Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: korven ukko - 26.11.09 - klo:11:50
-
141 tuen poistuminen niistää a-b alueiden sikatilojen liikevaihdosta valtavan siivun ja tulee vääristämään etenkin vaihtokonemarkkinoita. C alueella kompensaatioleikkauksen vaikutus näyttäisi jäävän alle 200 eyn osalta puoleen ja ylimenevältä täysi kompensaatio. Selkeytän asiaa laskelmalla.
Lihasikala 3000 sikaa, myynti 10 500 sikaa, pinta-ala 300ha.
siat: tulot 3000kplx3,5erääx85kgx1,5e/kg=1338750 euroa ja tuet 10500/13*x0=0, eli demoan siis tilannetta 2013 jälkeen jolloin tilanne on dramaattisin etelän kannalta.
pelto: viljaa/ha 4t a100e/tn=400, tuet 697 pellon liikevaihto siis n. 1100e/ha siis 300haX1100=330000 ja tilan liikevaihto siis 1 670 000
C alueen vastaavat sama kuin yllä mutta tuet eläinpuolelta 200eyX105e=21000 euroa eli "muutama kymppi"...
Peltopuoli tämän vuoden mukaan kun tulevasta ei varmuutta ole; sama kuin yllä vähennettynä peltokompensaatio 300x80=24000
eli tukiero 24000-21000= 3000 euroa 1 670 000 euron liikevaihdossa, etelän eduksi. Olettamalla tietenkin että lfa uudistuksessa ei tule lisäkomensaatioita, eli 141 tukea ei saada siirrettyä peltoon nykyistä laajemmin.
Mutta dramaattisimmalta ero näyttää juuri tuossa 200 ey kohdalla, tarkastellaanpa lähemmin. Eli 200 ey = 200x13 sikaa=2600 sikaa olisiko n. 800 sikapaikkaa. Ja ehkä 100ha. Tukiero sioissa siis 21 donaa ja peltokompensaatio 100hax80e= 8donaa, ero 13donaa. Tulot c alueella siis 2600x85x1,5+21000+100x400+100x620=454500 euroa joka on siis 8000 euroa enmmän kuin rajan eteläpuolella, prosentteina 1,8 pinnaa liikevaihdossa!
Yllä esitetty on siis tilanne 2014 eli kun tukiero on revennyt pahimmilleen näillä tiedoilla mitä nyt on. Saattaa toki olla että lisäkompensaatiotoimenpiteitä tulee ja se jos mikä on isänmaan etu. Muuten etenkin vaihtokonemarkkinoilla tapahtuva tilojen välinen kilpailu vääristynee liialti. Ja kannattavuusero on jo valmiiksi paha ennestään, etelä kyntää 6 tonnia vuodessa syvemmmällä.
Tuloslaskelma_____ ___2007___
C1-alue B-alue
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Kotieläintuotto 136 500 208 300
Kasvinvilj.tuotto 3 080 2 630
Puutarhatuotto 0 0
Muu myyntituotto 4 270 6 190
Tuet 60 800 62 600
Liikevaihto 204 700 279 700
Varaston muutos 12 700 33 600
Sisäiset siirrot 20 250
Investointiavustus 160 1 100
Muu tuotto 570 620
Kokonaistuotot 218 100 315 300
Tarvikekulut -66 900 -118 800
Elainten ostot -18 300 -26 800
Ulkopuoliset palvelut -8 900 -9 300
Henkilöstökulut -160 -15 100
Konevuokrat -50 -330
Muut muuttuvat -5 060 -11 900
Palkkavaatimus -44 800 -34 500
Vuokrat -4 010 -5 290
Vakuutukset -7 800 -8 140
Kunnossapito -11 000 -13 700
Muut kiinteät -5 740 -5 510
Käyttökate 45 500 65 900
Rakennuspoistot -17 900 -22 100
Konepoistot -13 100 -28 600
Muut poistot -1 280 -1 370
Liiketulos 13 200 13 800
Nettorahoituskulut -6 320 -3 680
Nettotulos 6 880 10 200
Korkovaatimus -17 800 -26 500
Yrittäjänvoitto -10 900 -16 300
Etenkin tilat pohjoisessa neljänneksen tai jopa puolet suurempia keskimäärin, siitä aiheutuva ero tuottajahinnoissa on pohjoisen eduksi melkoinen. Sikapuolellahan etenkin yksikkökoko määrittelee tuottajahintaa olennaisesti. Tuottajahintavaihtelun vaikutus kannattavuuteen on moninkertainen tukieroon verrattuna, kuten myös kustannuspuolella yksikkökokojen vaikutus on olennainen tekijä sekä kiinteissä että muuttuvissa.Nykytilanteen voi havaita vaikka Taloustohtorissa: c alueen tilan keskimääräinen myyntitulo on 59 pinnaa b alueen keskimääräisestä, vastaavasti keskimääräinen eläinyksikkömäärä c alueen tilalla on 77 pinnaa b alueen keskimmäräisestä yksikkömäärästä. Eli etelään maksetaan huonompaa pistehintaa ja suurin syy on pohjoisen isommat tilat.
Ja olosuhteet luonnollisesti samat seinien sisällä, mutta etenkin etelässä kun keskimääräinen lämpötila vuodessa jopa 7 astetta korkeampi ja lämmityskauden osalta vielä suurempi ero niin kustannusvaikutus melkoinen. Katsos kun lämmin kostea ilma kondensoi vettä kylmille seinäpinnoille ja sen poistaminen syö öljyä ja sähköä.
Tulemme ynnäämään dramaattiseen tukieroon asiantuntiojiden osoittamat olosuhde-erojen ja yksikkökokoerojen vaikutukset tuotannon kannatavuuten ja etenkin kun otamme huomioon kumulatiiviset laskelmat tuotto-odotuksineen takavuosilta saakka huomioiden etenkin väärin perustein c-alueelle maksetut investointituet ja niiden vaikutukset varallisuuteen ja etenkin yksikkökokojen kautta kannattavuuteen. Ja sama kumulatiivinen tarkastelu tulevaisuuteen. Johan löytyy kieroutuneen edunvalvonnan ja hallinon aiheuttamaa tuloeroa mukava summa keskivertotilaltakin. Nämä loppulukemat kun lataamme asiantuntijoiden kommentein median myllytettäväksi avot.
-
Asiasta mitään ymmärtämättä tavailin noita numeroita ja mun mielesä ero on merkityksettömän pieni.
"Ja kannattavuusero on jo valmiiksi paha ennestään, etelä kyntää 6 tonnia vuodessa syvemmmällä."
-
141 tuen poistuminen niistää a-b alueiden sikatilojen liikevaihdosta valtavan siivun
***** Ajattele positiivisesti! Sianlihan ylituotanto loppuu. ;D ;D
Tuloslaskelma_____ ___2007___
C1-alue B-alue
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Kotieläintuotto 136 500 208 300
Kasvinvilj.tuotto 3 080 2 630
Puutarhatuotto 0 0
Muu myyntituotto 4 270 6 190
Tuet 60 800 62 600
Liikevaihto 204 700 279 700
Varaston muutos 12 700 33 600
Sisäiset siirrot 20 250
Investointiavustus 160 1 100
Muu tuotto 570 620
Kokonaistuotot 218 100 315 300
Tarvikekulut -66 900 -118 800
Elainten ostot -18 300 -26 800
Ulkopuoliset palvelut -8 900 -9 300
Henkilöstökulut -160 -15 100
Konevuokrat -50 -330
Muut muuttuvat -5 060 -11 900
Palkkavaatimus -44 800 -34 500
Vuokrat -4 010 -5 290
Vakuutukset -7 800 -8 140
Kunnossapito -11 000 -13 700
Muut kiinteät -5 740 -5 510
Käyttökate 45 500 65 900
Rakennuspoistot -17 900 -22 100
Konepoistot -13 100 -28 600
Muut poistot -1 280 -1 370
Liiketulos 13 200 13 800
Nettorahoituskulut -6 320 -3 680
Nettotulos 6 880 10 200
Korkovaatimus -17 800 -26 500
Yrittäjänvoitto -10 900 -16 300
Etenkin tilat pohjoisessa neljänneksen tai jopa puolet suurempia keskimäärin, siitä aiheutuva ero tuottajahinnoissa on pohjoisen eduksi melkoinen.
