Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Veeti - 26.01.10 - klo:20:08
-
Maataloustukia maittain per henkilö imeväiset mukaanlukien:
Saksa: 62 e / hlö vuodessa
Ranska: 54e / hlö vuodessa
Suomi: 400 e/ hlö vuodessa
Soininvaara on oikeassa, tunraviljelyn tukeminen on järjetöntä.
-
Entäs Veeti se potenssituki?
-
Maataloustukia maittain per henkilö imeväiset mukaanlukien:
Saksa: 62 e / hlö vuodessa
Ranska: 54e / hlö vuodessa
Suomi: 400 e/ hlö vuodessa
Soininvaara on oikeassa, tunraviljelyn tukeminen on järjetöntä.
Kuuluuko Lapin luonnonrikkaukset kaikille . ::) ::) ::)
-
ja esim. saksassa viljelijät huolissaan tulotasosta vaikka jätkiä vain muutama ja kansaa kuin pipooo! ei aatu saanu turkkilaisia loppumaan !
-
Maataloustukia maittain per henkilö imeväiset mukaanlukien:
Saksa: 62 e / hlö vuodessa
Ranska: 54e / hlö vuodessa
Suomi: 400 e/ hlö vuodessa
Soininvaara on oikeassa, tunraviljelyn tukeminen on järjetöntä.
jep tollaaset veetin kaltaaset pakkopelle sekulisakilt näennäisviljely tuet pois nin laskee toi tuki summa mukavaasti 8) ;)
vapoolt daniskolt ym tuet pois kaans 8)
-
Maataloustukia maittain per henkilö imeväiset mukaanlukien:
Saksa: 62 e / hlö vuodessa
Ranska: 54e / hlö vuodessa
Suomi: 400 e/ hlö vuodessa
Soininvaara on oikeassa, tunraviljelyn tukeminen on järjetöntä.
ompa mukava huomata että mtk ja kepu hoitanu suomen etua paremmin
mitä vastaavat saksassa ja ranskassa
-
Onhan se hyvä, että Suomi on edes jossakin ykkönen, yleensä ollaan aina niillä jämä sijoilla näissä vertailuissa ....
-
Maataloustukia maittain per henkilö imeväiset mukaanlukien:
Saksa: 62 e / hlö vuodessa
Ranska: 54e / hlö vuodessa
Suomi: 400 e/ hlö vuodessa
Soininvaara on oikeassa, tunraviljelyn tukeminen on järjetöntä.
Tunra lienee jokin uusi viljelykasvi, mutta laitas vielä tuohon, paljonko menee eri tukialueille riihikuivaa, niin voidaan yrittää päätellä, mikä tässä oikein kalliiksi tulee. Minulla on jotain ennakkoaavistuksia, mutta en halua vetää johtopäätöksiä ennen tulosten näkemistä.
Petri
-
mutta laitas vielä tuohon, paljonko menee eri tukialueille riihikuivaa, niin voidaan yrittää päätellä, mikä tässä oikein kalliiksi tulee. Minulla on jotain ennakkoaavistuksia, mutta en halua vetää johtopäätöksiä ennen tulosten näkemistä.
Petri
Niin mitä halusit tietää? Jos vaikka tuosta
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/167809.shtml
uutisesta niin c-alue kansalliset 335 ja ab 87 miljoonaa, tosin ihmetyttää mistä se kokonaissumma on sitten 572 kansallisia mutta uskoisin että suhde on tuo mitä noilla tuossa.
Sitten taas EU-tuet aika vakiot noin 500 per hehtaari niin ab-hehtaareja ilmeisesti noin 1.100.000 ja c-hehtaareja noin 1.000.000 eli niistä tuet noin 550 miljoonaa ja 500 miljoonaa. Tämä on siis arvio. Mutta totaali tuet c-alue olisi siis noin 835 ja ab-alue noin 637 miljoonaa. Mutta mitä se oli mitä halusit tietää?
-
onhan se ab aluve järkyttävän
pieni
kartastaki kahtottuna
verrattuna c aluveeseen
-
Maataloustukia maittain per henkilö imeväiset mukaanlukien:
Saksa: 62 e / hlö vuodessa = asukasluku noin 82 miljoonaa = 5084 000000€
Ranska: 54e / hlö vuodessa = asukasluku noin 64 miljoonaa = 3456 000000€
Suomi: 400 e/ hlö vuodessa = asukasluku noin 5,3 miljoonaa = 2120 000000€
Soininvaara on oikeassa, tunraviljelyn tukeminen on järjetöntä.
mikä tuossa niin järjetöntä on?
-
onhan se ab aluve järkyttävän
pieni
kartastaki kahtottuna
verrattuna c aluveeseen
Parhailla paikoilla peltoa yli 40% maa-alasta, ei järviä.
-
onhan se ab aluve järkyttävän
pieni
kartastaki kahtottuna
verrattuna c aluveeseen
Parhailla paikoilla peltoa yli 40% maa-alasta, ei järviä.
Ja täällä keskellä maata nämä muutamat hehtaarit tässä kivikoiden välissä ja sitten kymmenen kilometriä joka suuntaan ilman peltoja.
-
Maataloustukia maittain per henkilö imeväiset mukaanlukien:
Saksa: 62 e / hlö vuodessa
Ranska: 54e / hlö vuodessa
Suomi: 400 e/ hlö vuodessa
Soininvaara on oikeassa, tunraviljelyn tukeminen on järjetöntä.
Viitsitkö laskea myös muiden maiden vertailuja? Jos sinulla on noita tietoja jossain.
-
Maataloustukia maittain per henkilö imeväiset mukaanlukien:
Saksa: 62 e / hlö vuodessa
Ranska: 54e / hlö vuodessa
Suomi: 400 e/ hlö vuodessa
Soininvaara on oikeassa, tunraviljelyn tukeminen on järjetöntä.
Sakuja ja ranskiksia on paaaljon enempi kuin finskejä
-
Maataloustukia maittain per henkilö imeväiset mukaanlukien:
Saksa: 62 e / hlö vuodessa
Ranska: 54e / hlö vuodessa
Suomi: 400 e/ hlö vuodessa
Soininvaara on oikeassa, tunraviljelyn tukeminen on järjetöntä.
Onkos tuossa mukana eu:n maksamat tuet kanssa?
Muistaakseni Ranskassa eu:n maksama cap -tuki on n. 2 kertaa suomen kaikki tuet yhteensä.
-
mutta laitas vielä tuohon, paljonko menee eri tukialueille riihikuivaa, niin voidaan yrittää päätellä, mikä tässä oikein kalliiksi tulee. Minulla on jotain ennakkoaavistuksia, mutta en halua vetää johtopäätöksiä ennen tulosten näkemistä.
Petri
Niin mitä halusit tietää? Jos vaikka tuosta
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/167809.shtml
uutisesta niin c-alue kansalliset 335 ja ab 87 miljoonaa, tosin ihmetyttää mistä se kokonaissumma on sitten 572 kansallisia mutta uskoisin että suhde on tuo mitä noilla tuossa.
Sitten taas EU-tuet aika vakiot noin 500 per hehtaari niin ab-hehtaareja ilmeisesti noin 1.100.000 ja c-hehtaareja noin 1.000.000 eli niistä tuet noin 550 miljoonaa ja 500 miljoonaa. Tämä on siis arvio. Mutta totaali tuet c-alue olisi siis noin 835 ja ab-alue noin 637 miljoonaa. Mutta mitä se oli mitä halusit tietää?
Niin Petri mikä se ennakkoaavistuksesi oli? Vai tuliko karu todellisuus rajusti vastaan?
-
mutta laitas vielä tuohon, paljonko menee eri tukialueille riihikuivaa, niin voidaan yrittää päätellä, mikä tässä oikein kalliiksi tulee. Minulla on jotain ennakkoaavistuksia, mutta en halua vetää johtopäätöksiä ennen tulosten näkemistä.
Petri
Niin mitä halusit tietää? Jos vaikka tuosta
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/167809.shtml
uutisesta niin c-alue kansalliset 335 ja ab 87 miljoonaa, tosin ihmetyttää mistä se kokonaissumma on sitten 572 kansallisia mutta uskoisin että suhde on tuo mitä noilla tuossa.
Sitten taas EU-tuet aika vakiot noin 500 per hehtaari niin ab-hehtaareja ilmeisesti noin 1.100.000 ja c-hehtaareja noin 1.000.000 eli niistä tuet noin 550 miljoonaa ja 500 miljoonaa. Tämä on siis arvio. Mutta totaali tuet c-alue olisi siis noin 835 ja ab-alue noin 637 miljoonaa. Mutta mitä se oli mitä halusit tietää?
Niin Petri mikä se ennakkoaavistuksesi oli? Vai tuliko karu todellisuus rajusti vastaan?
Vielä kun vertailuun lisäisi, paljonko tukirahalla on tuotettuja kiloja/tukialue/tukieuro.
Ja sitten mietittäisiin mikä tulee kalliiksi...
Jaa, mut Petrillähän on jo ennakkoaavistus. Kertoisi jo kaikelle kansalle, niin ei tarvitsisi jännätä.
-
Vielä kun vertailuun lisäisi, paljonko tukirahalla on tuotettuja kiloja/tukialue/tukieuro.
Ja sitten mietittäisiin mikä tulee kalliiksi...
Jaa, mut Petrillähän on jo ennakkoaavistus. Kertoisi jo kaikelle kansalle, niin ei tarvitsisi jännätä.
Ennakkoarvaukseni oli, että ab-alueen osuus peltoalasta olisi selvästi alle puolet. Eli tuossa meni pieleen.
Mutta jos koko Suomen tukitaso olisi sama kuin ab-alueella, niin tuo 400 euroa/kansalainen putoaisi ehkä 300-350 euroon per kärsä (en käyttänyt taskulaskinta vaan päässälaskua). Tuon verran tämä C-alueen ylimääräinen tukeminen maksaa. Ero noihin taulukon muihin maihin on yhä huomattava.
Kaikki tämä siis tässä keskustelussa annetuilla arvoilla, joiden oikeellisuutta en lähde arvioimaan.
Kun keskustelun avaus oli sitä, kuinka järjettömän kallista tundraviljelyn tukeminen on (siihen Jyväskylän eteläpuoleiseen viljelyyn verrattuna), niin vaikea tästä aineistosta on tuohon johtopäätökseen päästä.
Puhumattakaan siitä, että ketjun aloittaja toisaalla herjaa suomalaisia poliitikkoja jatkuvien "torjuntavoittojen" kotiintuomisesta. Tukitaso/kansalainen -taulukko ei oikein ole linjassa tämän ankeudesta valittamisen kanssa.
Petri
-
Kun keskustelun avaus oli sitä, kuinka järjettömän kallista tundraviljelyn tukeminen on (siihen Jyväskylän eteläpuoleiseen viljelyyn verrattuna), niin vaikea tästä aineistosta on tuohon johtopäätökseen päästä.
Puhumattakaan siitä, että ketjun aloittaja toisaalla herjaa suomalaisia poliitikkoja jatkuvien "torjuntavoittojen" kotiintuomisesta. Tukitaso/kansalainen -taulukko ei oikein ole linjassa tämän ankeudesta valittamisen kanssa.
Petri
Kyllä Veetillä selkeä linja on: kaikkia niitä tukiaisia joita hän itse saa on korotettava ja vastaavasti tukia joihin hän itse ei ole oikeutettu pitää leikata tai mielummin lopettaa ne kokonaan.
-
Kun keskustelun avaus oli sitä, kuinka järjettömän kallista tundraviljelyn tukeminen on (siihen Jyväskylän eteläpuoleiseen viljelyyn verrattuna), niin vaikea tästä aineistosta on tuohon johtopäätökseen päästä.
Puhumattakaan siitä, että ketjun aloittaja toisaalla herjaa suomalaisia poliitikkoja jatkuvien "torjuntavoittojen" kotiintuomisesta. Tukitaso/kansalainen -taulukko ei oikein ole linjassa tämän ankeudesta valittamisen kanssa.
Petri
Kyllä Veetillä selkeä linja on: kaikkia niitä tukiaisia joita hän itse saa on korotettava ja vastaavasti tukia joihin hän itse ei ole oikeutettu pitää leikata tai mielummin lopettaa ne kokonaan.
Onneks se ei ole Kokoomuksen linjaa .
-
Kurkistin vähän taskulaskimeenkin ettei mene luulemiseksi.
Jos muujussin lukuja on uskominen , niin c-alueen kansallisten tukien pudottaminen ab-tasoon vähentäisi
maataloustukilaskua 335-87=248 miljoonaa euroa. Kun meitä suomalaisia on 5.3 miljoonaa, niin Veetin taulukon 400 eurosta per kärsä lähtisi pois 248/5.3=47 euroa. Eli ilman pohjoisemman Suomen korkeampia kansallisia tukia meillä maksettaisiin tämän mukaan 353 euroa per kansalainen.
Tuo Veetin valitusten ristiriitaisuus pysyy voimassa - linja lieneekin, että kaikkea liikkuvaa ammutaan - eli Vastarannan kommentti saattaa hyvinkin olla se punainen lanka, jonka kautta Veetin kirjoitukset tulevat ymmärrettäviksi.
Petri
-
Kun keskustelun avaus oli sitä, kuinka järjettömän kallista tundraviljelyn tukeminen on (siihen Jyväskylän eteläpuoleiseen viljelyyn verrattuna), niin vaikea tästä aineistosta on tuohon johtopäätökseen päästä.
Puhumattakaan siitä, että ketjun aloittaja toisaalla herjaa suomalaisia poliitikkoja jatkuvien "torjuntavoittojen" kotiintuomisesta. Tukitaso/kansalainen -taulukko ei oikein ole linjassa tämän ankeudesta valittamisen kanssa.
Petri
Näinhän pitäis jokaisen ajatella, ettei vaan kateus pääsisi loppumaan.
Kyllä Veetillä selkeä linja on: kaikkia niitä tukiaisia joita hän itse saa on korotettava ja vastaavasti tukia joihin hän itse ei ole oikeutettu pitää leikata tai mielummin lopettaa ne kokonaan.
-
Kyllä Veetillä selkeä linja on: kaikkia niitä tukiaisia joita hän itse saa on korotettava ja vastaavasti tukia joihin hän itse ei ole oikeutettu pitää leikata tai mielummin lopettaa ne kokonaan.
***Muuten olen samaa mieltä, paitsi että tuossa Veetin tilalla voi olla Timppa.
;D
Veetillä on kunnoliset kepulaiset periaatteet.
-
veetin tilalla on sama onko timppa
tai pimppa :o
-
veetiltä voisi kysyä että jos tulot tasaittais niin mihin käyttäis ab- tuottaja (ihan mitä vaan tuottais) käyttäis sen saadun rahan verrattuna c-alueen tuottajiin? kerron seuraavassa viestissä mihin epäilen käyttävän.....
-
Kyllä Veetillä selkeä linja on: kaikkia niitä tukiaisia joita hän itse saa on korotettava ja vastaavasti tukia joihin hän itse ei ole oikeutettu pitää leikata tai mielummin lopettaa ne kokonaan.
***Muuten olen samaa mieltä, paitsi että tuossa Veetin tilalla voi olla Timppa.
;D
Veetillä on kunnoliset kepulaiset periaatteet.
Että mitä ??? ??? ??? ??? ??? ??? ???
Oletko humalassa .
-
Uusin kysymyksen, kun siihen ei vielä vastausta tullut...
Vielä kun vertailuun lisäisi, paljonko tukirahalla on tuotettuja kiloja/tukialue/tukieuro.
Ja sitten mietittäisiin mikä tulee kalliiksi...
-
Maataloustukia maittain per henkilö imeväiset mukaanlukien:
Saksa: 62 e / hlö vuodessa
Ranska: 54e / hlö vuodessa
Suomi: 400 e/ hlö vuodessa
Soininvaara on oikeassa, tunraviljelyn tukeminen on järjetöntä.
Tuossa linkissä http://www.farmsubsidy.org/ on pikkuisen erilaisia lukuja, ovat vuodelta 2008,
sisältävät EU:n budjetista maksetut tuet mutta ei kansallisesta budjetista maksettuja:
Saksa 80 eur/hlö
Ranska 157 eur/hlö
Suomi 158 eur/hlö
-
Kurkistin vähän taskulaskimeenkin ettei mene luulemiseksi.
Jos muujussin lukuja on uskominen , niin c-alueen kansallisten tukien pudottaminen ab-tasoon vähentäisi
maataloustukilaskua 335-87=248 miljoonaa euroa. Kun meitä suomalaisia on 5.3 miljoonaa, niin Veetin taulukon 400 eurosta per kärsä lähtisi pois 248/5.3=47 euroa. Eli ilman pohjoisemman Suomen korkeampia kansallisia tukia meillä maksettaisiin tämän mukaan 353 euroa per kansalainen.
Tuo Veetin valitusten ristiriitaisuus pysyy voimassa - linja lieneekin, että kaikkea liikkuvaa ammutaan - eli Vastarannan kommentti saattaa hyvinkin olla se punainen lanka, jonka kautta Veetin kirjoitukset tulevat ymmärrettäviksi.
Petri
Omalla kohdalla toi tekis "keskimäärin" 200, mutta koska maksan hieman keskivertoa enemmän, niin säästäisin veroissa reilun tonnin sen lisäksi, että alkaisin pärjäämään paremmin "rajaseudun" vuokrakisoissa :)
-
Uusin kysymyksen, kun siihen ei vielä vastausta tullut...
Vielä kun vertailuun lisäisi, paljonko tukirahalla on tuotettuja kiloja/tukialue/tukieuro.
Ja sitten mietittäisiin mikä tulee kalliiksi...
Et tule tähän kysymykseen täällä todennäköisesti tarkkaa vastausta saamaan. Ainakaan c-alueen tuottajilta. Totuus varsinkin kuluttajien tietoon joutuessaan olisi tulenarkaa tavaraa...
En tarkkaan tiedä kaikkia lukuja mutta esimerkiksi emolehmätuki heti c1:llä yli 3-kertainen per emolehmä ja pahimmillaan noin 8-kertainen ab-tukiin verrattuna. Kun ab-tuki on noin 80 euroa ja jos vaikka niin optimistisesti että saadaan teuraaksi yksi 320-kiloinen sonni per yksi emolehmä niin ab-tuki on silloin 25 senttiä per lihakilo tai yhdellä tukieurolla saadaan 4 kiloa lihaa. Vastaavasti c-tukieurolla saadaan 0,5 - 1 lihakiloa. Onhan tuossa melkoinen ero? Sitten vielä kun ab:llä on pakko olla emopuolella tosissaan jotta siitä jäisi jotain käteen kun c-suunnassa tilanne on se että sillä lihalla ei ole niin väliä kun tuotto tulee tuista eli elossa olevista emolehmistä niin jokainen voi itsekseen tuumia että mahtaako tämä johtaa puuhasteluun. Jotenkin siihen suuntaan viittaisi se että c-alueen emolehmien määrä on kasvanut rajusti mutta lihakiloja teurastamolle ei silti kerry paljon enempää. Vielä kun huomioidaan rahti yms kuluja jotka pohjoisesta korkeammat kun tavara rahdataan etelän kulutuskeskuksiin niin kallista lihaa on c-liha kokonaisuutena.
Se haudattu Tornion tuhannen lehmän navetta kertoo aika karulla tavalla miten maitopuolella mennään. Jos erittäin optimistinen 10 keskituotos niin Torniossa maitotukieuroja kertyisi vuositasolla noin 1.300.000 euroa, ab-alueella vastaavasti 300.000 euroa. Tästä aika karusti näkyy että Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa eli yli 4-kertaisen määrän. Samaan lopputulokseen päätyy kyllä suoraan tukieurojen erosta senttiä per litra mutta näin tämän jossakin välissä esimerkkinä olikos se Soininvaaran sivuilla ja jäi mieleen kun tuossa se näkyy niin selvästi tuo ero. Mutta että noin maitopuolella. Ja tässä se sama rahtikustannukset ja muut, rahti voi olla halvempi Virosta tai Ruotsista.
Peltopuolella niin ero ei ole niin järkyttävä, keskisadot valitettavasti eivät täällä etelässäkään ole niin paljon korkeammat. Mutta jos vaikka 3 tonnin ja 4 tonnin viljasadoilla laskee tukieurojen ollessa lähes samat niin yhdellä tukieurolla saa noin 5 kiloa tai 6,5 kiloa viljaa.
Mielenkiintoinen laskentatapa. Vaarallinen tosiaan. Huh.
-
Uusin kysymyksen, kun siihen ei vielä vastausta tullut...
Vielä kun vertailuun lisäisi, paljonko tukirahalla on tuotettuja kiloja/tukialue/tukieuro.
Ja sitten mietittäisiin mikä tulee kalliiksi...
En ole perehtynyt kun peltopuolen ja sitten omani eli lammastukiin. Lammastuet ovat meillä selkeästi korkeammat, varmaan on Soininvaaran mainitsemaa ylikompensaatiota, myönnän. Tosin leikkurikin heiluu, koska ne ovat alueellisesti kiintiöidyt, meillä kansallisia leikataan kertoimella 0.71 tällä hetkellä. Joku vastasi jo emojen puolesta; siihen en osaa ottaa kantaa.
Sinänsä yleinen vertailu on vaikeaa, koska C-tuotanto on eläinpainotteisempaa, kiloja tulee vähemmän kuin kasvituotannossa. Jos kysymyksesi nyt oli noin yleisellä tasolla esitetty, vai tarkoititko tuote/tuotantosuuntakohtaisesti??
