpa se sitten pomminvarmakin. 10 vuoden aikana ei ole kertaakaan jäänyt rehut jakamatta ja mahdollisuus kaikenlaisten rehujen käyttöön kallistaa valinnan nykyiseen systeemiin. Armeija-aikaisen yliluutnanttin sanoja lainatakseni: Keep it simple stupid.
eihän meillä ole kuin 140 emoa tällä hetkellä, vasikat ja hiehot päälle.. tämmöstä rääpöstelyähän tämä on ::)
kun on riittävän leveä ruokintapöytä ja riittävän isot ovi aukot niin helppoahan tuo aperuokinta on,
vaunusta suoraan pöydälle..
-
Muuten, onko dieselmoottorin pakokaasut turvallisia niin ihmisten kuin lehmienkin hegitettäväksi?
Ruokintapöydän päällä on poistohormit. Pakokaasut menee ulos. Eikai navetoita astmaattisiks jo valmiiks tehdä, vai? ;D ;D
-
Ruotsalaisen tutkimuksen (Husdjur 12/2009) mukaan ajettava pöytä tulee 5% edullisemmaksi kuin koneellistettu kapea pöytä.
Tutkimus pitäisi olla luettavissa slu:n sivuilla, mutta en ole sitä löytänyt. Ehkä se on tulossa vasta.
-
"Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu. Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria.
Eipä ne ruokkijatkaan ilmaisia ole ja mihin kukin haluaa rahansa laittaa. Jos nyt tekisin uuden navetan, niin ilman muuta leveä pöytä keskelle ja ja rehun jako apevaunulla suoraan kouruun. Sehän on selvä, että tuo ruokintatapa työllistää enemmän kuin muut systeemit, mutta onpa se sitten pomminvarmakin. 10 vuoden aikana ei ole kertaakaan jäänyt rehut jakamatta ja mahdollisuus kaikenlaisten rehujen käyttöön kallistaa valinnan nykyiseen systeemiin. Armeija-aikaisen yliluutnanttin sanoja lainatakseni: Keep it simple stupid.
Jaetaanko tämmösella systeemillä rehu kerran päivässä? Kuin leveä pöydän pitäisi olla jotta mahtuu toimimaan?
Nykyisessä systeemissä jaetaan kerran päivässä ja pöytä on vajaa 3 metriä leveä. Leveämpihän se saisi olla, mutta tuollakin pärjää, kun leveämpää ei silloin saanut tehtyä.
-
henriksson!
Ajattelin tuota pakokaasujuttua äsken iltatarkastusta tehdessäni. Vaikka vasta harjoittelen ja aikaa meni työssä, niin en huomannut minkäänlaista katkua navetassa.
Ja hei te jotka itse teitte lanan rehupihtien väliin tai alle niin olisiko mahdollista nähdä missään sellaista kuvaa, jossa olisi työnne tulos. Tai sitten oikein yksityiskohtainen selostus mittoineen ym.
-
henriksson!
Ajattelin tuota pakokaasujuttua äsken iltatarkastusta tehdessäni. Vaikka vasta harjoittelen ja aikaa meni työssä, niin en huomannut minkäänlaista katkua navetassa.
Ja hei te jotka itse teitte lanan rehupihtien väliin tai alle niin olisiko mahdollista nähdä missään sellaista kuvaa, jossa olisi työnne tulos. Tai sitten oikein yksityiskohtainen selostus mittoineen ym.
Miksi pitäs olla erillinen lana? Yhtenäinen lattarauta rehupihin "kantapäähän" on aina paikollaan, ja kun levennät vähän pihtiä, niin työteho riittää.
Kuten tuolla aikasemmin mainihin, minulla on nuo yhen piikin verran levennykset pihin molemmilla puolilla, ja piikkien kannat yhistetty lattarauvvalla.
Tuon latan alapinta on noin vajaan sentin piikkien alapinnan alapuolella. Ei jää tuppoakaan rehua pöyvväle, eikä tartte pujottaa erillistä lanaa paikolleen.
-
Ja hei te jotka itse teitte lanan rehupihtien väliin tai alle niin olisiko mahdollista nähdä missään sellaista kuvaa, jossa olisi työnne tulos. Tai sitten oikein yksityiskohtainen selostus mittoineen ym.
