Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Petri - 25.12.09 - klo:19:57
-
Kun on itsellä kokemusta vain "puhtaista" nostolaiteauroista, mutta tuossa länsipuolella olisi puolihinattavat Överumit edullisesti tarjolla, niin...
Onkos missään kuvausta, mitä tuo puolihinattavuus käytännössä tarkoittaa? Saako kokonaan ylös ollenkaan, vai onko päisteajo aina jonkinsorttista peruuttelua ja vekslailua? Ja onko päisteen pituusvaatimus kuinka paljon suurempi kuin nostolaitevehkeissä? Entäs sitten vetotehon ja/tai -painon tarve?
Saattaa olla, että uteliaisuuteni jää akateemiselle tasolle, vaan eihän sitä koskaan tiedä.. Neljäs siipi olisi kova sana sarkaojitetuilla alueilla ja Övereissä näyttäisi olevan esiaurat, joiden autuudesta minua on opetettu..
Petri
-
http://www.youtube.com/watch?v=LHHu1RUBZF4
Ihan ylivoimasta :o
http://www.youtube.com/watch?v=gDnvMUk_tXE&feature=related
Pikkuusen enempi siipiä ?
-
Älä hommaa 4 siipisiä puolhinattavia auroja. Kyllästyt voimistelemaan niitten kans aika pian.
-
Puolihinattavat on ylivoimaiset, jos on isot selkeet kuviot (+7ha). Sinulla käsittääkseni ei ole, joten vältä niitä kuin ruttoa. Kuten Timppakin totes, melkoista voimistelua. Isoilla lohkoilla mukavat. Vetotehon tarve ja traktorin painon vaatimus pieni.
-
http://www.youtube.com/watch?v=LHHu1RUBZF4
Ihan ylivoimasta :o
http://www.youtube.com/watch?v=gDnvMUk_tXE&feature=related
Pikkuuse n enempi siipiä ?
Tos alemmas pätkäs oli komianväriset vanteet veturis ;D
Nelisiipiset menee suht pienellä veturilla nostolaitteiski.
-
ei mittään järkee... noin pieniä puolhinattavia, ei ne nostovältitkään paljoo tehoo vie, kysyy vaan painoo nokas ja riittävän tehokkaita nostolaitteita, viereisen kuvan mukaises 93hp ja 540kg nokas
-
Puolihinattavat on ylivoimaiset, jos on isot selkeet kuviot (+7ha). Sinulla käsittääkseni ei ole, joten vältä niitä kuin ruttoa. Kuten Timppakin totes, melkoista voimistelua. Isoilla lohkoilla mukavat. Vetotehon tarve ja traktorin painon vaatimus pieni.
OK, ovatkin näköjään viisisiipiset nuo, mitä katsoin (viimeinen siipi puskassa...). Mutta kun suurin lohko on 6 ha ja yleinen keskikoko pieni, niin annanpa olla. Mutta jos jotakuta kiinnostaa, niin
http://www.blocket.se/lulea/Tegplogar_overum_delburen_22819260.htm?ca=1_5&w=2
eivät ole hinnan kiroissa.
Petri
-
Suunnitelmasta ilmeisesti luovuttu, mutta kirjoitetaan silti.
Useita vuosia oli kvernelandin puolihinattavat sarka-aurat käytössä.
Olivat pelkkien nostovarsien varassa, eli ei saa ylös muuten kuin takapyörällä. Yleisesti laitoksissa on pituutta ja painoa sen verran ettei tarvitse kuvitellakaan nostavansa toisesta päästä ylös.
Kääntyvyydessä homman idea on siinä että takapyörä kääntyy ja on yhdistettynä vetokarttuun. eli kun käännöksessä normaali perävaunu oikaisee, kääntyvän takapyörän ansiosta aurat kiertävät ulkokautta.
Päistettä ei tarvita juuri normaalia enempää, hinattavissa tosin on yleensä emmän pituutta ja siivet harvemmassa mutta toisaalta päisteestä saa tasaisemman kun voi nostaa etu- ja takapään erikseen.
Sarka-auroilla ei ole tarvetta erityisempään vekslailuun kuin ehkä kierros tai pari aloituksesta, kun se takapyörä kurvaa ulkokautta sen saa linjaan kynnöksen kanssa.
Se mikä hinattavien kanssa on hankalaa, on peruuttaminen suoraan. voi tulla äitiä ikävä jos jostain syystä joutuu ajamaan toista reunaa sarka-auralla ja kuvittelee peruuttavansa takaisin. sama juttu päisteiden kanssa, niissä kun sarka-auran kanssa joutuu väkisinkin peruuttelemaan. märällä kelillä hankaluudet korostuvat jos takapyörä lähtee seuraamaan uria. Kvernelandissa viilun leveyden säädöllä pystyi onneksi jonkun verran ohjailemaan.