Ja kun maataloustukien päämäärä ei ole ainoastaan halvan ruuan takaaminen kuluttajille, niin marginaalisten alueiden lisätuki on mielestäni (kohtuudella, ehkei 100% kompensaatiolla) perusteltu. Jos ainoa peruste on tehokas tuotanto ja halpa ruoka, niin silloinhan kaikki tukeminen pitäisi lopettaa.
Petri
-
Oikeastaan emotuen voisi jakaa vasikan 150 lihakilolle ja sonnin/hiehon tuet jakaa teuraspainolla miinus vasikan lihakilot. Tukien edellytyksenä on tavoitella vasikoiden tuottamista, eli pelkästä tyhjien emojen pitämisestä ei saa tukea. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitit, vasikoita tulee C-emoiltakin, muttei paljon tarvitse stressata.
-
Kurkistin vähän taskulaskimeenkin ettei mene luulemiseksi.
Jos muujussin lukuja on uskominen , niin c-alueen kansallisten tukien pudottaminen ab-tasoon vähentäisi
maataloustukilaskua 335-87=248 miljoonaa euroa. Kun meitä suomalaisia on 5.3 miljoonaa, niin Veetin taulukon 400 eurosta per kärsä lähtisi pois 248/5.3=47 euroa. Eli ilman pohjoisemman Suomen korkeampia kansallisia tukia meillä maksettaisiin tämän mukaan 353 euroa per kansalainen.
Petri
Meni kummiskin luulemiseksi... Laskutapasi on aika yksiviivainen, mietis tukiperusteita ja muita? Mietis vaikka ensin alkuun sitä että c-maitoa tuotetaan noin 1500 miljoonaa litraa ja ab-maitoa noin 500 miljoonaa litraa niin jos keskimääräinen tukitaso olisi nyt c-litralle 10 c/l kun vaihtelee 8-30 c/l niin c-tuet maidolla 150 miljoonaa. Tiputetaan ab-tasolle eli 3 c/l niin tukea 45 miljoonaa eli maidon tuen tiputus ab-tasoon tekisi 100 miljoonaa. Mietis lukujesi perusteita uusiksi ja ota vasta sitten se laskin?
Tein tarkoituksella yksiviivaiseks. Tuohon esittämäni 248 milj. euron tukipottiin mahtuu tuo maidon tuen pudotus helposti. Ja varmaan emopalkkioidenkin laskeminen.
Kuten sanoin, en ole tukiekspertti ja vielä vähemmän ab vs. c -kiistan asiantuntija. Ketju vaan lähti liikkeelle Veetin valituksesta, kuinka tundraviljely tulee kalliiksi veronmaksajille, vertailukohtana tukisummat per veronmaksaja verrattuna pariin Keski-Euroopan maahan.
Pointtini on, että pohjoinen tuki ei kuitenkaan koko potista ole hallitseva (jos kohta muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannette vääristävä); Veetin mukaan taulukko todisti, että pohjoisen tuen takia maatalous on noin 6-7 kertaa kalliimpaa veronmaksajalle vertailumaihin verrattuna.
Ja pointti 2, että samainen nimimerkki itkee usein "torjuntavoittoja" ja tukien pienentymistä: taulukkonsa antaa ymmärtää vähän toista, kuitenkin.
Maito- ja emotuotantoon liittyvään tukiproblematiikkan en ole niin paljoa perehtynyt, että pystyisin niistä vääntämään kunnollista keskustelua. Se jätän niille, joilla substanssi on paremmin hallussa.
Petri
-
Uusin kysymyksen, kun siihen ei vielä vastausta tullut...
Vielä kun vertailuun lisäisi, paljonko tukirahalla on tuotettuja kiloja/tukialue/tukieuro.
Ja sitten mietittäisiin mikä tulee kalliiksi...
Et tule tähän kysymykseen täällä todennäköisesti tarkkaa vastausta saamaan. Ainakaan c-alueen tuottajilta. Totuus varsinkin kuluttajien tietoon joutuessaan olisi tulenarkaa tavaraa...
En tarkkaan tiedä kaikkia lukuja mutta esimerkiksi emolehmätuki heti c1:llä yli 3-kertainen per emolehmä ja pahimmillaan noin 8-kertainen ab-tukiin verrattuna. Kun ab-tuki on noin 80 euroa ja jos vaikka niin optimistisesti että saadaan teuraaksi yksi 320-kiloinen sonni per yksi emolehmä niin ab-tuki on silloin 25 senttiä per lihakilo tai yhdellä tukieurolla saadaan 4 kiloa lihaa. Vastaavasti c-tukieurolla saadaan 0,5 - 1 lihakiloa. Onhan tuossa melkoinen ero? Sitten vielä kun ab:llä on pakko olla emopuolella tosissaan jotta siitä jäisi jotain käteen kun c-suunnassa tilanne on se että sillä lihalla ei ole niin väliä kun tuotto tulee tuista eli elossa olevista emolehmistä niin jokainen voi itsekseen tuumia että mahtaako tämä johtaa puuhasteluun. Jotenkin siihen suuntaan viittaisi se että c-alueen emolehmien määrä on kasvanut rajusti mutta lihakiloja teurastamolle ei silti kerry paljon enempää. Vielä kun huomioidaan rahti yms kuluja jotka pohjoisesta korkeammat kun tavara rahdataan etelän kulutuskeskuksiin niin kallista lihaa on c-liha kokonaisuutena.
Se haudattu Tornion tuhannen lehmän navetta kertoo aika karulla tavalla miten maitopuolella mennään. Jos erittäin optimistinen 10 keskituotos niin Torniossa maitotukieuroja kertyisi vuositasolla noin 1.300.000 euroa, ab-alueella vastaavasti 300.000 euroa. Tästä aika karusti näkyy että Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa eli yli 4-kertaisen määrän. Samaan lopputulokseen päätyy kyllä suoraan tukieurojen erosta senttiä per litra mutta näin tämän jossakin välissä esimerkkinä olikos se Soininvaaran sivuilla ja jäi mieleen kun tuossa se näkyy niin selvästi tuo ero. Mutta että noin maitopuolella. Ja tässä se sama rahtikustannukset ja muut, rahti voi olla halvempi Virosta tai Ruotsista.
Peltopuolella niin ero ei ole niin järkyttävä, keskisadot valitettavasti eivät täällä etelässäkään ole niin paljon korkeammat. Mutta jos vaikka 3 tonnin ja 4 tonnin viljasadoilla laskee tukieurojen ollessa lähes samat niin yhdellä tukieurolla saa noin 5 kiloa tai 6,5 kiloa viljaa.
Mielenkiintoinen laskentatapa. Vaarallinen tosiaan. Huh.
Miten niin mielenkiintoinen? Juuri sitä mitä hainkin!
Onhan se vaarallinen, väärissä käsissä, tosiaan. HYS HYS!
(vaikkei se mitään muutakkaan, mutta ehkäpä pikku hiljaa...)
Ja kiitos Muujussille selventävästä esimerkistä.
Karua kertomaa maitotuesta... "Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa".
Ajatella moista otsikkoa vaikkapa ajankohtaisohjelmaan tahi illan "kympin"-uutisiin, vaalien alla...
Mutta eihän maidon tuotantotuki vaikuta tuotannon kannattavuuteen eikä ohjaa tuotantoa tukialueiden välillä, vai mitä cee-miehet? :(
Ja käytännön esimerkkinä oman tilan kaikki tuet maitolitraa kohden viime vuonna, 0,127 euroa. Osa tuesta pitäisi kylläkin jakaa, teoriassa, lihakilojen/välitysvasikoiden kesken, koska muuta "tuotetta" ei tilalta lähde ulos. Mutta se on jo liian monimutkaista.
Mites siellä "paremmalla" puolen tukirajaa?
-
Kilpailuissa on äärimmäisen tärkeää että kilpailijat ovat samalla viivalla. Muuten kilpailut vääristyvät ja nyt sikatilojen kilpailuista uhkaakin tulla epäreilu nauta- ja viljasektoreiden tapaan.
Nyt c-alueen kilpailijat harrastavat kilpailuissa vilppiä pahemman kerran, ja vieläpä yksissä tuumin tuomariston kanssa. Yrittävät nimittäin kiinnittää huomion vain yhteen seikkaan, eläintukiin. Vähän sama juttu jos punnituksessa painijoilta punnittaisiin vain pallit. Hormonien muodostamiskyky on sinänsä merkittävä tekijä kuten tuetkin, mutta vain osa kokonaisuutta.
Jotta kilpailijat olisivat samalla viivalla tulisikin huomioida kokonaisuus. Kaikki tulot ja kaikki menot, tällöin myös olosuhde-erojen todelliset vaikutukset tulevat huomioitua ja kilpailijat saadaan todellisuudessakin samalle viivalle.
On vedottu alueiden ammattitaitoeroon, syynä miksi toteutuneita tuloksia ei voida huomioida kilpailuden tasapuolisuutta tarkasteltaessa. Senpä vuoksi viimeksi vuosi sitten vertailtiin näkyvästi vain eläintukien osuutta kilohinnassa ja päädyttiin 20c/kg eroon, joka oli uhkaamassa jo 2013 jälkeen. Siksipä suomi anoikin komissiolta luvan siirtää välittömästi pohjoissuomen sikatukia nautasektorille.
Oma mielipiteeni on muotoutunut siten että alueellisten ammattitaito- eli älykkyyserojen vaikutus ei sittenkään voi olla kovin suuri. Olosuhde-erot vaikuttavat varmasti alueelista älykkyyseroa enemmän tilojen tuloksiin. Siksipä toteutuneet tulokset pitäisi huomioda aina kun kilpailijoiden tasapuolisuutta tarkastellaan mahdolisia tasautoimenpiteitä varten, etenkin kun tulosten tarkasteluun on olemassa laadukas instrumennti, MTT.
Tukieroa jää 2013 jälkeen eläintukien osalta pohjoisen hyväksi vielä 100e/ey alle 200eyn osalta, vuoden 07 määrien mukaan. Tilojen keskikoko on n. 150ey, mutta ala keskittynyttä, viidennes tiloista tuottaa jo nyt 80% lihasta. Edellytyksia tuotannon jatkamiselle ja laajentamiselle on vain isoimmilla tiloilla. Alati keskittyvällä alalla, 2013 jälkeen, nyt määritellyt tukiehdot täyttäviä eläinyksiköitä on korkeintaan 10000. Siis tukea virtaa 1 MILJOONAA euroa koko c-alueelle,=1!c/kg, keskimäärin 10euroa/ey. 150eyn tilalla tukivääryys tarkoittaa 1500 euroa.
Kun katsomme tarkemmin kirjanpitotilojen tuloksia, niin konekustannus etelässä jopa 350e/ha suurempi. Ja työvoimakustannus 15 000, kun c- alueella selvitään kokonaan ilman kustannuksia. Tilakokoon suhteutettuna olosuhdetappio vähintään 10 000 euroa.
Yhteensä siis kokoluokkaan suhteutettua kustannuseroa pelkästään koneiden ja renkien osalta ainakin 25000 euroa eli 500e/ha tai 170e/ey vuodessa. Ja lisäksi se 2013 jälkeen uhkaava 10e/ey tukirepeämä. Vuosittainen kone- ja renkikustannusero tuottaisi osuuspääomaan sijoitettuna n. 250000 euron pääoman 5 vuodessa. = omakotitalo avaimet käteen kaupalla ja 100000 rahaa käteen, 5 vuoden välein ja tukiero päälle.
Kyselyt kilpailuiden tasapuolisuudesta ovatkin siis vähintäänkin aiheellisia. Tulevassa lfa uudistuksessa tuleekin huolehtia että etelän kilpailuvalmiudet saadaan kohotettua pohjoisen tasolle. Kaikille lienee ylläolevan perusteella selvää että pohjoisen alueen sikatilojen viljasato on ulosmitattava vähintäänkin kokonaisuudessan etelän sikatiloille. Näin etelän tilojen saama absoluuttinen tulo lisääntyisi pohjoisen ha-sadon verran ja lisäksi suhteellinen tulo kasvaisi saman verran pohjoisen menettäessä satonsa. Näin absoluuttisen ja suhteellisen hyödyn yhteisarvo vastaisi ehkä jo suuruusluokaltaan nykyistä tuki- ja olosuhde-erojen kustannusvaikutusta. Tarkastelen teorian vaikutusta tässä vaiheessa laskelmalla:
Lähtötietoa: Tukiero räjähtää 2013 jälkeen äärimmilleen, sillon pojoiseen virtaa sikatukea vielä MILJOONA, keskimäärin 10euroa/ey. 150eyn tilalla tarkoittaa 1500 euroa.
Olosuhde-ero 50han ja 150 eyn tilalla renki- ja konekustannuksen osalta yht. 25ke (MTT)
Olosuhde- ja tukieron yhteisvaikutus eli kipailuvääristymä yhteensä 2013 jälkeen on normitilalla 25000+1500=26,5ke
Sadon arvo pohjoisessa: 2,94tn/haX90e/tnx50ha=13200euroa
Absoluuttinen tulonlisäys pohjoissuomen sadon siirtyessä etelän kilpakumppanille 13,2ke
Suhteellinen tulonlisäys pohjoisuomen kilpakumppanin sadon menetyksestä 13,2ke
SUhteellinen ja absoluuttinen tulonlisäys siis yhteensä 13,2+13,0=26,5ke (päässä laskien) kävipä säkä, juuri sama summa kuin kilpailuerokin!!
Johtopäätös: Siirtämällä pohjoissuomen tuottajien sikatukia nautasektorin maksuvaltuutukseen, sikasektorin kilpailuden vääristymää on tasoitettu vain osittain. Siirtämällä viljasato etelän tuottajille kilpailutilanne tasoittuisi kokonaisuudessaan. Tällöin on toki huolehdittava että alati nousevat rahtikustannukset menevät tasan. Muuten kilpailut vääristyvät jälleen.
Seuraavaksi suoritamme vastaavan kipailutilannetarkastelun lihanauta- sekä myös, emolehmätiloilta, joissa jäsenenemmistö on c-alueella, koska äärimmäisen tärkeäähän on että kilpailut eivät vääristy, eikös?
-
Uusin kysymyksen, kun siihen ei vielä vastausta tullut...
Vielä kun vertailuun lisäisi, paljonko tukirahalla on tuotettuja kiloja/tukialue/tukieuro.
Ja sitten mietittäisiin mikä tulee kalliiksi...
Et tule tähän kysymykseen täällä todennäköisesti tarkkaa vastausta saamaan. Ainakaan c-alueen tuottajilta. Totuus varsinkin kuluttajien tietoon joutuessaan olisi tulenarkaa tavaraa...
En tarkkaan tiedä kaikkia lukuja mutta esimerkiksi emolehmätuki heti c1:llä yli 3-kertainen per emolehmä ja pahimmillaan noin 8-kertainen ab-tukiin verrattuna. Kun ab-tuki on noin 80 euroa ja jos vaikka niin optimistisesti että saadaan teuraaksi yksi 320-kiloinen sonni per yksi emolehmä niin ab-tuki on silloin 25 senttiä per lihakilo tai yhdellä tukieurolla saadaan 4 kiloa lihaa. Vastaavasti c-tukieurolla saadaan 0,5 - 1 lihakiloa. Onhan tuossa melkoinen ero? Sitten vielä kun ab:llä on pakko olla emopuolella tosissaan jotta siitä jäisi jotain käteen kun c-suunnassa tilanne on se että sillä lihalla ei ole niin väliä kun tuotto tulee tuista eli elossa olevista emolehmistä niin jokainen voi itsekseen tuumia että mahtaako tämä johtaa puuhasteluun. Jotenkin siihen suuntaan viittaisi se että c-alueen emolehmien määrä on kasvanut rajusti mutta lihakiloja teurastamolle ei silti kerry paljon enempää. Vielä kun huomioidaan rahti yms kuluja jotka pohjoisesta korkeammat kun tavara rahdataan etelän kulutuskeskuksiin niin kallista lihaa on c-liha kokonaisuutena.
Se haudattu Tornion tuhannen lehmän navetta kertoo aika karulla tavalla miten maitopuolella mennään. Jos erittäin optimistinen 10 keskituotos niin Torniossa maitotukieuroja kertyisi vuositasolla noin 1.300.000 euroa, ab-alueella vastaavasti 300.000 euroa. Tästä aika karusti näkyy että Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa eli yli 4-kertaisen määrän. Samaan lopputulokseen päätyy kyllä suoraan tukieurojen erosta senttiä per litra mutta näin tämän jossakin välissä esimerkkinä olikos se Soininvaaran sivuilla ja jäi mieleen kun tuossa se näkyy niin selvästi tuo ero. Mutta että noin maitopuolella. Ja tässä se sama rahtikustannukset ja muut, rahti voi olla halvempi Virosta tai Ruotsista.
Peltopuolella niin ero ei ole niin järkyttävä, keskisadot valitettavasti eivät täällä etelässäkään ole niin paljon korkeammat. Mutta jos vaikka 3 tonnin ja 4 tonnin viljasadoilla laskee tukieurojen ollessa lähes samat niin yhdellä tukieurolla saa noin 5 kiloa tai 6,5 kiloa viljaa.
Mielenkiintoinen laskentatapa. Vaarallinen tosiaan. Huh.
Miten niin mielenkiintoinen? Juuri sitä mitä hainkin!
Onhan se vaarallinen, väärissä käsissä, tosiaan. HYS HYS!
(vaikkei se mitään muutakkaan, mutta ehkäpä pikku hiljaa...)
Ja kiitos Muujussille selventävästä esimerkistä.
Karua kertomaa maitotuesta... "Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa".
Ajatella moista otsikkoa vaikkapa ajankohtaisohjelmaan tahi illan "kympin"-uutisiin, vaalien alla...
Mutta eihän maidon tuotantotuki vaikuta tuotannon kannattavuuteen eikä ohjaa tuotantoa tukialueiden välillä, vai mitä cee-miehet? :(
Ja käytännön esimerkkinä oman tilan kaikki tuet maitolitraa kohden viime vuonna, 0,127 euroa. Osa tuesta pitäisi kylläkin jakaa, teoriassa, lihakilojen/välitysvasikoiden kesken, koska muuta "tuotetta" ei tilalta lähde ulos. Mutta se on jo liian monimutkaista.
Mites siellä "paremmalla" puolen tukirajaa?
2009 kirjanpito ja tilinpäätös vielä kesken, mutta vuoden 2008 osalta: 0,157 eur/l. Sonnivasikat välitykseen. Alue on C2
-
Uusin kysymyksen, kun siihen ei vielä vastausta tullut...
Vielä kun vertailuun lisäisi, paljonko tukirahalla on tuotettuja kiloja/tukialue/tukieuro.
Ja sitten mietittäisiin mikä tulee kalliiksi...
Et tule tähän kysymykseen täällä todennäköisesti tarkkaa vastausta saamaan. Ainakaan c-alueen tuottajilta. Totuus varsinkin kuluttajien tietoon joutuessaan olisi tulenarkaa tavaraa...
En tarkkaan tiedä kaikkia lukuja mutta esimerkiksi emolehmätuki heti c1:llä yli 3-kertainen per emolehmä ja pahimmillaan noin 8-kertainen ab-tukiin verrattuna. Kun ab-tuki on noin 80 euroa ja jos vaikka niin optimistisesti että saadaan teuraaksi yksi 320-kiloinen sonni per yksi emolehmä niin ab-tuki on silloin 25 senttiä per lihakilo tai yhdellä tukieurolla saadaan 4 kiloa lihaa. Vastaavasti c-tukieurolla saadaan 0,5 - 1 lihakiloa. Onhan tuossa melkoinen ero? Sitten vielä kun ab:llä on pakko olla emopuolella tosissaan jotta siitä jäisi jotain käteen kun c-suunnassa tilanne on se että sillä lihalla ei ole niin väliä kun tuotto tulee tuista eli elossa olevista emolehmistä niin jokainen voi itsekseen tuumia että mahtaako tämä johtaa puuhasteluun. Jotenkin siihen suuntaan viittaisi se että c-alueen emolehmien määrä on kasvanut rajusti mutta lihakiloja teurastamolle ei silti kerry paljon enempää. Vielä kun huomioidaan rahti yms kuluja jotka pohjoisesta korkeammat kun tavara rahdataan etelän kulutuskeskuksiin niin kallista lihaa on c-liha kokonaisuutena.
Se haudattu Tornion tuhannen lehmän navetta kertoo aika karulla tavalla miten maitopuolella mennään. Jos erittäin optimistinen 10 keskituotos niin Torniossa maitotukieuroja kertyisi vuositasolla noin 1.300.000 euroa, ab-alueella vastaavasti 300.000 euroa. Tästä aika karusti näkyy että Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa eli yli 4-kertaisen määrän. Samaan lopputulokseen päätyy kyllä suoraan tukieurojen erosta senttiä per litra mutta näin tämän jossakin välissä esimerkkinä olikos se Soininvaaran sivuilla ja jäi mieleen kun tuossa se näkyy niin selvästi tuo ero. Mutta että noin maitopuolella. Ja tässä se sama rahtikustannukset ja muut, rahti voi olla halvempi Virosta tai Ruotsista.
Peltopuolella niin ero ei ole niin järkyttävä, keskisadot valitettavasti eivät täällä etelässäkään ole niin paljon korkeammat. Mutta jos vaikka 3 tonnin ja 4 tonnin viljasadoilla laskee tukieurojen ollessa lähes samat niin yhdellä tukieurolla saa noin 5 kiloa tai 6,5 kiloa viljaa.
Mielenkiintoinen laskentatapa. Vaarallinen tosiaan. Huh.
Miten niin mielenkiintoinen? Juuri sitä mitä hainkin!
Onhan se vaarallinen, väärissä käsissä, tosiaan. HYS HYS!
(vaikkei se mitään muutakkaan, mutta ehkäpä pikku hiljaa...)