Tuos on avantin linkki. Oikein hyvin siitäkään ei vielä toteutus näy mutta...
http://www.avanttecno.com/www/index.php?PAGE=58&LANG=1&series=1&pid=35
Agromatiticin sivuiltakin löytyy ...
http://www.agromatic.fi/files/agromatic/lisavarusteet/lisavarusteet.pdf
-
Oikeastaan suurin ongelma on miten tuot sen rehun sinne pöydälle. Mun mielestä optimi pöytä on noin reilun metrin leveä minkä jälkeen on noin metrin korkea seinä. Tällöin lehmät ei pääse työntää rehua ulottumattomiin. Tämän pöydän takana on käytävä missä pienkuormaaja pääsee kulkemaan. Rehun putsaus tapahtuu varustelevyyn kiinnitettävällä poikittais tangolla joka menee tämän seinän yli ja siinä on pystyssä toinen tanko mikä ylettyy pöydälle. Tämän tangon päässä on poikittain rauta millä pöydällä oleva jäte saadaan työnnettyä pöydän päähän.
Pienkuormaajaa käytettäessä pitäisi muistaa, että se on harvoin niin puhdas että sillä saisi ajettua lehmien syöntialalla.
Itse olen todennut, että kätevintä olisi kantaa paalit pöydälle hydraulisten rukkipiikkien kanssa jolloin tiputtelis kuorittuja paaleja vieri viereen pöydälle mistä lehmät sais syödä sitten rauhassa. ja kun esim 10 paalia olisi syöty niin työntäis jämät pois ja laittais uudet.
Tuo kuulostaa kaikkein järkevimmältä, ei tarvita mattoruokkijoita ja muita härpäkkeitä. Kauanko siinä menee jos avantilla pukkaa rehut 60 lehmälle? Isommissa yksiköissä asia erikseen, paljonko nuo mattoruokkijat muuten maksaa? Mielenkiinnosta joskus tulee käytyä maitopihatoiden avajaisissakin ja poikkeuksettahan nuo kaikista löytyy.
No jos laskee 2 minuttia per 150 paali ja sais 8 paalia mahtumaan pöydälle niin 16 minuutissa olisi 2 päivän rehut levitettynä eikä tartte koskea ennen kun kahden päivän päästä. Kannattaa muuten ottaa huomioon että jotta mahtuu avantilla laittaa poikittain paalin niin vaatii 3 metrin käytävän tai joku patentti, että piikit kääntyy. Itte hiukan kikkailen paaleilla jolloin selviän noin 2 metrin pöydällä. Kioskejahan toi 60 lehmää vaatii äkkiä 5. Siilorehulla taitaa mennä aikaa yhtäpaljon mutta tuskin enempää.
-
"Se ainoa oikea tapa?". Tämän lauseen takaa olisi hyvä kuulla, minkä kokoinen karja saa rehunsa kyseisellä tavalla. Apevaunu navetan sisällä on varmasti hyvä keino 500 + navetassa, mutta pienissä navetoissa (Joita Suomen navetat lähes kaikki ovat) viisimetriset, läpiajettavat pöydät ovat kallis ratkaisu. Mattoruokkuokkija tai ketjupöytä eivät tarvitse sähfereitä, avantteja tai muita vitkuttimia, ei edes hamsteria. Jos huonoa rehua jää lehmien maisteltavaksi, kannattaa pohtia, milläisilla eväillä äpyleitä yrittää lypsättää. Tekisikö naapuri paremmat rehut?
Millai se rehukirkko siellä päädyssä on halvempi kuin ne neliöt siinä ruokintapöydässä? Ja kauanko jaksat valehdella tuosta itellesi? Perustelut kapeaan käytävään on jossain muualla kuin rakennusneliöissä.
Se rehukirkko ei maksa mitään koska niitä rehunjakokoneita voi säilyttää siellä mutta ei ruokintapöydällä. :) Lisäksi se tuo työmukavuutta kun saa toimia sisällä. Ainut vaan on että raktori/apesekotin/etukuormaajaraktori linjaan se ei sovi koska välineet on liian kömpelöt mutta kiinteään serkoittimeen ja levitykseen pienkuormaajalla joko isolla kauhalla tai kärryllä se sopii. Tai jollain kuljetinsysteemillä se toimii
Niin ja sillä rehun laadulla ei ole mitään merkitystä sen kanssa että joutuuko sitä ottaa pois vaan sillä että lehmillä pitää aina olla rehua saatavilla ja tämän takia rehua jaetaan lisää ennen kuin se on loppu. Muuten sitä väliä joutuu kyttää ja käy niin että 3 tuntiin ei ole rehua saatavilla.
-
Suoraan syöttö paalista tuskin onnistuu jos lietelanta. Nom toki syöttä onnistuu mut ongelmia tiedossa. Aperuokinnan voittanutta ei ole.
