Lukekaa.
Istuu Arlan hallituksessa.
Vientiin panostetaan voimakkaasti.
Valioa vastaan kilpaillaan erityisesti, rehvastelee tanskanmies.
Kaikkien suomalaisten maidontuottajien tuottajahinnat tulevat kärsimään näistä tavoitteista, riippumatta meijeristä. Sen voi jokainen myöntää! Tehokkuus on tuolla tanskassa eri luokkaa kuin meillä..
Osa pettureista vielä nuolee näiden tanskanmiesten saappaita...
Lukiko moni kauppalehestä viikolla juttua tanskan maataloudesta.Tanskalaisten maatilojen velka lähenteli suomen valtion velka määrää,muistaakseni keskimäärin tilaa kohti 3.3 miljoonaa euroa,aika paljon.Suurimpana syynä pidettiin pilviin nousseen pellon hintaa,lopettajista ei kuulema pulaa mutta ostajista kyllä.Taitaa olla todellista konkurssi maitoa.Tanskalaisen maatalouden tehokkuus on valunut täysimääräisenä lopettajien taskuun,oisko mitään opittavaa?
Lukiko moni kauppalehestä viikolla juttua tanskan maataloudesta.Tanskalaisten maatilojen velka lähenteli suomen valtion velka määrää,muistaakseni keskimäärin tilaa kohti 3.3 miljoonaa euroa,aika paljon.Suurimpana syynä pidettiin pilviin nousseen pellon hintaa,lopettajista ei kuulema pulaa mutta ostajista kyllä.Taitaa olla todellista konkurssi maitoa.Tanskalaisen maatalouden tehokkuus on valunut täysimääräisenä lopettajien taskuun,oisko mitään opittavaa?Joo luin. Muttei se tanskalaista ihannoivaa lannista, on tehokasta kaikin puolin. Paitsi pääoman tuoton suhteen...... ::)
Ei KM:n jutussa sanottu,paljonko sillä nyt oli peltoa ja miten ne hoidetaan? Olishan Suomellakin paljon annettavaa Tanskaan ja muille kilpailijoille: jo pelkkä ympäristöviraston toive,että navetasta olis matkaa lähimpään taloon satametriä,vois lämmittää tunteita ja 1.3ny/ha sais myös innokkaan vastaanoton? :-\
1.3ny/ha sais myös innokkaan vastaanoton? :-\Eikös tuo ole jo historiaa...
Vvaikutti todella fiksulta systeemiltä, kun poikineille ym. oli tuon kokoisessa yksikössä oma robotti. Kannattais varmaan vierailla ja ottaa opiksi, jos on isoa yksikköä suunnittelemassa...Ja huomata myös se, että automaattilypsyyn siirryttiin suht isolla eläinmäärällä ja vaiheittain.
Vvaikutti todella fiksulta systeemiltä, kun poikineille ym. oli tuon kokoisessa yksikössä oma robotti. Kannattais varmaan vierailla ja ottaa opiksi, jos on isoa yksikköä suunnittelemassa...
Mielenkiintoinen kommentti oli myös, että Tanska ei missään nimessä hyväksy pienten tilojen tukemista...
Käsitin, että hiehot meneekin kaikille roboille opettelujakson jälkeen....
***On varmasti fiksu systeemi. Toisaalta se yksi robotti työllistää varmasti tosi paljon. Lyhyemmällä työajalla voisi päästä, jos hiehot jakaisi tasaisesti kaikille roboille.
Ei taida onnistua, jossei pidä kynttilää vakan alla kunnes on päässy riittävän pitkälle ;D
***Mikä todennäköisyys, että tuollaiset mielipiteet ja tilakoon omistava henkilö nousisi suomalaisessa maitohallinnossa asteittain aina Valion hallitukseen saakka? 5 %
Käsitin, että hiehot meneekin kaikille roboille opettelujakson jälkeen....
***On varmasti fiksu systeemi. Toisaalta se yksi robotti työllistää varmasti tosi paljon. Lyhyemmällä työajalla voisi päästä, jos hiehot jakaisi tasaisesti kaikille roboille.
Sattui toi systeemi olemaan vaan just semmonen, kun vaihtoehtona lypsyasemalle mietittiin. Kukaties siihen mennään jossain vaiheessa, ken tietää. Nyt se oli liian kallis ja hiukan arvaamaton. Näyttää silti toimivan loistavasti oikeissa käsissä.
***Niin siinä tosiaan kerrottiin. Siksi onkin tärkeää, että robot olivat kaikki samankätisiä. Itsellä kun erikätisiä, niin ryhmän siirto kesken lypsykauden vaatii yleensä lisätyötä.
pittääpä lukasta veikan maenostama juttu... hyvähä se että huoku kulukoo vielä, taesi veikan sieramessa rohista hernepussi ;)Joo, se heinolla kannattaa ottaa idoliksi tuo mies.