Ja kiitos Muujussille selventävästä esimerkistä.
Karua kertomaa maitotuesta... "Torniossa saa tukieurolla noin 7,5 litraa maitoa kun taas etelässä samalla rahalla saa 33 litraa maitoa".
Ajatella moista otsikkoa vaikkapa ajankohtaisohjelmaan tahi illan "kympin"-uutisiin, vaalien alla...
Mutta eihän maidon tuotantotuki vaikuta tuotannon kannattavuuteen eikä ohjaa tuotantoa tukialueiden välillä, vai mitä cee-miehet? :(
Ja käytännön esimerkkinä oman tilan kaikki tuet maitolitraa kohden viime vuonna, 0,127 euroa. Osa tuesta pitäisi kylläkin jakaa, teoriassa, lihakilojen/välitysvasikoiden kesken, koska muuta "tuotetta" ei tilalta lähde ulos. Mutta se on jo liian monimutkaista.
Mites siellä "paremmalla" puolen tukirajaa?
Sillä lailla mielenkiintoinen, että siinä esitetään asioista eri tavalla kuin yleensä. Tykkään laskelmista, vaikka sisältö olisikin vaarallinen.
-
Ennakkoarvaukseni oli, että ab-alueen osuus peltoalasta olisi selvästi alle puolet. Eli tuossa meni pieleen.
Lukuni olivat Tiken sivuilta noin-lukuja vuodelta joku. Peltohan on perinteisesti ollut täällä etelässä parhaiten viljelyyn sopivilla alueilla metsän keskittyessä pohjoisemmaksi. Tosin kun tukierot ovat mitä ovat niin raivauksen seurauksena tuo suhde voi tietysti muuttua.
Tommonen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain osa tuista, on aina harhaanjohtava ja tarkoitushakuinen, jolloin kyse ei ole enää faktasta, vaan progandasta.
Mikäli tukia lasketaan, niin silloin pitää laskea kaikki tuotantosuunnan saamat tuet, myös EU-tuet ja peltotuet.
-
Maataloustukia maittain per henkilö imeväiset mukaanlukien:
Saksa: 62 e / hlö vuodessa
Ranska: 54e / hlö vuodessa
Suomi: 400 e/ hlö vuodessa
Veeti meni tässä jonkun Hesarin mielipidepalstoilla mellastavan maatalouden vihaajan retkuun. Yllä olevia lukuja ko. mellastaja heittää aina komenttina, jos lehtijutun asia vähänkään liippaa maataloutta.
Vai kuseeko Veeti laariin Hesarin keskutelupalstoilla? ::)
-
Tommonen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain osa tuista, on aina harhaanjohtava ja tarkoitushakuinen, jolloin kyse ei ole enää faktasta, vaan progandasta.
Mikäli tukia lasketaan, niin silloin pitää laskea kaikki tuotantosuunnan saamat tuet, myös EU-tuet ja peltotuet.
Tossahan ne oli laskettu kaikki mukaan tuossa mitä alla on noita lukuja. Sitten taas jos totuus ei miellytä ja muuttuu sitten sen takia propagandaksi niin sillehän minä en sitten enää mitään voi.
Niin mitä halusit tietää? Jos vaikka tuosta
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/167809.shtml
uutisesta niin c-alue kansalliset 335 ja ab 87 miljoonaa, tosin ihmetyttää mistä se kokonaissumma on sitten 572 kansallisia mutta uskoisin että suhde on tuo mitä noilla tuossa.
Sitten taas EU-tuet aika vakiot noin 500 per hehtaari niin ab-hehtaareja ilmeisesti noin 1.100.000 ja c-hehtaareja noin 1.000.000 eli niistä tuet noin 550 miljoonaa ja 500 miljoonaa. Tämä on siis arvio. Mutta totaali tuet c-alue olisi siis noin 835 ja ab-alue noin 637 miljoonaa. Mutta mitä se oli mitä halusit tietää?
Toi 500 hehtaarille, on liian vähän, tukea maksetaan enempi joka alueella, mutta ei takerruta lillukanvarsiin ....
Eli molemmilla alueilla on noin miljoona hehtaaria, pohjoinen saa 835 ja etelä 637 miljoonaa.
Eli eroa alueiden välillä per hehtaari, on noin 35 %:tia pohjoisen hyväksi.
Eihän toi nyt niin kovin paljoa ole ????
Joku tässä sun laskelmassa heittää, eiköls maataloustukia makseta pari miljardia kaikenkaikkiaan ....
-
Tommonen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain osa tuista, on aina harhaanjohtava ja tarkoitushakuinen, jolloin kyse ei ole enää faktasta, vaan progandasta.
Mikäli tukia lasketaan, niin silloin pitää laskea kaikki tuotantosuunnan saamat tuet, myös EU-tuet ja peltotuet.
Tossahan ne oli laskettu kaikki mukaan tuossa mitä alla on noita lukuja. Sitten taas jos totuus ei miellytä ja muuttuu sitten sen takia propagandaksi niin sillehän minä en sitten enää mitään voi.
Niin mitä halusit tietää? Jos vaikka tuosta
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/167809.shtml
uutisesta niin c-alue kansalliset 335 ja ab 87 miljoonaa, tosin ihmetyttää mistä se kokonaissumma on sitten 572 kansallisia mutta uskoisin että suhde on tuo mitä noilla tuossa.
Sitten taas EU-tuet aika vakiot noin 500 per hehtaari niin ab-hehtaareja ilmeisesti noin 1.100.000 ja c-hehtaareja noin 1.000.000 eli niistä tuet noin 550 miljoonaa ja 500 miljoonaa. Tämä on siis arvio. Mutta totaali tuet c-alue olisi siis noin 835 ja ab-alue noin 637 miljoonaa. Mutta mitä se oli mitä halusit tietää?
Toi 500 hehtaarille, on liian vähän, tukea maksetaan enempi joka alueella, mutta ei takerruta lillukanvarsiin ....
Eli molemmilla alueilla on noin miljoona hehtaaria, pohjoinen saa 835 ja etelä 637 miljoonaa.
Eli eroa alueiden välillä per hehtaari, on noin 35 %:tia pohjoisen hyväksi.
Eihän toi nyt niin kovin paljoa ole ????
Joku tässä sun laskelmassa heittää, eiköls maataloustukia makseta pari miljardia kaikenkaikkiaan ....
Tuki etelässä voi olla vaikka 460€/ha.
-
Toi 500 hehtaarille, on liian vähän, tukea maksetaan enempi joka alueella, mutta ei takerruta lillukanvarsiin ....
Eli molemmilla alueilla on noin miljoona hehtaaria, pohjoinen saa 835 ja etelä 637 miljoonaa.
Eli eroa alueiden välillä per hehtaari, on noin 35 %:tia pohjoisen hyväksi.
Eihän toi nyt niin kovin paljoa ole ????
Joku tässä sun laskelmassa heittää, eiköls maataloustukia makseta pari miljardia kaikenkaikkiaan ....
Eipä juurikaan heitäkään. Tuki per hehtaari on varmaan aika lähelle 600 euroa per hehtaari ja tosiaan lähes sama +-20 euroa tukialueesta riippumatta kasvit huomioiden sama tukialueella. Eli peltopuolella etelä 660 ja c-alue 600 ja siihen kansalliset jotka on yhteensä noin 550 niin tosta tulee noin 1.8 miljoonaa joka alkaa jo lähennellä sitä kahta miljardia. Mitä mahdollisesti puuttuukin summista niin tuskinpa ainakaan etelän hyväksi suhde paranee.
Joo, se loppu voi löytyä vaikka luopumistuista ja eläkemaksuista, sekä lomituskustannuksista tai muista hallinnon kuluista varsin helposti ...
-
Pointtini on, että pohjoinen tuki ei kuitenkaan koko potista ole hallitseva (jos kohta muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannette vääristävä); Veetin mukaan taulukko todisti, että pohjoisen tuen takia maatalous on noin 6-7 kertaa kalliimpaa veronmaksajalle vertailumaihin verrattuna.
Petri
Nyt tarttee sanoa että mää en ymmärrä sun pointtiasi. Pohjoinen tuki on kansallisesta 500 noin 330 eli 66% joka on kohtalaisen hallitseva ainakin minun mielestäni? Ja jos koko tukipotti on noin vähän vajaa 2 miljardia niin siitäkin se on edelleen yli 16%. Mutta että hallitseva ja hallitseva? Sen sijaan tuo "muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannetta vääristävä" niin se on aika lailla vähättelevä kun nuo yksittäiset tuotteet ovat sianliha, emolehmät + naudanliha ja maito noin ensi alkuun. Varsinkin kun miettii sitä miten suuren osuuden maatalouden rahavirroista nuo "muutama yksittäiset tuotteet" muodostavat.
Tukieroa jää 2013 jälkeen eläintukien osalta pohjoisen hyväksi vielä 100e/ey alle 200eyn osalta, vuoden 07 määrien mukaan. Tilojen keskikoko on n. 150ey, mutta ala keskittynyttä, viidennes tiloista tuottaa jo nyt 80% lihasta. Edellytyksia tuotannon jatkamiselle ja laajentamiselle on vain isoimmilla tiloilla. Alati keskittyvällä alalla, 2013 jälkeen, nyt määritellyt tukiehdot täyttäviä eläinyksiköitä on korkeintaan 10000. Siis tukea virtaa 1 MILJOONAA euroa koko c-alueelle,=1!c/kg, keskimäärin 10euroa/ey. 150eyn tilalla tukivääryys tarkoittaa 1500 euroa.
ja sitten todetut olosude-erot lisäksi, jotka ovat paljon tukieroakin suuremmat!
-
Tommonen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain osa tuista, on aina harhaanjohtava ja tarkoitushakuinen, jolloin kyse ei ole enää faktasta, vaan progandasta.
Mikäli tukia lasketaan, niin silloin pitää laskea kaikki tuotantosuunnan saamat tuet, myös EU-tuet ja peltotuet.
Tossahan ne oli laskettu kaikki mukaan tuossa mitä alla on noita lukuja. Sitten taas jos totuus ei miellytä ja muuttuu sitten sen takia propagandaksi niin sillehän minä en sitten enää mitään voi.
Niin mitä halusit tietää? Jos vaikka tuosta
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/167809.shtml
uutisesta niin c-alue kansalliset 335 ja ab 87 miljoonaa, tosin ihmetyttää mistä se kokonaissumma on sitten 572 kansallisia mutta uskoisin että suhde on tuo mitä noilla tuossa.
Sitten taas EU-tuet aika vakiot noin 500 per hehtaari niin ab-hehtaareja ilmeisesti noin 1.100.000 ja c-hehtaareja noin 1.000.000 eli niistä tuet noin 550 miljoonaa ja 500 miljoonaa. Tämä on siis arvio. Mutta totaali tuet c-alue olisi siis noin 835 ja ab-alue noin 637 miljoonaa. Mutta mitä se oli mitä halusit tietää?
Toi 500 hehtaarille, on liian vähän, tukea maksetaan enempi joka alueella, mutta ei takerruta lillukanvarsiin ....
Eli molemmilla alueilla on noin miljoona hehtaaria, pohjoinen saa 835 ja etelä 637 miljoonaa.
Eli eroa alueiden välillä per hehtaari, on noin 35 %:tia pohjoisen hyväksi.
Eihän toi nyt niin kovin paljoa ole ????
Joku tässä sun laskelmassa heittää, eiköls maataloustukia makseta pari miljardia kaikenkaikkiaan ....
parit miljardit sisältävat hallintoa ym hanketukia,maatalouteen tulee 1,6 mil
-
Ja jos koko tukipotti on noin vähän vajaa 2 miljardia niin siitäkin se on edelleen yli 16%. Mutta että hallitseva ja hallitseva?
Veetin taulukossa oli yksi luku per kansakunta, pysyin samassa tarkkuudessa.
Sen sijaan tuo "muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannetta vääristävä" niin se on aika lailla vähättelevä kun nuo yksittäiset tuotteet ovat sianliha, emolehmät + naudanliha ja maito noin ensi alkuun. Varsinkin kun miettii sitä miten suuren osuuden maatalouden rahavirroista nuo "muutama yksittäiset tuotteet" muodostavat.
Kuten jo yllä kirjoitin, asiantuntemukseni ei riitä noiden kotieläintuotantojen kohdalla. On tietty selvä, että kun tuo 16% kohdistuu vain osaan tuotantosektoreista, niin niillä se on ko sektorin sisällä osuus on ihan toista kuin tuo 16%.
"tästä tähän." (Einomies Porkkakoski)
Petri
-
Pointtini on, että pohjoinen tuki ei kuitenkaan koko potista ole hallitseva (jos kohta muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannette vääristävä); Veetin mukaan taulukko todisti, että pohjoisen tuen takia maatalous on noin 6-7 kertaa kalliimpaa veronmaksajalle vertailumaihin verrattuna.
Petri
Nyt tarttee sanoa että mää en ymmärrä sun pointtiasi. Pohjoinen tuki on kansallisesta 500 noin 330 eli 66% joka on kohtalaisen hallitseva ainakin minun mielestäni? Ja jos koko tukipotti on noin vähän vajaa 2 miljardia niin siitäkin se on edelleen yli 16%. Mutta että hallitseva ja hallitseva? Sen sijaan tuo "muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannetta vääristävä" niin se on aika lailla vähättelevä kun nuo yksittäiset tuotteet ovat sianliha, emolehmät + naudanliha ja maito noin ensi alkuun. Varsinkin kun miettii sitä miten suuren osuuden maatalouden rahavirroista nuo "muutama yksittäiset tuotteet" muodostavat.
Tukieroa jää 2013 jälkeen eläintukien osalta pohjoisen hyväksi vielä 100e/ey alle 200eyn osalta, vuoden 07 määrien mukaan. Tilojen keskikoko on n. 150ey, mutta ala keskittynyttä, viidennes tiloista tuottaa jo nyt 80% lihasta. Edellytyksia tuotannon jatkamiselle ja laajentamiselle on vain isoimmilla tiloilla. Alati keskittyvällä alalla, 2013 jälkeen, nyt määritellyt tukiehdot täyttäviä eläinyksiköitä on korkeintaan 10000. Siis tukea virtaa 1 MILJOONAA euroa koko c-alueelle,=1!c/kg, keskimäärin 10euroa/ey. 150eyn tilalla tukivääryys tarkoittaa 1500 euroa.
ja sitten todetut olosude-erot lisäksi, jotka ovat paljon tukieroakin suuremmat!
Myönnä vaan ettei olosuhde-erojakaan ole. Johan sinä olet suurimman osan jutuistas perunut. ;D ;D
-
Ennakkoarvaukseni oli, että ab-alueen osuus peltoalasta olisi selvästi alle puolet. Eli tuossa meni pieleen.
Lukuni olivat Tiken sivuilta noin-lukuja vuodelta joku. Peltohan on perinteisesti ollut täällä etelässä parhaiten viljelyyn sopivilla alueilla metsän keskittyessä pohjoisemmaksi. Tosin kun tukierot ovat mitä ovat niin raivauksen seurauksena tuo suhde voi tietysti muuttua.
Tommonen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain osa tuista, on aina harhaanjohtava ja tarkoitushakuinen, jolloin kyse ei ole enää faktasta, vaan progandasta.
Mikäli tukia lasketaan, niin silloin pitää laskea kaikki tuotantosuunnan saamat tuet, myös EU-tuet ja peltotuet.
Samaa mieltä. (Vaikkakin joku voi esittää, että peltopuoli ja elukat erikseen. Se eläin kun ei suuremmin tiedä, missä päin Suomea se majailee... Pelto toisaalta saattaa hangen alla olla hieman jähmeä pohjoisessa, kun täällä etelässä jo touhutaan pellolla...)
Siksi ihmettelen, miksei useampi halua laskea tuet/maitolitra suhdetta.
Vaikkei sekään kerro kattavasti kaikkea (raiviot, tuotostasot eläimillä, tilatuen lisäosan erot jne. vaikuttavat paljon)
Bauerilta (c2-alue) lukema jo tulikin, onko muita rohkeita...
Juumassin eläin-/peltomäärä arvio allekirjoittaneen osalta yläkanttiin, peltopuoli reippaasti, elukat ei niinkään. ;) Veikkaan, että reipas tilatuen "lisäosa" sotkee haarukointia...
-
Pointtini on, että pohjoinen tuki ei kuitenkaan koko potista ole hallitseva (jos kohta muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannette vääristävä); Veetin mukaan taulukko todisti, että pohjoisen tuen takia maatalous on noin 6-7 kertaa kalliimpaa veronmaksajalle vertailumaihin verrattuna.
Petri
Nyt tarttee sanoa että mää en ymmärrä sun pointtiasi. Pohjoinen tuki on kansallisesta 500 noin 330 eli 66% joka on kohtalaisen hallitseva ainakin minun mielestäni? Ja jos koko tukipotti on noin vähän vajaa 2 miljardia niin siitäkin se on edelleen yli 16%. Mutta että hallitseva ja hallitseva? Sen sijaan tuo "muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannetta vääristävä" niin se on aika lailla vähättelevä kun nuo yksittäiset tuotteet ovat sianliha, emolehmät + naudanliha ja maito noin ensi alkuun. Varsinkin kun miettii sitä miten suuren osuuden maatalouden rahavirroista nuo "muutama yksittäiset tuotteet" muodostavat.
Tukieroa jää 2013 jälkeen eläintukien osalta pohjoisen hyväksi vielä 100e/ey alle 200eyn osalta, vuoden 07 määrien mukaan. Tilojen keskikoko on n. 150ey, mutta ala keskittynyttä, viidennes tiloista tuottaa jo nyt 80% lihasta. Edellytyksia tuotannon jatkamiselle ja laajentamiselle on vain isoimmilla tiloilla. Alati keskittyvällä alalla, 2013 jälkeen, nyt määritellyt tukiehdot täyttäviä eläinyksiköitä on korkeintaan 10000. Siis tukea virtaa 1 MILJOONAA euroa koko c-alueelle,=1!c/kg, keskimäärin 10euroa/ey. 150eyn tilalla tukivääryys tarkoittaa 1500 euroa.
ja sitten todetut olosude-erot lisäksi, jotka ovat paljon tukieroakin suuremmat!
Myönnä vaan ettei olosuhde-erojakaan ole. Johan sinä olet suurimman osan jutuistas perunut. ;D ;D
Olosuhde-eroja on, eivät ne tunnustamisella tai tunnustamattomuudella mihinkään muutu. Pelkästään koneisiin ja renkeihin menee etelässä yli 500 euroa /ha ENEMMÄN kuin korkeamman eläintuen, mutta matalamman ha tuen, alueella.
Toki voin muuttaa aina milipidettä jos perustelut löytyy.
-
Pointtini on, että pohjoinen tuki ei kuitenkaan koko potista ole hallitseva (jos kohta muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannette vääristävä); Veetin mukaan taulukko todisti, että pohjoisen tuen takia maatalous on noin 6-7 kertaa kalliimpaa veronmaksajalle vertailumaihin verrattuna.
Petri
Nyt tarttee sanoa että mää en ymmärrä sun pointtiasi. Pohjoinen tuki on kansallisesta 500 noin 330 eli 66% joka on kohtalaisen hallitseva ainakin minun mielestäni? Ja jos koko tukipotti on noin vähän vajaa 2 miljardia niin siitäkin se on edelleen yli 16%. Mutta että hallitseva ja hallitseva? Sen sijaan tuo "muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannetta vääristävä" niin se on aika lailla vähättelevä kun nuo yksittäiset tuotteet ovat sianliha, emolehmät + naudanliha ja maito noin ensi alkuun. Varsinkin kun miettii sitä miten suuren osuuden maatalouden rahavirroista nuo "muutama yksittäiset tuotteet" muodostavat.
Tukieroa jää 2013 jälkeen eläintukien osalta pohjoisen hyväksi vielä 100e/ey alle 200eyn osalta, vuoden 07 määrien mukaan. Tilojen keskikoko on n. 150ey, mutta ala keskittynyttä, viidennes tiloista tuottaa jo nyt 80% lihasta. Edellytyksia tuotannon jatkamiselle ja laajentamiselle on vain isoimmilla tiloilla. Alati keskittyvällä alalla, 2013 jälkeen, nyt määritellyt tukiehdot täyttäviä eläinyksiköitä on korkeintaan 10000. Siis tukea virtaa 1 MILJOONAA euroa koko c-alueelle,=1!c/kg, keskimäärin 10euroa/ey. 150eyn tilalla tukivääryys tarkoittaa 1500 euroa.
ja sitten todetut olosude-erot lisäksi, jotka ovat paljon tukieroakin suuremmat!
Myönnä vaan ettei olosuhde-erojakaan ole. Johan sinä olet suurimman osan jutuistas perunut. ;D ;D
Olosuhde-eroja on, eivät ne tunnustamisella tai tunnustamattomuudella mihinkään muutu. Pelkästään koneisiin ja renkeihin menee etelässä yli 500 euroa /ha ENEMMÄN kuin korkeamman eläintuen, mutta matalamman ha tuen, alueella.
Toki voin muuttaa aina milipidettä jos perustelut löytyy.
Onko ne etelän sikatilalliset niin laiskoja, kun pitää renkejä käyttää vai mistä se johtuu ?
-
Olosuhde-erot?
Tietämättä nyt Bauerin maitomääriä tahi raivion osuutta peltoalasta, niin selkeästi korkeamman maidon tuotantotuen alueella jos erotus ei kokonaistuessa ole 3 senttiä litraa kohden suurempi ab-alueeseen verrattuna, niin eipä siinä tunnu suuremmin olosuhde-eroja olevan!