-
Ja hei te jotka itse teitte lanan rehupihtien väliin tai alle niin olisiko mahdollista nähdä missään sellaista kuvaa, jossa olisi työnne tulos. Tai sitten oikein yksityiskohtainen selostus mittoineen ym.
Vanhassa navetassa oli pöydänsiivoukseen avantin pihdeissä kakskasi lankunpätkä. Pysyi hyvin pihtien puristuksessa. Olikohan joku puoltoistmetrinen....?
-
meillä 40 lehmän parsinavetta mis perseet vastakkain... 2 ruokintapöytää, toisessa pöydäs on vastakkaisel puolel hiehot. pöydät ei oo kovin leveet, mutta pystyy kuitenkin avantil ajaa. rehu jaetaan avantilla näin talvel joka toinen päivä rehupihdeil, aamuin ja illoin siirrellää lähemmäs elukoita, samalla tekee tilaa kottikärryille ku väkirehun jako vielä sillä tapaa. helkkarin näppärästi ja nopiasti käy kyllä kaikki toimenpiteet avantilla, putsaukseen käytetään tota avantin pöydän putsauslevyä.. työntelee pöytää pitkin kasaan niin pitkää ku avant jaksaa työntää, sitte paris sekuntis ottaa putsauslevyn irti ja rehupihdil kuljettaa/siirtää hiehojen eteen jämät. sit taas levy kii ja työntää jnejne..
ainut mikä kantsuu miettiä nii on toi ruokintapöydän ja parren välisen korokkeen korkeus.. kun sillä putsauslevyllä kun työntää säilörehua ja on matala koroke niin rehua vyöryy vähän lehmien jalkoihin... tossa avantin sivuilla olevas kuvassakin näkyy että on asennettu kakkosnelonen tai kakkosvitonen vielä lisäkorokkeeks. ittekkin just parhaillaan asennan kakkosvitosia jottei parsien putsaus ole niin iso homma.. että semmosta.
-
Niin ja sillä rehun laadulla ei ole mitään merkitystä sen kanssa että joutuuko sitä ottaa pois vaan sillä että lehmillä pitää aina olla rehua saatavilla ja tämän takia rehua jaetaan lisää ennen kuin se on loppu. Muuten sitä väliä joutuu kyttää ja käy niin että 3 tuntiin ei ole rehua saatavilla.
Mä olen ainakin huomannut sellaisen seikan, että mikäli apetta alkaa jäämään, niin silloin syöminenkin vähentyy. Ja se taas näkyy tankissa. Jos pöytä menee päivittäin suurinpiirtein tyhjäksi, niin rehun kulutus pysyy aika vakiona samoin kuin maitomääräkin.
-
Hmm... onko visiirikaukalosysteemit kuopattu raatilaisten mielestä? Itte en oo koskaan niille oikein lämmenny. Onhan ne neliötehokkaita, mut sitte ite systeemiin kyllä palaa rahaa... eli tuleneeko sillä sen halvemmaksi navetta. Ja jos jonkin kampe perstaa, niin ruokintapöydälle kuskaa rehua vaikka kottikärryillä, mut vieppä kottikärryillä visiirikouruun... Sama ropleemi oli mielessä myös roboroundissa...
Itellä on nelimetrinen ruokintapöytä nykysessä navetassa. Koomista toki että se on paappani tekemä, 70-luvulla. Pinnotettu toki pariin otteeseen sen jälkeen. Noudatan samansorttista tapaa, kuin maalaispoika, eli kerran päivässä pöytä liki tyhjäksi niin säilyy kontrolli siinä ruokinnassa.
-
" onko visiirikaukalosysteemit kuopattu raatilaisten mielestä? Itte en oo koskaan niille oikein lämmenny. Onhan ne neliötehokkaita, mut sitte ite systeemiin kyllä palaa rahaa... eli tuleneeko sillä sen halvemmaksi navetta. Ja jos jonkin kampe perstaa, niin ruokintapöydälle kuskaa rehua vaikka kottikärryillä, mut vieppä kottikärryillä visiirikouruun..."
***Itte olen haastattelemieni isäntien perusteella täkästynyt visiiriin. Sen voi tehdä monella tapaa ja nykymallin saa täyteen vaikka etukuormajan kauhalla tai rehuleikkurilla. Kourun pohjan voi valaa ja seinät tehdä esim leca harkoista, jolloin kustannus ei pitäisi olla iso. Tyhjennys - jos sen joutuisi säännöllisesti tekemään - on toki hankala. Samaa mallia tarjoan siihen ratkaisuksi kuin maalaispojalla, eli kerran päivässä lehmien pitää syödä se tyhjäksi. Tätä myös haastattelemani isännät yleensä käyttävät.
