Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: nAGGI-nYLYGGI - 17.01.10 - klo:09:23
-
ja niiden käyttö. Onko viisaampaa ostaa sellainen, vai alkaa pakertamaan itse. Ei näyttäisi kovin monimutkaiselta vempeleeltä tehä itekkään?!
Entäpä sitten käyttökokemuksia? Tekeekö noilla mitään ja onko niiden jäljiltä havaittu suurempaa merkitystä pelloilla? Itsellä noita hiesu savia lähes kaikki pellot, joten saattaisi olla tuollaisesta vekottimesta vähän hyötyäkin. ::)
-
Kesko näkyy nyt kauppaavan uutuutena Heva jankkuri kylvintä öljykasveille,,,,,,,,,,,
Simba ja britit sekä sakut ja kaaauan harrastaneet tuota hyvällä menestyksellä.
www.simba.co.uk
Jankkureista en tiedä hevan kohdalla mutta ainakin lautasmuokkaimet olleet onnettomia, siipiterät hieman parempia
:o
-
Sillä pystyy pilaamaan pellon tai sitten ei.
Tutkimusta , teoriaa ja käytäntöä.
www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts129.pdf
Sieltä täältä lainattua.
Kaiva kuoppa
Paras ja oikeastaan ainoa keino päättää, tarvitaanko pohjamaan
kuohkeuttamista, on kaivaa peltomaahan noin puoli metriä sy-
viä kuoppia ja tutkia mihin syvyyteen kasvien juuret ovat kas-
vaneet (kuva 4). Tämä tulisi tehdä silloin, kun kasvit ovat
päässeet kasvamaan stressittömästi ja juuriston arvellaan ole-
van laajimmillaan, viljoilla tämä on kukinnan aikaan. Esimerkiksi
penetrometrillä juuriston kasvusyvyyttä ei voi yleensä suo-
raan mitata, mutta jos se ”kalibroidaan” esiinkaivetun juuristo-
profiilin ja vastaavan maan kovuuden avulla, sillä voidaan
melko nopeasti kartoittaa samankovuisten paikkojen ylei-
syys peltolohkolla (Spoor et al. 2003).
Kesällä
Mekaanista kuohkeutusta tehtäessä maan pitäisi olla koko työsyvyydeltä murustuvan kuivaa. Liian märkä maa ei murustu kunnolla, vaan siihen syntyy vain terien vetämät tiivistyneet urat, jotka menevät helposti uudelleen umpeen. Kun pintamaa on kosteaa, vetokoneen pyörät luistavat helposti liikaa, mikä ei ole hyväksi maan rakenteelle, polttoainetaloudelle eikä työn laadulle. Liian kuivassa maassa vetovastus on suuri ja tietyt maalajit lohkeilevat isoiksi möhkäleiksi. Sopivan kuivaa savimaa on silloin, kun sen kosteus on ns. kieritysrajan ja lakastumisrajan välissä. (Swain 1975, Rolf 1987, Spoor et al. 2003).
Heinälle ?
Kuohkeutuksen jälkeen maahan olisi hyvä saada juurtumaan syväjuurinen, mielellään monivuotinen kasvusto, jotta kasvien juuret pystyisivät stabilisoimaan kuohkeutetun maan. Samoin koneilla liikkuminen tulisi rajoittaa mahdollisimman vähäksi, ettei uudelleentiivistymistä tapahtuisi. Tässä mielessä monivuotinen, syväjuurisia kasveja sisältävä viherkesanto on paras vaihtoehto. (Alakukku & Elonen 1997, Munkholm et al. 2003). Viherkesanto kannattaa perustaa jo ennen kuohkeutusta, esimerkiksi edellisen vuoden suojaviljaan, jotta peltoliikenne jää minimiin kuohkeutuksen jälkeen.
?
Paras kokoviljasato tuli kuitenkin käsittelystä, jossa työt oli tehty telatraktorilla ja hyödynnetty on-land-kyntöä, koska siinä kyntökerros oli löyhintä. Munkholmin et al. (2003) mukaan on oleellista estää kerran kuohkeutetun maan uudelleen tiivistyminen. Keinoja tähän ovat on-land-kyntö, kevennetty peltoliikenne ja kuohkeutetun maan stabilointi syväjuuristen kasvien viljelyllä (esim. lupii-
ni).
