Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: ravenlord - 24.11.09 - klo:20:37
-
Näistä rahastuskeskuksen neuvojien tekemistä suunnitelmista, niitua, kuinka ne on muilla "osuneet" kohdilleen? Eli jos ruokkii suunnitelman mukaan, niin mitä näyttää maitolabrat? Meinaan nyt tälläkertaa on sitte niinpäin, että PT.n määrää piti pudottaa jotta ureat ja elukootten sonta olisivat normaaleissa lukemissa, olimeinaan semmosella vekkulilla vattat ja kokomaidon ureat 37. Nyt otettihin kolmannes pois valkuaasrehusta, ja tilanne asettui. Sitävain, että kuinka yleisesti tarkennuksia tehdään ruokintaan kokomaidon perusteella?
-
Minä ainakin säädän ruokintaa aina maidon pitoisuuksien mukaan. Mulla on maitotilaneuvojan ja Suomenrehun myyntitykin tekemät ruoksut, ja niistä sovelletaan maitotulosten mukaan.
Meillä otetaan maidosta lehmäkohtaiset näytteet joka kuukausi, joten seuranta on helpompaa.
-
Jännä ilmiö on myös miten meijerimaidon valkuaispitoisuus on korkeahko, yksittäisissä tuloksissa valkuaiset suhteellisen alhaiset ja samoin urea. Yksittäisissä tuloksissa rasvat ovat hyvillä tasoilla mutta meijerimaidossa rasva puolestaan suhteellisen alhaalla verrattuna yksittäisiin. Meneekö siis energiaa hukkaan valkuaisen puutteesta?
-
Jännä ilmiö on myös miten meijerimaidon valkuaispitoisuus on korkeahko, yksittäisissä tuloksissa valkuaiset suhteellisen alhaiset ja samoin urea. Yksittäisissä tuloksissa rasvat ovat hyvillä tasoilla mutta meijerimaidossa rasva puolestaan suhteellisen alhaalla verrattuna yksittäisiin. Meneekö siis energiaa hukkaan valkuaisen puutteesta?
Öh.. siis jos valkuainen korkealla (yli 3,2), ei valkuaisen puutetta liene. Vai mitä meinaat? Iso- ja pienimaitoiset tietty suhteutuu summamaidossa, muutamat ääripään tyypit ei niin näy.
-
Minä ainakin säädän ruokintaa aina maidon pitoisuuksien mukaan. Mulla on maitotilaneuvojan ja Suomenrehun myyntitykin tekemät ruoksut, ja niistä sovelletaan maitotulosten mukaan.
Meillä otetaan maidosta lehmäkohtaiset näytteet joka kuukausi, joten seuranta on helpompaa.
Sekin vaan tuli miälee että mitä hyötyä koko tarkkailusta on ku ruokinta säädetään loppupeleis kokomaito näytteiden mukaan, ja rehujen analysoinnin perusteella saa riittävän näppituntuman tarvitavasta valkuaismäärästä, ja paperihomamat viranomaisten suuntaan saa ky ittekki hoidettua.. Maksa 600€/vuosi, mitä saat vastineeksi?
-
Jännä ilmiö on myös miten meijerimaidon valkuaispitoisuus on korkeahko, yksittäisissä tuloksissa valkuaiset suhteellisen alhaiset ja samoin urea. Yksittäisissä tuloksissa rasvat ovat hyvillä tasoilla mutta meijerimaidossa rasva puolestaan suhteellisen alhaalla verrattuna yksittäisiin. Meneekö siis energiaa hukkaan valkuaisen puutteesta?
Öh.. siis jos valkuainen korkealla (yli 3,2), ei valkuaisen puutetta liene. Vai mitä meinaat? Iso- ja pienimaitoiset tietty suhteutuu summamaidossa, muutamat ääripään tyypit ei niin näy.
Mielenkiintoista onkin miten summamaidossa valkuainen on korkeahko ja rasva matala, mutta yksittäisnäytteissä asia on päinvastoin. Resepti neuvotaan yleisesti säätämään kuitenkin meijerimaidon perusteella.