"Se rehukirkko ei maksa mitään koska niitä rehunjakokoneita voi säilyttää siellä mutta ei ruokintapöydällä. Lisäksi se tuo työmukavuutta kun saa toimia sisällä. Ainut vaan on että raktori/apesekotin/etukuormaajaraktori linjaan se ei sovi koska välineet on liian kömpelöt mutta kiinteään serkoittimeen ja levitykseen pienkuormaajalla joko isolla kauhalla tai kärryllä se sopii. Tai jollain kuljetinsysteemillä se toimii"
*** Monihan pitää apevaunun+veturin ja kuormaaja vehkeen justiinsakin siinä ruokintapöydällä. (pitää tietty olla hyvät palovakuutukset ja/tai pääkatkaisijat kunnossa ::)) Yksi hyvä malli leveästä ruokintapäydästä on malli jossa keskiosa on ajotie ja reunoilla niin syvät kaukalot, että siihen pystyy tiputtamaan kerralla vuorokauden appeet. Jaskatheman:iltä voipi kysellä kuvia moisesta ratkaisusta. Noi rehukirkot on omasata mielestä eniten paalimisten ongelma, kun niitä piruja pitää jatkuvasti sulatella ja varastoida. Niiden rakennuskustannus on kuitenkin se n. 300€/m2, joten miettisin tarkkaan voisiko konesuoja tehtyä halvemalla ja kätevämmin.
-
henriksson!
Ajattelin tuota pakokaasujuttua äsken iltatarkastusta tehdessäni. Vaikka vasta harjoittelen ja aikaa meni työssä, niin en huomannut minkäänlaista katkua navetassa.
Ja hei te jotka itse teitte lanan rehupihtien väliin tai alle niin olisiko mahdollista nähdä missään sellaista kuvaa, jossa olisi työnne tulos. Tai sitten oikein yksityiskohtainen selostus mittoineen ym.
Meilä vähä saman tyyppinen ku tuo agromasterin (vaimikäseoli) levy. Avantin versio on mielestäni aika raskaan oloinen (50kg) etenkin jos sitä joutuu käsin liikuttelemaan muuten varmaan ok. Mutta makuasioista ei voi ku kiistellä siitä vaan tilaamaan/soveltamaan...
-
Lely juno työntää..... ja ennenkun joku viisastelee niin jos teet päivän rehuntyöntelyt hygieenisemminn esim 400 naudan pihatossa alle kahteen euroon päivä vaikka viis kertaa niin tervetuloa. Toimii hyvin ja aktivoitsee eläimet syömään enemmän, tuon kokoluokan navetassa jos päiväkasvu nousee 10 g tuon koneen ansiosta niin 3 vuodessa kone maksanut itsensä.
Rehun työntelyn voi ohjelmoida koneeseen vaikka miten monta kertaa vuorokaudessa, siivoaa ja putsaa samalla koko pöydän, myös keskeltä..... ihan kuin harjakoneen jäljiltä ruokintapöydät....
Ja kylläpä näin talvella avantin / schäfferin pyörät on puhtaat mutta entäpä kurainen kesäkeli, tai kun on luotu paskaa tms.....
Käsin työntely ihan ok mutta entäpä jos haluat jakaa joskus talvella vaikka parinkin päivän rehut pöydälle, jää siitä työnneltävää paljon. työntövoimaa 700 kg koneesta kun löytyy...... ja kaikki säädöt ja asetukset erittäin helpot ja säädettävissä........
jos jotakuta kiinnostaa kone niin viestiä vaan ja katsomaan.....
näin tuolla virossa sellaisen että pienkuormaajan eteen oli hitsattu rautakehikkoon kiinni vanha peräkärryn rengas joka oli laakeroitu,piru ku työns nätisti rehut lehmien eteen,vähän halvempi kun juno..
täällä meitillä scäfferin rehunjako kauhalla tuupitaan ape lähemmäksi ja jos jotain jää niin lumikauhalla vanhat pois ja kiikutetaan hiehoille.kauha on leviämpi kun scäffer niin helppo saada kaikki pois :)
-
ja on hygienisempi kuin juno? tekeekö se työntelyt ja työt silloinkin ku sulla on kiire ja tai olet pellolla? tai kun schäfferin pyörät ovat paskaiset eikä huvitais pestä eikä viedä käytävälle paskaa....
tai talvella ku jaat päivän parin appeet ja käyt päivän reissulla tekeekö myös sillä välin? tekee samalla hinnalla työn vaikka kuinka monta kertaa vrk, ja aktivoitsee silloin joka kesrta ne eläimet syömään....