Yleisesti kyllä puolihinattavien hankaluutta on aika paljon liioiteltu, ja niitä näyttää saavan aika edullisesti suomestakin. Tonnin säästö kuluu helposti rahteihin ja järjestelyihin.
Näppituntumalta väittäisin että puolihinattava kulkee jonkun verran pienemmällä teholla ja kevyemmällä traktorilla, eikä ainakaan tarvita nokkapainoja pitämään etupyöriä maassa kun aurat on ylhäällä.
Pienet lohkot sinänsä ei ole ongelma, jos ovat hyvän muotoisia. Mutta epämääräisen muotoiset on puolihinattavalla hankalia.
-
http://www.youtube.com/watch?v=LHHu1RUBZF4
Ihan ylivoimasta :o
http://www.youtube.com/watch?v=gDnvMUk_tXE&feature=related
Pikkuuse n enempi siipiä ?
Tos alemmas pätkäs oli komianväriset vanteet veturis ;D
Nelisiipiset menee suht pienellä veturilla nostolaitteiski.
http://www.youtube.com/watch?v=fnhibHOIjro&feature=related vanteet ja koko traktori....
-
Suunnitelmasta ilmeisesti luovuttu, mutta kirjoitetaan silti.
Useita vuosia oli kvernelandin puolihinattavat sarka-aurat käytössä.
Olivat pelkkien nostovarsien varassa, eli ei saa ylös muuten kuin takapyörällä. Yleisesti laitoksissa on pituutta ja painoa sen verran ettei tarvitse kuvitellakaan nostavansa toisesta päästä ylös.
Kääntyvyydessä homman idea on siinä että takapyörä kääntyy ja on yhdistettynä vetokarttuun. eli kun käännöksessä normaali perävaunu oikaisee, kääntyvän takapyörän ansiosta aurat kiertävät ulkokautta.
Päistettä ei tarvita juuri normaalia enempää, hinattavissa tosin on yleensä emmän pituutta ja siivet harvemmassa mutta toisaalta päisteestä saa tasaisemman kun voi nostaa etu- ja takapään erikseen.
Sarka-auroilla ei ole tarvetta erityisempään vekslailuun kuin ehkä kierros tai pari aloituksesta, kun se takapyörä kurvaa ulkokautta sen saa linjaan kynnöksen kanssa.
Se mikä hinattavien kanssa on hankalaa, on peruuttaminen suoraan. voi tulla äitiä ikävä jos jostain syystä joutuu ajamaan toista reunaa sarka-auralla ja kuvittelee peruuttavansa takaisin. sama juttu päisteiden kanssa, niissä kun sarka-auran kanssa joutuu väkisinkin peruuttelemaan. märällä kelillä hankaluudet korostuvat jos takapyörä lähtee seuraamaan uria. Kvernelandissa viilun leveyden säädöllä pystyi onneksi jonkun verran ohjailemaan.
Yleisesti kyllä puolihinattavien hankaluutta on aika paljon liioiteltu, ja niitä näyttää saavan aika edullisesti suomestakin. Tonnin säästö kuluu helposti rahteihin ja järjestelyihin.
Näppituntumalta väittäisin että puolihinattava kulkee jonkun verran pienemmällä teholla ja kevyemmällä traktorilla, eikä ainakaan tarvita nokkapainoja pitämään etupyöriä maassa kun aurat on ylhäällä.
Pienet lohkot sinänsä ei ole ongelma, jos ovat hyvän muotoisia. Mutta epämääräisen muotoiset on puolihinattavalla hankalia.
päisteissä peruuttelunkin voi välttää ja nopeuttaa mones tapaukses kun raakasti heittää lenkin kynnetyn puolelta takaasin alkuun. parhaita puolia mitä puolihinattavilla on niin keskivaot saa kynnettyä täysin umpeen ilman sen kummempaa säätelyä ja kyntörajan saa viivasuoran kun etu-ja takapään ohjaus on eri vintan pääs. vaatii ehkä enemmän kyntö suunnittelua kun reppuaurat ;)
-
6-siipisiä puolihinattavia on tullut vedettyä. Jotakin ehkä kertoo se että enää ei vedetä vaan on siirrytty nostolaitemalliin. Aivan mahtavat pelit suurilla säännöllisen mallisilla lohkoilla. Mutta sitten niillä muilla voi hel.....!
