Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: 2706 - 20.11.09 - klo:10:17
-
hei ! missä hinnoissa ovat tänäpäivänä risteytys lehmävasikoiden hinnat? ..ja entäs puhdasrotuiset?
-
ja tarkotatko lypsy vaiko liharotuisia?
-
... ja minkä ikäisien ja rotuisien
-
Kuka risteytetty ja kenen kanssa ja mikä puhdasrotuinen?
Voin heittää arvion. 0-5000€ riippuen iästä, rodusta ja risteytyksestä ;D
-
jotain 200e vähintään (ainaki ostamani Ba vasikka noin parin kuukauden)
-
jep..unohtu mainita että kysymys on liharotuisista 8)
-
... ja siis ilmeisesti normaaleja vieroitettuja 6 kk ikäisiä? Eli ajattelitko perustaa emokarjan vasikoita ostamalla? Jos aiot, älä osta loppukasvatukseen tarkoitettuja välitysvasuja, vaikka niiden hinta olisi 0 €.
-
... ja siis ilmeisesti normaaleja vieroitettuja 6 kk ikäisiä? Eli ajattelitko perustaa emokarjan vasikoita ostamalla? Jos aiot, älä osta loppukasvatukseen tarkoitettuja välitysvasuja, vaikka niiden hinta olisi 0 €.
Risteytykset ovat huonoja emoina. Teoriassa voisi olla hyvä asia jos emossa olisi 12,5% lypsyrotuista ja olisi hyvä tuuri.
-
Ab-hf emo ja astuttaa limpparilla, niin hyvä tulee ;)
-
Risteytykset ovat huonoja emoina. Teoriassa voisi olla hyvä asia jos emossa olisi 12,5% lypsyrotuista ja olisi hyvä tuuri.
Eli haluat, että lähtisi 12,5% lihoista ja 12,5% lehmistä tyhjinä teuraaksi :D
Mitä muutan lauseesi muotoon LYPSYLEHMÄristeytykset ovat huonoja ...
-
aloittaja..tarkoitus on maksimoida tuet luomupuolella joten aattelin lähteä liikkeelle hiljakseen.Minulle ei tarvi olla puhasrotusia sillä halvemmalla pääsen risteytyksillä(ainakin näin aluksi).Jospa ymp.tuen lisäosa ei muutu uudessa ymp.tuessa parinvuoden päästä niin sieltäkin rapsahtaa mukavasti.Kuningas ajatus on käyttää kaikki viherlannoitus hyödyksi karjapuolella näin tulee koko pinta-ala hyötykäyttöön.
-
aloittaja..tarkoitus on maksimoida tuet luomupuolella joten aattelin lähteä liikkeelle hiljakseen.Minulle ei tarvi olla puhasrotusia sillä halvemmalla pääsen risteytyksillä(ainakin näin aluksi).Jospa ymp.tuen lisäosa ei muutu uudessa ymp.tuessa parinvuoden päästä niin sieltäkin rapsahtaa mukavasti.Kuningas ajatus on käyttää kaikki viherlannoitus hyödyksi karjapuolella näin tulee koko pinta-ala hyötykäyttöön.
Olet aivan oikeilla jäljillä. 50%:n lemmun vasikat on käytännössä samanarvoisia kuin puhtaidenkin. Tukikin on sama. Ei suuresti haittaa jos hiukan rankemmalla kädellä joutuu karsimaan teuraaksi. Itselläni on sekä puhdasrotuisia että 50%:sia emoja enkä niitä osaa suuresti eritavalla arvostaa. Muutenkin tuntuu että isorotuinen puhdas eläin syö koko ajan ja paljon.
Tietysti ne jotka ovat aina pyrkineet huippurotuiseen karjaan kadehtivat heti jos joku ei ostakaan samanlaisia eläimiä tonnilla kappale. Risteytyksillä on sekin etu että ne on yleensä valiosonnin jälkeläisiä. Sonnin ominaisuuksista on tutkittua tietoa. Tilan omalla elävällä sonnilla tapahtuva astutus on aina enemmän tai vähemmän hakuammuntaa.
Pienen 300 kiloisen angus-ay:n tekemä simmental vasikka on yhtä arvokas kuin 700 kiloisen limpparin tekemä. Kertokaapa jos olen väärässä.