;D Valitettavan huono. :(Mielenkiintoinen kommentti oli myös, että Tanska ei missään nimessä hyväksy pienten tilojen tukemista...
***Mikä todennäköisyys, että tuollaiset mielipiteet ja tilakoon omistava henkilö nousisi suomalaisessa maitohallinnossa asteittain aina Valion hallitukseen saakka? 5 %
Lukekaa.***Tanskan maataloudessa muhii eräs euroopan pahimmista "talouskuplista".
Istuu Arlan hallituksessa.
Vientiin panostetaan voimakkaasti.
Valioa vastaan kilpaillaan erityisesti, rehvastelee tanskanmies.
Kaikkien suomalaisten maidontuottajien tuottajahinnat tulevat kärsimään näistä tavoitteista, riippumatta meijeristä. Sen voi jokainen myöntää! Tehokkuus on tuolla tanskassa eri luokkaa kuin meillä..
Osa pettureista vielä nuolee näiden tanskanmiesten saappaita...
Ei KM:n jutussa sanottu,paljonko sillä nyt oli peltoa ja miten ne hoidetaan? Olishan Suomellakin paljon annettavaa Tanskaan ja muille kilpailijoille: jo pelkkä ympäristöviraston toive,että navetasta olis matkaa lähimpään taloon satametriä,vois lämmittää tunteita ja 1.3ny/ha sais myös innokkaan vastaanoton? :-\270?
270?Metri ja lehmä, vähintään 100m.
Let`s check this...Wait a minute or two...270?Metri ja lehmä, vähintään 100m.
Miks pitää olla niin tehokas? Ihan tavallinen normaali riittää.Suuri on notta komiaa, ja komia on notta suurta. Ja mitä suurempana se homma tehrähän, sitä suurempana se saarahan kaatumahan.
Luin myös kyseisen artikkelin ja ihailin miehen yrittäjyyttä, mutta samalla mietin että miksi pitää ahnehtia kun vähemmälläkin pääsisi. Kun sitä rahaa ei tarvita muuhun kuin ruokaan, asumiseen, vaatteisiin ja vähän lomailuunkin. Ehkä se johtajan titteli on sellainen mihin moni pyrkii ja saa siitä iloa elämään.
Ehkä olen jo liian vanha ymmärtämään tehokkuutta, kun ei enää jaksa. Ja takana jo kiireiset rakentamisvuodet.
Nimimerkillä 1 robo riittää
Lukekaa.
Istuu Arlan hallituksessa.
Vientiin panostetaan voimakkaasti.
Valioa vastaan kilpaillaan erityisesti, rehvastelee tanskanmies.
Kaikkien suomalaisten maidontuottajien tuottajahinnat tulevat kärsimään näistä tavoitteista, riippumatta meijeristä. Sen voi jokainen myöntää! Tehokkuus on tuolla tanskassa eri luokkaa kuin meillä..
Osa pettureista vielä nuolee näiden tanskanmiesten saappaita...
Sikalat ovat hakeneet oppia paljon Tanskasta tehokkuuden löytämiseksi. Ne ketkä nyt tekevät laajennusinvestointeja ovat imureineet nämä opit ja pystyvät tekemään tulosta. Teurastamot ovat olleet aktiivisia auttamaan tiedon saannissa. Teurastamot ovat myös lähteneet investointiin mukaan mm takaamalla kolmen ensimmäisen vuoden toiminnan ajaksi toiminnan käynnistämistä. Tämä on ollut selkeä helpoitus pankeille ja ehkä siksi ei sikapuolella olla nähty "Pälkäneen navetan" tapaisia käynnistämisvaiheen keikahduksia. Jos meijerit oikeasti ovat huolissaan maidontuonnon tulevaisuudesta on varsinkin etelän meijerien lähdettävä hakemaan Tanskasta mallia tuotannon ohjaukseen. Bulkkimaito pitää saada tuotettua halvemmalla. Samoin kannattaisi alkaa miettiä olisko kuitenkin pistehinnoittelussa järkeä...Mää luulen, että noi sikamiehet on liiketaloudellisessa ajattelussa olleet aina pari pykälää maitomiestä edellä. Jo edelliset sukupolvet ovat kekanneet, että sikahomma on fiksumpaa kuin tappeleminen näitten kantturoiden kanssa. Jos mun pitäisi aloittaa kotieläinten pitäminen, niin sika olisi ykkösvaihtoehto :D Noissa parissa maitopuolen kehittämisjutussa samppa on varmasti oikeilla jäljillä.