Peruuttaminen lähes mahdotonta ja sitten kun tukipyörä sukeltaa piennarta kyntäessä ojaan niin siinä sitä sitten ollaan. Saa hommata ympäripyörivän kaivinkoneen paikalle että saa komeuden pois ojasta.
Korjailin noita ongelmia laittamalla pyörää ohjaavaan "raidetankoon" hydraulisylinterin jolla pystyi peruutettaessa ohjaamaan tukipyörää. Tein vekottimeen myös työntövarren kiinnikkeen jolloin tiukan paikan tullen auran pystyi ottamaan kantoon nostolaitteeseen. Ihan pienellä traktorilla tuo ei onnistu ja olisi pitkän päälle voinut tulla vetokartun kestävyyskin vastaan.
Nyt kynnetään 5-siipisellä nostolaitemallisella sarka-auralla, mikä on osoittautunut aika kätevän kokoiseksi peliksi.
-
6-siipisiä puolihinattavia on tullut vedettyä. Jotakin ehkä kertoo se että enää ei vedetä vaan on siirrytty nostolaitemalliin. Aivan mahtavat pelit suurilla säännöllisen mallisilla lohkoilla. Mutta sitten niillä muilla voi hel.....!
Peruuttaminen lähes mahdotonta ja sitten kun tukipyörä sukeltaa piennarta kyntäessä ojaan niin siinä sitä sitten ollaan. Saa hommata ympäripyörivän kaivinkoneen paikalle että saa komeuden pois ojasta.
Varmaankin sarka-aurat..???
Puolihinattavissa kääntöauroissahan (ainakin Kvernen) pystyy tukipyörää ohjaamaan hydraulisesti.. Se kylläkin on kytketty samaan auran käännön kanssa, muttei se suuresti haittaa, kylläkin ensi kevääksi erotan omista auroista käännön ja pyörän ohjauksen omille hydelohkoille...
Joitakin lohkoja (pieniäkin) on tullut kynnettyä alusta loppuun 1/2-hinattavilla.. pitää vaan päistekynnöt miettiä ensin miten kyntää.. mutta useesti käyn lyhyet ja "monimutkaiset" päisteet 3-siipisillä kääntöauroilla.. Pitäisi palkata trenki kyntöihin niin 8 teräisellä joutuisi... ;D
Päistepyörittelyä voi katsastaa täältä..
http://www.youtube.com/watch?v=jN0hsoykhds
Jontikassa käytän pikavaihde"automaattia" niin joutuu hidastaa turhan alas päisteen tullessa kierrokset.. menis johonkin 50sek ilman...
-
Osta pois, jokunen vuosi sitten haettiin Ruottista puolihinattavat, maksoivat sillosen ruunun aikaa 1300kr, lisäsiipiä
ja hydraulista tukipyörää niistä suuunnittelin. Kokeilin kuitenkin ennen purkua, ja niistähä viriteltii uusilla kynsillä
työkalu. Alkuun päisteitä ja kiilanurkkia kiersin nykkimäsä nostolaiteauroilla, mutta nyt nekin menee kaikki .
Aurajokilaivurin kirjoitus asiaa.
-
Päistepyörittelyä voi katsastaa täältä..
http://www.youtube.com/watch?v=jN0hsoykhds
Voi itku sun kanssa... tee nyt ihmeessä se pyörähdys käännös sillä päisteessä, tuosta peruuttelusta ei tule lasta eikä paskaa. Yhden vedon leveempi päiste auttaa jo kummasti ja vauhtia ei tarvi juurikaan hiljentaa päisteessä. Päisteautomatiikka traktorissa rules. 8)
Ei se riitä yksi veto leveempi
-
Päistepyörittelyä voi katsastaa täältä..
http://www.youtube.com/watch?v=jN0hsoykhds
Voi itku sun kanssa... tee nyt ihmeessä se pyörähdys käännös sillä päisteessä, tuosta peruuttelusta ei tule lasta eikä paskaa. Yhden vedon leveempi päiste auttaa jo kummasti ja vauhtia ei tarvi juurikaan hiljentaa päisteessä. Päisteautomatiikka traktorissa rules. 8)
Ei se riitä yksi veto leveempi
onko minkäänlaista näppituntumaa minkä kokonen pitää lohkon olla että tuo hinattava alkaa päihittää nostol. koneen. entä märällä kelillä, toimiiko tuo tukipyörä kunnolla ??? . päiste kait läträytyy pehmeällä sama kummalla vekslailee
-
Ei hinattavista sarka- ja kääntöfälteistä kannata vertailua tehdä.
Hinattavat kääntöfältit saa pois ojasta nostamalla käännön yläasentoon niin jo loytyy maavaraa.