-
"Risteytyksillä on sekin etu että ne on yleensä valiosonnin jälkeläisiä. Sonnin ominaisuuksista on tutkittua tietoa. "
Siis mitä ??
"Tilan omalla elävällä sonnilla tapahtuva astutus on aina enemmän tai vähemmän hakuammuntaa."
Kyllä taitaa olla sulla koko karjanpito juuri sitä!
-
Pienen 300 kiloisen angus-ay:n tekemä simmental vasikka on yhtä arvokas kuin 700 kiloisen limpparin tekemä. Kertokaapa jos olen väärässä.
Häh ???
Jaa 300 kilonen ab/ay lehmä vääntämässä simmentaali vasua.
Toivottavasti ei tarvii olla koskaan moista näkemässa.
-
"Risteytyksillä on sekin etu että ne on yleensä valiosonnin jälkeläisiä. Sonnin ominaisuuksista on tutkittua tietoa. "
Siis mitä ??
"Tilan omalla elävällä sonnilla tapahtuva astutus on aina enemmän tai vähemmän hakuammuntaa."
Kyllä taitaa olla sulla koko karjanpito juuri sitä!
Vaikeaselkoinen ja epäselvä puheeni on levinnyt näemmä kirjoitustaitoonikin. Yritän uudestaan.
Lypsykarjassa kun tehdään päätös liharotuisen sonnin käyttämisestä niin sitä ei lähdetä ostamaan, ei yleensä. Myynnissä on nimittäin sellaista siementä jonka perinnölliset ominaisuudet on tutkittu. Sonnilla jonka siemen on kyseessä on jo jälkeläisiä joiden ominaisuudet on nähty ja joilla ikää jopa 3 vuotta. Kyseinen sonnivanhus on jo syöty mutta noita siemeniä on pakastimessa ja niitä myydään jos jälkeläiset ovat hyviä. Kaikkien jälkeläiset eivät ole vaikka sonniasemalle otetaan vain parhaista parhaimmat sonnit. Lisäksi voidaan valita siemen jolla tödennäköisesti tulee jotain tiettyä hyvää ominaisuutta jota arvostetaan.
Minulla karjanpito on ehkä nimenomaan hakuammuntaa. Tarkoitus on kuitenkin ollut minimoida kulut ja saada maksimituet. Jos tarkoitus olisi saada mahdollisimman paljon myyntituloja niin ratkaisut olisivat erilaiset. Tulojen ja menojen erotus olisi kuitenkin hyvä olla positiivinen joten näin mennään.
-
Pienen 300 kiloisen angus-ay:n tekemä simmental vasikka on yhtä arvokas kuin 700 kiloisen limpparin tekemä. Kertokaapa jos olen väärässä.
Häh ???
Jaa 300 kilonen ab/ay lehmä vääntämässä simmentaali vasua.
Toivottavasti ei tarvii olla koskaan moista näkemässa.
Nytkin noita on tuolla viisi joilla alle pariviikkoinen vasikka. Yhtäkään noista en nähnyt minäkään "vääntämässä" mutta vasikat on ihan vasikan näköisiä. Kolmella simmentallemmullakin on vasikat ja pari niistä vähän huolettaa että mahtaako emä riittävästi huolehtia, ainakin vielä näyttää hyvältä. Pari muutakin on. Yhtään ongelma tapausta ei ole ollut poikimisissa eikä ollut keväälläkään, johtuu toki hyvästä tuurista sonnin kanssa ja osansa on silläkin että pyrin lehmien kanssa kuntoluokan 3 paikkeille korkeintaan.
-
Pienen 300 kiloisen angus-ay:n tekemä simmental vasikka on yhtä arvokas kuin 700 kiloisen limpparin tekemä. Kertokaapa jos olen väärässä.
Häh ???
Jaa 300 kilonen ab/ay lehmä vääntämässä simmentaali vasua.
Toivottavasti ei tarvii olla koskaan moista näkemässa.
Nytkin noita on tuolla viisi joilla alle pariviikkoinen vasikka. Yhtäkään noista en nähnyt minäkään "vääntämässä" mutta vasikat on ihan vasikan näköisiä. Kolmella simmentallemmullakin on vasikat ja pari niistä vähän huolettaa että mahtaako emä riittävästi huolehtia, ainakin vielä näyttää hyvältä. Pari muutakin on. Yhtään ongelma tapausta ei ole ollut poikimisissa eikä ollut keväälläkään, johtuu toki hyvästä tuurista sonnin kanssa ja osansa on silläkin että pyrin lehmien kanssa kuntoluokan 3 paikkeille korkeintaan.