Vai onko se maidontuotanto niin kannattavaa siellä tundralla, että suurin osa rehuista kannattaa ostaa tilan ulkopuolelta? (Etelästä?)
Koska jos ajattelee, että pohjoisessa tarvitsee vaikkapa tuplaten peltoalaa saadakseen lypsäville samat rehut kuin "etelässä" (kun siellä Cx-alueella on niin suuret olosuhde-erotkin). Ja koska tuplaten peltoalaa, niin tuplaten peltotukia samalle rehumäärälle. Niin siihen vielä päälle 2-3 kertaiset tuotantotuet, niin hetken saa ihmetellä, miten "sadetuskone" saa kokonaistuikseen vain sen 3 senttiä/litra enemmän kuin itse täällä a-alueella?
Vai senkö takia niitä C-alueen esmerkkejä tulee niin heikosti tähänkin ketjuun, koska "kokonaistuki per litra" -ero on niin suhteettoman suuri?
(Bauerillahan voi hyvinkin olla paljon raivioita viljelyksessä, sekä tuotantoa kasvatettu voimakkaasti/kiintiöt ei riitä tai toinen skenaario, tuottamalla maitoa vain nimeksi, jolloin hänen esimerkkinsä tuki/litra keskustelussa edustaa "sopivaa totuutta" tukierosta, jolloin sitä kannattaa käyttääkin... ;) . Epäilen kuitenkin, että keskimäärin ero on ihan jotain muuta ::) )
Antaa tulla vaan muiltakin esimerkkejä...
-
Nyt menee suunnilleen metsään tuo laskenta ja vertailu. Laskennallisesti "kovat tuet maitolitraa kohti" saa tila, joka viljelee kaikki rehunsa itse, mielellään vielä vaikka viljaa myyntiinkin. Eli tuollainen laskenta ei ainakaan eri tukialueiden välisestä erosta kerro yhtään mitään.
Petri
-
Nyt menee suunnilleen metsään tuo laskenta ja vertailu. Laskennallisesti "kovat tuet maitolitraa kohti" saa tila, joka viljelee kaikki rehunsa itse, mielellään vielä vaikka viljaa myyntiinkin. Eli tuollainen laskenta ei ainakaan eri tukialueiden välisestä erosta kerro yhtään mitään.
Petri
Miksi se vertailu ei kertoisi tukieroista?
Sehän kertoisi kokonaisuudessaan, mitä maitolitran tuottamiseen menee tukea etelässä tai pohjoisessa samaa tuotetta ja määrää tuottavilla tiloilla!
Vertailun ajatushan olisi nimenomaan, että vertailtavat tilat saisi tulonsa pelkästään maidosta/eläimistä, jolloin viljamiesten karsastama korkeammalla tuella tuotettu "myyntivilja" ja sen pinta-alatuet eivät sotkisi vertailua!
Laitetaan yhtä paljon maitoa tuottavat ab vs C-tila "vierekkäin" ja katsotaan paljonko tulee tukea maitolitran tuottamiseen. Jos kerran olosuhde-erot ovat tukialueiden välillä niin suuret, siis pohjoisessa vastaavan määrän maitoa tuottava tila vaatii suuremman pinta-alan tuottaakseen rehunsa, ja sitäkautta saa enemmän pinta-alatukia samalle maitomäärälle + suuremmat tuotantotuet. Niin mikä siitä vertailusta tekisi mielestäsi väärän? Sen paljastama pöyristyttävä tukiero?
-
Laitetaan yhtä paljon maitoa tuottavat ab vs C-tila "vierekkäin" ja katsotaan paljonko tulee tukea maitolitran tuottamiseen. Jos kerran olosuhde-erot ovat tukialueiden välillä niin suuret, siis pohjoisessa vastaavan määrän maitoa tuottava tila vaatii suuremman pinta-alan tuottaakseen rehunsa, ja sitäkautta saa enemmän pinta-alatukia samalle maitomäärälle + suuremmat tuotantotuet. Niin mikä siitä vertailusta tekisi mielestäsi väärän? Sen paljastama pöyristyttävä tukiero?
OK, nyt olisi jo ihan asiallinen vertailu. Kun tässä lähdet nyt ennakoimaan laskelman lopputulosta, niin samalla logiikalla kyllä EU:n sisällä koko Suomen maataloustuotanto olisi lakkautettavien listalla, sen verran tehotonta ja tuki-intensiivistä touhumme on. Siis suurempi pinta-ala --> suuremmat pinta-alatuet --> enemmän tukea per maitolitra.
Ymmärrän, että jossain bc-rajalla tukiero aiheuttaa katkeruutta. Täältä katsoen raja on niin kaukana, että en ole asiaan perehtynyt, tunnustan.
Jos olet sitä mieltä, että olosuhde-eroja ei mitenkään pidä kompensoida tukipolitiikalla, niin sano se sitten ääneen. Ja myönnä siinä samalla, että vastaisuudessa ollaan samassa liemessä vaikkapa saksalaisten kolleegojen kanssa. Paitsi että historiallisista syistä johtuen tällä hetkellä se saksalainen kolleega saisi suuremman (tila)tuen kuin suomalainen viljelijä ja tätä eroa ei ranskalaisten ollessa voimissaan kovin helposti poisteta.
Jos taas hyväksyt olosuhde-erojen kompensaation noin periaatteessa, mutta pidät nykyistä menoa kohtuuttomana, niin odottaisin Sinulta - joka selvästi olet asiaan perehtynyt - myös myönteistä ratkaisuvaihtoehtoa (positiivinen kritiikki) asian järjestämiseen. Siis jotain muuta kuin vallitsevan asiantilan negatiivisen kritiikin. Näin päästäisiin poliittiseen vaikuttamiseen asian puolesta.
Petri
-
EU:n maatalouspolitiikan mukaan, tuki ja tuotanto pidetään erillään ja siellä missä olosuhteet on parhaimmat, ei tukea makseta ollenkaan.
Joten siinä mielessä laskentatapa on täysin väärä.
Tukia maksetaan muista syistä, kuin tuotantosyistä, ne maksetaan niistä erikseen määritellyistä syistä, mikä milläkin alueella ja tuotantosuunnalla on, mutta tuki ei saa koskaan vaikuttaa itse tuotantoon.
C-alueen tuet on luonteeltaan "säilyttäviä tukia", eli niiden tarkoitus on säilyttää tuotanto nykyisellä tasolla ja alueella.
-
Parasta hiilijalanjäljen minimoimista olisi ensimmäisessä vaiheessa laittaa samat tukitasot koko maahan, kaikki kuljetustuet pois jne.
Pian ollaan siinä tilanteessa, että valtion kassan tyhjentyessä joudutaan leikkaamaan kansalliset tuet kokonaan pois kuten Kreikassa on nyt tehty. Päästään Osmo Soininvaaran vaatimaan ihannetilanteeseen, missä pohjoisen tukitasot ovat alemmat kuin etelän..maataloutemme tervehdyttäminen voisi alkaa.....ja se, jos mikä on onneksi Isänmaalle.
-
Parasta hiilijalanjäljen minimoimista olisi ensimmäisessä vaiheessa laittaa samat tukitasot koko maahan, kaikki kuljetustuet pois jne.
Pian ollaan siinä tilanteessa, että valtion kassan tyhjentyessä joudutaan leikkaamaan kansalliset tuet kokonaan pois kuten Kreikassa on nyt tehty. Päästään Osmo Soininvaaran vaatimaan ihannetilanteeseen, missä pohjoisen tukitasot ovat alemmat kuin etelän..maataloutemme tervehdyttäminen voisi alkaa.....ja se, jos mikä on onneksi Isänmaalle.
Suomi on Isänmaata Etelästä Pohjoiseen . Maataloutemme tervehdyttämisen vois aloittaa viljanviljeliöistä .
Koskella suurin maataloustuen saaja on Luomuviljanviljeliä , työpaikasta toiset tuet joten pärjäilee hyvin .
-
Parasta hiilijalanjäljen minimoimista olisi ensimmäisessä vaiheessa laittaa samat tukitasot koko maahan, kaikki kuljetustuet pois jne.
Pian ollaan siinä tilanteessa, että valtion kassan tyhjentyessä joudutaan leikkaamaan kansalliset tuet kokonaan pois kuten Kreikassa on nyt tehty. Päästään Osmo Soininvaaran vaatimaan ihannetilanteeseen, missä pohjoisen tukitasot ovat alemmat kuin etelän..maataloutemme tervehdyttäminen voisi alkaa.....ja se, jos mikä on onneksi Isänmaalle.
Suomi on Isänmaata Etelästä Pohjoiseen . Maataloutemme tervehdyttämisen vois aloittaa viljanviljeliöistä .
Koskella suurin maataloustuen saaja on Luomuviljanviljeliä , työpaikasta toiset tuet joten pärjäilee hyvin .
Kateutta on näköjään koskellakin.
-
Parasta hiilijalanjäljen minimoimista olisi ensimmäisessä vaiheessa laittaa samat tukitasot koko maahan, kaikki kuljetustuet pois jne.
Pian ollaan siinä tilanteessa, että valtion kassan tyhjentyessä joudutaan leikkaamaan kansalliset tuet kokonaan pois kuten Kreikassa on nyt tehty. Päästään Osmo Soininvaaran vaatimaan ihannetilanteeseen, missä pohjoisen tukitasot ovat alemmat kuin etelän..maataloutemme tervehdyttäminen voisi alkaa.....ja se, jos mikä on onneksi Isänmaalle.
Mites ylhäältä esim helsinkiin kuskataan maitoa ? Kerro, kun tunnut tietävän vai meneekö samaan tarinatuokioon kuin Marttilan 100 hehtaarin raivio.
-
Parasta hiilijalanjäljen minimoimista olisi ensimmäisessä vaiheessa laittaa samat tukitasot koko maahan, kaikki kuljetustuet pois jne.
Pian ollaan siinä tilanteessa, että valtion kassan tyhjentyessä joudutaan leikkaamaan kansalliset tuet kokonaan pois kuten Kreikassa on nyt tehty. Päästään Osmo Soininvaaran vaatimaan ihannetilanteeseen, missä pohjoisen tukitasot ovat alemmat kuin etelän..maataloutemme tervehdyttäminen voisi alkaa.....ja se, jos mikä on onneksi Isänmaalle.
Mites ylhäältä esim helsinkiin kuskataan maitoa ? Kerro, kun tunnut tietävän vai meneekö samaan tarinatuokioon kuin Marttilan 100 hehtaarin raivio.
Oululaisrekat kuskaavat, mistälie tundralta kerätty
-
Parasta hiilijalanjäljen minimoimista olisi ensimmäisessä vaiheessa laittaa samat tukitasot koko maahan, kaikki kuljetustuet pois jne.
Pian ollaan siinä tilanteessa, että valtion kassan tyhjentyessä joudutaan leikkaamaan kansalliset tuet kokonaan pois kuten Kreikassa on nyt tehty. Päästään Osmo Soininvaaran vaatimaan ihannetilanteeseen, missä pohjoisen tukitasot ovat alemmat kuin etelän..maataloutemme tervehdyttäminen voisi alkaa.....ja se, jos mikä on onneksi Isänmaalle.
Mites ylhäältä esim helsinkiin kuskataan maitoa ? Kerro, kun tunnut tietävän vai meneekö samaan tarinatuokioon kuin Marttilan 100 hehtaarin raivio.
Oululaisrekat kuskaavat, mistälie tundralta kerätty
Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.
-
Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.
Sähä oot oikeen humoristi... vitsinikkari kerrassaan.
-
Laitetaan yhtä paljon maitoa tuottavat ab vs C-tila "vierekkäin" ja katsotaan paljonko tulee tukea maitolitran tuottamiseen. Jos kerran olosuhde-erot ovat tukialueiden välillä niin suuret, siis pohjoisessa vastaavan määrän maitoa tuottava tila vaatii suuremman pinta-alan tuottaakseen rehunsa, ja sitäkautta saa enemmän pinta-alatukia samalle maitomäärälle + suuremmat tuotantotuet. Niin mikä siitä vertailusta tekisi mielestäsi väärän? Sen paljastama pöyristyttävä tukiero?
Jos taas hyväksyt olosuhde-erojen kompensaation noin periaatteessa, mutta pidät nykyistä menoa kohtuuttomana, niin odottaisin Sinulta - joka selvästi olet asiaan perehtynyt - myös myönteistä ratkaisuvaihtoehtoa (positiivinen kritiikki) asian järjestämiseen. Siis jotain muuta kuin vallitsevan asiantilan negatiivisen kritiikin. Näin päästäisiin poliittiseen vaikuttamiseen asian puolesta.
Petri
Lähinnä tuo ylläoleva veikkauksesi lienee lähinnä ajatuksiani...
En näe vertailussani negatiivista kritiikkiä, ainoastaan asianlaidan näyttämän nykytilanteen. (koetko itse sen negatiiviseksi, miksiköhän ;) )
Enkä voi sanoa olevani asiaan perehtynyt sen tarkemmin, muuten kuin ajatuksen pohjalta. Joskus on vaan liikaa ajatella näitä asioita... ;D
Ylläoleva lainaus tilojen vertailemiseksi on mielestäni aikalailla "pässinlihaa", joka olisi alunalkaenkin pitänyt tehdä "siellä jossain" maidontuotannon tukitasoja sorvatessa!
Eittämättä vertailu/käytännön toimet kohtuuttomien tukierojen korjaamiseksi ovat vaikeita johtuen erilaisista tilusrakenteista. Siis jokut tuottaa suurimman osan karjan rehuista itse, jotkut taas ostavat huomattavan osan (väki?)rehuista ja suurin osa(?) siltä väliltä.
Mutta keskimäärin olosuhde-erojen tasaus tukipolitiikan avulla pohjoiseen päin mentäessä toimii jo nykyisellään varsin hyvin peltojen osalta pinta-alatukien avulla, joihin olosuhteet suurimmin vaikuttavat.
Saman sadon tuottamiseksi heikommilla kasvualueilla tarvitaan enemmän peltoa, jolloin myös pinta-alatuet per tuotettu satokilo kasvaa samassa suhteessa.
Karkea esimerkki. Kun etelässä riittää esim. 50 ha samalle karjamäärälle kuin jossain pohjoisessa tarvitaan 75 ha, jossain jopa 100 ha, niin on se kumma jos olosuhde-eroja ei "ylimääräinen" pinta-alatuki korvaa. Työtöhän se vaatii, mutta cee-miestenhän mukaan täällä etelässä vain laiskotellaan...
Olisihan se karmeaa myöntää, ettei tietyilla c1-alueilla, olosuhde-eroja käytännössä ole... >sama tuki maidolle!
Myönteinen kritiikki?
Ei kai, c-alueen kannalta, olekkaan myönteistä kritiikkiä mahdollisuus nykytilanteessa tarjota. Olisi kyllä sitäkautta, jos ab-alueen maidon tukea voisi nostaa. Vaan tuntuu siltä, että pikemminkin kaikkea ollaan leikkaamassa.
Eikö ihmisillä riitä ymmärrys "negatiivisen kritiikin" pohjalta tehdä oikeita ratkaisuja. Pitääkö kaikki vääntää rautalangasta?
Vieläkin ihmettelen, missä vertailu menisi vikaan? Onko cee-miehillä kykyä kertoa kohtia, mitä pitäisi tarkemmin harkita? Vai hirvittääkö ajatus, ettei nykyisille maidon tukieroille ole riittäviä perusteita?
-
Parasta hiilijalanjäljen minimoimista olisi ensimmäisessä vaiheessa laittaa samat tukitasot koko maahan, kaikki kuljetustuet pois jne.
Pian ollaan siinä tilanteessa, että valtion kassan tyhjentyessä joudutaan leikkaamaan kansalliset tuet kokonaan pois kuten Kreikassa on nyt tehty. Päästään Osmo Soininvaaran vaatimaan ihannetilanteeseen, missä pohjoisen tukitasot ovat alemmat kuin etelän..maataloutemme tervehdyttäminen voisi alkaa.....ja se, jos mikä on onneksi Isänmaalle.
Suomi on Isänmaata Etelästä Pohjoiseen . Maataloutemme tervehdyttämisen vois aloittaa viljanviljeliöistä .
Koskella suurin maataloustuen saaja on Luomuviljanviljeliä , työpaikasta toiset tuet joten pärjäilee hyvin .
Kateutta on näköjään koskellakin.
Kateus näyttelee tällä palstalla suurta osaa tukikeskusteluissa joista suurimmat ruikuttajat ovat viljanviljeliöitä .
Somerolla suurin tukien saaja on muuten lypsykarjatilallinen . :D
-
Laitetaan yhtä paljon maitoa tuottavat ab vs C-tila "vierekkäin" ja katsotaan paljonko tulee tukea maitolitran tuottamiseen. Jos kerran olosuhde-erot ovat tukialueiden välillä niin suuret, siis pohjoisessa vastaavan määrän maitoa tuottava tila vaatii suuremman pinta-alan tuottaakseen rehunsa, ja sitäkautta saa enemmän pinta-alatukia samalle maitomäärälle + suuremmat tuotantotuet. Niin mikä siitä vertailusta tekisi mielestäsi väärän? Sen paljastama pöyristyttävä tukiero?
Jos taas hyväksyt olosuhde-erojen kompensaation noin periaatteessa, mutta pidät nykyistä menoa kohtuuttomana, niin odottaisin Sinulta - joka selvästi olet asiaan perehtynyt - myös myönteistä ratkaisuvaihtoehtoa (positiivinen kritiikki) asian järjestämiseen. Siis jotain muuta kuin vallitsevan asiantilan negatiivisen kritiikin. Näin päästäisiin poliittiseen vaikuttamiseen asian puolesta.
Petri
Lähinnä tuo ylläoleva veikkauksesi lienee lähinnä ajatuksiani...
En näe vertailussani negatiivista kritiikkiä, ainoastaan asianlaidan näyttämän nykytilanteen. (koetko itse sen negatiiviseksi, miksiköhän ;) )
Enkä voi sanoa olevani asiaan perehtynyt sen tarkemmin, muuten kuin ajatuksen pohjalta. Joskus on vaan liikaa ajatella näitä asioita... ;D
Ylläoleva lainaus tilojen vertailemiseksi on mielestäni aikalailla "pässinlihaa", joka olisi alunalkaenkin pitänyt tehdä "siellä jossain" maidontuotannon tukitasoja sorvatessa!
Eittämättä vertailu/käytännön toimet kohtuuttomien tukierojen korjaamiseksi ovat vaikeita johtuen erilaisista tilusrakenteista. Siis jokut tuottaa suurimman osan karjan rehuista itse, jotkut taas ostavat huomattavan osan (väki?)rehuista ja suurin osa(?) siltä väliltä.
Mutta keskimäärin olosuhde-erojen tasaus tukipolitiikan avulla pohjoiseen päin mentäessä toimii jo nykyisellään varsin hyvin peltojen osalta pinta-alatukien avulla, joihin olosuhteet suurimmin vaikuttavat.
Saman sadon tuottamiseksi heikommilla kasvualueilla tarvitaan enemmän peltoa, jolloin myös pinta-alatuet per tuotettu satokilo kasvaa samassa suhteessa.
Karkea esimerkki. Kun etelässä riittää esim. 50 ha samalle karjamäärälle kuin jossain pohjoisessa tarvitaan 75 ha, jossain jopa 100 ha, niin on se kumma jos olosuhde-eroja ei "ylimääräinen" pinta-alatuki korvaa. Työtöhän se vaatii, mutta cee-miestenhän mukaan täällä etelässä vain laiskotellaan...
Olisihan se karmeaa myöntää, ettei tietyilla c1-alueilla, olosuhde-eroja käytännössä ole... >sama tuki maidolle!
Myönteinen kritiikki?
Ei kai, c-alueen kannalta, olekkaan myönteistä kritiikkiä mahdollisuus nykytilanteessa tarjota. Olisi kyllä sitäkautta, jos ab-alueen maidon tukea voisi nostaa. Vaan tuntuu siltä, että pikemminkin kaikkea ollaan leikkaamassa.
Eikö ihmisillä riitä ymmärrys "negatiivisen kritiikin" pohjalta tehdä oikeita ratkaisuja. Pitääkö kaikki vääntää rautalangasta?
Vieläkin ihmettelen, missä vertailu menisi vikaan? Onko cee-miehillä kykyä kertoa kohtia, mitä pitäisi tarkemmin harkita? Vai hirvittääkö ajatus, ettei nykyisille maidon tukieroille ole riittäviä perusteita?
Suomessa pitäisi toteuttaa Soininvaaran tukipolitiikka: nykyisestä pohjoisen ylikompensaatiosta pitäisi siirtyä pohjoisen alikompensaatioon, ts. sinne ei maksettaisi edes etelän tukia. Tällä saataisiin pienennettyä huomattavasti maataloutemme hiilijalanjälkeä.
-
Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.
Sähä oot oikeen humoristi... vitsinikkari kerrassaan.
Onko sulla asiasta parempaa tietoa ?? Lapin tuotanto on 90 miljoonaa litraa, kuinka paljon luulet liikenevän siitä helsinkiin. Kyllähän ylimäärä varmasti jää välille.
-
Pointtini on, että pohjoinen tuki ei kuitenkaan koko potista ole hallitseva (jos kohta muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannette vääristävä); Veetin mukaan taulukko todisti, että pohjoisen tuen takia maatalous on noin 6-7 kertaa kalliimpaa veronmaksajalle vertailumaihin verrattuna.