Yleisest ottaen hankkimalla hinattavan vältin, tekee yksinkertaisest asiast vaikian.
-
Ei hinattavalla auralla käännökset ole välttämättä hankalia.
http://www.youtube.com/watch?v=6CwqtjLEyK0&feature=related
-
Ei hinattavalla auralla käännökset ole välttämättä hankalia.
http://www.youtube.com/watch?v=6CwqtjLEyK0&feature=related
Mutta onpa surkeaa jälkikin 8)
-
Mutta onpa surkeaa jälkikin 8)
Mutta se on vain kosmeettista. Muistan aina ollessani tekemässä maatalousharjoittelua yhdellä tilalla ja ohjelmassa oli kyntämistä. Kysyin sitten isännältä, että kuinka kyntö pitäisi tehdä. Ohje oli yksiselitteisesti: ei mitään väliä, kunhan mustaa tulee! :D
-
Mutta onpa surkeaa jälkikin 8)
Mutta se on vain kosmeettista. Muistan aina ollessani tekemässä maatalousharjoittelua yhdellä tilalla ja ohjelmassa oli kyntämistä. Kysyin sitten isännältä, että kuinka kyntö pitäisi tehdä. Ohje oli yksiselitteisesti: ei mitään väliä, kunhan mustaa tulee! :D
Ja varmaan pitää melko tarkkaan paikkansakin. Näillä meidän (siirtola)puutarhapalstoilla helposti keskittyy epäolennaiseen ja vaikka se silmää miellyttääkin, niin lopputuloksessa ei _välttämättä_ eroa olekaan.
-
Sontareere-isännän touhua:
http://www.youtube.com/watch?v=1R9mEgyf5oY&feature=related
;D
-
Sontareere-isännän touhua:
http://www.youtube.com/watch?v=1R9mEgyf5oY&feature=related
;D
Sä oot vain kateellinen kun massikka ei jaksaasi. ;D
-
onko minkäänlaista näppituntumaa minkä kokonen pitää lohkon olla että tuo hinattava alkaa päihittää nostol. koneen. entä märällä kelillä, toimiiko tuo tukipyörä kunnolla ??? . päiste kait läträytyy pehmeällä sama kummalla vekslailee
Lohkon koolla ei niin ole väliä, muoto on tärkeämpi. Hinattavissa on yleensä isompi tukipyörä, eikä sillä pyörällä kyntäessä kovin paljoa painoa ole. Jos pyörä alkaa upottamaan, voi vähän nostaa takapäätä niin selviää tilanteesta ilman että aurat haukkaa.
päisteen tallautumisessa on eroa, tukipyörä liiskaa jonkun verran pintaa, mutta nostolaitteessa roikkuvien aurojen paino tiivistää maan syvälle.
-
Auran tukkiminen on ihan vieras käsite hinattaville. Tavallisesti ojasväli +10-20cm ja korkeus +10 cm. Jopa 105 ojasväliä ollu agroluxiin saatavana (vrt suomessa yleisin nostolaiteauralla 75), Agrolux laahattavilla kynsiny joskus 95-96 tutunapuna. Malli jossa paripyörä tukipyöränä, oli myös ohjattava takakummi, ei käynyt mielessäkään väittää nostolaiteauran käyttömukavuutta paremmaksi. Ei nyki, ei heiluta veturia, kaikki rauhallista ja tehokasta työstä. Niin aura oli 6 siipinen ja veturi DX6.05
-
Jos vaikka miettii hinattavaa yhdistelmää jonka paino olisi jossain 7 tonnin painossa tai nostolaiteauraa johon tulis viellä 300 kg etupainoja niin kyllähän se maan rakenteelle on parempi jos se paino jakautuu 5 pyörälle kun jos 7300 kiloa kohdistuu kahdelle pyörälle. Ja sarka-auroilla tuskin menee päisteessä puljaamiseksikaan. Paluuauroissa päiste voi olla hitaampi, mutta maata säästävä vaikutus niin ylivertainen, että eikai tartte miettiäkään nostolaiteauroja jos kantaa pientäkin huolta maan kestävyydestä.
Ps. Pienenä vinkkinä niin kun ajaa ennen kun alkaa kyntää päisteen koko pellon ympäri ja sitten alkaa kyntää keskustaa niin ei tartte koskaan perutella tai kääntyä päistettä kynnettäessä. Toimii sekä sarka että paluu auroilla.