-
Lely juno työntää..... ja ennenkun joku viisastelee niin jos teet päivän rehuntyöntelyt hygieenisemminn esim 400 naudan pihatossa alle kahteen euroon päivä vaikka viis kertaa niin tervetuloa. Toimii hyvin ja aktivoitsee eläimet syömään enemmän, tuon kokoluokan navetassa jos päiväkasvu nousee 10 g tuon koneen ansiosta niin 3 vuodessa kone maksanut itsensä.
Rehun työntelyn voi ohjelmoida koneeseen vaikka miten monta kertaa vuorokaudessa, siivoaa ja putsaa samalla koko pöydän, myös keskeltä..... ihan kuin harjakoneen jäljiltä ruokintapöydät....
Ja kylläpä näin talvella avantin / schäfferin pyörät on puhtaat mutta entäpä kurainen kesäkeli, tai kun on luotu paskaa tms.....
Käsin työntely ihan ok mutta entäpä jos haluat jakaa joskus talvella vaikka parinkin päivän rehut pöydälle, jää siitä työnneltävää paljon. työntövoimaa 700 kg koneesta kun löytyy...... ja kaikki säädöt ja asetukset erittäin helpot ja säädettävissä........
jos jotakuta kiinnostaa kone niin viestiä vaan ja katsomaan.....
näin tuolla virossa sellaisen että pienkuormaajan eteen oli hitsattu rautakehikkoon kiinni vanha peräkärryn rengas joka oli laakeroitu,piru ku työns nätisti rehut lehmien eteen,vähän halvempi kun juno..
täällä meitillä scäfferin rehunjako kauhalla tuupitaan ape lähemmäksi ja jos jotain jää niin lumikauhalla vanhat pois ja kiikutetaan hiehoille.kauha on leviämpi kun scäffer niin helppo saada kaikki pois :)
Noihin pienkuormaimiin saa tehtyä monenlaisia laittetta jolla rehun saa suht kätevästikkin työnnettyä lehmien eteen mutta ilman ihmistyötä pienkuormaimet eivät kuitenkaan liiku.
-
ja on hygienisempi kuin juno? tekeekö se työntelyt ja työt silloinkin ku sulla on kiire ja tai olet pellolla? tai kun schäfferin pyörät ovat paskaiset eikä huvitais pestä eikä viedä käytävälle paskaa....
tai talvella ku jaat päivän parin appeet ja käyt päivän reissulla tekeekö myös sillä välin? tekee samalla hinnalla työn vaikka kuinka monta kertaa vrk, ja aktivoitsee silloin joka kesrta ne eläimet syömään....
jos en minä tee niin joku toinen tekee,ja ei meillä ikinä jaeta 2 päivän appeita kerralla...6 kertaa päiväs jaetaan se aktivoi lehmiä kummasti ja sit työnnellään välillä.lehmät tietää jo kun sc pärähtää käyntiin niin aktivoituvat. ja kyllä jaksan pestä renkaat,ei vie montaa minuuttia ku painepesurilla hujauttaa.. kyllä johonkin fiksumpaan laittaisin eurot ku tohon junoon!!riittää jo yks lely discover navetassa(puuhapete) :P :P
-
Aiemmin oli käytössä perinteinen tyyli eli säilörehu pöydälle ja kioskit. Kolme vuotta sitten siirryttiin aperuokintaan ja kioskit kannettiin pihalle. Nyt lehmille on aivan turha mennä ehdottamaan pelkkää säilörehua oli se miten hyvää tahansa. Eli vaikka olisikin leveä ruokintapöytä niin turha sinne on pelkkää säilörehua viedä jos lehmät on tottuneet appeeseen. Sama pätee myös visiirikourusysteemiin. Jos lähialueelta löytyy muilta apevaunuja, niin kannattaa tehdä "YYA-sopimus" jonkin tilan kanssa.
-
ja on hygienisempi kuin juno? tekeekö se työntelyt ja työt silloinkin ku sulla on kiire ja tai olet pellolla? tai kun schäfferin pyörät ovat paskaiset eikä huvitais pestä eikä viedä käytävälle paskaa....
tai talvella ku jaat päivän parin appeet ja käyt päivän reissulla tekeekö myös sillä välin? tekee samalla hinnalla työn vaikka kuinka monta kertaa vrk, ja aktivoitsee silloin joka kesrta ne eläimet syömään....
Sulla siis pelaa toi juno? Tähän mennessa eka toimiva sitten, aiemmin olen kuullut vain onnistuneista huoltolaskuista....
