Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: finalcountdown - 23.01.10 - klo:20:07
-
Kuinka palstalaisilla on yleensä täsmännyt haljenneiden jyvien määrä ennakkonäytteissä vs toimitetun tavaran tilityksissä? Jotenkin tuntuu siltä, että ottaa ennakkonäytteet kuinka huolellisesti tahansa (so. tyhjennettäessä siiloon viljavirrasta kymmenkunta osanäytettä/erä ja siitä yhdistäen muutama erä/näyte), niin ero ennakkonäytteen ja tilityksen välillä on helposti +-2 %-yksikköä. Kolmen viime vuoden aikana koko toimitetun määrän analyysien keskiarvon ja niitä edustaneiden esinäytteiden analyysien keskiarvon ero on ollut 2007 +3,8 %-yksikköä (jokaisessa toimitetussa erässä oli useita %-yksiköitä enemmän kuin ennakossa), 2008 + 1,75 %-yksikköä (tällä kertaa jokaisessa toimitetussa viidessä erässä oli enemmän kummassakaan ennakkonäytteessä) ja 2009 -2,45 %-yksikköä (nyt jokaisessa kolmessa toimitetussa erässä oli useita %-yksikköjä vähemmän kuin kummassakaan näytteessä). Kyse on 25-50 ha:n sadosta/vuosi ja kunakin vuonna kuivatuseristä yhdistettyjä esinäytteitä on ollut 2-3 kpl. Muiden analyysien suhteen hajonta on varsin pientä. Jos ennakkonäyte on viiden prosentin tuntumassa, menee lopullinen tilityshinta täysin arvonnaksi.
-
Kuinka palstalaisilla on yleensä täsmännyt haljenneiden jyvien määrä ennakkonäytteissä vs toimitetun tavaran tilityksissä? Jotenkin tuntuu siltä, että ottaa ennakkonäytteet kuinka huolellisesti tahansa (so. tyhjennettäessä siiloon viljavirrasta kymmenkunta osanäytettä/erä ja siitä yhdistäen muutama erä/näyte), niin ero ennakkonäytteen ja tilityksen välillä on helposti +-2 %-yksikköä. Kolmen viime vuoden aikana koko toimitetun määrän analyysien keskiarvon ja niitä edustaneiden esinäytteiden analyysien keskiarvon ero on ollut 2007 +3,8 %-yksikköä (jokaisessa toimitetussa erässä oli useita %-yksiköitä enemmän kuin ennakossa), 2008 + 1,75 %-yksikköä (tällä kertaa jokaisessa toimitetussa viidessä erässä oli enemmän kummassakaan ennakkonäytteessä) ja 2009 -2,45 %-yksikköä (nyt jokaisessa kolmessa toimitetussa erässä oli useita %-yksikköjä vähemmän kuin kummassakaan näytteessä). Kyse on 25-50 ha:n sadosta/vuosi ja kunakin vuonna kuivatuseristä yhdistettyjä esinäytteitä on ollut 2-3 kpl. Muiden analyysien suhteen hajonta on varsin pientä. Jos ennakkonäyte on viiden prosentin tuntumassa, menee lopullinen tilityshinta täysin arvonnaksi.
Triöörilajittelijalla vaan kaikki läpi. Lähtee haljenneet pois. Aikaa vie paljon. Tosin näillä maltaan hinnoilla ei paljon kannata........ ::)
-
Kuinka palstalaisilla on yleensä täsmännyt haljenneiden jyvien määrä ennakkonäytteissä vs toimitetun tavaran tilityksissä? Jotenkin tuntuu siltä, että ottaa ennakkonäytteet kuinka huolellisesti tahansa (so. tyhjennettäessä siiloon viljavirrasta kymmenkunta osanäytettä/erä ja siitä yhdistäen muutama erä/näyte), niin ero ennakkonäytteen ja tilityksen välillä on helposti +-2 %-yksikköä. Kolmen viime vuoden aikana koko toimitetun määrän analyysien keskiarvon ja niitä edustaneiden esinäytteiden analyysien keskiarvon ero on ollut 2007 +3,8 %-yksikköä (jokaisessa toimitetussa erässä oli useita %-yksiköitä enemmän kuin ennakossa), 2008 + 1,75 %-yksikköä (tällä kertaa jokaisessa toimitetussa viidessä erässä oli enemmän kummassakaan ennakkonäytteessä) ja 2009 -2,45 %-yksikköä (nyt jokaisessa kolmessa toimitetussa erässä oli useita %-yksikköjä vähemmän kuin kummassakaan näytteessä). Kyse on 25-50 ha:n sadosta/vuosi ja kunakin vuonna kuivatuseristä yhdistettyjä esinäytteitä on ollut 2-3 kpl. Muiden analyysien suhteen hajonta on varsin pientä. Jos ennakkonäyte on viiden prosentin tuntumassa, menee lopullinen tilityshinta täysin arvonnaksi.