-
Auran tukkiminen on ihan vieras käsite hinattaville. Tavallisesti ojasväli +10-20cm ja korkeus +10 cm. Jopa 105 ojasväliä ollu agroluxiin saatavana (vrt suomessa yleisin nostolaiteauralla 75), Agrolux laahattavilla kynsiny joskus 95-96 tutunapuna. Malli jossa paripyörä tukipyöränä, oli myös ohjattava takakummi, ei käynyt mielessäkään väittää nostolaiteauran käyttömukavuutta paremmaksi. Ei nyki, ei heiluta veturia, kaikki rauhallista ja tehokasta työstä. Niin aura oli 6 siipinen ja veturi DX6.05
Joo.. näissä Kverneissä ojasväli 100cm mutta on olemassa 115cm versio.. Nostolaiteauroissa taitaa olla 80 tai 85cm.
PB-mallien rakenne pysynyt samana 90-luvun puolivälistä lähtien hinta vaan on lähes tuplaantunut.. Onneksi löytyi hyvä käytetty.. :D
uudemmissa malleissa (olikosenyt PW) on tukipyörä keskemmällä auraa --> saa paremmin ojanreunat kynnettyä..
Nostolaite joutuu tässäkin kovillle käännössä.. pirusti vääntää nostolaitetta kun käännössä siivet heilahtaa puolelta toiselle..Pikkusen helpottaa kun muuttaa sen käännön ja pyöränohjauksen erilleen eli siivet voi nostaa tasapainoon kuljetusasentoon ja vasta vaolle tullessa laskee alas...
Pehmeellä pellolla jos joskus 1/2-hinattavien kanssa uppoaa (1 kerran suolla upottu) nostaa vaan siivet kuljetusasentoon ja aurat tulee suksena perässä..ja tukipyörällä voi ohjata auran kulkemaan eri reittiä.. ::)
-
Jos vaikka miettii hinattavaa yhdistelmää jonka paino olisi jossain 7 tonnin painossa tai nostolaiteauraa johon tulis viellä 300 kg etupainoja niin kyllähän se maan rakenteelle on parempi jos se paino jakautuu 5 pyörälle kun jos 7300 kiloa kohdistuu kahdelle pyörälle. Ja sarka-auroilla tuskin menee päisteessä puljaamiseksikaan. Paluuauroissa päiste voi olla hitaampi, mutta maata säästävä vaikutus niin ylivertainen, että eikai tartte miettiäkään nostolaiteauroja jos kantaa pientäkin huolta maan kestävyydestä.
Ps. Pienenä vinkkinä niin kun ajaa ennen kun alkaa kyntää päisteen koko pellon ympäri ja sitten alkaa kyntää keskustaa niin ei tartte koskaan perutella tai kääntyä päistettä kynnettäessä. Toimii sekä sarka että paluu auroilla.
Tiedä sitten miten vaikuttanee pellon rakenteeseen se että 4-teräisellä sekä sänkipyörä että vakopyörä kulkee meno-paluussa samasta kohtaa ::) 3 ja 5 teräisillä tulee vierekkäiset "jäljet" 8)
-
Jos vaikka miettii hinattavaa yhdistelmää jonka paino olisi jossain 7 tonnin painossa tai nostolaiteauraa johon tulis viellä 300 kg etupainoja niin kyllähän se maan rakenteelle on parempi jos se paino jakautuu 5 pyörälle kun jos 7300 kiloa kohdistuu kahdelle pyörälle. Ja sarka-auroilla tuskin menee päisteessä puljaamiseksikaan. Paluuauroissa päiste voi olla hitaampi, mutta maata säästävä vaikutus niin ylivertainen, että eikai tartte miettiäkään nostolaiteauroja jos kantaa pientäkin huolta maan kestävyydestä.
Ps. Pienenä vinkkinä niin kun ajaa ennen kun alkaa kyntää päisteen koko pellon ympäri ja sitten alkaa kyntää keskustaa niin ei tartte koskaan perutella tai kääntyä päistettä kynnettäessä. Toimii sekä sarka että paluu auroilla.
Tiedä sitten miten vaikuttanee pellon rakenteeseen se että 4-teräisellä sekä sänkipyörä että vakopyörä kulkee meno-paluussa samasta kohtaa ::) 3 ja 5 teräisillä tulee vierekkäiset "jäljet" 8)
Tuskin se hirveesti haittaa jos niillä pyörillä ei oo kauheesti painoo. Enempi kait kannattaa seurata että vakopyörä ei kiillota pohjaa kiiltäväksi. Se on kai huono jos sänkipyörä ja auran tukipyörä kulkee samaa jälkee koska silloin traktorin painuessa aura viellä sukeltaa ja kertaa ongelman. Muutenkin syksyllä on helpompi olla pellolla kun keväällä koska silloin pinta on pehmeempi mutta pohja kova toisin kun keväällä.