Paljonko tuommosen emon vasikat painavat vierotusiässä?
-
Faba tuo ulkomailta kaiken liharotusiemenen. Lypsylehmille tarkoitetun siemenen valinta tehdään pelkästään poikimahelppouden perusteella. Mitään lihakkuuteen tai emo-ominaisuuksiin liittyvää ei huomioida. Nämä vasikat on tarkoitettu pelkästään lihantuotantoon, eikä niitä pitäisi missään nimessä ottaa jalostuseläimiksi.
En todellakaan ole rotufanaatikko, aloitin minäkin lypsysukuisilla emoilla. Ja pidän sitä suurimpana tekemänäni virheenä. Lihakkuus on liharodun ominaisuus, se puutuu lypsikiltä täysin. Tuotantoemojen ei tarvitse olla yksirotuisia, kunhan ne ovat liharotuisia. Muutama satanen vasikan hinnassa tulee moninkertaisesti takaisin tulevina vuosina.
-
Poikimahelppous onkin aivan erityisen tärkeä ominaisuus, ainakin tukien kannalta. Tosi on että se on ainoa asia jolla on merkitystä lypsykarjalle. Muitakin ominaisuuksia kuitenkin löytyy ja tietoa niistä mutta eihän niitä yleensä huomioida.
Vieroituspainoissa risteytyseläimet joissa lypsyrotua mukana ovat tietysti pienempiä yleensä. Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman.
:-[ :-[ On tylsää kun ei olla fanaattisia. Minusta on mukavaa kun ollaan fanaattisia :). Hyvä tietysti kun ollaan valmiita perustelemaan oma kanta ja analysoidaan muidenkin perusteet.
-
itsellä kokemusta 25 v. lypsykarjanpidosta ja niiden poikimisesta ja huomio kiinnittyy kyllä 80-90 lukuun, kun järkiään sai auttaa poijituksissa ja vasikat oli suhteellisen isoja.Sama päti naapureissakin koska tuli vetoapu pyyntöjä kohtuullisen paljon.Mutta 90-luvulla vasikat pieneni ja harvemmin tarvitsi auttaa joten jalostuksessa on menty eteenpäin kaikessa suhteessa.Niin monta mielipidettä kuin on kirjoittajaakin eikä yhtä oikeaa linjaa varmaan ole..
-
"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."
Ilmaisen rehun olet jo keksinyt :D
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu? ;)
-
Risteytykset ovat huonoja emoina. Teoriassa voisi olla hyvä asia jos emossa olisi 12,5% lypsyrotuista ja olisi hyvä tuuri.
Höpöhöpö- Mihinkähän tämäkin viisaus perustuu? Puhdasjalostajien raamattuunko? ;D
Esim jenkeissä laajasti parhaaksi tunnustettu yhdistelmä emoainekseksi Hf-Ab risteytys. 8)
Joo. Tarkoitin, että lypsyrotuisten ja liharotuisten risteytukset ovat huonoja emoina. Hyvä että korjasit.
-
Risteytykset ovat huonoja emoina. Teoriassa voisi olla hyvä asia jos emossa olisi 12,5% lypsyrotuista ja olisi hyvä tuuri.
Eli haluat, että lähtisi 12,5% lihoista ja 12,5% lehmistä tyhjinä teuraaksi :D
Mitä muutan lauseesi muotoon LYPSYLEHMÄristeytykset ovat huonoja ...
Hih.. Periaatteessa 12,5% lypsyrotua nostaisi maitotuotosta. Hyvinkasvavat vasikat kaipaisivat enemmän maitoa kuin mitä pikkutissinen hf tai ab tuottaa.
-
Nytkin noita on tuolla viisi joilla alle pariviikkoinen vasikka. Yhtäkään noista en nähnyt minäkään "vääntämässä"
Itte en kyllä uskaltais tosta yhdistelmästä poikimakautena silmiäni irrottaa, jos tommonen onnistuu, niin kannattaa kokeilla myöskin lottoa ja jokeria.