***** Mutta juurihan tuo taulukkosi osoittaa että B-alueell kotieläintulot ovat pyöreät 70 tonnia isommat!? Ja kaikki muutkin +merkkiset luvut näyttävät isommilta. Mistähän tämä taulukkosi on peräisin?
Ja olosuhteet luonnollisesti samat seinien sisällä, mutta etenkin etelässä kun keskimääräinen lämpötila vuodessa jopa 7 astetta korkeampi ja lämmityskauden osalta vielä suurempi ero niin kustannusvaikutus melkoinen. Katsos kun lämmin kostea ilma kondensoi vettä kylmille seinäpinnoille ja sen poistaminen syö öljyä ja sähköä.
***** No mihin sitten perustat väitteesi siitä että sianlihan tulevaisuus on nimenomaan A-B alueella? Varsinkin kun teillä siellä on vielä ne pienet ja kiviset peltotilkut? ;D ;D ;D Eikö olisi järkevintä keskittää sianlihantuotanto (mielestäsi) parhaalle viljelyalueelle. Siis C1-C2 alueille? Johan sen sanoo järkikin!
Tulemme ynnäämään dramaattiseen tukieroon asiantuntiojiden osoittamat olosuhde-erojen ja yksikkökokoerojen vaikutukset tuotannon kannatavuuten ja etenkin kun otamme huomioon kumulatiiviset laskelmat tuotto-odotuksineen takavuosilta saakka huomioiden etenkin väärin perustein c-alueelle maksetut investointituet
**** Milloin C-alue sai sikaloihin investointitukia? Vuodet ja summat kiitos!
-
***** Mutta juurihan tuo taulukkosi osoittaa että B-alueell kotieläintulot ovat pyöreät 70 tonnia isommat!? Ja kaikki muutkin +merkkiset luvut näyttävät isommilta. Mistähän tämä taulukkosi on peräisin?
Mää luulen että tää on jostakin oliskos vuoden takaisista kirjoituksista, Taloustohtorin luvut kun oli täällä silloin laajasti esille. Mutta katsos ajatuksella tuota:
Viljelyala 57 50
Kotieläintuotto 136 500 208 300
Kasvinvilj.tuotto 3 080 2 630
Puutarhatuotto 0 0
Muu myyntituotto 4 270 6 190
Tuet 60 800 62 600
Liikevaihto 204 700 279 700
Huomaatko mikä on tukien osuus prosentteina myyntituotoista ja liikevaihdosta kummallakin tukialueella?
Itseä vähän vituttaa nämä jatkuvat rääpimiset, sitten jätetään kertomatta sellaiset pienet erikoistuet, kuten kosteikon perustaminen jossa hehtaarituki on noin 4000 €, tukiehtojen mukaan sitä saa koko maahan mutta käytännössä kyseistä tukea ei voi saada Lapin läänissä, kun siinä on semmonen pikkujippo että valuma-alueen pinta-alasta pitää olla 20 %:tia peltoa, eihän semmosia preeria-alueita täältä löydy ????
Ne on puhaasti A/B alueen omia pikku erikoisuuksia, samalla alueelle maksimituki inevstointeihin on 11 000 e hehtaarille ....
-
Maksetaanhan etelässä jo 20 000eur peltohehtaarista, nii on vara vähä leikatakin.
-
Itseä vähän vituttaa nämä jatkuvat rääpimiset, sitten jätetään kertomatta sellaiset pienet erikoistuet, kuten kosteikon perustaminen jossa hehtaarituki on noin 4000 €, tukiehtojen mukaan sitä saa koko maahan mutta käytännössä kyseistä tukea ei voi saada Lapin läänissä, kun siinä on semmonen pikkujippo että valuma-alueen pinta-alasta pitää olla 20 %:tia peltoa, eihän semmosia preeria-alueita täältä löydy ????
Ne on puhaasti A/B alueen omia pikku erikoisuuksia, samalla alueelle maksimituki inevstointeihin on 11 000 e hehtaarille ....
Ja montakos tilaa luulet että täällä saa tuota kosteikkotukea ja monelleko hehtaarilla? Itse on ole tutustunut tuohon kosteikkoon mutta saako tosiaan 4.000 euroa hehtaarille vuodessa? Vai mahtaisiko olla enemmän kertaluonteinen korvaus? Mutta nuo ovat nimenomaan pikku erikoisuuksia joilla muutama tila saa ehkä jotain. Suurin ongelma on siinä että perusmaatalouden pitää tuottaa, siis sen joka koskee massoja, tällaisillä pikku erikoisuuksilla ei ole kokonaisuuden kannalta paskankaan väliä.
Tarkoitatko tuolla 11.000 että maksimituki pellon ostoon on 11.000/ha vai mitä tarkoitat? Täsmennätkö vähän?
Se 11 000 on se summa tukea, minkä voit käyttää niihin investointeihin, mitä kosteikon perustamisessa tulee.
Tuo 4000 € on taas vuosittain tuleva maksimituki hehtaarille, ei siis mikään automaattinen tuki, vaan se katsotaan joka kohteessa erikseen mitä sitä myönnetään, eli tehdään sopimus jossa sovitaan vuosittaiset toimenpiteet ja haitat, maksimi summa minkä hehtaarille voi saada on 4000 €.
Mutta, jos sinulla on sellainen muuuttolintujen levähdysalue ja perustat siihen semmosen 20 hehtaarin "kosteikon", niin ei ne pohjoiset tuet enää niin paljon vitutakkaan ????
Kun ite teet kaiken, niin saat tuon 11 000 investointituenkin pääasiassa itselle ....
-
Se 11 000 on se summa tukea, minkä voit käyttää niihin investointeihin, mitä kosteikon perustamisessa tulee.
Tuo 4000 € on taas vuosittain tuleva maksimituki hehtaarille, ei siis mikään automaattinen tuki, vaan se katsotaan joka kohteessa erikseen mitä sitä myönnetään, eli tehdään sopimus jossa sovitaan vuosittaiset toimenpiteet ja haitat, maksimi summa minkä hehtaarille voi saada on 4000 €.
Mutta, jos sinulla on sellainen muuuttolintujen levähdysalue ja perustat siihen semmosen 20 hehtaarin "kosteikon", niin ei ne pohjoiset tuet enää niin paljon vitutakkaan ????
Kun ite teet kaiken, niin saat tuon 11 000 investointituenkin pääasiassa itselle ....
Mää saan pelloistani myymällä enemmän kuin tuon 11.000 hehtaarille... Ja mitä taas tuohon "20 ha kosteikon" -juttuun tulee niin aika teoreettinen vaihtoehto on, noita ei montaa löydy jotka tuollaisen pystyvät tekemään ja maksimituella.
Eihän sitä peltoa myydä, sehän jää sinulle ja sinä teet sille mitä haluat, kun sopimus päättyy, otat vaikka takaisin viljelyyn, se on samanlainen erityistuki kuin on esim. perinnebiotooppi.