-
Juu, ostin syyskesällä neliteräset hinattavat Fiskarssit, jotka pajattelin kuusteräseksi. Nuon se homma etenee kuin tuossa muutkin on jutellu, pitää järkeillä ennenkö alkaa kyntää ettei joudu peruutteleen, tulee kyllä äitiä ikävä. Sen verran tuli mittavirhettä, että tukipyörä jäi tilansa liian lähelle, luiskahtaa helposti vakoon ::). Mutta muutenkin touhu vaikutti semmoselta että 8-siipiset tulee vielä perässä, päivitystarvetta siis jäi.
Mitä täs ei oo juteltu vielä ollenkaan, niin ainakin nuo aurat säädin siihen malliin että saa sängeltä vetää. On vain kohtuu tarkka saada se pysyyn siinä, aattelin ens syksynä laittaa paripyörät jos se ottais hiukan tukea edellisestä viilusta
En niillä tosin paljoo saanu kyntää, kun poika omi koko fältit, itte kihnutin sitten perässä nelisiipisillä :D. Toki se oli hiukan sitä "kunhan tulee mustaa", mutta joskus sitä itte kukin on koittanu alaa opiskella
-
Tuossa fiskarssi lienee sarka-aura ?
6,,,7 siipeen saakka hyvä olla nostolaiteaurana kääntöaurat , siitä isommat sitten joko tai hinattava tai nostolaite.
taitaa 9 siipinen olla isoimpia nostolaitekääntöauroja , jossain näin challengerin perässä.
hinattavat rajoittuu yleensä 12 siipeen ?
::)
-
Tuossa fiskarssi lienee sarka-aura ?
6,,,7 siipeen saakka hyvä olla nostolaiteaurana kääntöaurat , siitä isommat sitten joko tai hinattava tai nostolaite.
taitaa 9 siipinen olla isoimpia nostolaitekääntöauroja , jossain näin challengerin perässä.
hinattavat rajoittuu yleensä 12 siipeen ?
::)
jos vähänkään peltoa ajattelee niin 4 siipiset nostolaitekääntöaurat on kyllä siinä hyvän rajamailla ja 5-siipee on jo liikaa kun taka-akseli paino on kyllä jo aikamoinen mutta 2 tai 3 eteen ja 4 taakse se on nyt täälläpäin ollut villitys :D
-
[/quote] jos vähänkään peltoa ajattelee niin 4 siipiset nostolaitekääntöaurat on kyllä siinä hyvän rajamailla ja 5-siipee on jo liikaa kun taka-akseli paino on kyllä jo aikamoinen mutta 2 tai 3 eteen ja 4 taakse se on nyt täälläpäin ollut villitys :D
[/quote]
Sul ei ole selvästikään 5 siipisistä kokemusta. Paino on vaan päistekäännöksen ajan takapyörillä, muuten se kulkee
fältin tukipyörän varassa ihan kuin hinattavakin.
-
jos vähänkään peltoa ajattelee niin 4 siipiset nostolaitekääntöaurat on kyllä siinä hyvän rajamailla ja 5-siipee on jo liikaa kun taka-akseli paino on kyllä jo aikamoinen mutta 2 tai 3 eteen ja 4 taakse se on nyt täälläpäin ollut villitys :D
[/quote]
Sul ei ole selvästikään 5 siipisistä kokemusta. Paino on vaan päistekäännöksen ajan takapyörillä, muuten se kulkee
fältin tukipyörän varassa ihan kuin hinattavakin.
[/quote]
tiellä kulkoovat kun harakat keikkuen kun ei tahro etupää pysyä ties ;)
-
jos vähänkään peltoa ajattelee niin 4 siipiset nostolaitekääntöaurat on kyllä siinä hyvän rajamailla ja 5-siipee on jo liikaa kun taka-akseli paino on kyllä jo aikamoinen mutta 2 tai 3 eteen ja 4 taakse se on nyt täälläpäin ollut villitys :D
Sul ei ole selvästikään 5 siipisistä kokemusta. Paino on vaan päistekäännöksen ajan takapyörillä, muuten se kulkee
fältin tukipyörän varassa ihan kuin hinattavakin.
[/quote]
tiellä kulkoovat kun harakat keikkuen kun ei tahro etupää pysyä ties ;)
[/quote]
Ei es5 kverne ole mikkään kauhian raskas veittileikkureilla. Ei keikuttele normaaleil etupainoil yhtään kummemmin.