Tämä johtuu siitä tavasta miten otat maitonäytteen siihen purkkiin. Lehmä tuottaa yöllä laihempaa maitoa kuin päivällä, eli jos otat näytteen vain aamumaidosta niin tilanne on eri kuin jos otat vain iltamaidosta. Lypsyvälikin vaikuttaa yms. yms. Maitomittariessakin on eroja. Jos olet kaapinut ylimääräistä kermaa näytteeksi niin sitten tilanne on toisinpäin.
-
Jännä ilmiö on myös miten meijerimaidon valkuaispitoisuus on korkeahko, yksittäisissä tuloksissa valkuaiset suhteellisen alhaiset ja samoin urea. Yksittäisissä tuloksissa rasvat ovat hyvillä tasoilla mutta meijerimaidossa rasva puolestaan suhteellisen alhaalla verrattuna yksittäisiin. Meneekö siis energiaa hukkaan valkuaisen puutteesta?
Öh.. siis jos valkuainen korkealla (yli 3,2), ei valkuaisen puutetta liene. Vai mitä meinaat? Iso- ja pienimaitoiset tietty suhteutuu summamaidossa, muutamat ääripään tyypit ei niin näy.
Mielenkiintoista onkin miten summamaidossa valkuainen on korkeahko ja rasva matala, mutta yksittäisnäytteissä asia on päinvastoin. Resepti neuvotaan yleisesti säätämään kuitenkin meijerimaidon perusteella.
Tämä johtuu siitä tavasta miten otat maitonäytteen siihen purkkiin. Lehmä tuottaa yöllä laihempaa maitoa kuin päivällä, eli jos otat näytteen vain aamumaidosta niin tilanne on eri kuin jos otat vain iltamaidosta. Lypsyvälikin vaikuttaa yms. yms. Maitomittariessakin on eroja. Jos olet kaapinut ylimääräistä kermaa näytteeksi niin sitten tilanne on toisinpäin.
Eikös näytteitä lähettäessä pidä ilmoittaa miten näytteet otettu, jotta rasvakorjaus voidaan tehdä?
-
Jännä ilmiö on myös miten meijerimaidon valkuaispitoisuus on korkeahko, yksittäisissä tuloksissa valkuaiset suhteellisen alhaiset ja samoin urea. Yksittäisissä tuloksissa rasvat ovat hyvillä tasoilla mutta meijerimaidossa rasva puolestaan suhteellisen alhaalla verrattuna yksittäisiin. Meneekö siis energiaa hukkaan valkuaisen puutteesta?
Öh.. siis jos valkuainen korkealla (yli 3,2), ei valkuaisen puutetta liene. Vai mitä meinaat? Iso- ja pienimaitoiset tietty suhteutuu summamaidossa, muutamat ääripään tyypit ei niin näy.
Mielenkiintoista onkin miten summamaidossa valkuainen on korkeahko ja rasva matala, mutta yksittäisnäytteissä asia on päinvastoin. Resepti neuvotaan yleisesti säätämään kuitenkin meijerimaidon perusteella.
Tämä johtuu siitä tavasta miten otat maitonäytteen siihen purkkiin. Lehmä tuottaa yöllä laihempaa maitoa kuin päivällä, eli jos otat näytteen vain aamumaidosta niin tilanne on eri kuin jos otat vain iltamaidosta. Lypsyvälikin vaikuttaa yms. yms. Maitomittariessakin on eroja. Jos olet kaapinut ylimääräistä kermaa näytteeksi niin sitten tilanne on toisinpäin.
Eikös näytteitä lähettäessä pidä ilmoittaa miten näytteet otettu, jotta rasvakorjaus voidaan tehdä?
Joo. Mutta tuo rasvatieto ei näy niissä lehmäkohtaisissa meijerin näytteissä, vaan se korjataan sitten tietoihin jälkikäteen.