Itse perustaisin välittömästi, jos tänne voisi sellaisen perustaa, pienelläkin alalla saa varsin hyvän tulovirran.
Mutta tuo 20 %:n peltoala vaatimus valuma-alueen pinta-alasta, torppaa kyllä koko homman, ei semmosia peltopreerioita tästä läänistä löydy näiltä valuma-alueilta.
-
Eihän sitä peltoa myydä, sehän jää sinulle ja sinä teet sille mitä haluat, kun sopimus päättyy, otat vaikka takaisin viljelyyn, se on samanlainen erityistuki kuin on esim. perinnebiotooppi.
Itse perustaisin välittömästi, jos tänne voisi sellaisen perustaa, pienelläkin alalla saa varsin hyvän tulovirran.
Mutta tuo 20 %:n peltoala vaatimus valuma-alueen pinta-alasta, torppaa kyllä koko homman, ei semmosia peltopreerioita tästä läänistä löydy näiltä valuma-alueilta.
Siis jos totta puhutaan niin minullahan olisi mahdollisuus perustaa tuollainen. Mutta en kyllä rupea vaikka olisi ihan hyvä paikkakin. Pyrin ainakin vielä olemaan maanviljelijä enkä joku jäähdyttelevä tukia optimoiva viherpiiperö.
Semmonen emolehmätila Satakunnassa A-alueella, kuin Vapolan tila on tommosen perustanut, jos oikeasti olet kiinnostunut niin kysy sieltä ????
-
Asiasta mitään ymmärtämättä tavailin noita numeroita ja mun mielesä ero on merkityksettömän pieni.
"Ja kannattavuusero on jo valmiiksi paha ennestään, etelä kyntää 6 tonnia vuodessa syvemmmällä."
siis MITÄ? merkityksettämän pieni??? Äärimmillään tulee olemaan jopa 1,8 pinnaa liikevaihdosta!! Ja jo nyt keskivertotila etelässä laahaa 6 tonnii syvemmällä!!!
-
141 tuen poistuminen niistää a-b alueiden sikatilojen liikevaihdosta valtavan siivun
***** Ajattele positiivisesti! Sianlihan ylituotanto loppuu. ;D ;D
Tuloslaskelma_____ ___2007___
C1-alue B-alue
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Kotieläintuotto 136 500 208 300
Kasvinvilj.tuotto 3 080 2 630
Puutarhatuotto 0 0
Muu myyntituotto 4 270 6 190
Tuet 60 800 62 600
Liikevaihto 204 700 279 700
Varaston muutos 12 700 33 600
Sisäiset siirrot 20 250
Investointiavustus 160 1 100
Muu tuotto 570 620
Kokonaistuotot 218 100 315 300
Tarvikekulut -66 900 -118 800
Elainten ostot -18 300 -26 800
Ulkopuoliset palvelut -8 900 -9 300
Henkilöstökulut -160 -15 100
Konevuokrat -50 -330
Muut muuttuvat -5 060 -11 900
Palkkavaatimus -44 800 -34 500
Vuokrat -4 010 -5 290
Vakuutukset -7 800 -8 140
Kunnossapito -11 000 -13 700
Muut kiinteät -5 740 -5 510
Käyttökate 45 500 65 900
Rakennuspoistot -17 900 -22 100
Konepoistot -13 100 -28 600
Muut poistot -1 280 -1 370
Liiketulos 13 200 13 800
Nettorahoituskulut -6 320 -3 680
Nettotulos 6 880 10 200
Korkovaatimus -17 800 -26 500
Yrittäjänvoitto -10 900 -16 300
Etenkin tilat pohjoisessa neljänneksen tai jopa puolet suurempia keskimäärin, siitä aiheutuva ero tuottajahinnoissa on pohjoisen eduksi melkoinen.
***** Mutta juurihan tuo taulukkosi osoittaa että B-alueell kotieläintulot ovat pyöreät 70 tonnia isommat!? Ja kaikki muutkin +merkkiset luvut näyttävät isommilta. Mistähän tämä taulukkosi on peräisin?
Ja olosuhteet luonnollisesti samat seinien sisällä, mutta etenkin etelässä kun keskimääräinen lämpötila vuodessa jopa 7 astetta korkeampi ja lämmityskauden osalta vielä suurempi ero niin kustannusvaikutus melkoinen. Katsos kun lämmin kostea ilma kondensoi vettä kylmille seinäpinnoille ja sen poistaminen syö öljyä ja sähköä.
***** No mihin sitten perustat väitteesi siitä että sianlihan tulevaisuus on nimenomaan A-B alueella? Varsinkin kun teillä siellä on vielä ne pienet ja kiviset peltotilkut? ;D ;D ;D Eikö olisi järkevintä keskittää sianlihantuotanto (mielestäsi) parhaalle viljelyalueelle. Siis C1-C2 alueille? Johan sen sanoo järkikin!
Tulemme ynnäämään dramaattiseen tukieroon asiantuntiojiden osoittamat olosuhde-erojen ja yksikkökokoerojen vaikutukset tuotannon kannatavuuten ja etenkin kun otamme huomioon kumulatiiviset laskelmat tuotto-odotuksineen takavuosilta saakka huomioiden etenkin väärin perustein c-alueelle maksetut investointituet
**** Milloin C-alue sai sikaloihin investointitukia? Vuodet ja summat kiitos!
olosuhteet ei ole samat, alueiden keskilämpötila vaihtelee 7 astetta ja lämmityskausien ero tätäkin suurempi. Kustannusvaikutus karmea etelässä.
Nämä luvut on kirjanpitotilojen tuloksia mttn julkaisemana taloustohtori.fi
tuokin selkeä c alueen myyntitulot suuremmat suhteessa kuin eläinmäärä, ELIKKÄ ALUEIDEN VÄLINEN TUOTTAJAHINTAERO JOPA 30%!!!!!
Koska pellot kivisemmät satakunnassa niin koneet kuluu enempi, kuten kustannuksista näkyy. Ja rehukin rutkasti kalliimpaa, samoin työvoima.
-
141 tuen poistuminen niistää a-b alueiden sikatilojen liikevaihdosta valtavan siivun ja tulee vääristämään etenkin vaihtokonemarkkinoita. C alueella kompensaatioleikkauksen vaikutus näyttäisi jäävän alle 200 eyn osalta puoleen ja ylimenevältä täysi kompensaatio. Selkeytän asiaa laskelmalla.
Lihasikala 3000 sikaa, myynti 10 500 sikaa, pinta-ala 300ha.
siat: tulot 3000kplx3,5erääx85kgx1,5e/kg=1338750 euroa ja tuet 10500/13*x0=0, eli demoan siis tilannetta 2013 jälkeen jolloin tilanne on dramaattisin etelän kannalta.
pelto: viljaa/ha 4t a100e/tn=400, tuet 697 pellon liikevaihto siis n. 1100e/ha siis 300haX1100=330000 ja tilan liikevaihto siis 1 670 000
C alueen vastaavat sama kuin yllä mutta tuet eläinpuolelta 200eyX105e=21000 euroa eli "muutama kymppi"...
Peltopuoli tämän vuoden mukaan kun tulevasta ei varmuutta ole; sama kuin yllä vähennettynä peltokompensaatio 300x80=24000
eli tukiero 24000-21000= 3000 euroa 1 670 000 euron liikevaihdossa, etelän eduksi. Olettamalla tietenkin että lfa uudistuksessa ei tule lisäkomensaatioita, eli 141 tukea ei saada siirrettyä peltoon nykyistä laajemmin.