Oon kuullu kyllä minipossusta, koiran kokosesta ponista, mutta kolmesataa kilonen LEHMÄ on uutta.
Tai siis onhan niitä siellä eritrean kuivuusalueilla...
-
Nytkin noita on tuolla viisi joilla alle pariviikkoinen vasikka. Yhtäkään noista en nähnyt minäkään "vääntämässä"
Itte en kyllä uskaltais tosta yhdistelmästä poikimakautena silmiäni irrottaa, jos tommonen onnistuu, niin kannattaa kokeilla myöskin lottoa ja jokeria.
Oon kuullu kyllä minipossusta, koiran kokosesta ponista, mutta kolmesataa kilonen LEHMÄ on uutta.
Tai siis onhan niitä siellä eritrean kuivuusalueilla...
Joo ja onhan sellainen rotukin olemassa, se on Dexteri, säkäkorkeus lehmällä alle metrin ????
Todellinen minilehmä.
-
Äkkiseltään laskin meidän viimekesän sonnivasikoiden päiväkasvun, 1160g. Isä angus, emät suurin osa li ja muutama ay/li tai ay/ba. Nyt vierotettiin hieman etuajassa, keskipaino 240 kg.
Tämän angussonnin käytön etuja mm. nupous, helpot poikimiset ja 69 % syntyneistä sonneja... ;) :D :D
-
Lähteekö vasut välitykseen vai omaan poikakotiin? Pikkurotu isänä podottaa hintaa. Teurastamojen hinnoittelu isän rodun mukaan on tietysti selkeä, mutta eihän sillä geneettisesti ole mitän merkitystä onko tietty rotu isänä vai emänä.
-
"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."
Ilmaisen rehun olet jo keksinyt :D
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu? ;)
Kyllä täällä pienenkin tuen alueella pienet emot kannattaa parhaiten. Sen 800 kilosen lehmän eväillä ruokkii melkein 2 kappaletta 400 kiloja aboja joilta vieroitetaan 330 kiloset vasikat. Isostakaan lehmästä ei tuu ku vajaa yksi kappaletta vasikoita vuosittain ja vasikan hinta putoo jyrkästi kolmensadan kohdalla. Tuet tulee kanssa samat lehmän koosta riippumatta..
A-tuottajien tuotanto-ohjeissa optimi vasikan vieroituspaino on puolet emon painosta, mutta optimi mun mielestä olis tietty sama ku emon paino ;) ;D
-
Äkkiseltään laskin meidän viimekesän sonnivasikoiden päiväkasvun, 1160g. Isä angus, emät suurin osa li ja muutama ay/li tai ay/ba. Nyt vierotettiin hieman etuajassa, keskipaino 240 kg.
Tämän angussonnin käytön etuja mm. nupous, helpot poikimiset ja 69 % syntyneistä sonneja... ;) :D :D
Sori vaan, mutta vähän tuhlaukselta tuntuu astuttaa limppareita ja blondeja aballa..
-
Lähteekö vasut välitykseen vai omaan poikakotiin?
Myyntiin menevät, niinkuin tänä syksynä koko emolehmälauma. Sori vaan, mutta vähän tuhlaukselta tuntuu astuttaa limppareita ja blondeja aballa..
Ajatuksena olikin tuottaa seuraava emosukupolvi anguksena. Mutta kun lehmävasikoita ei syntynyt tarpeeksi, ne myytiin, emoiksi.
-
Äkkiseltään laskin meidän viimekesän sonnivasikoiden päiväkasvun, 1160g. Isä angus, emät suurin osa li ja muutama ay/li tai ay/ba. Nyt vierotettiin hieman etuajassa, keskipaino 240 kg.
Tämän angussonnin käytön etuja mm. nupous, helpot poikimiset ja 69 % syntyneistä sonneja... ;) :D :D
Sori vaan, mutta vähän tuhlaukselta tuntuu astuttaa limppareita ja blondeja aballa..
Jooo, niin minustakin, vasikan välityshintahan laskee, kun isäroduksi tulee angnus tai hereford, paremman hinnan saisi puhtailla limppareilla ja blondeilla.
Siinä olen samaa mieltä, että pienet emot ja isäksi limousin, niin saa parhaan hinnan vasikoista.
Se on sitten eri asia, jos on itse loppukasvattaja ja haluaa vielä isompia sonneja.