-
Et ole ilmeisesti nähnyt junoa oikeissa töissä, ja jokakerta desinfioit virkonilla pyörät? vai meinaatko että kuumavesipesu tappaa esim ehecin ym? Ajatustapa muuttuu kummasti kun käy läpi jotain muutakin kun perus rutiineja.... kenellekkään en toivo tauteja mutta ne opettaa miten ruoka paska ja bakteerit pitää olla eripaikoissa, ja sen missä ne elävät ja miten ***** vaikea niistä on päästä eroon ja tappaa ne.... sitten tajuaa että puhdas ja likainen liikenne ja koneet täytyisi olla erikseen, pesut ei aina auta, desinfiointi on järjestettävä.... ja kun on iso mittakaava ja tuollainen pamahtaa päälle sille tulee kummasti hintaa että juno onkin murto-osa kustannnuksista. voin kertoa että tiedän mistä puhun. Siihen astikin luulin tietäväni paljon...... ja korostan, en toivo kenellekkään. jos ei erikonetta ole rehun työntelyyn niin käsin kolata on paras vaihtoehto.... muuten virittelee aikapommia.....
-
Toimii juno, appeen jaon jälkeen harjaa pöydän puhtaaksi keskeltä aloittaen joka päivä, sitten työntelee rehua so***** mukaisesti. Tällä hetkellä ohjelmoinnissa on 5 kert vrk kun se kulkee navetassa. navetta 80 m pitkä ja kun se työntelee molemmat puolet niin 16 min on kesto.
joo kuulin itsekkin paljon juttuja koneesta, pääasiassa vastaan. mutta kun kone on säädetty niin toimii. Ja kyllä voin sen esitellä jos joku tulee katsomaan, ei siinä mitään ongelmaa ole ollut.
Ohjelma täytyy tehdä tarkasti ja lataukseen menevä kisko pitää olla kaikin puolin oikein. Ihan kuten mikä muukin kone. Itse asiassa olen laitteeseen enemmän kun tyytyväinen. Suomenkieliset valikot, ja yksinkertainen kuin mikä, eipä tuolle huoltomiestä oiken tarvi muuten kuin että jos joku komponentti menee rikki. mutta ei käyttöön eikä asetusten muutteluun.
Kerron kyllä kun ensimmäisen neljänneksen raportit tulee että vaikuttiko kasvuun, itsellä on odotukset kyllä 20-40 g välille päiväkasvun nousuun.
Viime vuoden keskiarvo pihvi hiehoille paria grammaa vaille 700 g kasvua. Nyt odotan siis 720-740 tasoa. ja kone siis siinä navetassa missä kasvaa vain tällä hetkellä pihvihiehoja.
-
paljonko tuo juno maksaa..
-
Mä olen ainakin huomannut sellaisen seikan, että mikäli apetta alkaa jäämään, niin silloin syöminenkin vähentyy. Ja se taas näkyy tankissa. Jos pöytä menee päivittäin suurinpiirtein tyhjäksi, niin rehun kulutus pysyy aika vakiona samoin kuin maitomääräkin.
Just samaa ::)
-
Mä olen ainakin huomannut sellaisen seikan, että mikäli apetta alkaa jäämään, niin silloin syöminenkin vähentyy. Ja se taas näkyy tankissa. Jos pöytä menee päivittäin suurinpiirtein tyhjäksi, niin rehun kulutus pysyy aika vakiona samoin kuin maitomääräkin.
Just samaa ::)
Vieläkö Ojalan maidon pitoisuudet on yhtä hyvät, kuin Jyväskylän näyttelyn aikoihin?
-
Mä olen ainakin huomannut sellaisen seikan, että mikäli apetta alkaa jäämään, niin silloin syöminenkin vähentyy. Ja se taas näkyy tankissa. Jos pöytä menee päivittäin suurinpiirtein tyhjäksi, niin rehun kulutus pysyy aika vakiona samoin kuin maitomääräkin.
Just samaa ::)
Vieläkö Ojalan maidon pitoisuudet on yhtä hyvät, kuin Jyväskylän näyttelyn aikoihin?
Hurjimmillaan 5,14 ja 3,96 :o
Nyt taisi olla 4,98 ja 3,91 ::)
Rotu on "mini ayrshire" :P
-
Mä olen ainakin huomannut sellaisen seikan, että mikäli apetta alkaa jäämään, niin silloin syöminenkin vähentyy. Ja se taas näkyy tankissa. Jos pöytä menee päivittäin suurinpiirtein tyhjäksi, niin rehun kulutus pysyy aika vakiona samoin kuin maitomääräkin.