Mutta dramaattisimmalta ero näyttää juuri tuossa 200 ey kohdalla, tarkastellaanpa lähemmin. Eli 200 ey = 200x13 sikaa=2600 sikaa olisiko n. 800 sikapaikkaa. Ja ehkä 100ha. Tukiero sioissa siis 21 donaa ja peltokompensaatio 100hax80e= 8donaa, ero 13donaa. Tulot c alueella siis 2600x85x1,5+21000+100x400+100x620=454500 euroa joka on siis 8000 euroa enmmän kuin rajan eteläpuolella, prosentteina 1,8 pinnaa liikevaihdossa!
Yllä esitetty on siis tilanne 2014 eli kun tukiero on revennyt pahimmilleen näillä tiedoilla mitä nyt on. Saattaa toki olla että lisäkompensaatiotoimenpiteitä tulee ja se jos mikä on isänmaan etu. Muuten etenkin vaihtokonemarkkinoilla tapahtuva tilojen välinen kilpailu vääristynee liialti. Ja kannattavuusero on jo valmiiksi paha ennestään, etelä kyntää 6 tonnia vuodessa syvemmmällä.
Tuloslaskelma_____ ___2007___
C1-alue B-alue
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Kotieläintuotto 136 500 208 300
Kasvinvilj.tuotto 3 080 2 630
Puutarhatuotto 0 0
Muu myyntituotto 4 270 6 190
Tuet 60 800 62 600
Liikevaihto 204 700 279 700
Varaston muutos 12 700 33 600
Sisäiset siirrot 20 250
Investointiavustus 160 1 100
Muu tuotto 570 620
Kokonaistuotot 218 100 315 300
Tarvikekulut -66 900 -118 800
Elainten ostot -18 300 -26 800
Ulkopuoliset palvelut -8 900 -9 300
Henkilöstökulut -160 -15 100
Konevuokrat -50 -330
Muut muuttuvat -5 060 -11 900
Palkkavaatimus -44 800 -34 500
Vuokrat -4 010 -5 290
Vakuutukset -7 800 -8 140
Kunnossapito -11 000 -13 700
Muut kiinteät -5 740 -5 510
Käyttökate 45 500 65 900
Rakennuspoistot -17 900 -22 100
Konepoistot -13 100 -28 600
Muut poistot -1 280 -1 370
Liiketulos 13 200 13 800
Nettorahoituskulut -6 320 -3 680
Nettotulos 6 880 10 200
Korkovaatimus -17 800 -26 500
Yrittäjänvoitto -10 900 -16 300
Etenkin tilat pohjoisessa neljänneksen tai jopa puolet suurempia keskimäärin, siitä aiheutuva ero tuottajahinnoissa on pohjoisen eduksi melkoinen. Sikapuolellahan etenkin yksikkökoko määrittelee tuottajahintaa olennaisesti. Tuottajahintavaihtelun vaikutus kannattavuuteen on moninkertainen tukieroon verrattuna, kuten myös kustannuspuolella yksikkökokojen vaikutus on olennainen tekijä sekä kiinteissä että muuttuvissa.Nykytilanteen voi havaita vaikka Taloustohtorissa: c alueen tilan keskimääräinen myyntitulo on 59 pinnaa b alueen keskimääräisestä, vastaavasti keskimääräinen eläinyksikkömäärä c alueen tilalla on 77 pinnaa b alueen keskimmäräisestä yksikkömäärästä. Eli etelään maksetaan huonompaa pistehintaa ja suurin syy on pohjoisen isommat tilat.
Ja olosuhteet luonnollisesti samat seinien sisällä, mutta etenkin etelässä kun keskimääräinen lämpötila vuodessa jopa 7 astetta korkeampi ja lämmityskauden osalta vielä suurempi ero niin kustannusvaikutus melkoinen. Katsos kun lämmin kostea ilma kondensoi vettä kylmille seinäpinnoille ja sen poistaminen syö öljyä ja sähköä.
Tulemme ynnäämään dramaattiseen tukieroon asiantuntiojiden osoittamat olosuhde-erojen ja yksikkökokoerojen vaikutukset tuotannon kannatavuuten ja etenkin kun otamme huomioon kumulatiiviset laskelmat tuotto-odotuksineen takavuosilta saakka huomioiden etenkin väärin perustein c-alueelle maksetut investointituet ja niiden vaikutukset varallisuuteen ja etenkin yksikkökokojen kautta kannattavuuteen. Ja sama kumulatiivinen tarkastelu tulevaisuuteen. Johan löytyy kieroutuneen edunvalvonnan ja hallinon aiheuttamaa tuloeroa mukava summa keskivertotilaltakin. Nämä loppulukemat kun lataamme asiantuntijoiden kommentein median myllytettäväksi avot.
lämityskauden kustannusero on muuten jo instoimistolla laskennassa...
-
Kun fiktio ja fakta sekoitetaan ja unohdetaan ennen vuotta 2113 käytävät tukineuvottelut - sikataloutta koskien LFA tulee olemaan tärkein -niin hamaan ikuisuuteen voi tuonlaisia laskelmia tehdä.
Ne eivät auta mitään, kirjoittajan egon nousemista ( ??) huomioimatta.
Ovat täysin tyhjänpäiväistä tavaraa.
Nyt tiedetään missä mennään sinne asti ja toimitaan sen mukaan.
On sitä ennustettu päivän tarkkuudellla auringon sammuminenkin.
-
Tämän voi tulkita niinkin että ETELÄSSÄ on aikalailla sikataloudessa LÖYSÄÄ, koska; Konepoistot huomattavasti isompia..Siellä tykätään ajella kunnon vehkeillä, eikä millään mäkitupalaisten ryskyillä :P.
Henkilöstösivukulut>"Hei kiva lähtee Davosiin laskettelemaan pariks viikkoa" ja otetaan sijaisapua tai palkataan puolijauhoinen renki vahtimaan sitä liemiruokkijaa. ;D
Tarvikekulut;Löysäääää..Ostellaan vähän sitä sun tätä, mitä mieleen juolahtaa.. ??? :o
-
minkä takia b:llä kotieläintuotto on 72 k€ c:tä korkeampi ????
-
On sitä ennustettu päivän tarkkuudellla auringon sammuminenkin.
Juu... eikä se oo vieläkää sammunu :P :P ;D ;D
-
tuetki cllä pienemmät vaikka enempi peltua
-
Feikki taas vähän keksinyt kosteikko ja linnun levähdysaluetukia ;D
Feikin matikalla tuli vaan yx nolla liikaa :D
Itellä on semmosen lintulammikon suunnitelma pöytälaatikossa tuki 400 hehtaarilta ja pinta-ala 0,8 hehtaaria ja samalla hyvästit kaikelle rakentamiselle..
C-nurmea kolme hehtaaria, niin saa koko kymmenvuotisen tuen kesästä!!
Jos kosteikon alle jää peltoa, niin sen tukikelpoisuus on ohi samalla kun sopparikin ja mistä löytyy isoja tasaisia alueita etelässä? Pohjanmaalta jo alkaa löytyyn.
-
minkä takia b:llä kotieläintuotto on 72 k€ c:tä korkeampi ????
Ammattitaito. Liikkeenjohtamisen taito ja sen seuraksena paremmat sopimukset. Ja selvästi paremmat lihakkuus%.
Itsella ajatusvirhe aloituksessa, onkin selvästi että b alueella on parempi hinta ja syyt yllä.
C alueilla näyttää ammattitaito lukujen perusteella siten heikolta että resursseja tuotannon jatkamiseen ei löytyne.
-
Tämän voi tulkita niinkin että ETELÄSSÄ on aikalailla sikataloudessa LÖYSÄÄ, koska; Konepoistot huomattavasti isompia..Siellä tykätään ajella kunnon vehkeillä, eikä millään mäkitupalaisten ryskyillä :P.