Petri
Nyt tarttee sanoa että mää en ymmärrä sun pointtiasi. Pohjoinen tuki on kansallisesta 500 noin 330 eli 66% joka on kohtalaisen hallitseva ainakin minun mielestäni? Ja jos koko tukipotti on noin vähän vajaa 2 miljardia niin siitäkin se on edelleen yli 16%. Mutta että hallitseva ja hallitseva? Sen sijaan tuo "muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannetta vääristävä" niin se on aika lailla vähättelevä kun nuo yksittäiset tuotteet ovat sianliha, emolehmät + naudanliha ja maito noin ensi alkuun. Varsinkin kun miettii sitä miten suuren osuuden maatalouden rahavirroista nuo "muutama yksittäiset tuotteet" muodostavat.
Tukieroa jää 2013 jälkeen eläintukien osalta pohjoisen hyväksi vielä 100e/ey alle 200eyn osalta, vuoden 07 määrien mukaan. Tilojen keskikoko on n. 150ey, mutta ala keskittynyttä, viidennes tiloista tuottaa jo nyt 80% lihasta. Edellytyksia tuotannon jatkamiselle ja laajentamiselle on vain isoimmilla tiloilla. Alati keskittyvällä alalla, 2013 jälkeen, nyt määritellyt tukiehdot täyttäviä eläinyksiköitä on korkeintaan 10000. Siis tukea virtaa 1 MILJOONAA euroa koko c-alueelle,=1!c/kg, keskimäärin 10euroa/ey. 150eyn tilalla tukivääryys tarkoittaa 1500 euroa.
ja sitten todetut olosude-erot lisäksi, jotka ovat paljon tukieroakin suuremmat!
Myönnä vaan ettei olosuhde-erojakaan ole. Johan sinä olet suurimman osan jutuistas perunut. ;D ;D
Olosuhde-eroja on, eivät ne tunnustamisella tai tunnustamattomuudella mihinkään muutu. Pelkästään koneisiin ja renkeihin menee etelässä yli 500 euroa /ha ENEMMÄN kuin korkeamman eläintuen, mutta matalamman ha tuen, alueella.
Toki voin muuttaa aina milipidettä jos perustelut löytyy.
Onko ne etelän sikatilalliset niin laiskoja, kun pitää renkejä käyttää vai mistä se johtuu ?
laatutavoite korkeammalla
-
Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.
Sähä oot oikeen humoristi... vitsinikkari kerrassaan.
Onko sulla asiasta parempaa tietoa ?? Lapin tuotanto on 90 miljoonaa litraa, kuinka paljon luulet liikenevän siitä helsinkiin. Kyllähän ylimäärä varmasti jää välille.
....Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo.....
-
Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.
Sähä oot oikeen humoristi... vitsinikkari kerrassaan.
Onko sulla asiasta parempaa tietoa ?? Lapin tuotanto on 90 miljoonaa litraa, kuinka paljon luulet liikenevän siitä helsinkiin. Kyllähän ylimäärä varmasti jää välille.
....Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo.....
Ei se vielä ole tundraa . Kainuussa tai tulla melkoinen pudotus maidontuotantoon mikäli "kolleegoihin on uskomista .
-
Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.
Sähä oot oikeen humoristi... vitsinikkari kerrassaan.
Onko sulla asiasta parempaa tietoa ?? Lapin tuotanto on 90 miljoonaa litraa, kuinka paljon luulet liikenevän siitä helsinkiin. Kyllähän ylimäärä varmasti jää välille.
....Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo.....
Mitä tundraa noi on ?
-
Eiköhän tundralta kerätty maito mene ihan siellä paikan päällä.
Sähä oot oikeen humoristi... vitsinikkari kerrassaan.
Onko sulla asiasta parempaa tietoa ?? Lapin tuotanto on 90 miljoonaa litraa, kuinka paljon luulet liikenevän siitä helsinkiin. Kyllähän ylimäärä varmasti jää välille.
....Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo.....
Mitä tundraa noi on ?
Vesilahtelaiset ei osaa karttaa lukea . Veetille tundra alkaa Kurusta ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
Karkea esimerkki. Kun etelässä riittää esim. 50 ha samalle karjamäärälle kuin jossain pohjoisessa tarvitaan 75 ha, jossain jopa 100 ha, niin on se kumma jos olosuhde-eroja ei "ylimääräinen" pinta-alatuki korvaa. Työtöhän se vaatii, mutta cee-miestenhän mukaan täällä etelässä vain laiskotellaan...
Olisihan se karmeaa myöntää, ettei tietyilla c1-alueilla, olosuhde-eroja käytännössä ole... >sama tuki maidolle!
Myönteinen kritiikki?
Ei kai, c-alueen kannalta, olekkaan myönteistä kritiikkiä mahdollisuus nykytilanteessa tarjota. Olisi kyllä sitäkautta, jos ab-alueen maidon tukea voisi nostaa. Vaan tuntuu siltä, että pikemminkin kaikkea ollaan leikkaamassa.
Eikö ihmisillä riitä ymmärrys "negatiivisen kritiikin" pohjalta tehdä oikeita ratkaisuja. Pitääkö kaikki vääntää rautalangasta?
Vieläkin ihmettelen, missä vertailu menisi vikaan? Onko cee-miehillä kykyä kertoa kohtia, mitä pitäisi tarkemmin harkita? Vai hirvittääkö ajatus, ettei nykyisille maidon tukieroille ole riittäviä perusteita?
OK, pelkistät koko tukikeskustelun maitoon. Tätä en aiemmin olettanut, kun tuo ketjun aloituskin oli vähän yleisemmällä tasolla.
Noista olosuhde-erojen kompensaatiosta jopa MTK:n pj. Marttilankin on lausunut, että ylikompensaatiota on. Siksi tässä vaiheessa pitäisi mielestäni lyödä lukuja tiskiin, menee muuten jankkaamiseksi: asiantila lienee yleisesti tiedossa.
Varmaan tuo 141-142 -raja ei kaikin osin ole kohdillaan, sen kyllä oivaltaa 3- tai 8-tietä pohjoiseen ajaessa. Sen kanssa on nyt kuitenkin elettävä. Henkilökohtaisesti esim. meillä on hyvä mikroilmasto omilla viljelyksillä, mutta tuossa 20 km päässä on jo tosi tiukkaa. Siksi rajat yleisellä tasolla eivät koskaan voi kohdella kaikkia oikeudenmukaisesti, mutta parempaa systeemiä odotellessa täytyneet tyytyä niihin.
Petri
-
OK, pelkistät koko tukikeskustelun maitoon. Tätä en aiemmin olettanut, kun tuo ketjun aloituskin oli vähän yleisemmällä tasolla.
Noista olosuhde-erojen kompensaatiosta jopa MTK:n pj. Marttilankin on lausunut, että ylikompensaatiota on. Siksi tässä vaiheessa pitäisi mielestäni lyödä lukuja tiskiin, menee muuten jankkaamiseksi: asiantila lienee yleisesti tiedossa.
Varmaan tuo 141-142 -raja ei kaikin osin ole kohdillaan, sen kyllä oivaltaa 3- tai 8-tietä pohjoiseen ajaessa. Sen kanssa on nyt kuitenkin elettävä. Henkilökohtaisesti esim. meillä on hyvä mikroilmasto omilla viljelyksillä, mutta tuossa 20 km päässä on jo tosi tiukkaa. Siksi rajat yleisellä tasolla eivät koskaan voi kohdella kaikkia oikeudenmukaisesti, mutta parempaa systeemiä odotellessa täytyneet tyytyä niihin.
Petri
Juu, maidon tukia lähinnä ajattelin.
Oli kyllä tuo Marttilankin ajatus tiedossa, vaan vähänlaisesti on sen jälkeen asiasta ollut niillä tahoilla puhetta, ainakaan julkisesti.
Voisihan tuota Veetimäisesti jankata peltopuolen tuistakin, mutta mielestäni se ei ole niinkään aiheuttamassa epäsuhtaa tilojen/tukialueiden välille. (Vai onko joku edes ajatellut, että viljanviljely on siirtymässä pohjoiseen suhteettoman suuren tukiedun takia :D)
Enkä tähänhätään muista, että suuremmin julkisuudessa niistä peltopuolen tukieroista samassa mielessä kuin tämä maitotukivertailu olisi keskusteltukkaan (siis tuottajien kesken). Yleensä eripura on koskenut juuri tuotantotuen eroja maidolla/lihalla ab- vastaan c-alueella.
(Ehkä "veronmaksajia" mietityttää asia, mutta päätökset on toistaiseksi tehty muuten ja muualla kuin huutoäänestyksellä "auliksien" kesken.)
Vaan kuten sanoit.
Parempaa systeemiä odotellessa.
-
Pohjoiseen mitään ole siirtymässä, teillä on kaikki käsitteet väärin.
Jos puhutaan siirtymisestä, niin silloin se tarkoittaa sitä, että otetaan jokin kappale tai muu palikka ja se siirrettään johon toiseen paikkaan.
Se että pohjoisessa säilyy sellaista tuotantoa, mikä ei etelässä säily, ei sinänsä ole vielä siirtymistä.
C-alue on määritelty, samoin sen tuotanto määrät, niin kauan kuin tuototanto ei kasva näiden määriteltyjen tuotantomäärien yli, niin tänne ei ole siirtynyt yhtään mitään.
-
Pohjoiseen mitään ole siirtymässä, teillä on kaikki käsitteet väärin.
Jos puhutaan siirtymisestä, niin silloin se tarkoittaa sitä, että otetaan jokin kappale tai muu palikka ja se siirrettään johon toiseen paikkaan.
Se että pohjoisessa säilyy sellaista tuotantoa, mikä ei etelässä säily, ei sinänsä ole vielä siirtymistä.
C-alue on määritelty, samoin sen tuotanto määrät, niin kauan kuin tuototanto ei kasva näiden määriteltyjen tuotantomäärien yli, niin tänne ei ole siirtynyt yhtään mitään.
Muuten asiaan kantaa ottamatta sanoisin että tuotannon pääpaino siirtyy tukien(kin) takia sinne pohjoisiin.
Kuvitellaanpa vaikka että ennen pohjoisen osuus tuotannosta on ollut 40% ja se on nyt 60% niin kyllähän prosentuaalisesti tuotanto on siirtynyt sinne, vai?
-
Muuten asiaan kantaa ottamatta sanoisin että tuotannon pääpaino siirtyy tukien(kin) takia sinne pohjoisiin. Kuvitellaanpa vaikka että ennen pohjoisen osuus tuotannosta on ollut 40% ja se on nyt 60% niin kyllähän prosentuaalisesti tuotanto on siirtynyt sinne, vai?
Joo... kyl Taivalkoskelta Suomen vehnät saadaan... senhä ny kässää vaik ei oo akkroonoomikaa ::) ::) ::) ::)
-
Pohjoiseen mitään ole siirtymässä, teillä on kaikki käsitteet väärin.
Jos puhutaan siirtymisestä, niin silloin se tarkoittaa sitä, että otetaan jokin kappale tai muu palikka ja se siirrettään johon toiseen paikkaan.
Se että pohjoisessa säilyy sellaista tuotantoa, mikä ei etelässä säily, ei sinänsä ole vielä siirtymistä.
C-alue on määritelty, samoin sen tuotanto määrät, niin kauan kuin tuototanto ei kasva näiden määriteltyjen tuotantomäärien yli, niin tänne ei ole siirtynyt yhtään mitään.
Muuten asiaan kantaa ottamatta sanoisin että tuotannon pääpaino siirtyy tukien(kin) takia sinne pohjoisiin.
Kuvitellaanpa vaikka että ennen pohjoisen osuus tuotannosta on ollut 40% ja se on nyt 60% niin kyllähän prosentuaalisesti tuotanto on siirtynyt sinne, vai?
Ei se siirry, jos se tuotanto ei kasva, se säilyy pohjoisessa ja ei säily etelässä.
-
Pohjoiseen mitään ole siirtymässä, teillä on kaikki käsitteet väärin.
Jos puhutaan siirtymisestä, niin silloin se tarkoittaa sitä, että otetaan jokin kappale tai muu palikka ja se siirrettään johon toiseen paikkaan.
Se että pohjoisessa säilyy sellaista tuotantoa, mikä ei etelässä säily, ei sinänsä ole vielä siirtymistä.
C-alue on määritelty, samoin sen tuotanto määrät, niin kauan kuin tuototanto ei kasva näiden määriteltyjen tuotantomäärien yli, niin tänne ei ole siirtynyt yhtään mitään.
Muuten asiaan kantaa ottamatta sanoisin että tuotannon pääpaino siirtyy tukien(kin) takia sinne pohjoisiin.
Kuvitellaanpa vaikka että ennen pohjoisen osuus tuotannosta on ollut 40% ja se on nyt 60% niin kyllähän prosentuaalisesti tuotanto on siirtynyt sinne, vai?
Ei se siirry, jos se tuotanto ei kasva, se säilyy pohjoisessa ja ei säily etelässä.
Suora lainaus kansallisten kotieläintukien hakuoppaasta:
"Pohjoisessa kotieläintuessa tuen maksun perusteena olevien eläinyksiköiden mmäärää on rajoitettu.Rajoitteen ylittävälle eläiyksikkömäärälle ei makseta tukea.Tukiyksikkökertoimella alennetaan tukeen oikeuttavia eläinyksikkömääriä siten,että asetettuja eläinyksikkömäärärajoitteita ei ylitettäisi."
Määritelmä:maksun perusteena oleva eläinyksikkömäärä=tukeen oikeuttava eläinyksikkömäärä kerrottuna tukiyksikkökertoimella.
Suomeksi sanottuna on tila/yksikkökohtainen raja jonka ylimenevistä elukoista ei saa tukea JA ykköstä pienempi kerroin jolla tukikelpoiset eläinyksiköt kerrotaan niillä eläinryhmillä joiden määrä on kasvanut siitä mitä aikoinaan on so*****.
-
JA ykköstä pienempi kerroin jolla tukikelpoiset eläinyksiköt kerrotaan niillä eläinryhmillä joiden määrä on kasvanut siitä mitä aikoinaan on so*****.
Tämä on päivän sana ainakin lammastaloudessa: kansallisen uuhipalkkion tukikerroin on C3P2 tällä hetkellä 0,71. En valittaakseni tätä kerro, vaan ihan informaatiota keskusteluun osallistuville.
Petri
-
JA ykköstä pienempi kerroin jolla tukikelpoiset eläinyksiköt kerrotaan niillä eläinryhmillä joiden määrä on kasvanut siitä mitä aikoinaan on so*****.
Tämä on päivän sana ainakin lammastaloudessa: kansallisen uuhipalkkion tukikerroin on C3P2 tällä hetkellä 0,71. En valittaakseni tätä kerro, vaan ihan informaatiota keskusteluun osallistuville.
Petri
Eiköhän se noin niinkuin luonnon kannalta poro olis parempi sinne lappiin ;D
-
JA ykköstä pienempi kerroin jolla tukikelpoiset eläinyksiköt kerrotaan niillä eläinryhmillä joiden määrä on kasvanut siitä mitä aikoinaan on so*****.
Tämä on päivän sana ainakin lammastaloudessa: kansallisen uuhipalkkion tukikerroin on C3P2 tällä hetkellä 0,71. En valittaakseni tätä kerro, vaan ihan informaatiota keskusteluun osallistuville.
Petri
Eiköhän se noin niinkuin luonnon kannalta poro olis parempi sinne lappiin ;D
Ei ole? Jotkut puhuu paliskuntien harjoittamasta ylilaidunnuksesta...
-
JA ykköstä pienempi kerroin jolla tukikelpoiset eläinyksiköt kerrotaan niillä eläinryhmillä joiden määrä on kasvanut siitä mitä aikoinaan on so*****.
Tämä on päivän sana ainakin lammastaloudessa: kansallisen uuhipalkkion tukikerroin on C3P2 tällä hetkellä 0,71. En valittaakseni tätä kerro, vaan ihan informaatiota keskusteluun osallistuville.
Petri
Eiköhän se noin niinkuin luonnon kannalta poro olis parempi sinne lappiin ;D
Vähän perusmaa(kunta)tietoa: Tornio ei ole Lappia. Entistä Lapin lääniä kylläkin. Enkä edes asu poronhoitoalueella, joten poronhoitoa harjoittaakseen pitäisi ostaa merkki jostain kauemmasta palkisesta. Saishan sitten matkapäiviä ja -korvauksia...
Petri
-
Laitetaan yhtä paljon maitoa tuottavat ab vs C-tila "vierekkäin" ja katsotaan paljonko tulee tukea maitolitran tuottamiseen. Jos kerran olosuhde-erot ovat tukialueiden välillä niin suuret, siis pohjoisessa vastaavan määrän maitoa tuottava tila vaatii suuremman pinta-alan tuottaakseen rehunsa, ja sitäkautta saa enemmän pinta-alatukia samalle maitomäärälle + suuremmat tuotantotuet. Niin mikä siitä vertailusta tekisi mielestäsi väärän? Sen paljastama pöyristyttävä tukiero?
OK, nyt olisi jo ihan asiallinen vertailu. Kun tässä lähdet nyt ennakoimaan laskelman lopputulosta, niin samalla logiikalla kyllä EU:n sisällä koko Suomen maataloustuotanto olisi lakkautettavien listalla, sen verran tehotonta ja tuki-intensiivistä touhumme on. Siis suurempi pinta-ala --> suuremmat pinta-alatuet --> enemmän tukea per maitolitra.
Ymmärrän, että jossain bc-rajalla tukiero aiheuttaa katkeruutta. Täältä katsoen raja on niin kaukana, että en ole asiaan perehtynyt, tunnustan.
Jos olet sitä mieltä, että olosuhde-eroja ei mitenkään pidä kompensoida tukipolitiikalla, niin sano se sitten ääneen. Ja myönnä siinä samalla, että vastaisuudessa ollaan samassa liemessä vaikkapa saksalaisten kolleegojen kanssa. Paitsi että historiallisista syistä johtuen tällä hetkellä se saksalainen kolleega saisi suuremman (tila)tuen kuin suomalainen viljelijä ja tätä eroa ei ranskalaisten ollessa voimissaan kovin helposti poisteta.
Jos taas hyväksyt olosuhde-erojen kompensaation noin periaatteessa, mutta pidät nykyistä menoa kohtuuttomana, niin odottaisin Sinulta - joka selvästi olet asiaan perehtynyt - myös myönteistä ratkaisuvaihtoehtoa (positiivinen kritiikki) asian järjestämiseen. Siis jotain muuta kuin vallitsevan asiantilan negatiivisen kritiikin. Näin päästäisiin poliittiseen vaikuttamiseen asian puolesta.
Petri
Jos kustannusvaikutteisia olosuhde-eroja on niin todelliset olosuhteiden kustannusvaikutukset näkyvät tilojen toteutuneista tulo- ja kuluvirroista sekä taseista maalaisjärkeä käyttämällä. Siis kirjanpitotilojen painotetuista keskiarvotuloksista, eikä mistään muualta.
-
Pointtini on, että pohjoinen tuki ei kuitenkaan koko potista ole hallitseva (jos kohta muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannette vääristävä); Veetin mukaan taulukko todisti, että pohjoisen tuen takia maatalous on noin 6-7 kertaa kalliimpaa veronmaksajalle vertailumaihin verrattuna.
Petri
Nyt tarttee sanoa että mää en ymmärrä sun pointtiasi. Pohjoinen tuki on kansallisesta 500 noin 330 eli 66% joka on kohtalaisen hallitseva ainakin minun mielestäni? Ja jos koko tukipotti on noin vähän vajaa 2 miljardia niin siitäkin se on edelleen yli 16%. Mutta että hallitseva ja hallitseva? Sen sijaan tuo "muutamissa yksittäisissä tuotteissa kansallista kilpailutilannetta vääristävä" niin se on aika lailla vähättelevä kun nuo yksittäiset tuotteet ovat sianliha, emolehmät + naudanliha ja maito noin ensi alkuun. Varsinkin kun miettii sitä miten suuren osuuden maatalouden rahavirroista nuo "muutama yksittäiset tuotteet" muodostavat.
Tukieroa jää 2013 jälkeen eläintukien osalta pohjoisen hyväksi vielä 100e/ey alle 200eyn osalta, vuoden 07 määrien mukaan. Tilojen keskikoko on n. 150ey, mutta ala keskittynyttä, viidennes tiloista tuottaa jo nyt 80% lihasta. Edellytyksia tuotannon jatkamiselle ja laajentamiselle on vain isoimmilla tiloilla. Alati keskittyvällä alalla, 2013 jälkeen, nyt määritellyt tukiehdot täyttäviä eläinyksiköitä on korkeintaan 10000. Siis tukea virtaa 1 MILJOONAA euroa koko c-alueelle,=1!c/kg, keskimäärin 10euroa/ey. 150eyn tilalla tukivääryys tarkoittaa 1500 euroa.
ja sitten todetut olosude-erot lisäksi, jotka ovat paljon tukieroakin suuremmat!
Myönnä vaan ettei olosuhde-erojakaan ole. Johan sinä olet suurimman osan jutuistas perunut. ;D ;D
Olosuhde-eroja on, eivät ne tunnustamisella tai tunnustamattomuudella mihinkään muutu. Pelkästään koneisiin ja renkeihin menee etelässä yli 500 euroa /ha ENEMMÄN kuin korkeamman eläintuen, mutta matalamman ha tuen, alueella.
Toki voin muuttaa aina milipidettä jos perustelut löytyy.
Onko ne etelän sikatilalliset niin laiskoja, kun pitää renkejä käyttää vai mistä se johtuu ?
laatutavoite korkeammalla
siis paljon korkeammalla
-
Laitetaan yhtä paljon maitoa tuottavat ab vs C-tila "vierekkäin" ja katsotaan paljonko tulee tukea maitolitran tuottamiseen. Jos kerran olosuhde-erot ovat tukialueiden välillä niin suuret, siis pohjoisessa vastaavan määrän maitoa tuottava tila vaatii suuremman pinta-alan tuottaakseen rehunsa, ja sitäkautta saa enemmän pinta-alatukia samalle maitomäärälle + suuremmat tuotantotuet. Niin mikä siitä vertailusta tekisi mielestäsi väärän? Sen paljastama pöyristyttävä tukiero?