Just samaa ::)
Vieläkö Ojalan maidon pitoisuudet on yhtä hyvät, kuin Jyväskylän näyttelyn aikoihin?
Hurjimmillaan 5,14 ja 3,96 :o
Nyt taisi olla 4,98 ja 3,91 ::)
Rotu on "mini ayrshire" :P
mikäs on keskituotos? hienot on lukemat jos keskituotos on kympin paikkeilla...
-
Rehu pöydälle etukuormaajalla ja elikot poistavat sen syömällä ::)
-
mikäs on keskituotos? hienot on lukemat jos keskituotos on kympin paikkeilla...
Aika epäolennainen kysymys. Tuotosjamppoja riittää......paljonkos sulla jää tiliä rehukustannuksen jälkeen ja paljonko on uudistuskustannus..... ::)
Edelleen minusta tuntuu, että Junoa edullisemmaksi tulee rakentaa kourut visiiriruokinnan tapaan, jos haluaa rehuntyöntelystä erilleen. Kourusta ei lopu virta ja tässä salmonellassa on sekin hyöty, että toi puhdistuspuoli tulee mietittyä tarkkaan. Snellan iskiessä Juno on hilattava kattoon ja takaisin käyttöön vasta kun tauti on voitettu....
-
meillä on 330 cm leveä pöytä johon ajan 2 vrk appeet kerralla pikkukuvassa olevalla sekolla. lähemmäs apetta pukataan schäfferin kauhalla. on meillä puskulevykin mutta kauhan olen todennut kätevämmäksi koska kauhalla myös lastataan sekoon kivennäiset ja rypsi ( laiska mies ku ei viiti vaihtaa).
apevaunua on meillä säilytetty aina kylmässä konesuojassa.
rehustuskirkoista sen verran että en pidä niitä tarpeellisina koska kaikki appeen tekoon liittyvä tehdään ulkona. ulkorehusiiloja vain keskitetysti riviin ja ohjaus radiokaukosäätimellä niin tavarat saa kyytiin kopista poistumatta. tai toinen vaihtoehto on katetut laakasiilot viljalle, kivennäisille ja rypsille.
-
Mä olen ainakin huomannut sellaisen seikan, että mikäli apetta alkaa jäämään, niin silloin syöminenkin vähentyy. Ja se taas näkyy tankissa. Jos pöytä menee päivittäin suurinpiirtein tyhjäksi, niin rehun kulutus pysyy aika vakiona samoin kuin maitomääräkin.
Just samaa ::)
Vieläkö Ojalan maidon pitoisuudet on yhtä hyvät, kuin Jyväskylän näyttelyn aikoihin?
Hurjimmillaan 5,14 ja 3,96 :o
Nyt taisi olla 4,98 ja 3,91 ::)
Rotu on "mini ayrshire" :P
mikäs on keskituotos? hienot on lukemat jos keskituotos on kympin paikkeilla...
9704
-
Mä olen ainakin huomannut sellaisen seikan, että mikäli apetta alkaa jäämään, niin silloin syöminenkin vähentyy. Ja se taas näkyy tankissa. Jos pöytä menee päivittäin suurinpiirtein tyhjäksi, niin rehun kulutus pysyy aika vakiona samoin kuin maitomääräkin.
Just samaa ::)
Vieläkö Ojalan maidon pitoisuudet on yhtä hyvät, kuin Jyväskylän näyttelyn aikoihin?
Hurjimmillaan 5,14 ja 3,96 :o
Nyt taisi olla 4,98 ja 3,91 ::)
Rotu on "mini ayrshire" :P
mikäs on keskituotos? hienot on lukemat jos keskituotos on kympin paikkeilla...
9704
hienot on lukemat!!!
uudistaminen ei minusta kalleinta maidontuotannossa ole....
-
Miten teillä tyhjennetään lehmien ruokintapöytä rehun tähteistä? Onko siihen vanhanaikainen lapiointi/talikointisysteemi vai joku kone esim. pienkuormaaja?
Avantilla vedän rehut hiehonavettaan. Ensin kolaan tähteet n. 50 cm etäisyydelle ruokintaesteestä ja sitten ajan Avantin pöydän päätyyn ja pihdit alas ja pakilla hiehonavettaan (välivarasto välissä) kahdella käännöksellä. Yleensä yhdellä ajolla saa pöydältä kaikki pois. Nopeaa ja helppoa... ;D
-
Mä olen ainakin huomannut sellaisen seikan, että mikäli apetta alkaa jäämään, niin silloin syöminenkin vähentyy. Ja se taas näkyy tankissa. Jos pöytä menee päivittäin suurinpiirtein tyhjäksi, niin rehun kulutus pysyy aika vakiona samoin kuin maitomääräkin.