-
jos vähänkään peltoa ajattelee niin 4 siipiset nostolaitekääntöaurat on kyllä siinä hyvän rajamailla ja 5-siipee on jo liikaa kun taka-akseli paino on kyllä jo aikamoinen mutta 2 tai 3 eteen ja 4 taakse se on nyt täälläpäin ollut villitys :D
Sul ei ole selvästikään 5 siipisistä kokemusta. Paino on vaan päistekäännöksen ajan takapyörillä, muuten se kulkee
fältin tukipyörän varassa ihan kuin hinattavakin.
tiellä kulkoovat kun harakat keikkuen kun ei tahro etupää pysyä ties ;)
[/quote]
Ei es5 kverne ole mikkään kauhian raskas veittileikkureilla. Ei keikuttele normaaleil etupainoil yhtään kummemmin.
[/quote] no päiste ajoa lähinnä tarkoitinkin kun tuppaa 3 siipisten aurojen kanssakin päiste sotkeentua märemmissä varjo paikoissa.... 5-siipiset hinattavat kääntöaurat oli joskus mutta ei oikeen ollut niin symmetrisiä ja isoja peltoja että olis kannattanut niillä kyntää... mun puolesta saa kyntää vaikka 8 siipisillä nostolaiteauroilla mutta ei siinä enää mitään järkeä ole ::)
-
Jos mää vältit ostaisin, niin 3 siipiset kääntöaurat olisi maksimi. Painoa on päisteissä jo silläkin ihan tarpeeksi. Ja mitä kyntöaikaa muistan, niin päisteet sotkentusivat vähintään riittävästi. No, täytyy tunnustaa, että se oli sarka-aura aikaa. Kääntövälteillä päisteissä ajaminen vähentyy huomattavasti.
-
Jos vaikka miettii hinattavaa yhdistelmää jonka paino olisi jossain 7 tonnin painossa tai nostolaiteauraa johon tulis viellä 300 kg etupainoja niin kyllähän se maan rakenteelle on parempi jos se paino jakautuu 5 pyörälle kun jos 7300 kiloa kohdistuu kahdelle pyörälle. Ja sarka-auroilla tuskin menee päisteessä puljaamiseksikaan. Paluuauroissa päiste voi olla hitaampi, mutta maata säästävä vaikutus niin ylivertainen, että eikai tartte miettiäkään nostolaiteauroja jos kantaa pientäkin huolta maan kestävyydestä.
Ps. Pienenä vinkkinä niin kun ajaa ennen kun alkaa kyntää päisteen koko pellon ympäri ja sitten alkaa kyntää keskustaa niin ei tartte koskaan perutella tai kääntyä päistettä kynnettäessä. Toimii sekä sarka että paluu auroilla.
Tiedä sitten miten vaikuttanee pellon rakenteeseen se että 4-teräisellä sekä sänkipyörä että vakopyörä kulkee meno-paluussa samasta kohtaa ::) 3 ja 5 teräisillä tulee vierekkäiset "jäljet" 8)
Tuskin se hirveesti haittaa jos niillä pyörillä ei oo kauheesti painoo. Enempi kait kannattaa seurata että vakopyörä ei kiillota pohjaa kiiltäväksi. Se on kai huono jos sänkipyörä ja auran tukipyörä kulkee samaa jälkee koska silloin traktorin painuessa aura viellä sukeltaa ja kertaa ongelman. Muutenkin syksyllä on helpompi olla pellolla kun keväällä koska silloin pinta on pehmeempi mutta pohja kova toisin kun keväällä.
Tuo painojuttu on kauhea, ja tuo 7 tonnia ei edes riitä useinkaan: Tiivistyminen tapahtuu kyntösyvyyden verran "alempana" ja vaossa kulkevalla pyörällä kun se on alempana, on enemmän painoa kun sängellä menevällä pyörällä. Paino alkaa olla sitä luokkaa että huonolla kelillä tiivistymistä syvemmällä tapahtuu riippumatta pyörän leveydestä. Olettaisin että eduksi on kyllä aina jos rengas on niin leveä ettei mahdu vakoon, ainakin 700:nen.
Tuossa edellä joku moitti että kvernelandin tiputtua ojaan sitä ei saisi kun kaivinkoneella pois ??? Ainakin omassa 6 siipisessä pyörä heti pyrkii ohjaamaan pois ojasta ja vielä enemmänkin jos heti nostaa takapäätä ilmaan.
Puolihinattava on lisäksi todella hyvä kääntymään, tiukoissakin kurveissa välttyy nostamisilta. Vaot saa tehtyä halutessaan tosi matalat ja keskivaon saa jopa tukittua. Päisteen saa tehtyä hyvin lyhyen kun nostaa etupään ylös vasta kun traktori on jo kääntymässä ja takapäällä voi kyntää vielä lähemmäs päätä. Käytännössä pääsee noin kuuden metrin päähän päädystä.