Henkilöstösivukulut>"Hei kiva lähtee Davosiin laskettelemaan pariks viikkoa" ja otetaan sijaisapua tai palkataan puolijauhoinen renki vahtimaan sitä liemiruokkijaa. ;D
Tarvikekulut;Löysäääää..Ostellaan vähän sitä sun tätä, mitä mieleen juolahtaa.. ??? :o
en sanoisi niinkää, vaan ehkä olosuhteiden pakosta. esim konekustannus etelässä 28ke ja pohjoisessa 13ke eihän erotus/ha ole kuin 300-400 euroa/ha. Helppo perustella etelän vaikeammilla olosuhteilla. Ja työvoma etelässä kiven alla, siksi kallista. Samoin tarvikkeet. Ja rehut. Mutta onneksi liikkeenjohtotaidoilla saamme parempaa hintaa laadukkaamasta tuotteesta ja siten yllämme jopa parempaan tulokseen ennen omanpääoman tuottovaatimusta.
Mutta edelleen tähdennän että tulemme lobbaamaan olosuhde-eron kustannusvaikutuksen kompensoimista tulevassa lfa uudistuksessa. Faktalla.
-
Tämän voi tulkita niinkin että ETELÄSSÄ on aikalailla sikataloudessa LÖYSÄÄ, koska; Konepoistot huomattavasti isompia..Siellä tykätään ajella kunnon vehkeillä, eikä millään mäkitupalaisten ryskyillä :P.
Henkilöstösivukulut>"Hei kiva lähtee Davosiin laskettelemaan pariks viikkoa" ja otetaan sijaisapua tai palkataan puolijauhoinen renki vahtimaan sitä liemiruokkijaa. ;D
Tarvikekulut;Löysäääää..Ostellaan vähän sitä sun tätä, mitä mieleen juolahtaa.. ??? :o
en sanoisi niinkää, vaan ehkä olosuhteiden pakosta. esim konekustannus etelässä 28ke ja pohjoisessa 13ke eihän erotus/ha ole kuin 300-400 euroa/ha. Helppo perustella etelän vaikeammilla olosuhteilla. Ja työvoma etelässä kiven alla, siksi kallista. Samoin tarvikkeet. Ja rehut. Mutta onneksi liikkeenjohtotaidoilla saamme parempaa hintaa laadukkaamasta tuotteesta ja siten yllämme jopa parempaan tulokseen ennen omanpääoman tuottovaatimusta.
Mutta edelleen tähdennän että tulemme lobbaamaan olosuhde-eron kustannusvaikutuksen kompensoimista tulevassa lfa uudistuksessa. Faktalla.
Millähän perusteella ne etelän "tarvikkeet ja rehut" ovat kalliimpia. Ainakin rehujen osalta te aina painotatte, että tehtaat on lähellä.
-
Millähän perusteella ne etelän "tarvikkeet ja rehut" ovat kalliimpia. Ainakin rehujen osalta te aina painotatte, että tehtaat on lähellä.
[/quote]
No jos katsot yllä olevaa tilojen tuloksia, huomaat että tukitaso likimain sama eli eläin määrät melko samat, mutta sitten tarvikekustannus joka sisältää rehut onkin lähes kaksinkertainen. Konekustannus myös yli kaksinkertainen ja palkat huomattavasti enemmän, jopa satakertaiset. Toimimme kaikin puolin haastavammissa olosuhteissa, mutta nouhaulla klaaraamme homman.
Noi korkeammat palkka kustannukset on varmaankin syy myös täkäläisen rehun hintaan.
-
Millähän perusteella ne etelän "tarvikkeet ja rehut" ovat kalliimpia. Ainakin rehujen osalta te aina painotatte, että tehtaat on lähellä.
No jos katsot yllä olevaa tilojen tuloksia, huomaat että tukitaso likimain sama eli eläin määrät melko samat, mutta sitten tarvikekustannus joka sisältää rehut onkin lähes kaksinkertainen. Konekustannus myös yli kaksinkertainen ja palkat huomattavasti enemmän. Toimimme kaikin puolin haastavammissa olosuhteissa, mutta nouhaulla klaaraamme homman
[/quote]
No miksi ne rehukustannukset on kalliimmat, kun olosuhteet on paremmat ja elätte lähellä tehtaita, jota olette aina mainostaneet. Vastaa nyt ensin tähän kysymykseen vai pystytkö ?
-
Korven ukolla tavoite pyhittää keinot, ja selitykset väännetään aina tarpeen mukaan.
-
Korven ukolla tavoite pyhittää keinot, ja selitykset väännetään aina tarpeen mukaan.
Huomattu on.
-
Millähän perusteella ne etelän "tarvikkeet ja rehut" ovat kalliimpia. Ainakin rehujen osalta te aina painotatte, että tehtaat on lähellä.
No jos katsot yllä olevaa tilojen tuloksia, huomaat että tukitaso likimain sama eli eläin määrät melko samat, mutta sitten tarvikekustannus joka sisältää rehut onkin lähes kaksinkertainen. Konekustannus myös yli kaksinkertainen ja palkat huomattavasti enemmän. Toimimme kaikin puolin haastavammissa olosuhteissa, mutta nouhaulla klaaraamme homman
No miksi ne rehukustannukset on kalliimmat, kun olosuhteet on paremmat ja elätte lähellä tehtaita, jota olette aina mainostaneet. Vastaa nyt ensin tähän kysymykseen vai pystytkö ?
[/quote]
tuossa annoin jo vastausta aiemmin osaltaan, mutta etenkin on siten että kun tuottajahinta ammattitaidon vuoksi korkeampi täällä, kuten taulkoista näkyy niin sitten myös ruokinnassa enemmän täysrehuja.
-
Tämän voi tulkita niinkin että ETELÄSSÄ on aikalailla sikataloudessa LÖYSÄÄ, koska; Konepoistot huomattavasti isompia..Siellä tykätään ajella kunnon vehkeillä, eikä millään mäkitupalaisten ryskyillä :P.
Henkilöstösivukulut>"Hei kiva lähtee Davosiin laskettelemaan pariks viikkoa" ja otetaan sijaisapua tai palkataan puolijauhoinen renki vahtimaan sitä liemiruokkijaa. ;D
Tarvikekulut;Löysäääää..Ostellaan vähän sitä sun tätä, mitä mieleen juolahtaa.. ??? :o
en sanoisi niinkää, vaan ehkä olosuhteiden pakosta. esim konekustannus etelässä 28ke ja pohjoisessa 13ke eihän erotus/ha ole kuin 300-400 euroa/ha. Helppo perustella etelän vaikeammilla olosuhteilla. Ja työvoma etelässä kiven alla, siksi kallista. Samoin tarvikkeet. Ja rehut. Mutta onneksi liikkeenjohtotaidoilla saamme parempaa hintaa laadukkaamasta tuotteesta ja siten yllämme jopa parempaan tulokseen ennen omanpääoman tuottovaatimusta.
Mutta edelleen tähdennän että tulemme lobbaamaan olosuhde-eron kustannusvaikutuksen kompensoimista tulevassa lfa uudistuksessa. Faktalla.
lisään tähän että tuo konepoiston erotus alueiden välillä on kuitenkin vain luokkaa 1e/päivä/hehtaari. Ja jos joku alkaa narisemaan yksittäisistä euroista niin hametta päälle..
lisäksi tulee huomioida että sesongit täällä hektisempiä, kuivuus iskee jos kylvöt viivästyy. Samoin lunta sataa kerralla 10cm jos yleensä sataa, ja häiriöttömän auraustyöskentelyn turvaamiseksi on koneiden syytä olla ajanmukaisia jotta etenkin kuljetustoiminta sikalalle on mahdollista
-
Millähän perusteella ne etelän "tarvikkeet ja rehut" ovat kalliimpia. Ainakin rehujen osalta te aina painotatte, että tehtaat on lähellä.