-
"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."
Ilmaisen rehun olet jo keksinyt :D
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu? ;)
Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa. Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.
-
Kysymys oli lehmävasikoiden hinnoista, mutta kukaan ei ilmeisesti tohdi kertoa niille hintaa?
-
2€/elopainokilo+alv
-
"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."
Ilmaisen rehun olet jo keksinyt :D
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu? ;)
Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa. Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.
C-alueella tuottoa jää vaikka ei syntyisi yhtään välityskelpoista vasikkaa, jos ruokinta on kustannustehokasta..
-
"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."
Ilmaisen rehun olet jo keksinyt :D
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu? ;)
Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa. Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.
C-alueella tuottoa jää vaikka ei syntyisi yhtään välityskelpoista vasikkaa, jos ruokinta on kustannustehokasta..
Rodun valinta vaikuttaa jonkinverran asiaan, koska rehut on ostossa, harvalla täällä omaa viljaa on ????
-
"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."
Ilmaisen rehun olet jo keksinyt :D
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu? ;)
Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa. Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.
C-alueella tuottoa jää vaikka ei syntyisi yhtään välityskelpoista vasikkaa, jos ruokinta on kustannustehokasta..
Rodun valinta vaikuttaa jonkinverran asiaan, koska rehut on ostossa, harvalla täällä omaa viljaa on ????
Emolehmä ei välttämättä tarvitse viljaa ollenkaan, varsinkaan silloin kun se on ummessa koko ajan ;) ;D
Ainaski lampureilla tapana siellä pohjoisessa, ettei jälkeläisiä tuoteta ollenkaan, olisihan siitä liikaa vaivaakin ;D
-
"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."
Ilmaisen rehun olet jo keksinyt :D
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu? ;)
Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa. Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.
C-alueella tuottoa jää vaikka ei syntyisi yhtään välityskelpoista vasikkaa, jos ruokinta on kustannustehokasta..
Rodun valinta vaikuttaa jonkinverran asiaan, koska rehut on ostossa, harvalla täällä omaa viljaa on ????
Emolehmä ei välttämättä tarvitse viljaa ollenkaan, varsinkaan silloin kun se on ummessa koko ajan ;) ;D
Ainaski lampureilla tapana siellä pohjoisessa, ettei jälkeläisiä tuoteta ollenkaan, olisihan siitä liikaa vaivaakin ;D
Pakko niiden on nykyään tuottaa, tuet tulee vain niille lampaille joille tulee karitsoja ????
-
"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."
Ilmaisen rehun olet jo keksinyt :D
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu? ;)
Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa. Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.
C-alueella tuottoa jää vaikka ei syntyisi yhtään välityskelpoista vasikkaa, jos ruokinta on kustannustehokasta..
Rodun valinta vaikuttaa jonkinverran asiaan, koska rehut on ostossa, harvalla täällä omaa viljaa on ????
Emolehmä ei välttämättä tarvitse viljaa ollenkaan, varsinkaan silloin kun se on ummessa koko ajan ;) ;D
Ainaski lampureilla tapana siellä pohjoisessa, ettei jälkeläisiä tuoteta ollenkaan, olisihan siitä liikaa vaivaakin ;D
Pakko niiden on nykyään tuottaa, tuet tulee vain niille lampaille joille tulee karitsoja ????
Tiedän ja aika poru siitä syntyikin jopa maastullin jutussa.
En olisi itse kyllä kehdannut porata maastullissa asti sitä että joutuu jotain tuottamaankin tukea saadakseen. Samaa sarjaa on tietty vaatimukset LHP-alan lisäyksestä >:(
-
"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."
Ilmaisen rehun olet jo keksinyt :D
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu? ;)
Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa. Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.
C-alueella tuottoa jää vaikka ei syntyisi yhtään välityskelpoista vasikkaa, jos ruokinta on kustannustehokasta..
Rodun valinta vaikuttaa jonkinverran asiaan, koska rehut on ostossa, harvalla täällä omaa viljaa on ????
Emolehmä ei välttämättä tarvitse viljaa ollenkaan, varsinkaan silloin kun se on ummessa koko ajan ;) ;D
Ainaski lampureilla tapana siellä pohjoisessa, ettei jälkeläisiä tuoteta ollenkaan, olisihan siitä liikaa vaivaakin ;D
Pakko niiden on nykyään tuottaa, tuet tulee vain niille lampaille joille tulee karitsoja ????