Apulantaa ja myrkkyä. Halkeehan ne kun pöhöttyvät!
-
Kuinka palstalaisilla on yleensä täsmännyt haljenneiden jyvien määrä ennakkonäytteissä vs toimitetun tavaran tilityksissä? Jotenkin tuntuu siltä, että ottaa ennakkonäytteet kuinka huolellisesti tahansa (so. tyhjennettäessä siiloon viljavirrasta kymmenkunta osanäytettä/erä ja siitä yhdistäen muutama erä/näyte), niin ero ennakkonäytteen ja tilityksen välillä on helposti +-2 %-yksikköä. Kolmen viime vuoden aikana koko toimitetun määrän analyysien keskiarvon ja niitä edustaneiden esinäytteiden analyysien keskiarvon ero on ollut 2007 +3,8 %-yksikköä (jokaisessa toimitetussa erässä oli useita %-yksiköitä enemmän kuin ennakossa), 2008 + 1,75 %-yksikköä (tällä kertaa jokaisessa toimitetussa viidessä erässä oli enemmän kummassakaan ennakkonäytteessä) ja 2009 -2,45 %-yksikköä (nyt jokaisessa kolmessa toimitetussa erässä oli useita %-yksikköjä vähemmän kuin kummassakaan näytteessä). Kyse on 25-50 ha:n sadosta/vuosi ja kunakin vuonna kuivatuseristä yhdistettyjä esinäytteitä on ollut 2-3 kpl. Muiden analyysien suhteen hajonta on varsin pientä. Jos ennakkonäyte on viiden prosentin tuntumassa, menee lopullinen tilityshinta täysin arvonnaksi.
Apulantaa ja myrkkyä. Halkeehan ne kun pöhöttyvät!
Empä ole koskaan kuullu luomumaltaasta. Taitais seulonta olla mielenkiintosta.....
-
Kuinka palstalaisilla on yleensä täsmännyt haljenneiden jyvien määrä ennakkonäytteissä vs toimitetun tavaran tilityksissä? Jotenkin tuntuu siltä, että ottaa ennakkonäytteet kuinka huolellisesti tahansa (so. tyhjennettäessä siiloon viljavirrasta kymmenkunta osanäytettä/erä ja siitä yhdistäen muutama erä/näyte), niin ero ennakkonäytteen ja tilityksen välillä on helposti +-2 %-yksikköä. Kolmen viime vuoden aikana koko toimitetun määrän analyysien keskiarvon ja niitä edustaneiden esinäytteiden analyysien keskiarvon ero on ollut 2007 +3,8 %-yksikköä (jokaisessa toimitetussa erässä oli useita %-yksiköitä enemmän kuin ennakossa), 2008 + 1,75 %-yksikköä (tällä kertaa jokaisessa toimitetussa viidessä erässä oli enemmän kummassakaan ennakkonäytteessä) ja 2009 -2,45 %-yksikköä (nyt jokaisessa kolmessa toimitetussa erässä oli useita %-yksikköjä vähemmän kuin kummassakaan näytteessä). Kyse on 25-50 ha:n sadosta/vuosi ja kunakin vuonna kuivatuseristä yhdistettyjä esinäytteitä on ollut 2-3 kpl. Muiden analyysien suhteen hajonta on varsin pientä. Jos ennakkonäyte on viiden prosentin tuntumassa, menee lopullinen tilityshinta täysin arvonnaksi.
Apulantaa ja myrkkyä. Halkeehan ne kun pöhöttyvät!
Empä ole koskaan kuullu luomumaltaasta. Taitais seulonta olla mielenkiintosta.....