No jos katsot yllä olevaa tilojen tuloksia, huomaat että tukitaso likimain sama eli eläin määrät melko samat, mutta sitten tarvikekustannus joka sisältää rehut onkin lähes kaksinkertainen. Konekustannus myös yli kaksinkertainen ja palkat huomattavasti enemmän. Toimimme kaikin puolin haastavammissa olosuhteissa, mutta nouhaulla klaaraamme homman
No miksi ne rehukustannukset on kalliimmat, kun olosuhteet on paremmat ja elätte lähellä tehtaita, jota olette aina mainostaneet. Vastaa nyt ensin tähän kysymykseen vai pystytkö ?
tuossa annoin jo vastausta aiemmin osaltaan, mutta etenkin on siten että kun tuottajahinta ammattitaidon vuoksi korkeampi täällä, kuten taulkoista näkyy niin sitten myös ruokinnassa enemmän täysrehuja.
[/quote]
Eläinten myyntitulo ero johtuu vain siitä, että a-b alueen sikalat on isompia. Mistään ammattitaidosta ei ole kysymys.
-
Tämän voi tulkita niinkin että ETELÄSSÄ on aikalailla sikataloudessa LÖYSÄÄ, koska; Konepoistot huomattavasti isompia..Siellä tykätään ajella kunnon vehkeillä, eikä millään mäkitupalaisten ryskyillä :P.
Henkilöstösivukulut>"Hei kiva lähtee Davosiin laskettelemaan pariks viikkoa" ja otetaan sijaisapua tai palkataan puolijauhoinen renki vahtimaan sitä liemiruokkijaa. ;D
Tarvikekulut;Löysäääää..Ostellaan vähän sitä sun tätä, mitä mieleen juolahtaa.. ??? :o
en sanoisi niinkää, vaan ehkä olosuhteiden pakosta. esim konekustannus etelässä 28ke ja pohjoisessa 13ke eihän erotus/ha ole kuin 300-400 euroa/ha. Helppo perustella etelän vaikeammilla olosuhteilla. Ja työvoma etelässä kiven alla, siksi kallista. Samoin tarvikkeet. Ja rehut. Mutta onneksi liikkeenjohtotaidoilla saamme parempaa hintaa laadukkaamasta tuotteesta ja siten yllämme jopa parempaan tulokseen ennen omanpääoman tuottovaatimusta.
Mutta edelleen tähdennän että tulemme lobbaamaan olosuhde-eron kustannusvaikutuksen kompensoimista tulevassa lfa uudistuksessa. Faktalla.
lisään tähän että tuo konepoiston erotus alueiden välillä on kuitenkin vain luokkaa 1e/päivä/hehtaari. Ja jos joku alkaa narisemaan yksittäisistä euroista niin hametta päälle..
lisäksi tulee huomioida että sesongit täällä hektisempiä, kuivuus iskee jos kylvöt viivästyy. Samoin lunta sataa kerralla 10cm jos yleensä sataa, ja häiriöttömän auraustyöskentelyn turvaamiseksi on koneiden syytä olla ajanmukaisia jotta etenkin kuljetustoiminta sikalalle on mahdollista
johan korvenukko taas vitsin väänti :) viikon paras
-
tapsallahan nyt laahaa pahasti etenkin logiikka. Tukimäärästä voi päätellä että tilat lähes saman kokoisia. Silti myyntitulo eläimistä 53% suurempi etelässä. Tässä on nyt nimenomaan kysymys liikkeenjohdollisista taidoista osto- ja myyntisopimuksia tehdessä. Sekä tietenkin laadusta kuten lihakkuus%sta. Nämä ovat niin karuja eroja että on aika todellakin kyseenalaistaa c alueen tuottajien kapasiteetti tuotannon jatkamisen suhteen. Ainakaan mitään edellytyksiä vakuutta rahoittajia tuskin lienee toiminnan laajentamista ajatellen, etenkin kun silmäilee tuloksia. Kyllä c-alueen tukeminen on hukkaan heitettyä resurssia.. ja tätä silmälläpitäen c alueen 142/sikasektorin tukien kompensaatioleikkaukset a-b alueen tuottajien vaatimuksesta olivat kyllä etenki rehti ja reilu toimenpide joka hakee vertaistaan maatalouspolitiikkamme perverssissä historiassa
-
tapsallahan nyt laahaa pahasti etenkin logiikka. Tukimäärästä voi päätellä että tilat lähes saman kokoisia. Silti myyntitulo eläimistä 53% suurempi etelässä. Tässä on nyt nimenomaan kysymys liikkeenjohdollisista taidoista osto- ja myyntisopimuksia tehdessä. Sekä tietenkin laadusta kuten lihakkuus%sta. Nämä ovat niin karuja eroja että on aika todellakin kyseenalaistaa c alueen tuottajien kapasiteetti tuotannon jatkamisen suhteen. Ainakaan mitään edellytyksiä vakuutta rahoittajia tuskin lienee toiminnan laajentamista ajatellen, etenkin kun silmäilee tuloksia. Kyllä c-alueen tukeminen on hukkaan heitettyä resurssia.. ja tätä silmälläpitäen c alueen 142/sikasektorin tukien kompensaatioleikkaukset a-b alueen tuottajien vaatimuksesta olivat kyllä etenki rehti ja reilu toimenpide joka hakee vertaistaan maatalouspolitiikkamme perverssissä historiassa
Etippä eläinmäärät noilta tiloilta ?
-
taulukossahan ei eläinmääriä ole,
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Kotieläintuotto 136 500 208 300
Kasvinvilj.tuotto 3 080 2 630
Puutarhatuotto 0 0
Muu myyntituotto 4 270 6 190
Tuet 60 800 62 600
Liikevaihto 204 700 279 700
Varaston muutos 12 700 33 600
Sisäiset siirrot 20 250
Investointiavustus 160 1 100
Muu tuotto 570 620
Kokonaistuotot 218 100 315 300
Tarvikekulut -66 900 -118 800
Elainten ostot -18 300 -26 800
Ulkopuoliset palvelut -8 900 -9 300
Henkilöstökulut -160 -15 100
Konevuokrat -50 -330
Muut muuttuvat -5 060 -11 900
Palkkavaatimus -44 800 -34 500
Vuokrat -4 010 -5 290
Vakuutukset -7 800 -8 140
Kunnossapito -11 000 -13 700
Muut kiinteät -5 740 -5 510
Käyttökate 45 500 65 900
Rakennuspoistot -17 900 -22 100
Konepoistot -13 100 -28 600
Muut poistot -1 280 -1 370
Liiketulos 13 200 13 800
Nettorahoituskulut -6 320 -3 680
Nettotulos 6 880 10 200
Korkovaatimus -17 800 -26 500
Yrittäjänvoitto -10 900 -16 300
Mutta tukimäärästä päätellen eläinmäärät likimain samat. Tuet c/ab 60800/62600 jossa siis sekä pelto- että etenkin eläintuet. Peltotuet molemmilla yhtä suuret, pohjoisen tilalla hieman enempi peltoa, mutta tuet alhaisemmat. Eläintuet likimain yhtä suuret 2007, vai olikos kymppi eroa, joten eläinmäärissä eroa korkeintaan abaut 5 pinnaa (140-150ey), silti myyntitulossa eroa 53 pinnaa, siis olisiko johtopäätösten aika?