Tiedän ja aika poru siitä syntyikin jopa maastullin jutussa.
En olisi itse kyllä kehdannut porata maastullissa asti sitä että joutuu jotain tuottamaankin tukea saadakseen. Samaa sarjaa on tietty vaatimukset LHP-alan lisäyksestä >:(
Nojoo, lampureiden tilanne on jonkinverran *****maisempi, lihalle ei välttämättä löydy ostajaa tai teurastajaa ja jossakin itälapin kairoissa, ei oikein ole valinnanvaraakaan, ei oikein ole suoramyynnissäkään mahdollisuuksia ????
Itse olen kyllä sitä mieltä, että täytyy niitä karitsoja tehdä, eihän hommassa ole muuten mitään järkeä.
Suosittelen siirtymistä hailandereihin, naudalle löytyy helpommin teurastamo ja ostaja.
Täällä meilläpäin lampurit kyllä tuottaa lihaa ja myös muutenkin kehittävät tilojaan, itseasiassa aika moni lampuri on aika nuori kaveri vielä täälläpäin, aktiivisia toimijoita.
-
Aika monella haikku-kasvattajalla myyntimäärät pieniä. Lauma vaan kasvaa ja homma perustuu tukiin ;)
Lampaista vielä senverran, että minkä hel...tin takia niitä kasvattelee jos ei ole markkinoita??????????????????
Ai niin pohjoisen tuen takia tietty ;)
-
Aika monella haikku-kasvattajalla myyntimäärät pieniä. Lauma vaan kasvaa ja homma perustuu tukiin ;)
Lampaista vielä senverran, että minkä hel...tin takia niitä kasvattelee jos ei ole markkinoita??????????????????
Ai niin pohjoisen tuen takia tietty ;)
Haikkujen kanssa toimiminen, perustuu yleensä vähän eri perusteisiin, kuin muilla toimijoilla.
Osalla on suoramyynti se ainoa lihanmyyntikanava ja siihen tämä rotu sopii hyvin, osalla on erillaisia maisemanhoito ja muita perinnebiotooppisopimuksia, eli pitää olla sille sektorille sopivia eläimiä, toisilla tulonlähteitä on muitakin esim. maatilamatkailua, eli pitää olla rotu joka on helppohoitoinen ja vähätöinen, ettei se haittaa varsinaista ansiotoimintaa.
Nämä on niin tilakohtaisia juttuja, ettei niihin voi ottaa kantaa noin mustavalkoisesti, yksi asia on kumminkin aika yleistä niiden parissa joilla on haikkuja, ne aika harvoin valittavat homman kannattamattomuutta, eli siinä mielessä on jotenkin outoa, kun tämmäistä kuulee jatkuvasti sellaisten suusta jotka omasta mielestään ovat ammattilaisia ja varsinaisia lihantuottajia, sekä antavat samalla palautetta huonosta kannattavuudesta.
-
Emolehmä ei välttämättä tarvitse viljaa ollenkaan, varsinkaan silloin kun se on ummessa koko ajan ;) ;D
Ainaski lampureilla tapana siellä pohjoisessa, ettei jälkeläisiä tuoteta ollenkaan, olisihan siitä liikaa vaivaakin ;D
Emolehmäpalkkiossa on ainakin ollut ehto: "tarkoituksena tuottaa vasikka lihantuotantoon". Ahtaasti ajatellen se sulkisi pois kohdunvuokrauksenkin jos vuokralainen on lypsikin alku.
-
"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."
Ilmaisen rehun olet jo keksinyt :D
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu? ;)
Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa. Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.
Kyllä aika jännästi saa laskea jotta pääsee plussalle ilman vasikoiden myyntiä ;D
-
"Olen kuitenkin ajatellut asian niin että pitää sitten vastaavasti muutamaa emoa enemmän. Tuen saa kuitenkin joka emolle saman."
Ilmaisen rehun olet jo keksinyt :D
Mitä ikiliikkujaprojektille kuuluu? ;)
Ilmaistakin rehua joskus on. Rehuyksikköhinta on yksi tekijä, sitä voi joskus saada halpojakin yksiköitä.