OK, nyt olisi jo ihan asiallinen vertailu. Kun tässä lähdet nyt ennakoimaan laskelman lopputulosta, niin samalla logiikalla kyllä EU:n sisällä koko Suomen maataloustuotanto olisi lakkautettavien listalla, sen verran tehotonta ja tuki-intensiivistä touhumme on. Siis suurempi pinta-ala --> suuremmat pinta-alatuet --> enemmän tukea per maitolitra.
Ymmärrän, että jossain bc-rajalla tukiero aiheuttaa katkeruutta. Täältä katsoen raja on niin kaukana, että en ole asiaan perehtynyt, tunnustan.
Jos olet sitä mieltä, että olosuhde-eroja ei mitenkään pidä kompensoida tukipolitiikalla, niin sano se sitten ääneen. Ja myönnä siinä samalla, että vastaisuudessa ollaan samassa liemessä vaikkapa saksalaisten kolleegojen kanssa. Paitsi että historiallisista syistä johtuen tällä hetkellä se saksalainen kolleega saisi suuremman (tila)tuen kuin suomalainen viljelijä ja tätä eroa ei ranskalaisten ollessa voimissaan kovin helposti poisteta.
Jos taas hyväksyt olosuhde-erojen kompensaation noin periaatteessa, mutta pidät nykyistä menoa kohtuuttomana, niin odottaisin Sinulta - joka selvästi olet asiaan perehtynyt - myös myönteistä ratkaisuvaihtoehtoa (positiivinen kritiikki) asian järjestämiseen. Siis jotain muuta kuin vallitsevan asiantilan negatiivisen kritiikin. Näin päästäisiin poliittiseen vaikuttamiseen asian puolesta.
Petri
Jos kustannusvaikutteisia olosuhde-eroja on niin todelliset olosuhteiden kustannusvaikutukset näkyvät tilojen toteutuneista tulo- ja kuluvirroista sekä taseista maalaisjärkeä käyttämällä. Siis kirjanpitotilojen painotetuista keskiarvotuloksista, eikä mistään muualta.
Ei tämä asia ole aivan noin yksinkertainen. Jos lähdetään tarkastelemaan niitä sinun tilakohtaisia tulo- ja kuluvirtojasi, niin silloin pitää ymmärtää mikä kustannusero on ns. itseaiheutettua ja mikä luonnonolosuhteista aiheutuvaa. Siis pitäisikö teille kompensoida esim. etelän yli 500 €:n hehtaarivuokrat ja kone- ja työkustannukset jotka aiheutuvat peltojen tiiviiksi tallauksesta.
-
JA ykköstä pienempi kerroin jolla tukikelpoiset eläinyksiköt kerrotaan niillä eläinryhmillä joiden määrä on kasvanut siitä mitä aikoinaan on so*****.
Tämä on päivän sana ainakin lammastaloudessa: kansallisen uuhipalkkion tukikerroin on C3P2 tällä hetkellä 0,71. En valittaakseni tätä kerro, vaan ihan informaatiota keskusteluun osallistuville.
Petri
Eiköhän se noin niinkuin luonnon kannalta poro olis parempi sinne lappiin ;D
Vähän perusmaa(kunta)tietoa: Tornio ei ole Lappia. Entistä Lapin lääniä kylläkin. Enkä edes asu poronhoitoalueella, joten poronhoitoa harjoittaakseen pitäisi ostaa merkki jostain kauemmasta palkisesta. Saishan sitten matkapäiviä ja -korvauksia...
Petri
Ei se käy, poronhoitoa ei saa harrastaa, jos ei asu poronhoitoalueella, menetät porosi jos et muuta poronhoitoalueelle, eli muutama kymmenen kilometriä pohjoisemmas Ylitornion puolelle.
-
Ei tämä asia ole aivan noin yksinkertainen. Jos lähdetään tarkastelemaan niitä sinun tilakohtaisia tulo- ja kuluvirtojasi, niin silloin pitää ymmärtää mikä kustannusero on ns. itseaiheutettua ja mikä luonnonolosuhteista aiheutuvaa. Siis pitäisikö teille kompensoida esim. etelän yli 500 €:n hehtaarivuokrat ja kone- ja työkustannukset jotka aiheutuvat peltojen tiiviiksi tallauksesta.
Jussi ilmaisi hienovaraisesti sen, mitä kerran olin jo vähän suoremmin kirjoittamassa...
muistaakseni menneenä vuonna Kreikka olisi halunnut luonnonhaittakorvauksen perusteiksi mm. silppuisen tilusjaon ja jotain muutakin ihmistoimin aikaansaatua haittaa. Suomi taisi olla valtarintamassa vastustamassa. Kirpaisee kyllä yksittäistä maajussia, mutta pitkän päälle johtaisi siihen, että ojattomaan tilaan päästetylle pellolle pitäisi maksaa enemmän tukea, kun sitä on niin vaikea viljellä...
Petri
-
Ei se käy, poronhoitoa ei saa harrastaa, jos ei asu poronhoitoalueella, menetät porosi jos et muuta poronhoitoalueelle, eli muutama kymmenen kilometriä pohjoisemmas Ylitornion puolelle.
Tai reilusti etelään, Simoon.
-
Ei tämä asia ole aivan noin yksinkertainen. Jos lähdetään tarkastelemaan niitä sinun tilakohtaisia tulo- ja kuluvirtojasi, niin silloin pitää ymmärtää mikä kustannusero on ns. itseaiheutettua ja mikä luonnonolosuhteista aiheutuvaa. Siis pitäisikö teille kompensoida esim. etelän yli 500 €:n hehtaarivuokrat ja kone- ja työkustannukset jotka aiheutuvat peltojen tiiviiksi tallauksesta.
Jussi ilmaisi hienovaraisesti sen, mitä kerran olin jo vähän suoremmin kirjoittamassa...
muistaakseni menneenä vuonna Kreikka olisi halunnut luonnonhaittakorvauksen perusteiksi mm. silppuisen tilusjaon ja jotain muutakin ihmistoimin aikaansaatua haittaa. Suomi taisi olla valtarintamassa vastustamassa. Kirpaisee kyllä yksittäistä maajussia, mutta pitkän päälle johtaisi siihen, että ojattomaan tilaan päästetylle pellolle pitäisi maksaa enemmän tukea, kun sitä on niin vaikea viljellä...
Petri
Juuri noin, ei kaikkia haittoja ja kustannuksia tule kompensoida. Mulla on esim. helposti viljeltävät multavat (tai turve) pellot, joiden nurmivaltainen luomuviljely on mielestäni kohtalaisen kustannustehokasta ja sitten jotkut ehdottavat kompensaatiota toteutuneiden kustannusten perusteella. Osaamista siis haluttaisiin rangaista.
-
Laitetaan yhtä paljon maitoa tuottavat ab vs C-tila "vierekkäin" ja katsotaan paljonko tulee tukea maitolitran tuottamiseen. Jos kerran olosuhde-erot ovat tukialueiden välillä niin suuret, siis pohjoisessa vastaavan määrän maitoa tuottava tila vaatii suuremman pinta-alan tuottaakseen rehunsa, ja sitäkautta saa enemmän pinta-alatukia samalle maitomäärälle + suuremmat tuotantotuet. Niin mikä siitä vertailusta tekisi mielestäsi väärän? Sen paljastama pöyristyttävä tukiero?
OK, nyt olisi jo ihan asiallinen vertailu. Kun tässä lähdet nyt ennakoimaan laskelman lopputulosta, niin samalla logiikalla kyllä EU:n sisällä koko Suomen maataloustuotanto olisi lakkautettavien listalla, sen verran tehotonta ja tuki-intensiivistä touhumme on. Siis suurempi pinta-ala --> suuremmat pinta-alatuet --> enemmän tukea per maitolitra.
Ymmärrän, että jossain bc-rajalla tukiero aiheuttaa katkeruutta. Täältä katsoen raja on niin kaukana, että en ole asiaan perehtynyt, tunnustan.
Jos olet sitä mieltä, että olosuhde-eroja ei mitenkään pidä kompensoida tukipolitiikalla, niin sano se sitten ääneen. Ja myönnä siinä samalla, että vastaisuudessa ollaan samassa liemessä vaikkapa saksalaisten kolleegojen kanssa. Paitsi että historiallisista syistä johtuen tällä hetkellä se saksalainen kolleega saisi suuremman (tila)tuen kuin suomalainen viljelijä ja tätä eroa ei ranskalaisten ollessa voimissaan kovin helposti poisteta.
Jos taas hyväksyt olosuhde-erojen kompensaation noin periaatteessa, mutta pidät nykyistä menoa kohtuuttomana, niin odottaisin Sinulta - joka selvästi olet asiaan perehtynyt - myös myönteistä ratkaisuvaihtoehtoa (positiivinen kritiikki) asian järjestämiseen. Siis jotain muuta kuin vallitsevan asiantilan negatiivisen kritiikin. Näin päästäisiin poliittiseen vaikuttamiseen asian puolesta.
Petri
Jos kustannusvaikutteisia olosuhde-eroja on niin todelliset olosuhteiden kustannusvaikutukset näkyvät tilojen toteutuneista tulo- ja kuluvirroista sekä taseista maalaisjärkeä käyttämällä. Siis kirjanpitotilojen painotetuista keskiarvotuloksista, eikä mistään muualta.
Ei tämä asia ole aivan noin yksinkertainen. Jos lähdetään tarkastelemaan niitä sinun tilakohtaisia tulo- ja kuluvirtojasi, niin silloin pitää ymmärtää mikä kustannusero on ns. itseaiheutettua ja mikä luonnonolosuhteista aiheutuvaa. Siis pitäisikö teille kompensoida esim. etelän yli 500 €:n hehtaarivuokrat ja kone- ja työkustannukset jotka aiheutuvat peltojen tiiviiksi tallauksesta.
kyllä kokonaisuustta pitää tarkastella. menee tilkktakin tekemiseksi jos aletaan yksittäisiä asioita kuten vaikka pelkkiä eläin tai peltotukia erikseen tarkastelemaan.
-
Ei tämä asia ole aivan noin yksinkertainen. Jos lähdetään tarkastelemaan niitä sinun tilakohtaisia tulo- ja kuluvirtojasi, niin silloin pitää ymmärtää mikä kustannusero on ns. itseaiheutettua ja mikä luonnonolosuhteista aiheutuvaa. Siis pitäisikö teille kompensoida esim. etelän yli 500 €:n hehtaarivuokrat ja kone- ja työkustannukset jotka aiheutuvat peltojen tiiviiksi tallauksesta.
kyllä kokonaisuustta pitää tarkastella. menee tilkktakin tekemiseksi jos aletaan yksittäisiä asioita kuten vaikka pelkkiä eläin tai peltotukia erikseen tarkastelemaan.
Mitäs mieltä olet näistä itseaiheutetuista kustannuksista ja niiden kompensointivaatimuksistanne??
-
Ei tämä asia ole aivan noin yksinkertainen. Jos lähdetään tarkastelemaan niitä sinun tilakohtaisia tulo- ja kuluvirtojasi, niin silloin pitää ymmärtää mikä kustannusero on ns. itseaiheutettua ja mikä luonnonolosuhteista aiheutuvaa. Siis pitäisikö teille kompensoida esim. etelän yli 500 €:n hehtaarivuokrat ja kone- ja työkustannukset jotka aiheutuvat peltojen tiiviiksi tallauksesta.
kyllä kokonaisuustta pitää tarkastella. menee tilkktakin tekemiseksi jos aletaan yksittäisiä asioita kuten vaikka pelkkiä eläin tai peltotukia erikseen tarkastelemaan.
Mitäs mieltä olet näistä itseaiheutetuista kustannuksista ja niiden kompensointivaatimuksistanne??
Sehän olisi täysin järjetöntä, eli tukisimme sitä että viljelijä itse tekee toiminnastaan kannattamatonta ????
-
Ei tämä asia ole aivan noin yksinkertainen. Jos lähdetään tarkastelemaan niitä sinun tilakohtaisia tulo- ja kuluvirtojasi, niin silloin pitää ymmärtää mikä kustannusero on ns. itseaiheutettua ja mikä luonnonolosuhteista aiheutuvaa. Siis pitäisikö teille kompensoida esim. etelän yli 500 €:n hehtaarivuokrat ja kone- ja työkustannukset jotka aiheutuvat peltojen tiiviiksi tallauksesta.
kyllä kokonaisuustta pitää tarkastella. menee tilkktakin tekemiseksi jos aletaan yksittäisiä asioita kuten vaikka pelkkiä eläin tai peltotukia erikseen tarkastelemaan.
Mitäs mieltä olet näistä itseaiheutetuista kustannuksista ja niiden kompensointivaatimuksistanne??
Vuosi sitten kun sikatilojen välisten kilpailuiden tasapuolisuutta tarkasteltiin näkyvästi, niin silloin esillä oli vain yksi tekijä, eläintuet. Erotettuna eläintuet peltotuesta ja olosuhde-eroista saatiin määritellyksi 2013 jälkeen uhkaamassa oleva 20c/kg tukiero jonka perusteella suomi anoi eulta lupaa kohdentaa välittömästi 142 tukea sikasektorilta nautasektorin maksuvaltuutukseen.
Tuolloin vedottiin ministeristä alkaen nimenomaan ammattitaitoeroon syynä miksi vertailtiin vain yhden tuen arvioituja määriä 2013 eikä toteutuneita tuloksia joissa olosuhde-erotkin näkyisivät. Todettiin vain että kustannukset ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa, etenkin seinien sisällä. Vakuuteltiin että kirjanpitotilojen tuloksissa näkyisi ammattitaitoeron vaikutus. Olisiko ammattitaitoero sitten itse aiheutettua vai olosuhde???
Jos ammattitaitoero todella tulisi näkyviin satojen tilojen aineistosta laadituista painotetuista keskiarvoista, niin silloinhan alueiden välillä todella olisi ammattitaidossa eroa.
Itse en enään usko tukialueiden väliseen ammatitaitoeroon, sain aiheesta vakuuttavat perustelut. Ammattitaitoeroväitteet ovat silkkaa propagandaa.
Sikatiloilla a-b ja c alueiden välillä kuitenkin löytyy taloustohtorista eroina mm. etelässä konekustannus 350 e/ha surempi, etelässä työtunteja 1000h vuodessa vähemmän, mutta 15000 euroa enemmän palkkamenoja. Nämä ovat jo suuruusluokkaeroja ja lihan hintaan vietynä jopa 25c/kg, ei näin isoja eroja voi olla sivuuttamatta etenkään kun ne on havaittu virkatyönä tehdyissä satojen otosten painotetuissa tuloksissa joista poikkeamatkin on leikattu.
Jos ryhdytään poimimaan kuluvirrasta erilleen itse aiheutettuja lisäkustannuksia, niin silloin palataan taas alueiden väliseen ammattitaitoero-teoriaan joka on kyllä oikeastaan vastenmielinen ajattelutapa.
Tukivertailussa lähtökohtana oli kuitenkin kilpailuiden tasapuolisuus etenkin (ja ainoastaan) sikasektorilla. 141 tuen poistuessa c-alueen sikatilojen kokonaistuet uhkasivat kasvaa jopa suuremmiksi kuin etelässä. Ja tärkeintähän on ettei kilpailut vääristy, eikös? Jos kilpailuiden tasapuolisutta tarkastellaan, tulisikin huomioida kokonaisuus, kaikki tulot ja kaikki menot sekä etenkin velat. Omavaraisuustilanne onkin ehkä tärkein tekijä tilan kilapilukyvyssä myyntien kilpailutusedellytyksiä ja tuotannon säätelymahdollisuuksia suhdanteiden mukaan ajatellen. Yksittäisen tuen vertailu on vähän sama asia kuin jos nyrkkeilijöiltä punnittaisiin ainoastaan pallit.
-
Eikös ne protko ja possutilat pian keksi vaatia kompensaatiota alhaiselle viljan hinnalle?
:D
-
Eikös ne protko ja possutilat pian keksi vaatia kompensaatiota alhaiselle viljan hinnalle?
:D
Kirjoitan juuri heidän puolestaan protestia . Pitää huomioida toimeksiantajan laskun maksukyky . ;)
-
Kyl Töpseli-Mafia keinot keksii, Sika-Liisa auttaa aina ;D
-
Ei tämä asia ole aivan noin yksinkertainen. Jos lähdetään tarkastelemaan niitä sinun tilakohtaisia tulo- ja kuluvirtojasi, niin silloin pitää ymmärtää mikä kustannusero on ns. itseaiheutettua ja mikä luonnonolosuhteista aiheutuvaa. Siis pitäisikö teille kompensoida esim. etelän yli 500 €:n hehtaarivuokrat ja kone- ja työkustannukset jotka aiheutuvat peltojen tiiviiksi tallauksesta.
kyllä kokonaisuustta pitää tarkastella. menee tilkktakin tekemiseksi jos aletaan yksittäisiä asioita kuten vaikka pelkkiä eläin tai peltotukia erikseen tarkastelemaan.
Mitäs mieltä olet näistä itseaiheutetuista kustannuksista ja niiden kompensointivaatimuksistanne??
Vuosi sitten kun sikatilojen välisten kilpailuiden tasapuolisuutta tarkasteltiin näkyvästi, niin silloin esillä oli vain yksi tekijä, eläintuet. Erotettuna eläintuet peltotuesta ja olosuhde-eroista saatiin määritellyksi 2013 jälkeen uhkaamassa oleva 20c/kg tukiero jonka perusteella suomi anoi eulta lupaa kohdentaa välittömästi 142 tukea sikasektorilta nautasektorin maksuvaltuutukseen.
Tuolloin vedottiin ministeristä alkaen nimenomaan ammattitaitoeroon syynä miksi vertailtiin vain yhden tuen arvioituja määriä 2013 eikä toteutuneita tuloksia joissa olosuhde-erotkin näkyisivät. Todettiin vain että kustannukset ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa, etenkin seinien sisällä. Vakuuteltiin että kirjanpitotilojen tuloksissa näkyisi ammattitaitoeron vaikutus. Olisiko ammattitaitoero sitten itse aiheutettua vai olosuhde???
Jos ammattitaitoero todella tulisi näkyviin satojen tilojen aineistosta laadituista painotetuista keskiarvoista, niin silloinhan alueiden välillä todella olisi ammattitaidossa eroa.
Itse en enään usko tukialueiden väliseen ammatitaitoeroon, sain aiheesta vakuuttavat perustelut. Ammattitaitoeroväitteet ovat silkkaa propagandaa.
Sikatiloilla a-b ja c alueiden välillä kuitenkin löytyy taloustohtorista eroina mm. etelässä konekustannus 350 e/ha surempi, etelässä työtunteja 1000h vuodessa vähemmän, mutta 15000 euroa enemmän palkkamenoja. Nämä ovat jo suuruusluokkaeroja ja lihan hintaan vietynä jopa 25c/kg, ei näin isoja eroja voi olla sivuuttamatta etenkään kun ne on havaittu virkatyönä tehdyissä satojen otosten painotetuissa tuloksissa joista poikkeamatkin on leikattu.
Jos ryhdytään poimimaan kuluvirrasta erilleen itse aiheutettuja lisäkustannuksia, niin silloin palataan taas alueiden väliseen ammattitaitoero-teoriaan joka on kyllä oikeastaan vastenmielinen ajattelutapa.
Tukivertailussa lähtökohtana oli kuitenkin kilpailuiden tasapuolisuus etenkin (ja ainoastaan) sikasektorilla. 141 tuen poistuessa c-alueen sikatilojen kokonaistuet uhkasivat kasvaa jopa suuremmiksi kuin etelässä. Ja tärkeintähän on ettei kilpailut vääristy, eikös? Jos kilpailuiden tasapuolisutta tarkastellaan, tulisikin huomioida kokonaisuus, kaikki tulot ja kaikki menot sekä etenkin velat. Omavaraisuustilanne onkin ehkä tärkein tekijä tilan kilapilukyvyssä myyntien kilpailutusedellytyksiä ja tuotannon säätelymahdollisuuksia suhdanteiden mukaan ajatellen. Yksittäisen tuen vertailu on vähän sama asia kuin jos nyrkkeilijöiltä punnittaisiin ainoastaan pallit.
vai mitä?
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
-
Kyl Töpseli-Mafia keinot keksii, Sika-Liisa auttaa aina ;D
Kimppuun kuin sika limppuun, sanoi sikamies kun tukipottia jaettiin ....
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
jos kepuedustajat olisivat menneet mukaan eu - maatalousvalio-
kuntaan ja osaisivat eu lipulaareina ajaa tälläista asiaa niin
jo ensi vuonna saisimme sitäkin tukea 8)
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
jos kepuedustajat olisivat menneet mukaan eu - maatalousvalio-
kuntaan ja osaisivat eu lipulaareina ajaa tälläista asiaa niin
jo ensi vuonna saisimme sitäkin tukea 8)
Meinaatko tosiaan, että suomalaiset saisivat sellaisen jaottelun EU:ssa ...
-pinta-alatuet
-eläintuet
-itseaiheutetut kuluerätuet
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
jos kepuedustajat olisivat menneet mukaan eu - maatalousvalio-
kuntaan ja osaisivat eu lipulaareina ajaa tälläista asiaa niin
jo ensi vuonna saisimme sitäkin tukea 8)
Meinaatko tosiaan, että suomalaiset saisivat sellaisen jaottelun EU:ssa ...