-
Tuo painojuttu on kauhea, ja tuo 7 tonnia ei edes riitä useinkaan: Tiivistyminen tapahtuu kyntösyvyyden verran "alempana" ja vaossa kulkevalla pyörällä kun se on alempana, on enemmän painoa kun sängellä menevällä pyörällä. Paino alkaa olla sitä luokkaa että huonolla kelillä tiivistymistä syvemmällä tapahtuu riippumatta pyörän leveydestä. Olettaisin että eduksi on kyllä aina jos rengas on niin leveä ettei mahdu vakoon, ainakin 700:nen.
Millai ihmeessä voi tuollaisia 7000 tonnin painoja tulla vakopyörään, jos työntövarsi on "pitkässä" rei´ässä ja
traktori painaa 6tn ja fältit 1700kg. Siis suoralla kun fältit on maassa.
Ja päisteessä fältit ylhäällä taka-akselipaino on nuo painot yhteensä 8700kg (Jos tr nokka olis hiukka ilmassa) joten takarengasta kohti voi painoa olla max 4350kg.
Ja jos yhden pyörän paino oliskin painonsiirron takia esim. 7tn niin se tarkoittaa että fältin vantaat ja siivet nostavat
maata ylöspäin elikkä "keventävät" maata.
;D
-
Auransiivet ovat maahakuiset ja jäykästä maasta tulee aikalailla painoa auroihin. Yksi syy, miksei 165 Massikalla aikoinaan pystynyt kyntämään kolmella siivellä oli, ettei nostovoima tahtonut riittää estämästään auraa sukeltamasta. Päisteeseen tullessa tarvitsi ottaa pakkia, että sai aurat ylös.
Tieajoon tarvitaan paljon vähemmän etupainoja kuin savimaan kyntöön.
-
jos vähänkään peltoa ajattelee niin 4 siipiset nostolaitekääntöaurat on kyllä siinä hyvän rajamailla ja 5-siipee on jo liikaa kun taka-akseli paino on kyllä jo aikamoinen mutta 2 tai 3 eteen ja 4 taakse se on nyt täälläpäin ollut villitys :D
Sul ei ole selvästikään 5 siipisistä kokemusta. Paino on vaan päistekäännöksen ajan takapyörillä, muuten se kulkee
fältin tukipyörän varassa ihan kuin hinattavakin.
[/quote]
tiellä kulkoovat kun harakat keikkuen kun ei tahro etupää pysyä ties ;)
[/quote]
liian kevyt traktori. :)
-
Auransiivet ovat maahakuiset ja jäykästä maasta tulee aikalailla painoa auroihin.
***Mut ei ne aurat ala enempää painaa, ne siivet nostavat maata ylöspäin, elikkä epätiivistävät.
-
jos vähänkään peltoa ajattelee niin 4 siipiset nostolaitekääntöaurat on kyllä siinä hyvän rajamailla ja 5-siipee on jo liikaa kun taka-akseli paino on kyllä jo aikamoinen mutta 2 tai 3 eteen ja 4 taakse se on nyt täälläpäin ollut villitys :D
Sul ei ole selvästikään 5 siipisistä kokemusta. Paino on vaan päistekäännöksen ajan takapyörillä, muuten se kulkee
fältin tukipyörän varassa ihan kuin hinattavakin.
tiellä kulkoovat kun harakat keikkuen kun ei tahro etupää pysyä ties ;)
[/quote]
liian kevyt traktori. :) =sopivan kokoinen peltotraktori
[/quote]
-
jos vähänkään peltoa ajattelee niin 4 siipiset nostolaitekääntöaurat on kyllä siinä hyvän rajamailla ja 5-siipee on jo liikaa kun taka-akseli paino on kyllä jo aikamoinen mutta 2 tai 3 eteen ja 4 taakse se on nyt täälläpäin ollut villitys :D
Sul ei ole selvästikään 5 siipisistä kokemusta. Paino on vaan päistekäännöksen ajan takapyörillä, muuten se kulkee
fältin tukipyörän varassa ihan kuin hinattavakin.
tiellä kulkoovat kun harakat keikkuen kun ei tahro etupää pysyä ties ;)
liian kevyt traktori. :) =sopivan kokoinen peltotraktori
[/quote]
[/quote]
väri OIKIA ;D
-
dowdesswell tekee sopivia isoja nostolaite auroja; tavallisia ja ON LAND
http://rulla.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/06/14/8143010478551503242orig.jpg
On myös vaunu -auroja mutta Britit tykkää enempi nostolaiteauroista,,,,,,,,
www.agri.fi