Toinen tekijä on se mitä rehuyksiköllä saa. Pieniä lemmuja syöttää samalla rehumäärällä yli kolmeakymmentä kuin mitä kaksikymmentä isoa syö. Lisäksi nuo mitäsattuu lehmät on oikeasti varmempia poikimaan kuin isot lehmät (ainakin charolaisista on minulla niin paljon muilta saatuja kokemuksia että niistä pitäisi pysyä erossa. Lisäksi kuivikkeita kuluu jossakin suhteessa syötyyn ruokaan joten sekin kannustaa pitämään pieniruokaisia eläimiä.
Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.
Kyllä aika jännästi saa laskea jotta pääsee plussalle ilman vasikoiden myyntiä ;D
Näin minäkin ajattelen! Jotenkin tukien "ilmaisuus" unohduttaa perusbisneksen. Se kuitenkin on ainoa asia, johon voi itse vaikuttaa. Käsittääkseni emotiloilla tukien osuus on kokoluokkaa 60%. Ei pidä unohtaa, että 40% tulee elukoista.
Ja sitten niistä ch:sta - kyllä vieroituspainoissa huomaa, miksi sellainen rotu on olemassa. Jokaisessa rodussa on hyviä ja huonoja yksilöitä. Jos karjanpito on tätä "kunhan on neljä jälkaa, sonni isänä ja lehmä emona", en ihmettele vaikka tulisi mitä vaikeuksia. Varsinkin, jos uskoo, että lypsyristeytyksiin tarkoitettu sonni on HYVÄ emon isä :-\
-
Minä pelkään risteytyksissä sitä, että pieni emo saa jälkeläisekseen vasikan jolla on kyky kasvaa enemmän kuin mitä emo jaksaa sitä ruokkia. En tiedä onko pelkoni aiheellinen. Vaan kun katsoo uusien jalostuslinjojen Hf- ensikkoja ja 2. kauden emoja, niin väkisinkin tulee mieleen että voiko nyrkin kokoisista tisseistä tuottaa sen vasikan vaatiman 8-10 litraa päivässä.
Tietysti: Iso vasikka on nälkäisenä aika omatoiminen. Ainahan se mahansa täyteen varastaa. Mutta joku vasikka laumassa tulee jäämään ilman maitoa, jos isojen ja vahvojen vasikoiden jengi käy tyhjentämässä niiden emot. Tyhmä ensikko ja kiltti vanhempi lehmä antaa maitonsa ihan kenelle vaan. Vaikka neljälle vasikalle kerrallaan.
-
Sinun täytyy lisätä emojen määrä lähelle peltoalan määräämää maksimia, niin jopas rupeaa vasikkatilin merkitys kasvamaan ;D
Lisää emoja -> Nopeampi köyhtyminen ;D
-
Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.
Kyllä aika jännästi saa laskea jotta pääsee plussalle ilman vasikoiden myyntiä ;D
Näin minäkin ajattelen! Jotenkin tukien "ilmaisuus" unohduttaa perusbisneksen. Se kuitenkin on ainoa asia, johon voi itse vaikuttaa. Käsittääkseni emotiloilla tukien osuus on kokoluokkaa 60%. Ei pidä unohtaa, että 40% tulee elukoista.
Jos vaikka jollakin kannattaisi niin että ei tarvii vasikoita tai teuraita myydä niin älkää vaan koskaan sitä kuluttajapuolella kertoko? Voivat vielä alkaa kysellä että montako lihakiloa per tukieuro saavat... Ja jos eivät saa yhtään niin...
Tämä oli kyllä hyvä huomio. On taatusti erikoistilanne jos emotuotannon saa plussalle ilman vasikoiden myyntiä. Tietysti jos uudistusprosentti on korkea!! Mutta silloinhan kyseessä onkin lihahiehojen myynti, eikä varsinainen "emolehmätuotanto". Suuri peltoala auttaa tietysti tässäkin -> raha otetaan peltotukina ja tämä summa lasketaan kuitenkin emolehmien tuotoksi.
-
Kuluja minimoimalla maksimi voitot?? :o
Aika pitkässä puussa tuo rikastuminen jos meinaa vasikoista lähtien meinaa emoja tehdä...
Tonnin elukka kallis??? Tuolla tonnilla saa jo valita tosissaan että sais huonoa eläinainesta... olettako laskenna paljonko maksaa saada vasikasta emo ja sen vasikasta vielä myyntituloa...