Jankkuri (subsoiler) on harvapiikkinen muokkain, jolla maata voidaan muokata 60 – 80 cm:n syvyyteen (kuva 5) (Swain 1975, Alakukku & Elonen 1997). Yleensä ei ole tarkoituksenmukaista muokata pohjamaata koko työleveydeltä, vaan maahan halutaan jäävän koskemattomia kannakkeita, jotka kantavat työkoneita märkinä aikoina. Sopiva piikkiväli on 1,5-2,0 x tavoiteltu työsyvyys (Spoor et al. 2003). Toisen, vanhemman lähteen mukaan sopiva piikkiväli olisi sama kuin työsyvyys (Swain 1975). Jankkurin muokkausvaikutus perustuu maan murtumiseen, kun työsyvyydessä kulkeva terälappu nostaa maata hieman ylöspäin. Siksi on oleellista, että jankkuroinnin aikaan pohjamaa on tarpeeksi kuivaa, että maa murustuu.
Kaivakuoppa ∝
Monesti kyntökerroksen alapuolinen kantava kerros eli jankko on reikiintynyt niin, että kasvien juuret, vesi ja kaasut pääsevät liikkumaan sen lävitse. Silloin sitä ei kannata lähteä mekaanisesti rikkomaan, koska jankkokerros suojelee alempana olevaa pohjamaata tiivistymiseltä Jos jankko rikottaisiin tällaisessa tapauksessa, maan kantavuus kärsisi, eivätkä kasvit kasvaisi aiempaa paremmin. Usein jankko on kuitenkin niin tiivistä, etteivät kasvien juuret tai vesi pääse sen läpi. Paras ja oikeastaan ainoa keino päättää, tarvitaanko pohjamaan kuohkeuttamista, on kaivaa peltomaahan noin puoli metriä syviä kuoppia ja tutkia mihin syvyyteen kasvien juuret ovat kasvaneet.
-
Dalbolla on vähän omanlaisensa jankkuri ja syksyllä kattelin erästä esitystä kyseisellä koneella. Ei rikkonut maan pintaa pahasti, vaan oli kaukaisesti myyräsalaoja-auran tyyppinen ratkaisu. Mun mielestäni tuossa saattaisi olla ideaa. Koitahan kysellä Yrman kautta mahdollisuutta päästä tutustumaan jonkun isännän kokemuksiin. Hinta oli muistaakseni varsin suolainen.
Tässä linkissä on Dalbo. Neljä terää ja menevät aina kaksi terää peräkkäin vaikkei sitä aluksi uskokkaan. Terän jousi kuitenkin taipuu sillä tavalla tunkeutuessaan maahan.
http://rulla.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/09/25/8143010478555211819orig.jpg
-
Movadon teksti taisi olla täydellisin vastaus mitä tällä sivustolla on koskaan nähty. 8) Maastahan se maan kunto tarkastetaan. Sitten ongelmalohko viherkesannolle, ensin ehkä lisäsalaojia, piiriojien perkaus tms. Sitten kärsivällisesti odottelet sitä kasvukautta jolloin maa kuivuu syvältäkin ja jankkuroit.
-
Simban ST.- barit ja Flat- linerit on ihan toista tasoa ja koeteltu jo vuosia Britti saarella tiukoilla maalajeilla,,,,,,,
www.agri.fi
8)
-
joten saattaisi olla tuollaisesta vekottimesta vähän hyötyäkin. ::)
http://rulla.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2010/01/21/8143010478557904087orig.jpg
tuossa vielä kuvaa piikistä
8)
http://rulla.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2010/01/21/8143010478557904088orig.jpg
-
http://rulla.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2010/01/21/8143010478557904088orig.jpg
Miksikähän tuossakin pitää olla nuo lautaset ja pilalletiivistysjyrä perässä?