-
taulukossahan ei eläinmääriä ole,
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Kotieläintuotto 136 500 208 300
Kasvinvilj.tuotto 3 080 2 630
Puutarhatuotto 0 0
Muu myyntituotto 4 270 6 190
Tuet 60 800 62 600
Liikevaihto 204 700 279 700
Varaston muutos 12 700 33 600
Sisäiset siirrot 20 250
Investointiavustus 160 1 100
Muu tuotto 570 620
Kokonaistuotot 218 100 315 300
Tarvikekulut -66 900 -118 800
Elainten ostot -18 300 -26 800
Ulkopuoliset palvelut -8 900 -9 300
Henkilöstökulut -160 -15 100
Konevuokrat -50 -330
Muut muuttuvat -5 060 -11 900
Palkkavaatimus -44 800 -34 500
Vuokrat -4 010 -5 290
Vakuutukset -7 800 -8 140
Kunnossapito -11 000 -13 700
Muut kiinteät -5 740 -5 510
Käyttökate 45 500 65 900
Rakennuspoistot -17 900 -22 100
Konepoistot -13 100 -28 600
Muut poistot -1 280 -1 370
Liiketulos 13 200 13 800
Nettorahoituskulut -6 320 -3 680
Nettotulos 6 880 10 200
Korkovaatimus -17 800 -26 500
Yrittäjänvoitto -10 900 -16 300
Mutta tukimäärästä päätellen eläinmäärät likimain samat. Tuet c/ab 60800/62600 jossa siis sekä pelto- että etenkin eläintuet. Peltotuet molemmilla yhtä suuret, pohjoisen tilalla hieman enempi peltoa, mutta tuet alhaisemmat. Eläintuet likimain yhtä suuret 2007, vai olikos kymppi eroa, joten eläinmäärissä eroa korkeintaan abaut 5 pinnaa, silti myyntitulossa eroa 53 pinnaa, siis olisiko johtopäätösten aika?
Mistä sinä olet noi luvut saanut ? Anna osoite. Eläinmäärät täytyy olla isommat a/b alueella. Miltä vuodelta nuo luvut ovat ?
-
Jos ne olisis isommat niin sitten olisis jäänyt tukea maksamatta, ja sitä en usko. Luvut vuodelta 2007, joka on viimeinen julkaistu vuosikerta. Nämä on mttn taloustohtoripalvelusta. Kirjoita googleen etenkin taloustohtori
-
Löytyi eläinmäärät samoista taulukoista, b-alueella eläin määrät on isommat niinkuin epäilinkin
Eläimet ___2007___
C1-alue B-alue
Sikatalous
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Emakot 103.7 116.2
Lihasiat 222.8 357.8
Porsaat 200.1 467.9
Tuotot
Sikatuotto 136 900 229 400
Lihasika 77 300 147 600
Porsastuotto 21 300 61 300
Muu sikatuotto 38 300 20 500
-
Ja taas sorrutte tilastouskoon.
Ainoa oikea tapa selvittää tukijärjestelmien toiminta eri alueilla on ottaa vertailuun identtiset tilat tai useampia eri eläin ja pinta-alakombinaatioilla. Sen jälkeen mietitte saatujen tulosten perustaa mm. ilmasto ja sijaintinäkökohdilla.
-
Siksi juurikin minusta tuntuu kummalliselta se että vaikka alueilla on suurinpiirtein yhtä hyvät edellytykset sikatuotantoon niin tukitasot poikkeavat merkittävästi toisistaan? Keksitkö sinä siihen selitystä?
**** Syy on vituiksi menneet EY-jäsenyysneuvottelut ja sen jälkeiset "munattomat" hallitukset jotka eivät ole asiaa korjanneet. Tilaisuuksiahan olisi ollut useita. Viittaan siis EU:n yksimielisyysperiaatteeseen. Maatalouspolitiikka olisi voitu halutessa sitoa johonkin suureen EU-päätökseen, eli jarruttaa päätöksiä jos ei etelä-Suomen maataloustukiehtoja neuvotella uudestaan. Mutta poliittista tahtoa ei ole löytynyt yhdeltäkään hallitukselta, väristä ja koostumuksesta riippumatta....
Täällä ruikuttamalla ja c-alueen viljelijöitä syyttämällä asia ei ainakaan korjaannu.
-
Löytyi eläinmäärät samoista taulukoista, b-alueella eläin määrät on isommat niinkuin epäilinkin
Eläimet ___2007___
C1-alue B-alue
Sikatalous
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Emakot 103.7 116.2
Lihasiat 222.8 357.8
Porsaat 200.1 467.9
Tuotot
Sikatuotto 136 900 229 400
Lihasika 77 300 147 600
Porsastuotto 21 300 61 300
Muu sikatuotto 38 300 20 500
ei tostakkan tule yksikkö määrille eroa kuin 30-40 pinnaa, tukimäärien perusteella eläinero 25 pinnaa ja tiken mukaan15 pinnaa, joten haarukassa 15-40 pinna on kokoero varmuudella. silti myyntituloero 70 pinnaa.... et revi siitä, ammattitaito jyrää
-
Siksi juurikin minusta tuntuu kummalliselta se että vaikka alueilla on suurinpiirtein yhtä hyvät edellytykset sikatuotantoon niin tukitasot poikkeavat merkittävästi toisistaan? Keksitkö sinä siihen selitystä?
**** Syy on vituiksi menneet EY-jäsenyysneuvottelut ja sen jälkeiset "munattomat" hallitukset jotka eivät ole asiaa korjanneet. Tilaisuuksiahan olisi ollut useita. Viittaan siis EU:n yksimielisyysperiaatteeseen. Maatalouspolitiikka olisi voitu halutessa sitoa johonkin suureen EU-päätökseen, eli jarruttaa päätöksiä jos ei etelä-Suomen maataloustukiehtoja neuvotella uudestaan. Mutta poliittista tahtoa ei ole löytynyt yhdeltäkään hallitukselta, väristä ja koostumuksesta riippumatta....
Täällä ruikuttamalla ja c-alueen viljelijöitä syyttämällä asia ei ainakaan korjaannu.
olosuhteet on erilaiset, vuoden keskilämpötila ero on 7 astetta ja lämmityskaudella tätäkin suurempi, lisää kustannuksia etelässä merkittävästi
-
[q
[/quote]
olosuhteet on erilaiset, vuoden keskilämpötila ero on 7 astetta ja lämmityskaudella tätäkin suurempi, lisää kustannuksia etelässä merkittävästi
]
***** En ole säätieteilijä, mutta tämän mukaan a-b alueen keskilämpötila vuosina 1971-2000 oli 2-3 astetta lämpimämpi kuin esim c-1 alueella http://www.fmi.fi/saa/tilastot_100.html#10 (http://www.fmi.fi/saa/tilastot_100.html#10)
Mites tämän selität???
-
lasketan juuri kustannusvaikutusselvitystä lämpötilaerosta instoimistossa. tuo 7 astetta tuli sieltä esille jossain, olisiko siinä huomioitu myö tuuli ja kosteus, en ole varma. selviää lähiaikoina.
-
Huomioi myös ioinisoivan beettasoihtuvaikutuksen megajättisuurivaikutus.