-pinta-alatuet
-eläintuet
-itseaiheutetut kuluerätuet
luin maastullista ennen vaaleja niitä kirjoituksia joissa
nämä brysselin tiltut ilmoittivat että siellä ne asiat
hoidetaan ja erityisesti keput osaavat :P
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
jos kepuedustajat olisivat menneet mukaan eu - maatalousvalio-
kuntaan ja osaisivat eu lipulaareina ajaa tälläista asiaa niin
jo ensi vuonna saisimme sitäkin tukea 8)
Meinaatko tosiaan, että suomalaiset saisivat sellaisen jaottelun EU:ssa ...
-pinta-alatuet
-eläintuet
-itseaiheutetut kuluerätuet
luin maastullista ennen vaaleja niitä kirjoituksia joissa
nämä brysselin tiltut ilmoittivat että siellä ne asiat
hoidetaan ja erityisesti keput osaavat :P
Sun kannattaisi lukea joitain toistakin lehteä välillä ....
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
jos kepuedustajat olisivat menneet mukaan eu - maatalousvalio-
kuntaan ja osaisivat eu lipulaareina ajaa tälläista asiaa niin
jo ensi vuonna saisimme sitäkin tukea 8)
Meinaatko tosiaan, että suomalaiset saisivat sellaisen jaottelun EU:ssa ...
-pinta-alatuet
-eläintuet
-itseaiheutetut kuluerätuet
luin maastullista ennen vaaleja niitä kirjoituksia joissa
nämä brysselin tiltut ilmoittivat että siellä ne asiat
hoidetaan ja erityisesti keput osaavat :P
Sun kannattaisi lukea joitain toistakin lehteä välillä ....
mtk: kokouksisssa on kehoitettu lukemaan maastullia
enkä minä potki aisoja
mutta lueppas tunturin viisas eilisestä maastullista
passipaikalla turina : vamma sielussa, jossa
pitkäaikainen keputoimittaja enteilee kepun hajoamista ???
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
jos kepuedustajat olisivat menneet mukaan eu - maatalousvalio-
kuntaan ja osaisivat eu lipulaareina ajaa tälläista asiaa niin
jo ensi vuonna saisimme sitäkin tukea 8)
Meinaatko tosiaan, että suomalaiset saisivat sellaisen jaottelun EU:ssa ...
-pinta-alatuet
-eläintuet
-itseaiheutetut kuluerätuet
luin maastullista ennen vaaleja niitä kirjoituksia joissa
nämä brysselin tiltut ilmoittivat että siellä ne asiat
hoidetaan ja erityisesti keput osaavat :P
Sun kannattaisi lukea joitain toistakin lehteä välillä ....
mtk: kokouksisssa on kehoitettu lukemaan maastullia
enkä minä potki aisoja
mutta lueppas tunturin viisas eilisestä maastullista
passipaikalla turina : vamma sielussa, jossa
pitkäaikainen keputoimittaja enteilee kepun hajoamista ???
Vai semmosta, no eipä sitä neuvostoliiton hajoamistakaan kukaan osannut ennakoida ...
-
lueppas eilisestä maastullista passipaikalla turina : vamma sielussa, jossa pitkäaikainen keputoimittaja enteilee kepun hajoamista ???
Hajoaa eli ei niin alkiolaisella linjalla on Kokoomus, ei Kepu.
=
Jyrki Katainen sanoo puolueensa olevan valmis pääomaveron nostoon. Katainen puoltaa mahdollista veronkorotusta siksi, että sillä saataisiin lisättyä myös kansalaisen oikeudenmukaisuuden tunnetta.
-
=
Jyrki Katainen sanoo puolueensa olevan valmis pääomaveron nostoon. [/quote]
***Jyrki on ottanut mallia SKYstä elikkä siemenviljelijöistä. He päättää ja kaikki maksaa.
:D
-
lueppas eilisestä maastullista passipaikalla turina : vamma sielussa, jossa pitkäaikainen keputoimittaja enteilee kepun hajoamista ???
Hajoaa eli ei niin alkiolaisella linjalla on Kokoomus, ei Kepu.
=
Jyrki Katainen sanoo puolueensa olevan valmis pääomaveron nostoon. Katainen puoltaa mahdollista veronkorotusta siksi, että sillä saataisiin lisättyä myös kansalaisen oikeudenmukaisuuden tunnetta.
On esitetty progressiivista pääomaveroa, se on hyvä idea, se on oikeudenmukainen, sen voisin niellä, tärkeintä on, ettei pelto- ja metsämaata laiteta kiinteistöverolle.
-
lueppas eilisestä maastullista passipaikalla turina : vamma sielussa, jossa pitkäaikainen keputoimittaja enteilee kepun hajoamista ???
Hajoaa eli ei niin alkiolaisella linjalla on Kokoomus, ei Kepu.
=
Jyrki Katainen sanoo puolueensa olevan valmis pääomaveron nostoon. Katainen puoltaa mahdollista veronkorotusta siksi, että sillä saataisiin lisättyä myös kansalaisen oikeudenmukaisuuden tunnetta.
sitä oikeudenmukaisuutta se nakke nakuttaja hakee
diselveron kovalla korotuksellakin :o :o
-
lueppas eilisestä maastullista passipaikalla turina : vamma sielussa, jossa pitkäaikainen keputoimittaja enteilee kepun hajoamista ???
Hajoaa eli ei niin alkiolaisella linjalla on Kokoomus, ei Kepu.
=
Jyrki Katainen sanoo puolueensa olevan valmis pääomaveron nostoon. Katainen puoltaa mahdollista veronkorotusta siksi, että sillä saataisiin lisättyä myös kansalaisen oikeudenmukaisuuden tunnetta.
On se tavallaan paradoksi ....
Demarit alensi pääomaveron ja nyt kokoomus sitä palauttaa ...
-
lueppas eilisestä maastullista passipaikalla turina : vamma sielussa, jossa pitkäaikainen keputoimittaja enteilee kepun hajoamista ???
Hajoaa eli ei niin alkiolaisella linjalla on Kokoomus, ei Kepu.
=
Jyrki Katainen sanoo puolueensa olevan valmis pääomaveron nostoon. Katainen puoltaa mahdollista veronkorotusta siksi, että sillä saataisiin lisättyä myös kansalaisen oikeudenmukaisuuden tunnetta.
On se tavallaan paradoksi ....
Demarit alensi pääomaveron ja nyt kokoomus sitä palauttaa ...
Niin, voi olla että emme ole enää samassa taloudellisessa tilanteessa...
-
lueppas eilisestä maastullista passipaikalla turina : vamma sielussa, jossa pitkäaikainen keputoimittaja enteilee kepun hajoamista ???
Hajoaa eli ei niin alkiolaisella linjalla on Kokoomus, ei Kepu.
=
Jyrki Katainen sanoo puolueensa olevan valmis pääomaveron nostoon. Katainen puoltaa mahdollista veronkorotusta siksi, että sillä saataisiin lisättyä myös kansalaisen oikeudenmukaisuuden tunnetta.
On se tavallaan paradoksi ....
Demarit alensi pääomaveron ja nyt kokoomus sitä palauttaa ...
Niin, voi olla että emme ole enää samassa taloudellisessa tilanteessa...
Tossa olet oikeassa, jo tieto siitä että pääomavero on nousussa, pistää vipinää yrityksiin ja omistajiin, nyt maksetaan nopeasti yritykseen kertyneitä voittoja ulos, kun veroporosentti on vielä "matala".
Tämä itsessään johtaa siihen, että valtion verotulot kasvavat tänä vuonna, ensi vuonna sama homma hoituu korkeamman pääomaveroprosentin vaikutuksesta.
-
lueppas eilisestä maastullista passipaikalla turina : vamma sielussa, jossa pitkäaikainen keputoimittaja enteilee kepun hajoamista ???
Hajoaa eli ei niin alkiolaisella linjalla on Kokoomus, ei Kepu.
=
Jyrki Katainen sanoo puolueensa olevan valmis pääomaveron nostoon. Katainen puoltaa mahdollista veronkorotusta siksi, että sillä saataisiin lisättyä myös kansalaisen oikeudenmukaisuuden tunnetta.
On se tavallaan paradoksi ....
Demarit alensi pääomaveron ja nyt kokoomus sitä palauttaa ...
Niin, voi olla että emme ole enää samassa taloudellisessa tilanteessa...
Tossa olet oikeassa, jo tieto siitä että pääomavero on nousussa, pistää vipinää yrityksiin ja omistajiin, nyt maksetaan nopeasti yritykseen kertyneitä voittoja ulos, kun veroporosentti on vielä "matala".
Tämä itsessään johtaa siihen, että valtion verotulot kasvavat tänä vuonna, ensi vuonna sama homma hoituu korkeamman pääomaveroprosentin vaikutuksesta.
arvioitu verotulo noin 50 milj E, enempi menee puoueillekin :P
-
lueppas eilisestä maastullista passipaikalla turina : vamma sielussa, jossa pitkäaikainen keputoimittaja enteilee kepun hajoamista ???
Hajoaa eli ei niin alkiolaisella linjalla on Kokoomus, ei Kepu.
=
Jyrki Katainen sanoo puolueensa olevan valmis pääomaveron nostoon. Katainen puoltaa mahdollista veronkorotusta siksi, että sillä saataisiin lisättyä myös kansalaisen oikeudenmukaisuuden tunnetta.
On se tavallaan paradoksi ....
Demarit alensi pääomaveron ja nyt kokoomus sitä palauttaa ...
Niin, voi olla että emme ole enää samassa taloudellisessa tilanteessa...
Tossa olet oikeassa, jo tieto siitä että pääomavero on nousussa, pistää vipinää yrityksiin ja omistajiin, nyt maksetaan nopeasti yritykseen kertyneitä voittoja ulos, kun veroporosentti on vielä "matala".
Tämä itsessään johtaa siihen, että valtion verotulot kasvavat tänä vuonna, ensi vuonna sama homma hoituu korkeamman pääomaveroprosentin vaikutuksesta.
arvioitu verotulo noin 50 milj E, enempi menee puoueillekin :P
joo, totta on, ettei tämä lama ihan yhdellä verokorotuksella laukea ...
-
lueppas eilisestä maastullista passipaikalla turina : vamma sielussa, jossa pitkäaikainen keputoimittaja enteilee kepun hajoamista ???
Hajoaa eli ei niin alkiolaisella linjalla on Kokoomus, ei Kepu.
=
Jyrki Katainen sanoo puolueensa olevan valmis pääomaveron nostoon. Katainen puoltaa mahdollista veronkorotusta siksi, että sillä saataisiin lisättyä myös kansalaisen oikeudenmukaisuuden tunnetta.
On se tavallaan paradoksi ....
Demarit alensi pääomaveron ja nyt kokoomus sitä palauttaa ...
Niin, voi olla että emme ole enää samassa taloudellisessa tilanteessa...
Tossa olet oikeassa, jo tieto siitä että pääomavero on nousussa, pistää vipinää yrityksiin ja omistajiin, nyt maksetaan nopeasti yritykseen kertyneitä voittoja ulos, kun veroporosentti on vielä "matala".
Tämä itsessään johtaa siihen, että valtion verotulot kasvavat tänä vuonna, ensi vuonna sama homma hoituu korkeamman pääomaveroprosentin vaikutuksesta.
arvioitu verotulo noin 50 milj E, enempi menee puoueillekin :P
joo, totta on, ettei tämä lama ihan yhdellä verokorotuksella laukea ...
loppu otetaan sitten köyhemmiltä jos mielestäsi tuo
riittää rikkaiden osuudeksi ???
-
lueppas eilisestä maastullista passipaikalla turina : vamma sielussa, jossa pitkäaikainen keputoimittaja enteilee kepun hajoamista ???
Hajoaa eli ei niin alkiolaisella linjalla on Kokoomus, ei Kepu.
=
Jyrki Katainen sanoo puolueensa olevan valmis pääomaveron nostoon. Katainen puoltaa mahdollista veronkorotusta siksi, että sillä saataisiin lisättyä myös kansalaisen oikeudenmukaisuuden tunnetta.
On se tavallaan paradoksi ....
Demarit alensi pääomaveron ja nyt kokoomus sitä palauttaa ...
Niin, voi olla että emme ole enää samassa taloudellisessa tilanteessa...
Tossa olet oikeassa, jo tieto siitä että pääomavero on nousussa, pistää vipinää yrityksiin ja omistajiin, nyt maksetaan nopeasti yritykseen kertyneitä voittoja ulos, kun veroporosentti on vielä "matala".
Tämä itsessään johtaa siihen, että valtion verotulot kasvavat tänä vuonna, ensi vuonna sama homma hoituu korkeamman pääomaveroprosentin vaikutuksesta.
arvioitu verotulo noin 50 milj E, enempi menee puoueillekin :P
joo, totta on, ettei tämä lama ihan yhdellä verokorotuksella laukea ...
loppu otetaan sitten köyhemmiltä jos mielestäsi tuo
riittää rikkaiden osuudeksi ???
Talous on jo kasvussa, joten veropohja saa korjausta myös sitä kautta ...
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Onko ne etelän sikatilalliset:
- laiskoja, kun pitää pitää renkiä
- vai käyvätkö ns. valkokaulushommissa ja muut tekee työt
- vai onko niin isoja sikaloita, että eivät yksin pärjää
Millos sä esität sen laskelman viiman vaikutuksesta lämmön tarpeeseen ? ? ?
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Onko ne etelän sikatilalliset:
- laiskoja, kun pitää pitää renkiä
- vai käyvätkö ns. valkokaulushommissa ja muut tekee työt
- vai onko niin isoja sikaloita, että eivät yksin pärjää
Millos sä esität sen laskelman viiman vaikutuksesta lämmön tarpeeseen ? ? ?
Juu, on esitelty kysymyksiä että pitäisikö ns. itseaiheutettuja kustannuksia korvata tukiaisilla. Olen yrittänyt (turhaan) saada selvennystä mikä olisi itseaiheutettua? Ja olisiko ominaisuudet kuten ammttitaito, laiskuus alueellisena ilmiönä sitten itseaiheutettu ominaisuus tai olosuhde? Lähtökohta mielestäni pitäisi olla että ominaisuuksissa kuten taidoissa ja kyvyissä ei olisi eroja, vaan kustannuserot ja omavaraisuuserot johtuvat olosuhde-eroista.
Onko maidontuotannon moninkertaiset kustanukset suomessa suhteessa tanskaan sitten olosuhteista vai ominaisuuksista johtuvaa ja sianlihantuotannon tasaolosuhteet sitten ei?? Kovasti on vakuuteltu että ainostaan "seininen sisällä" ei olisi luonnonolosuhteista johtuvia lisäksutannuksia vaan tanskalaisten kanssa on kamppailtava tasatuella. No mitä ovat ne haitat joita pötsipuolella on mutta yksimahaisilla ei? Esim. yksimahaisten energiamenoissa on suhteessa tanskaan melkoisia lisäkustannuksia kun tarvitaan lämmityslaitteisto ja tanskassa ei.. ja sitten sen käyttökustannukset lisäksi.
Jos keskiarvotuloksissa tulee esille suurusluokkaeroja, kuten 600e/ha enemmän koneisiin ja vapaa-aikaan, niin kyllä niihin pitää puuttua. Tulevassa LFA uudistuksessa tuleekin huolehtia että poistuvaa 141 tukea vastaava tukimäärä tungetaan ha tukeen, tai sitten se on tungettava ympäristötukeen. Muuten näistä kilpailuista ei oikein tule mitään.
Kyllä alueemme nauta ja viljatilojen olis taas aika kokoontua vaatimaan sikatiloille alueidenvälistä kilpailukykyä. Nyt pohjoisen alueen sikatiloilla on paljon paremmat laajentumisedellytykset kun siellä tukitaso suhteessa alueen pötsitiloihin on paljon edullisempi kuin a-b alueilla. Ja sillä tekijällä on melko suuri merkitys alalla jossa on "suuri sisäinen keskittymispaine"...
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Onko ne etelän sikatilalliset:
- laiskoja, kun pitää pitää renkiä
- vai käyvätkö ns. valkokaulushommissa ja muut tekee työt
- vai onko niin isoja sikaloita, että eivät yksin pärjää
Millos sä esität sen laskelman viiman vaikutuksesta lämmön tarpeeseen ? ? ?
Kohta 1 ja 2 ;D
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Tottakai minä voin selventää, mutta jos sinä lähdet siitä liikkeelle että sun kysymykseen pitää vastata, niin eikö olisi kohteliasta itse vastata myös kysymyksiin joita tehdään ...
Itseaiheutetut kustannukset todennäköisesti pääasiassa johtuvat heikosta talouspuolen osaamisesta, pääoman sitoutumista, rahan kierron nopeutta ja kulujen kumuloitumista kirjanpidossa ei täysin hallita, eikä osata tai ei ole mahdollista hakea ratkaisuja joilla noihin tekijöihiin voidaan vaikuttaa.
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Tottakai minä voin selventää, mutta jos sinä lähdet siitä liikkeelle että sun kysymykseen pitää vastata, niin eikö olisi kohteliasta itse vastata myös kysymyksiin joita tehdään ...
Itseaiheutetut kustannukset todennäköisesti pääasiassa johtuvat heikosta talouspuolen osaamisesta, pääoman sitoutumista, rahan kierron nopeutta ja kulujen kumuloitumista kirjanpidossa ei täysin hallita, eikä osata tai ei ole mahdollista hakea ratkaisuja joilla noihin tekijöihiin voidaan vaikuttaa.
mihin olen jättänyt vastaamatta?
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Tottakai minä voin selventää, mutta jos sinä lähdet siitä liikkeelle että sun kysymykseen pitää vastata, niin eikö olisi kohteliasta itse vastata myös kysymyksiin joita tehdään ...
Itseaiheutetut kustannukset todennäköisesti pääasiassa johtuvat heikosta talouspuolen osaamisesta, pääoman sitoutumista, rahan kierron nopeutta ja kulujen kumuloitumista kirjanpidossa ei täysin hallita, eikä osata tai ei ole mahdollista hakea ratkaisuja joilla noihin tekijöihiin voidaan vaikuttaa.
mihin olen jättänyt vastaamatta?
No kuten edellä kysyin, miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
Miten meinasit homman hoitaa ...
-
No kuten edellä kysyin, miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin,
***Pellonvuokratuki muitten peltotukien lisäksi.
-
No kuten edellä kysyin, miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin,
***Pellonvuokratuki muitten peltotukien lisäksi.
Jep, tämmöisiähän ne silloin olisivat, mutta mitä luulet antaisiko EU lupaa tälläisen tuen maksamiselle ????
-
No kuten edellä kysyin, miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin,
***Pellonvuokratuki muitten peltotukien lisäksi.
Jep, tämmöisiähän ne silloin olisivat, mutta mitä luulet antaisiko EU lupaa tälläisen tuen maksamiselle ????
Kotimaista tukeahan se olis. Stöpselkeisarit kusis senkin samantien maksamalla 1200€/ha vuokraa.
:D
-
No kuten edellä kysyin, miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin,
***Pellonvuokratuki muitten peltotukien lisäksi.
Jep, tämmöisiähän ne silloin olisivat, mutta mitä luulet antaisiko EU lupaa tälläisen tuen maksamiselle ????
Kotimaista tukeahan se olis. Stöpselkeisarit kusis senkin samantien maksamalla 1200€/ha vuokraa.
:D
Meinaakko että tiputilalliset jää toiseksi tässä huutokaupassa, mihin katosi vankka uskosi protkotilan kannattavuuteen ????
-
vai mitä?
Siis mitä?? Ne sun sikasektorit ja tukialuerajat on niin kaukana täältä etten ala niihin ottamaan kantaa.
Esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
Sinäkin esitit kysymyksenä, pitäisikö itse aiheutettuja kulueroja kompensoida tuella. Voisitko nyt selventää mitkä mielestäsi ovat itseaiheutettuja tai/ja ammattitaidosta johtuvia. Voiko tukialueiden välillä siis olla keskiarvoissakin näkyviä ammattitaitoeroja ja onko ammttitaitoero itseaiheutettua vai olosuhde-ero??
Ainoa merkittävä suuruusluokkainen kuluero on sikatilojen välillä oleva n. 600e/ha tai (25c/kg) oleva ero kone ja renkikustannuksissa. Sitten on vielä 1000h ero tehdyissä työtunneissa ja eroa omavaraisuuksissa.
Ajatustenvaihto lappalaisten kanssa on kyllä mielekiintoista, toinen saattaa vaihtaa mieleipidettään keskustelukohtaisesti eikä suostu selventämään asiaa muuten kuin haukkumalla. Ja toinen esitää kysymyksen mutta vastaa nocomments, ehkä se on tulkittava eräänlaiseksi vastaukseksi.
Tottakai minä voin selventää, mutta jos sinä lähdet siitä liikkeelle että sun kysymykseen pitää vastata, niin eikö olisi kohteliasta itse vastata myös kysymyksiin joita tehdään ...
Itseaiheutetut kustannukset todennäköisesti pääasiassa johtuvat heikosta talouspuolen osaamisesta, pääoman sitoutumista, rahan kierron nopeutta ja kulujen kumuloitumista kirjanpidossa ei täysin hallita, eikä osata tai ei ole mahdollista hakea ratkaisuja joilla noihin tekijöihiin voidaan vaikuttaa.
mihin olen jättänyt vastaamatta?
No kuten edellä kysyin, miten niitä itseaiheutettuja kulueroja voisi saada tukien piiriin, kun EU ei tunne sellaista tukienmaksuperustetta ????