Mites luulet luomuolutta tehtävän!!
http://www.nautiskelijat.net/wp/?p=221
-
Kuinka palstalaisilla on yleensä täsmännyt haljenneiden jyvien määrä ennakkonäytteissä vs toimitetun tavaran tilityksissä? Jotenkin tuntuu siltä, että ottaa ennakkonäytteet kuinka huolellisesti tahansa (so. tyhjennettäessä siiloon viljavirrasta kymmenkunta osanäytettä/erä ja siitä yhdistäen muutama erä/näyte), niin ero ennakkonäytteen ja tilityksen välillä on helposti +-2 %-yksikköä. Kolmen viime vuoden aikana koko toimitetun määrän analyysien keskiarvon ja niitä edustaneiden esinäytteiden analyysien keskiarvon ero on ollut 2007 +3,8 %-yksikköä (jokaisessa toimitetussa erässä oli useita %-yksiköitä enemmän kuin ennakossa), 2008 + 1,75 %-yksikköä (tällä kertaa jokaisessa toimitetussa viidessä erässä oli enemmän kummassakaan ennakkonäytteessä) ja 2009 -2,45 %-yksikköä (nyt jokaisessa kolmessa toimitetussa erässä oli useita %-yksikköjä vähemmän kuin kummassakaan näytteessä). Kyse on 25-50 ha:n sadosta/vuosi ja kunakin vuonna kuivatuseristä yhdistettyjä esinäytteitä on ollut 2-3 kpl. Muiden analyysien suhteen hajonta on varsin pientä. Jos ennakkonäyte on viiden prosentin tuntumassa, menee lopullinen tilityshinta täysin arvonnaksi.
Apulantaa ja myrkkyä. Halkeehan ne kun pöhöttyvät!
Empä ole koskaan kuullu luomumaltaasta. Taitais seulonta olla mielenkiintosta.....
Mites luulet luomuolutta tehtävän!!
http://www.nautiskelijat.net/wp/?p=221
;D ;D ;D
-
Siitä tulee varmaan luomukänni eli syntymähumala ::) Mutta oikeesti, haljenneet jyvät ovat lajikeominaisuus, joka vaivaa muun muassa Scarlettia, Braemaria ja Tipplea. Ongelma syntyy, kun kasvun loppuvaiheissa tulee kuivuuden jälkeen sopivasti vettä, jolloin jyvät eivät enää mahdu kuoriinsa. Mallastuksessa kuulemma tukkivat suodattimet, mikäli uskomme mallastamoja, ja miksi emme uskoisi, joten väite on faktaa. Kiinnostaa silti edelleen analyysin tarkkuus.
-
Siitä tulee varmaan luomukänni eli syntymähumala ::) Mutta oikeesti, haljenneet jyvät ovat lajikeominaisuus, joka vaivaa muun muassa Scarlettia, Braemaria ja Tipplea. Ongelma syntyy, kun kasvun loppuvaiheissa tulee kuivuuden jälkeen sopivasti vettä, jolloin jyvät eivät enää mahdu kuoriinsa. Mallastuksessa kuulemma tukkivat suodattimet, mikäli uskomme mallastamoja, ja miksi emme uskoisi, joten väite on faktaa. Kiinnostaa silti edelleen analyysin tarkkuus.
Älä sää niitä analyyseja mieti. Lajittele ne kaikki. Ei oo ongelmia.
-
Ymmärtääkseni niitä ei millään lajittelulla saa pois edes mallastamo. Rikkoutuneet (puinnissa katkenneet etc) jyvät on sitten ihan toinen juttu. Haljenneet jyvät eivät näy (ainakaan luotettavasti) paljaalla silmällä saati lajittelijalla, vaan vasta idätyksessä, jossa ne poksahtavat kuin popcorn. Mutta alkuperäinen kysymys oli: Onko tämäkään analyysi luotettava?
-
Ymmärtääkseni niitä ei millään lajittelulla saa pois edes mallastamo. Rikkoutuneet (puinnissa katkenneet etc) jyvät on sitten ihan toinen juttu. Haljenneet jyvät eivät näy (ainakaan luotettavasti) paljaalla silmällä saati lajittelijalla, vaan vasta idätyksessä, jossa ne poksahtavat kuin popcorn. Mutta alkuperäinen kysymys oli: Onko tämäkään analyysi luotettava?