-
Lautaset muokkaa pintaa ja Jyrä säätää syvyyttä sekä vakiinnuttaa maata,,,,,,,,,,,,
8)
-
Lautaset tekee vettä läpäisemättömän anturan ja jyrä on taaimpana vielä junttaamassa pintakerroksen :D
-
Maastahan se maan kunto tarkastetaan. Sitten ongelmalohko viherkesannolle, ensin ehkä lisäsalaojia, piiriojien perkaus tms. Sitten kärsivällisesti odottelet sitä kasvukautta jolloin maa kuivuu syvältäkin ja jankkuroit.
Hyvä lisäys
--------
Eli sateisena kesänä ei jankkurointi ilman pohjamaan liettymis riskiä onnistu.
Viherkesanto suojaviljaan ennen jankkurointia tai viherkesannon kylvö keväällä.
Jankurointi myöhemmin jos on riittävän kuivaa. Tai " Sitten kärsivällisesti odottelet sitä kasvukautta jolloin maa kuivuu syvältäkin ja jankkuroit. "
-
Nyt on kyseessä Muokkauksen aikainen jankkurointi, ei Se Wanha syvään tunkeutuva,, Jolla Somerolla maita pilattiin,,,,
Mallia Tehoviljelyn ihmemaasta ;
http://www.kragmann.dk/UserFiles/Image/Simba%20billeder.pdf
8)
-
Nyt on kyseessä Muokkauksen aikainen jankkurointi, ei Se Wanha syvään tunkeutuva,, Jolla Somerolla maita pilattiin,,,,
Mallia Tehoviljelyn ihmemaasta ;
http://www.kragmann.dk/UserFiles/Image/Simba%20billeder.pdf
8)
Son sitte jankkuroitava joka vuosi - ja jos sataa sen päälle kunnon sadekauden niin ...
-
Niin,,,,,,, sateet holahtaa imuojiinkin paremmin ????????
8)
-
Teroman voisi tuoda minulle koekäyttöön tommosen ultrahyperjankkurin (en tietenkään ole valmis maksamaan siitä), niin katsotaan mihin malliin nämä savikot kuohkeentuu, vai onko parin vuoden jälkeen otettava muokkauskaluiksi kivipora ja tynamiitti ;D Itse kun epäilen tuota jälkimmäistä.
-
Kylvömuokkaukseen tuon voi yhdistää Saksassa syyskylvöjen yhteydessä. Suomen kevätkylvöjen aikaan maa on jankossa niin märkää että sen möyriminen voi olla ainoastaan haitallista.
-
Kylvömuokkaukseen tuon voi yhdistää Saksassa syyskylvöjen yhteydessä. Suomen kevätkylvöjen aikaan maa on jankossa niin märkää että sen möyriminen voi olla ainoastaan haitallista.
Niinpä. Ja syysmuokkausten aikaan sitä märkää tahtoo tulla taivaalta vähän väliä lisää. Ehkä joskus kesällä/alkusyksystä vois luonnistaa.
-
Kylvömuokkaukseen tuon voi yhdistää Saksassa syyskylvöjen yhteydessä. Suomen kevätkylvöjen aikaan maa on jankossa niin märkää että sen möyriminen voi olla ainoastaan haitallista.
Niinpä. Ja syysmuokkausten aikaan sitä märkää tahtoo tulla taivaalta vähän väliä lisää. Ehkä joskus kesällä/alkusyksystä vois luonnistaa.
Enpä osannut varastaa kuvia, niin laitetaan linkkejä sitten:
http://www.salaojayhdistys.fi/pdf/tavoiteohjelma.pdf
Sivulla 8 on vesitilannetta vuoden kierrossa. Tasan mistään en löytänyt jankon alapuolisen kerroksen kosteuskäyriä, mittauksia on taatusti tehty runsaasti ja paljon 8). Kertokaa jos itse löydätte.
-
Teroman voisi tuoda minulle koekäyttöön tommosen ultrahyperjankkurin (en tietenkään ole valmis maksamaan siitä), niin katsotaan mihin malliin nämä savikot kuohkeentuu, vai onko parin vuoden jälkeen otettava muokkauskaluiksi kivipora ja tynamiitti ;D Itse kun epäilen tuota jälkimmäistä.