;D
-
Löytyi eläinmäärät samoista taulukoista, b-alueella eläin määrät on isommat niinkuin epäilinkin
Eläimet ___2007___
C1-alue B-alue
Sikatalous
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Emakot 103.7 116.2
Lihasiat 222.8 357.8
Porsaat 200.1 467.9
Tuotot
Sikatuotto 136 900 229 400
Lihasika 77 300 147 600
Porsastuotto 21 300 61 300
Muu sikatuotto 38 300 20 500
ei tostakkan tule yksikkö määrille eroa kuin 30-40 pinnaa, tukimäärien perusteella eläinero 25 pinnaa ja tiken mukaan15 pinnaa, joten haarukassa 15-40 pinna on kokoero varmuudella. silti myyntituloero 70 pinnaa.... et revi siitä, ammattitaito jyrää
No mihin se katoo se "ammattitaidon" tuoma etu, kun lopputulos on paljon enemmän miinuksella b alueella kuin c1 alueella ? Hupeneeko se ammatti- taito kaksinkertaisiin rehukustannuksiin ja melkein sata kertaiseen vieraan työn käyttöön ?
-
No mihin se katoo se "ammattitaidon" tuoma etu, kun lopputulos on paljon enemmän miinuksella b alueella kuin c1 alueella ? Hupeneeko se ammatti- taito kaksinkertaisiin rehukustannuksiin ja melkein sata kertaiseen vieraan työn käyttöön ?
-Vale
-Emävale
-Tilasto
-korven ukko
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
lasketan juuri kustannusvaikutusselvitystä lämpötilaerosta instoimistossa. tuo 7 astetta tuli sieltä esille jossain, olisiko siinä huomioitu myö tuuli ja kosteus, en ole varma. selviää lähiaikoina.
***** Lasketat insinööritoimistossa???? Ei ihme että teillä a-b aluella on korkeammat kulut, tuo maksaa varmasti pitkän pennin. ;D ;D ;D ;D ;D
-
Huomaatko mikä on tukien osuus prosentteina myyntituotoista ja liikevaihdosta kummallakin tukialueella?
[/quote]
**** Ratkaiseva tekijä taulukossa on eläinten myyntitulot, jotka ovat a-b alueella selkeästi suuremmat.
-
lasketan juuri kustannusvaikutusselvitystä lämpötilaerosta instoimistossa. tuo 7 astetta tuli sieltä esille jossain, olisiko siinä huomioitu myö tuuli ja kosteus, en ole varma. selviää lähiaikoina.
***** Lasketat insinööritoimistossa???? Ei ihme että teillä a-b aluella on korkeammat kulut, tuo maksaa varmasti pitkän pennin. ;D ;D ;D ;D ;D
Pohjosempana ei oo niin väliä laskee yhtään mitään, siitä vaan tekemään investointeja, aina kannattaa...
-
Löytyi eläinmäärät samoista taulukoista, b-alueella eläin määrät on isommat niinkuin epäilinkin
Eläimet ___2007___
C1-alue B-alue
Sikatalous
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Emakot 103.7 116.2
Lihasiat 222.8 357.8
Porsaat 200.1 467.9
Tuotot
Sikatuotto 136 900 229 400
Lihasika 77 300 147 600
Porsastuotto 21 300 61 300
Muu sikatuotto 38 300 20 500
ei tostakkan tule yksikkö määrille eroa kuin 30-40 pinnaa, tukimäärien perusteella eläinero 25 pinnaa ja tiken mukaan15 pinnaa, joten haarukassa 15-40 pinna on kokoero varmuudella. silti myyntituloero 70 pinnaa.... et revi siitä, ammattitaito jyrää
No mihin se katoo se "ammattitaidon" tuoma etu, kun lopputulos on paljon enemmän miinuksella b alueella kuin c1 alueella ? Hupeneeko se ammatti- taito kaksinkertaisiin rehukustannuksiin ja melkein sata kertaiseen vieraan työn käyttöön ?
sinne mitä maajuice kaipaa, koneet ja vapaa-aika
-
sinne mitä maajuice kaipaa, koneet ja vapaa-aika
[/quote]
No sinne ne rahat toisiaan menee: koneisiin. Energiaan ei niinkään vaikka kuinka väität.
-
sinne mitä maajuice kaipaa, koneet ja vapaa-aika
No sinne ne rahat toisiaan menee: koneisiin. Energiaan ei niinkään vaikka kuinka väität.
[/quote]
jep koneisiin ja rengin palkkaan, energian osuus ei näy kun se piilossa useilla momenteilla. mutta palaan asiaan kun saan laskelmat
-
Löytyi eläinmäärät samoista taulukoista, b-alueella eläin määrät on isommat niinkuin epäilinkin
Eläimet ___2007___
C1-alue B-alue
Sikatalous
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Emakot 103.7 116.2
Lihasiat 222.8 357.8
Porsaat 200.1 467.9
Tuotot
Sikatuotto 136 900 229 400
Lihasika 77 300 147 600
Porsastuotto 21 300 61 300
Muu sikatuotto 38 300 20 500
ei tostakkan tule yksikkö määrille eroa kuin 30-40 pinnaa, tukimäärien perusteella eläinero 25 pinnaa ja tiken mukaan15 pinnaa, joten haarukassa 15-40 pinna on kokoero varmuudella. silti myyntituloero 70 pinnaa.... et revi siitä, ammattitaito jyrää
No mihin se katoo se "ammattitaidon" tuoma etu, kun lopputulos on paljon enemmän miinuksella b alueella kuin c1 alueella ? Hupeneeko se ammatti- taito kaksinkertaisiin rehukustannuksiin ja melkein sata kertaiseen vieraan työn käyttöön ?
tuos taulukossa oli muuten alarivillä eyt, olikos 155 vs 191 jottei niin iso ero kuin jos myyntitulossa eroa parikolmasosaa, kertoo ammattitaitoerosta, etenkin
-
Löytyi eläinmäärät samoista taulukoista, b-alueella eläin määrät on isommat niinkuin epäilinkin
Eläimet ___2007___
C1-alue B-alue
Sikatalous
Sikatalous
Tiloja edustettuna 220 190
Kirjanpitotiloja 7=<n<14 7=<n<14
Viljelyala 57 50
Emakot 103.7 116.2
Lihasiat 222.8 357.8
Porsaat 200.1 467.9
Tuotot
Sikatuotto 136 900 229 400
Lihasika 77 300 147 600
Porsastuotto 21 300 61 300
Muu sikatuotto 38 300 20 500
ei tostakkan tule yksikkö määrille eroa kuin 30-40 pinnaa, tukimäärien perusteella eläinero 25 pinnaa ja tiken mukaan15 pinnaa, joten haarukassa 15-40 pinna on kokoero varmuudella. silti myyntituloero 70 pinnaa.... et revi siitä, ammattitaito jyrää
No mihin se katoo se "ammattitaidon" tuoma etu, kun lopputulos on paljon enemmän miinuksella b alueella kuin c1 alueella ? Hupeneeko se ammatti- taito kaksinkertaisiin rehukustannuksiin ja melkein sata kertaiseen vieraan työn käyttöön ?
tuos taulukossa oli muuten alarivillä eyt, olikos 155 vs 191 jottei niin iso ero kuin jos myyntitulossa eroa parikolmasosaa, kertoo ammattitaitoerosta, etenkin
Selitäppä nyt ihan suomeksi, että mitä ammattitaitoa se on, jos myyntitulosta saatu paljon suurempi etu hupenee kuluihin ? Ja suuremmalle eläintuotolle voi olla selityksenä pitemmät teuraiden noutoajat, jolloin myös porsaat jäävät tiloille. Ehkä kaukaa haettu :)
-
ammattitaitoa on juuri se että saa samasta määrästä suuremman tulon. Toisarvoista on se miten sen käyttää. Tavis maajuice tietenkin palkkaa rengin ja pitää vapaata, sekä hankkii niitä koneita joista on poijjaasta asti haaveillut
-
konehuutokaupat vääristyvät jos alueita tuetaan eritasoisesti