Tanskaan dumpataan jo bulkkimaitoa Saksasta. Olisi vaan aika mielenkiintoista nähdä, mistä sasti dumpattavaa maitoa riittää.Lukekaa.
Istuu Arlan hallituksessa.
Vientiin panostetaan voimakkaasti.
Valioa vastaan kilpaillaan erityisesti, rehvastelee tanskanmies.
Kaikkien suomalaisten maidontuottajien tuottajahinnat tulevat kärsimään näistä tavoitteista, riippumatta meijeristä. Sen voi jokainen myöntää! Tehokkuus on tuolla tanskassa eri luokkaa kuin meillä..
Osa pettureista vielä nuolee näiden tanskanmiesten saappaita...
aikeina kilpailla paremmilla tuotteilla suomen markkinoolla höpöhöpö hinnalla kyl suomalaanen kuluttaja ostaa aina halvinta laadul nii välee,mut pannaas vaan maitua paluukuormas tanskan maalle suomest virost ja venajan maalt saa tanskanpoikka uhota ;D
Mielenkiintoinen kommentti oli myös, että Tanska ei missään nimessä hyväksy pienten tilojen tukemista...
Alaks sä juntti kuule *****ilemaan jotenkin?
On sen verran laskukoneiden pattereissa ollu virtaa ettei ole tullut kusetuksiin lähdettyä.Ja onneksi on ollut vaikka laajennuksia aikanaan hörhöilin.
Kuten aiemminkin tullut sanottua vieläkin saattais olla possuja,jos ei olisi tullut lähdettyä osuusteurastamon kelkkaan alunperinkään.Sen verran tuli kokeiltua lisäksi oikeiden teurastamoiden toimintaa,että on eroa kuin yöllä päivällä.
Ja kyllä sitä velkaa on riittämiin ja lisääkin haetaan,mutta ei sitä mihinkään tuottamattomiin petoniseiniin sidota .
Menkääs possuttelijat ihan oman otsikkonne alle. Tuolla sikapiirissä ei muutenkaan tapahdu mitään...;D ;D
kovaa tulee olemaan kyyti danskipojilla.Suuruuden ekonomialla on ajettu osa nurkkaan,jotka sitten sosialisoidaan isompiin yksikoihin.Mutta aika iso on tuo harrastetilojen lukumäärä 22000kpl.
kovaa tulee olemaan kyyti danskipojilla.Suuruuden ekonomialla on ajettu osa nurkkaan,jotka sitten sosialisoidaan isompiin yksikoihin.Mutta aika iso on tuo harrastetilojen lukumäärä 22000kpl.
Ei ne ole pelkästään harrastelijoita, todennäköisesti tossa ryhmässä on velattomat ja kannattavat tilat myös.
kovaa tulee olemaan kyyti danskipojilla.Suuruuden ekonomialla on ajettu osa nurkkaan,jotka sitten sosialisoidaan isompiin yksikoihin.Mutta aika iso on tuo harrastetilojen lukumäärä 22000kpl.
Ei ne ole pelkästään harrastelijoita, todennäköisesti tossa ryhmässä on velattomat ja kannattavat tilat myös.
joka kolmaas tila tanskaas konkurssin partaalla onko25 kertaanen velakamäärä liikevaihtuhun tarpehes ???siinon sitä suuruuren ekonomiaa ;D ;D ;D ;D ;D
Oikeastaan tuohan ei ole enää maatalouden ongelma, siitä on tullut rahoitusjärjestelmän ongelmasta, miten pidetään maataloustuotanto käynnissä, jottei velkariski realisoidu ????
Pankit kestävät keskimäärin noin 1 %:n luottotappiot lainakannasta vuodessa, mikäli joka kolmas tila on noin pahasti ylivelkaantunut, niin siinä ei silloin kaadu maataloustuotanto vaan rahoitusjärjestelmä, jos jokin sektori kaatuu.
Oikeastaan tuohan ei ole enää maatalouden ongelma, siitä on tullut rahoitusjärjestelmän ongelmasta, miten pidetään maataloustuotanto käynnissä, jottei velkariski realisoidu ????
Pankit kestävät keskimäärin noin 1 %:n luottotappiot lainakannasta vuodessa, mikäli joka kolmas tila on noin pahasti ylivelkaantunut, niin siinä ei silloin kaadu maataloustuotanto vaan rahoitusjärjestelmä, jos jokin sektori kaatuu.
Joskus tullut samanlaisia ajatuksia mieleen. Vaan mitähän tanskalaiset tekevät kun järjestelmät alkavat heilua? Toteutetaanko maataloudessa laajamittainen velkasaneeraus yhteiskunnan tukemana? Tämän jälkeen huudetaan entistä lujempaa että maataloustuotannon pitää antaa ohjautua sinne missä se on kustannustehokkainta ???