Dexta koko luokkaan ei enää valmistuksessa jälkeen 50 luvun ,,,,,,,,,,,
8)
-
Dexta koko luokkaan ei enää valmistuksessa jälkeen 50 luvun ,,,,,,,,,,,
Dexta (super) ei ole talon ainoa traktori ;) mutta ainoa, joka on ostettu uutena ja josta ei niin vaan luovuta, joskin se on jo päästetty osa-aika eläkkeelle. Pieniä ja köykäisiä pihahommia vaan joskus.
-
Eiköhän silläkin mene 2,5 M jankkuri , hinattavana ????
???
-
On nämä jankkurit myös sellainen ihmisen tyhmyyden huipentuma. Ensin sotketaan pellot surkeaan kuntoon ylisuurilla koneilla ja sitten viimeistellään tulos jankkuroimalla.
Kyllä tuota jankkurointia harrastettiin jo 70-luvulla, mutta eivät ne tulokset niin hääppösiä kait olleet. Ei pellon kasvukuntoa väkisin pysty parantamaan. Pienemmät koneet, ei tupata keväällä(eikä syksyllä) märälle pellolle ja palataan vanhaan kunnon kasvinvuorotukseen.
-
Edelleen menee syväjankkurointi ja tämä nykyinen matalampi sekaisin,,,,,,,,,keskusteluissa siis
:o
-
Edelleen menee syväjankkurointi ja tämä nykyinen matalampi sekaisin,,,,,,,,,keskusteluissa siis
:o
Matalampi jankkurointi on toiselta nimeltä kultivointi... siihen minulla on vahna jatkettu runkoinen muko. 8) Joka tosin tarvis ens syksyksi vaihtaa uudempaan.
-
Kultivointia syvempään kuitenkin, ei tosin niin kuten 70 luvun villitys oli ,,,,,,,,,
Tarkoitus on rikkoa anturaa
::)
-
Mukolla pääsee kolmeenkymmeneen senttiin 8)
-
Mukolla pääsee kolmeenkymmeneen senttiin 8)
Siipiteräversiostahan voi ottaa siivet pois, jos heppa ei jaksa, pääsee vaikka 32:n cm:iin... ;D
Siipien kanssa ajellut +20cm, yksivuotiset, katotaan vaikutusten etumerkkiä keväämmällä.
-
Mukolla pääsee kolmeenkymmeneen senttiin 8)
Siipiteräversiostahan voi ottaa siivet pois, jos heppa ei jaksa, pääsee vaikka 32:n cm:iin... ;D
Siipien kanssa ajellut +20cm, yksivuotiset, katotaan vaikutusten etumerkkiä keväämmällä.
Noin minäkin meinasin, kun seuraava on mitä suurimmalla todennäköisyydellä siipiterämalli, niin voi sitten välillä ajaa niiden kanssa ja tarpeen vaatiessa jos muokkaa syvemmältä, niin siipiterät irti ettei koneesta puhti, tai pito lopu.
-
Mukolla pääsee kolmeenkymmeneen senttiin 8)
Siipiteräversiostahan voi ottaa siivet pois, jos heppa ei jaksa, pääsee vaikka 32:n cm:iin... ;D
Siipien kanssa ajellut +20cm, yksivuotiset, katotaan vaikutusten etumerkkiä keväämmällä.
15 cm riittää jos lautasmuokkarin antura on 10 cm vaiheilla ;
http://rulla.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2010/01/21/8143010478557904087orig.jpg
8)
-
Nostetaanpa vanha aihe pintaan, kun on tullut uutta: Tuomas Mattilan puolen tunnin kuvashow + tarina jankkuroinnista viherlannoituskasvustossa. Erityisesti kuvat 24 ja 25 kertovat aika paljon, jos ei jaksa koko show'ta katsoa ja kuunnella.
Petri
ja linkki:
http://www.luomu.fi/materiaalit/Mattila/Jankkurointi/