Miten meinasit homman hoitaa ...
juu seuraavassa kilpailutarkastelussa tulisi tarkastella tilojen kaikkia toteutuneita tuloja ja menoja kokonaisuutena, ei pelkästään yhtä kokonaisuudesta irroitettua tukea kuten viimeksi. Jos tarkastellaan tukieroja kilpailuselityksellä niin kokonaisuuden huomioiminen on tietenkin vättämätöntä. Muutenhan olaan tilanteessa jossa nyrkkeilijöiltä punnittaaisiin punnituksessa vain pallita tai jopa vain toinen, ja todellisuus voimasuhteissa voisi olla jotain aivan muuta.
Siis kokonaistarkastelulla olosuhde-erotkin tulevat kompensoitua. Nyt on tulossa lfa tarkistus ja ympäristötukikin nousee pöydälle, joihin päättyvää 141 tuen korviketta voisi tunkea.
Yksimahaissektorilla on todella paljon valtaa kunhan sitä vain käytetään. Muutama sata suurinta sika- ja siipikarjatilaa tuottaa maailmanmarkkinahinnoilla mitattuna puolet koko teollisuuden hankkiman raaka-ainemäärän arvosta, ml maitu.
Tästä voimasta esimerkkinä vuodentakaiset tapahtumat kun muutaman sadan sikatilan eroamisuhkaus MTKstä oli hajoittaa koko järjestön, ja suomi joutui oma-aloitteisesti aloittamaan neuvottelut komission kanssa 142 tuen uudelleen kohdentamisesta. Nautapuolen tukiero kasvoi lisää..
Kyllä naurua riittäisi jos sata tai tuhat viljan- tai naudanlihantuottajaa tai vaikkapa metsänomistajaa uhkaisi erolla jollei toisen alueen tukea leikata oman suhteellisen tulotason kasvattamiseksi ja "kilpailuedellytysten" parantamiseksi.
Edunvalvonnassa onkin nyt löytynyt tehokkaaksi havaittu ja koeteltu tomintamalli. Suuren tuotantomäärän eritymisuhka mtk-osuuskunta suhmuran nautaenemmistövekoston vaikutusvallasta, ja tavoitteena oma etu absoluuttisesti esimerkiksi vaatimalla poistuvaa 141 tukea vastaava määrä tukea ha-tukeen esimerkiksi lfa uudistuksessa tai ympäristötuen kautta, ja toisaalta suhteellinen hyöty vaatimalla tukileikkauksia kilpailijoille.
Tässä ratkaisumallia ja sen ajamistapaa kysymykseesi.
Voisitko nyt selventää ailahtelevia näkemyksiäsi hinnan muodostumisesta, joita viikko sitten kyselin?
-
Et vastannut itse kysymykseen.
-
Et vastannut itse kysymykseen.
jaaa, pakko yrittää uudestaan vastat sun viikkoa myöhemmin esittämään kysymykseen jotta selventäisit aivoituksias.
seuraavassa kilpailutarkastelussa tulisi tarkastella tilojen kaikkia toteutuneita tuloja ja menoja kokonaisuutena, ei pelkästään yhtä kokonaisuudesta irroitettua tukea kuten viimeksi. Jos tarkastellaan tukieroja kilpailuselityksellä niin kokonaisuuden huomioiminen on tietenkin vättämätöntä. Muutenhan olaan tilanteessa jossa nyrkkeilijöiltä punnittaisiin punnituksessa vain pallita tai jopa vain toinen, ja todellisuus voimasuhteissa voisi olla jotain aivan muuta.
Yksimahaissektorilla on todella paljon valtaa kunhan sitä vain käytetään. Muutama sata suurinta sika- ja siipikarjatilaa tuottaa maailmanmarkkinahinnoilla mitattuna puolet koko teollisuuden hankkiman raaka-ainemäärän arvosta, ml maitu.
Tästä voimasta esimerkkinä vuodentakaiset tapahtumat kun muutaman sadan sikatilan eroamisuhkaus MTKstä oli hajoittaa koko järjestön, ja suomi joutui oma-aloitteisesti aloittamaan neuvottelut komission kanssa 142 tuen uudelleen kohdentamisesta. Nautapuolen tukiero kasvoi lisää..
Kyllä naurua riittäisi jos sata tai tuhat viljan- tai naudanlihantuottajaa tai vaikkapa metsänomistajaa uhkaisi erolla jollei toisen alueen tukea leikata oman suhteellisen tulotason kasvattamiseksi ja "kilpailuedellytysten" parantamiseksi.
Edunvalvonnassa onkin nyt löytynyt tehokkaaksi havaittu ja koeteltu tomintamalli. Suuren tuotantomäärän eritymisuhka mtk-osuuskunta suhmuran nautaenemmistövekoston vaikutusvallasta, ja tavoitteena oma etu absoluuttisesti esimerkiksi vaatimalla poistuvaa 141 tukea vastaava määrä tukea ha-tukeen esimerkiksi lfa uudistuksessa tai ympäristötuen kautta, ja toisaalta suhteellinen hyöty vaatimalla tukileikkauksia kilpailijoille.
Tässä ratkaisumallia ja sen ajamistapaa kysymykseesi.
siis kuluerot kompensoidaan siten että nyt 142 on pääosin päätetty siirrettäväksi naudalle 141 tuen alenemisen ja sikasektorin keskittymisen tahdissa. Kun samalla lisätään 141 alueen ha-tukea lfa uudistuksen ja ympäristötuen kautta, saadaan ab alueen sikatiloille lisää suhteellista kilpailukykyä. Tämähän on aivan perinteinen etenemistapa. Ja asiaa vauhditetaan ylläesitetyin menetelmin.
Siis kokonaistarkastelulla olosuhde-erotkin tulevat kompensoitua. Nyt on tulossa lfa tarkistus ja ympäristötukikin nousee pöydälle, joihin päättyvää 141 tuen korviketta voisi tunkea.
En ole väittänytkään että tarvittaisiin erillinen kone- ja renkituki, vaan kokonaisuuden huomioimista näissä kilpailuiden välitarkasteluissa. Kokonaisuus huomioimalla kustannuserotkin tulevat kompensoitua, eikö vain?
Voisitko nyt selventää ailahtelevia näkemyksiäsi hinnan muodostumisesta, joita viikko sitten kyselin
-
Meinaakko että tiputilalliset jää toiseksi tässä huutokaupassa, mihin katosi vankka uskosi protkotilan kannattavuuteen ????
[/quote]
Töpselikeisarit jää todellakin protkoparoneille toiseksi. Räkättiruhtinaat nokittaa varmasti parilla sataa...
-
Et vastannut itse kysymykseen.
jaaa, pakko yrittää uudestaan vastat sun viikkoa myöhemmin esittämään kysymykseen jotta selventäisit aivoituksias.
seuraavassa kilpailutarkastelussa tulisi tarkastella tilojen kaikkia toteutuneita tuloja ja menoja kokonaisuutena, ei pelkästään yhtä kokonaisuudesta irroitettua tukea kuten viimeksi. Jos tarkastellaan tukieroja kilpailuselityksellä niin kokonaisuuden huomioiminen on tietenkin vättämätöntä. Muutenhan olaan tilanteessa jossa nyrkkeilijöiltä punnittaisiin punnituksessa vain pallita tai jopa vain toinen, ja todellisuus voimasuhteissa voisi olla jotain aivan muuta.
Yksimahaissektorilla on todella paljon valtaa kunhan sitä vain käytetään. Muutama sata suurinta sika- ja siipikarjatilaa tuottaa maailmanmarkkinahinnoilla mitattuna puolet koko teollisuuden hankkiman raaka-ainemäärän arvosta, ml maitu.
Tästä voimasta esimerkkinä vuodentakaiset tapahtumat kun muutaman sadan sikatilan eroamisuhkaus MTKstä oli hajoittaa koko järjestön, ja suomi joutui oma-aloitteisesti aloittamaan neuvottelut komission kanssa 142 tuen uudelleen kohdentamisesta. Nautapuolen tukiero kasvoi lisää..
Kyllä naurua riittäisi jos sata tai tuhat viljan- tai naudanlihantuottajaa tai vaikkapa metsänomistajaa uhkaisi erolla jollei toisen alueen tukea leikata oman suhteellisen tulotason kasvattamiseksi ja "kilpailuedellytysten" parantamiseksi.
Edunvalvonnassa onkin nyt löytynyt tehokkaaksi havaittu ja koeteltu tomintamalli. Suuren tuotantomäärän eritymisuhka mtk-osuuskunta suhmuran nautaenemmistövekoston vaikutusvallasta, ja tavoitteena oma etu absoluuttisesti esimerkiksi vaatimalla poistuvaa 141 tukea vastaava määrä tukea ha-tukeen esimerkiksi lfa uudistuksessa tai ympäristötuen kautta, ja toisaalta suhteellinen hyöty vaatimalla tukileikkauksia kilpailijoille.
Tässä ratkaisumallia ja sen ajamistapaa kysymykseesi.
siis kuluerot kompensoidaan siten että nyt 142 on pääosin päätetty siirrettäväksi naudalle 141 tuen alenemisen ja sikasektorin keskittymisen tahdissa. Kun samalla lisätään 141 alueen ha-tukea lfa uudistuksen ja ympäristötuen kautta, saadaan ab alueen sikatiloille lisää suhteellista kilpailukykyä. Tämähän on aivan perinteinen etenemistapa. Ja asiaa vauhditetaan ylläesitetyin menetelmin.
Siis kokonaistarkastelulla olosuhde-erotkin tulevat kompensoitua. Nyt on tulossa lfa tarkistus ja ympäristötukikin nousee pöydälle, joihin päättyvää 141 tuen korviketta voisi tunkea.
En ole väittänytkään että tarvittaisiin erillinen kone- ja renkituki, vaan kokonaisuuden huomioimista näissä kilpailuiden välitarkasteluissa. Kokonaisuus huomioimalla kustannuserotkin tulevat kompensoitua, eikö vain?
Voisitko nyt selventää ailahtelevia näkemyksiäsi hinnan muodostumisesta, joita viikko sitten kyselin
Aikuisten oikeesti, onko sulla se laskelma viiman vaikutuksesta lämmityskuluihin tekeillä/valmis/unohdettu ? Samanlaista sontaa kirjoittelet kuin Veeti Marttilan sadan hehtaarin raivioista. Ei löytyny Veetilläkään kyseisestä asiasta mustaa valkoisella. Ootte te kyllä aika velikultia ;D ;D
-
Et vastannut itse kysymykseen.
jaaa, pakko yrittää uudestaan vastat sun viikkoa myöhemmin esittämään kysymykseen jotta selventäisit aivoituksias.
seuraavassa kilpailutarkastelussa tulisi tarkastella tilojen kaikkia toteutuneita tuloja ja menoja kokonaisuutena, ei pelkästään yhtä kokonaisuudesta irroitettua tukea kuten viimeksi. Jos tarkastellaan tukieroja kilpailuselityksellä niin kokonaisuuden huomioiminen on tietenkin vättämätöntä. Muutenhan olaan tilanteessa jossa nyrkkeilijöiltä punnittaisiin punnituksessa vain pallita tai jopa vain toinen, ja todellisuus voimasuhteissa voisi olla jotain aivan muuta.
Yksimahaissektorilla on todella paljon valtaa kunhan sitä vain käytetään. Muutama sata suurinta sika- ja siipikarjatilaa tuottaa maailmanmarkkinahinnoilla mitattuna puolet koko teollisuuden hankkiman raaka-ainemäärän arvosta, ml maitu.
Tästä voimasta esimerkkinä vuodentakaiset tapahtumat kun muutaman sadan sikatilan eroamisuhkaus MTKstä oli hajoittaa koko järjestön, ja suomi joutui oma-aloitteisesti aloittamaan neuvottelut komission kanssa 142 tuen uudelleen kohdentamisesta. Nautapuolen tukiero kasvoi lisää..
Kyllä naurua riittäisi jos sata tai tuhat viljan- tai naudanlihantuottajaa tai vaikkapa metsänomistajaa uhkaisi erolla jollei toisen alueen tukea leikata oman suhteellisen tulotason kasvattamiseksi ja "kilpailuedellytysten" parantamiseksi.
Edunvalvonnassa onkin nyt löytynyt tehokkaaksi havaittu ja koeteltu tomintamalli. Suuren tuotantomäärän eritymisuhka mtk-osuuskunta suhmuran nautaenemmistövekoston vaikutusvallasta, ja tavoitteena oma etu absoluuttisesti esimerkiksi vaatimalla poistuvaa 141 tukea vastaava määrä tukea ha-tukeen esimerkiksi lfa uudistuksessa tai ympäristötuen kautta, ja toisaalta suhteellinen hyöty vaatimalla tukileikkauksia kilpailijoille.
Tässä ratkaisumallia ja sen ajamistapaa kysymykseesi.
siis kuluerot kompensoidaan siten että nyt 142 on pääosin päätetty siirrettäväksi naudalle 141 tuen alenemisen ja sikasektorin keskittymisen tahdissa. Kun samalla lisätään 141 alueen ha-tukea lfa uudistuksen ja ympäristötuen kautta, saadaan ab alueen sikatiloille lisää suhteellista kilpailukykyä. Tämähän on aivan perinteinen etenemistapa. Ja asiaa vauhditetaan ylläesitetyin menetelmin.
Siis kokonaistarkastelulla olosuhde-erotkin tulevat kompensoitua. Nyt on tulossa lfa tarkistus ja ympäristötukikin nousee pöydälle, joihin päättyvää 141 tuen korviketta voisi tunkea.
En ole väittänytkään että tarvittaisiin erillinen kone- ja renkituki, vaan kokonaisuuden huomioimista näissä kilpailuiden välitarkasteluissa. Kokonaisuus huomioimalla kustannuserotkin tulevat kompensoitua, eikö vain?
Voisitko nyt selventää ailahtelevia näkemyksiäsi hinnan muodostumisesta, joita viikko sitten kyselin
Et vastannut kysymykseen ...
-
Et vastannut itse kysymykseen.
jaaa, pakko yrittää uudestaan vastat sun viikkoa myöhemmin esittämään kysymykseen jotta selventäisit aivoituksias.
seuraavassa kilpailutarkastelussa tulisi tarkastella tilojen kaikkia toteutuneita tuloja ja menoja kokonaisuutena, ei pelkästään yhtä kokonaisuudesta irroitettua tukea kuten viimeksi. Jos tarkastellaan tukieroja kilpailuselityksellä niin kokonaisuuden huomioiminen on tietenkin vättämätöntä. Muutenhan olaan tilanteessa jossa nyrkkeilijöiltä punnittaisiin punnituksessa vain pallita tai jopa vain toinen, ja todellisuus voimasuhteissa voisi olla jotain aivan muuta.
Yksimahaissektorilla on todella paljon valtaa kunhan sitä vain käytetään. Muutama sata suurinta sika- ja siipikarjatilaa tuottaa maailmanmarkkinahinnoilla mitattuna puolet koko teollisuuden hankkiman raaka-ainemäärän arvosta, ml maitu.
Tästä voimasta esimerkkinä vuodentakaiset tapahtumat kun muutaman sadan sikatilan eroamisuhkaus MTKstä oli hajoittaa koko järjestön, ja suomi joutui oma-aloitteisesti aloittamaan neuvottelut komission kanssa 142 tuen uudelleen kohdentamisesta. Nautapuolen tukiero kasvoi lisää..
Kyllä naurua riittäisi jos sata tai tuhat viljan- tai naudanlihantuottajaa tai vaikkapa metsänomistajaa uhkaisi erolla jollei toisen alueen tukea leikata oman suhteellisen tulotason kasvattamiseksi ja "kilpailuedellytysten" parantamiseksi.
Edunvalvonnassa onkin nyt löytynyt tehokkaaksi havaittu ja koeteltu tomintamalli. Suuren tuotantomäärän eritymisuhka mtk-osuuskunta suhmuran nautaenemmistövekoston vaikutusvallasta, ja tavoitteena oma etu absoluuttisesti esimerkiksi vaatimalla poistuvaa 141 tukea vastaava määrä tukea ha-tukeen esimerkiksi lfa uudistuksessa tai ympäristötuen kautta, ja toisaalta suhteellinen hyöty vaatimalla tukileikkauksia kilpailijoille.
Tässä ratkaisumallia ja sen ajamistapaa kysymykseesi.
siis kuluerot kompensoidaan siten että nyt 142 on pääosin päätetty siirrettäväksi naudalle 141 tuen alenemisen ja sikasektorin keskittymisen tahdissa. Kun samalla lisätään 141 alueen ha-tukea lfa uudistuksen ja ympäristötuen kautta, saadaan ab alueen sikatiloille lisää suhteellista kilpailukykyä. Tämähän on aivan perinteinen etenemistapa. Ja asiaa vauhditetaan ylläesitetyin menetelmin.
Siis kokonaistarkastelulla olosuhde-erotkin tulevat kompensoitua. Nyt on tulossa lfa tarkistus ja ympäristötukikin nousee pöydälle, joihin päättyvää 141 tuen korviketta voisi tunkea.
En ole väittänytkään että tarvittaisiin erillinen kone- ja renkituki, vaan kokonaisuuden huomioimista näissä kilpailuiden välitarkasteluissa. Kokonaisuus huomioimalla kustannuserotkin tulevat kompensoitua, eikö vain?
Voisitko nyt selventää ailahtelevia näkemyksiäsi hinnan muodostumisesta, joita viikko sitten kyselin
Et vastannut kysymykseen ...
antaa sitten olla, selventäisitkö hinnamuodostumismietteitäsi viikon takaa nyt?
-
Et vastannut itse kysymykseen.
jaaa, pakko yrittää uudestaan vastat sun viikkoa myöhemmin esittämään kysymykseen jotta selventäisit aivoituksias.
seuraavassa kilpailutarkastelussa tulisi tarkastella tilojen kaikkia toteutuneita tuloja ja menoja kokonaisuutena, ei pelkästään yhtä kokonaisuudesta irroitettua tukea kuten viimeksi. Jos tarkastellaan tukieroja kilpailuselityksellä niin kokonaisuuden huomioiminen on tietenkin vättämätöntä. Muutenhan olaan tilanteessa jossa nyrkkeilijöiltä punnittaisiin punnituksessa vain pallita tai jopa vain toinen, ja todellisuus voimasuhteissa voisi olla jotain aivan muuta.
Yksimahaissektorilla on todella paljon valtaa kunhan sitä vain käytetään. Muutama sata suurinta sika- ja siipikarjatilaa tuottaa maailmanmarkkinahinnoilla mitattuna puolet koko teollisuuden hankkiman raaka-ainemäärän arvosta, ml maitu.
Tästä voimasta esimerkkinä vuodentakaiset tapahtumat kun muutaman sadan sikatilan eroamisuhkaus MTKstä oli hajoittaa koko järjestön, ja suomi joutui oma-aloitteisesti aloittamaan neuvottelut komission kanssa 142 tuen uudelleen kohdentamisesta. Nautapuolen tukiero kasvoi lisää..
Kyllä naurua riittäisi jos sata tai tuhat viljan- tai naudanlihantuottajaa tai vaikkapa metsänomistajaa uhkaisi erolla jollei toisen alueen tukea leikata oman suhteellisen tulotason kasvattamiseksi ja "kilpailuedellytysten" parantamiseksi.
Edunvalvonnassa onkin nyt löytynyt tehokkaaksi havaittu ja koeteltu tomintamalli. Suuren tuotantomäärän eritymisuhka mtk-osuuskunta suhmuran nautaenemmistövekoston vaikutusvallasta, ja tavoitteena oma etu absoluuttisesti esimerkiksi vaatimalla poistuvaa 141 tukea vastaava määrä tukea ha-tukeen esimerkiksi lfa uudistuksessa tai ympäristötuen kautta, ja toisaalta suhteellinen hyöty vaatimalla tukileikkauksia kilpailijoille.
Tässä ratkaisumallia ja sen ajamistapaa kysymykseesi.
siis kuluerot kompensoidaan siten että nyt 142 on pääosin päätetty siirrettäväksi naudalle 141 tuen alenemisen ja sikasektorin keskittymisen tahdissa. Kun samalla lisätään 141 alueen ha-tukea lfa uudistuksen ja ympäristötuen kautta, saadaan ab alueen sikatiloille lisää suhteellista kilpailukykyä. Tämähän on aivan perinteinen etenemistapa. Ja asiaa vauhditetaan ylläesitetyin menetelmin.
Siis kokonaistarkastelulla olosuhde-erotkin tulevat kompensoitua. Nyt on tulossa lfa tarkistus ja ympäristötukikin nousee pöydälle, joihin päättyvää 141 tuen korviketta voisi tunkea.
En ole väittänytkään että tarvittaisiin erillinen kone- ja renkituki, vaan kokonaisuuden huomioimista näissä kilpailuiden välitarkasteluissa. Kokonaisuus huomioimalla kustannuserotkin tulevat kompensoitua, eikö vain?
Voisitko nyt selventää ailahtelevia näkemyksiäsi hinnan muodostumisesta, joita viikko sitten kyselin
Aikuisten oikeesti, onko sulla se laskelma viiman vaikutuksesta lämmityskuluihin tekeillä/valmis/unohdettu ? Samanlaista sontaa kirjoittelet kuin Veeti Marttilan sadan hehtaarin raivioista. Ei löytyny Veetilläkään kyseisestä asiasta mustaa valkoisella. Ootte te kyllä aika velikultia ;D ;D
laskelma on, mutta se ei aja asiaani. Samasta aiheesta on ainakin kaksi tutkimusta meneillään ja taustaryhmistä päätellen niistä saattaa tulla suotuisat tulokset.
-
laskelma on, mutta se ei aja asiaani. Samasta aiheesta on ainakin kaksi tutkimusta meneillään ja taustaryhmistä päätellen niistä saattaa tulla suotuisat tulokset.
Mikä se semmonen tutkimus on, jonka tulos määräytyy taustaryhmän mukaan ????