Jos sulla on kunnollinen triöörilajittelija, se vie kaikki haljenneet pois. Mallastamot ei lajittele, siksi ne vaatii priimaa. Tarkka isäntä lajittelee kaikki "laatuviljat" ennen kauppaa. JOS hinta antaa sihen aiheen. Mallastamon analyyseillä voi pyyhkiä perseen. Jos on pienikin aihe valittaa, home, haljenneet, valkuainen tms, siitä tulee rehua.
-
Lajittelijana on Original Rober's Petkus, eli ei siis *****germaanien versio tästä laitteesta, mutta en edelleenkään usko, että sillä pystyy tätä ongelmaa hoitamaan. Mitä lajikkeita olet viljellyt?
-
Jos sulla on kunnollinen triöörilajittelija, se vie kaikki haljenneet pois. Mallastamot ei lajittele, siksi ne vaatii priimaa.
Mikä on noin kunnollinen triöörilajittelija, että löytää haljenneet?
Siinähän ei ole kelvolliseen jyvään muuta eroa kuin pieni viilto kuoressa.
-
Lajittelijana on Original Rober's Petkus, eli ei siis *****germaanien versio tästä laitteesta, mutta en edelleenkään usko, että sillä pystyy tätä ongelmaa hoitamaan. Mitä lajikkeita olet viljellyt?
Saana, Tipple, Barke, Prestige, Annabell. Saana ja Tipple pahimpia halkeilijoita.
-
Jos sulla on kunnollinen triöörilajittelija, se vie kaikki haljenneet pois. Mallastamot ei lajittele, siksi ne vaatii priimaa.
Mikä on noin kunnollinen triöörilajittelija, että löytää haljenneet?
Siinähän ei ole kelvolliseen jyvään muuta eroa kuin pieni viilto kuoressa.
50-luvun saksalainen kultasato.
-
No, miten sinulla lajitellut esinäytteet ovat käyneet yksiin toimitettujen kuormien kanssa? Kiinnostaa tässä lähinnä analyysin hajonta.
-
No, miten sinulla lajitellut esinäytteet ovat käyneet yksiin toimitettujen kuormien kanssa? Kiinnostaa tässä lähinnä analyysin hajonta.
Lähes esinäytteen mukaan. Homeet on ollu kiusana ja itävyys, joskus.
-
Olen nyt kahdelta vuodelta lähettänyt mallasohranäytteitä scarletista ja tavara olisi muuten ollut erittäin hyvää, mutta haljenneet jyvät luokkaa 10-15%. Aikaisemmin kun viljaa ei edes yritetty maltaaksi, niin ei ollut käsitystä tämmöisestäkään asiasta. Aika veemäinen ominaisuus sinänsä, mutta ei ole omissa käsissä. Ny otan ensi kesäksi Barkea viljelyyn. Ihan puhtaasti tuon yhden ostajan suositusten perusteella. Ei mikään helppo juttu valita mallasohralajiketta. Lajikkeita löytyy vaikka kuinka paljon, mutta kaikissa tuntuu olevan omat ongelmansa.
-
Joo, lajikkeen vaihto on täälläkin edessä, kun Scarlett on pettänyt kolmena vuotena viidestä. Aiemmin se oli siemenviljelysssä ja siinä ihan ok lajike. Kaikin puolin hyvää lajiketta ei tosiaankaan näytä olevan, mutta Barke lienee paras valinta.
-
Montako kertaa viljaasi siirretään ennakkonäytteen ja tilityksen otetun näytteen välissä? Voiko matkalla olla joku kaira tai elevaattori joka rikkoo jyviä vähän lisää. Ehkä ennakkonäyte analysoidaan jotenkin keveämmin. Miten tuo analyysi muuten tehdään, värjäämällä vai?
-
Pääasiassa vilja vain päästetään alleajettavasta siilosta kuormaan tai korkeintaan siirretään elevaattorilla. Tämä kasvupyrähdykseen liittyvä halkeama on aivan erilainen kuin mekaanisesti aiheutuneet vauriot. Haljenneet määritetään ymmärtääkseni idätyskokeesta, jossa niiden sisukset pursuavat ulos. Mallastuksessa tämä mosso kuulemma sitten tukkii suodattimet.