Just samaa ::)
Vieläkö Ojalan maidon pitoisuudet on yhtä hyvät, kuin Jyväskylän näyttelyn aikoihin?
Hurjimmillaan 5,14 ja 3,96 :o
Nyt taisi olla 4,98 ja 3,91 ::)
Rotu on "mini ayrshire" :P
mikäs on keskituotos? hienot on lukemat jos keskituotos on kympin paikkeilla...
9704
Kovat on lukemat. Olikos Ojalalla ihan parsinavetta? Jaatko suoraan vaunusta kerran päivässä ja mitä seokseen laitat? ::)
-
9704
Kovat on lukemat. Olikos Ojalalla ihan parsinavetta? Jaatko suoraan vaunusta kerran päivässä ja mitä seokseen laitat? ::)
[/quote]
slr, oh+ka, raimix, a-m 10 000, kiv, tmr stabilizer ::)
Joka toinen pv teen, avantilla 1 kert vrk rallia ja lumentyöntimellä loput ::)
Ihan paska 30v pellonpajan parsihässäkkä ,10 kertaa toistavuoteen tarkastettu hikibunkkeri :P
-
Hyvät luvut!
Pieni Ay-> hyvät pitoisuudet
Utelen: Mikä on ruokinnan tärkkelysprosentti ??? Se, ja heruvien pitoisuudet ovat kiinnostavia :D
-
Hmm... onko visiirikaukalosysteemit kuopattu raatilaisten mielestä? Itte en oo koskaan niille oikein lämmenny. Onhan ne neliötehokkaita, mut sitte ite systeemiin kyllä palaa rahaa... eli tuleneeko sillä sen halvemmaksi navetta. Ja jos jonkin kampe perstaa, niin ruokintapöydälle kuskaa rehua vaikka kottikärryillä, mut vieppä kottikärryillä visiirikouruun... Sama ropleemi oli mielessä myös roboroundissa...
Itellä on nelimetrinen ruokintapöytä nykysessä navetassa. Koomista toki että se on paappani tekemä, 70-luvulla. Pinnotettu toki pariin otteeseen sen jälkeen. Noudatan samansorttista tapaa, kuin maalaispoika, eli kerran päivässä pöytä liki tyhjäksi niin säilyy kontrolli siinä ruokinnassa.
Meillä tehtiin visiirikourusta metrin levyinen, niin että saa tarvittaessa päivän satsin mahtumaan. Myös kapein avanti mahtuu ajamaan siinä. Lehmät kun on oppinut appeelle niin niille on ihan turha ehdottaa pelkkää säilörehua. Jos oma vaunu rikkoontuu, niin kyliltä on saanut toista lainaan.
-
Hurjimmillaan 5,14 ja 3,96 :o
Nyt taisi olla 4,98 ja 3,91 ::)
Rotu on "mini ayrshire" :P
Mikähän tämän vuoden rehuissa on, kun meilläkin on ennätyskorkeat pitoisuudet, silti huomattavasti matalammat kuin Ojalalla.
4,35 ja 3,65. Urea 32-33.
-
Hurjimmillaan 5,14 ja 3,96 :o
Nyt taisi olla 4,98 ja 3,91 ::)
Rotu on "mini ayrshire" :P
Mikähän tämän vuoden rehuissa on, kun meilläkin on ennätyskorkeat pitoisuudet, silti huomattavasti matalammat kuin Ojalalla.
4,35 ja 3,65. Urea 32-33.
Olisko siellä laboratoriossa laitteet kalibroimatta, tai sitten on taas joku hässäkkä mistä ei ole huomattu meille kertoa! Eikös tuohon urealukuun viime keväänä ollut jotain juttua?!
-
Hyvät luvut!
Pieni Ay-> hyvät pitoisuudet
Utelen: Mikä on ruokinnan tärkkelysprosentti ??? Se, ja heruvien pitoisuudet ovat kiinnostavia :D
Joulukuus näytteet n22pv maissa, sitte ollaan viisaampia ::)
Tärkkelykset hallinnassa, viljasta 50-60% RAHAKAURAA ;D
Vertailtiin aamulla täysrehutilan kans pitoisuuksia ja hintaa, hinnanero yli 5cent/l
mun halvempien rehujen käyttäjän eduksi ::)
(Molemmat Varioilla ajellaan 8) )