Syksyllä ostettu 1000 e eläin poikii keväällä ja seuraavana syksynä siltä saa myytyä vasikan. vasikan keskihinta (sonni/lehmä) esim 600e. Lisäksi emon teurashinta on vähintään 600 e. lisäksi se saa sitä tukea 6 kk ajan emona, ei hiehona. lopputulema => ei se tonnin eläin kylläainakaan kallis ole verrattuna vasikasta kasvattaen vaihtoehtoon...
-
Kuluja minimoimalla maksimi voitot?? :o
Aika pitkässä puussa tuo rikastuminen jos meinaa vasikoista lähtien meinaa emoja tehdä...
Tonnin elukka kallis??? Tuolla tonnilla saa jo valita tosissaan että sais huonoa eläinainesta... olettako laskenna paljonko maksaa saada vasikasta emo ja sen vasikasta vielä myyntituloa...
Syksyllä ostettu 1000 e eläin poikii keväällä ja seuraavana syksynä siltä saa myytyä vasikan. vasikan keskihinta (sonni/lehmä) esim 600e. Lisäksi emon teurashinta on vähintään 600 e. lisäksi se saa sitä tukea 6 kk ajan emona, ei hiehona. lopputulema => ei se tonnin eläin kylläainakaan kallis ole verrattuna vasikasta kasvattaen vaihtoehtoon...
Täytykin ruveta muumään hiehoja 2000€/pää niin tämä kikkailu loppuu ;D
-
Kuluja minimoimalla maksimi voitot?? :o
Aika pitkässä puussa tuo rikastuminen jos meinaa vasikoista lähtien meinaa emoja tehdä...
Tonnin elukka kallis??? Tuolla tonnilla saa jo valita tosissaan että sais huonoa eläinainesta... olettako laskenna paljonko maksaa saada vasikasta emo ja sen vasikasta vielä myyntituloa...
Syksyllä ostettu 1000 e eläin poikii keväällä ja seuraavana syksynä siltä saa myytyä vasikan. vasikan keskihinta (sonni/lehmä) esim 600e. Lisäksi emon teurashinta on vähintään 600 e. lisäksi se saa sitä tukea 6 kk ajan emona, ei hiehona. lopputulema => ei se tonnin eläin kylläainakaan kallis ole verrattuna vasikasta kasvattaen vaihtoehtoon...
Mistähän saa kantavan 1000 eurolla?
-
Kuluja minimoimalla maksimi voitot?? :o
Aika pitkässä puussa tuo rikastuminen jos meinaa vasikoista lähtien meinaa emoja tehdä...
Tonnin elukka kallis??? Tuolla tonnilla saa jo valita tosissaan että sais huonoa eläinainesta... olettako laskenna paljonko maksaa saada vasikasta emo ja sen vasikasta vielä myyntituloa...
Syksyllä ostettu 1000 e eläin poikii keväällä ja seuraavana syksynä siltä saa myytyä vasikan. vasikan keskihinta (sonni/lehmä) esim 600e. Lisäksi emon teurashinta on vähintään 600 e. lisäksi se saa sitä tukea 6 kk ajan emona, ei hiehona. lopputulema => ei se tonnin eläin kylläainakaan kallis ole verrattuna vasikasta kasvattaen vaihtoehtoon...
Mistähän saa kantavan 1000 eurolla?
Lue MT eläinten myynti osastoa ;)
Ihmetyttää ja huvittaa, että useimmiten juuri C-alueen emolehmäkasvattajat vähättelevät tuen merkitystä.
Kalluppia pystyyn, paljonko katetta jää lehmää kohti ja tietysti peltotukia huomioimatta. Itellä voi olla ehkä se parisataa euroa ???
-
Kuluja minimoimalla maksimi voitot?? :o
Aika pitkässä puussa tuo rikastuminen jos meinaa vasikoista lähtien meinaa emoja tehdä...
Tonnin elukka kallis??? Tuolla tonnilla saa jo valita tosissaan että sais huonoa eläinainesta... olettako laskenna paljonko maksaa saada vasikasta emo ja sen vasikasta vielä myyntituloa...
Syksyllä ostettu 1000 e eläin poikii keväällä ja seuraavana syksynä siltä saa myytyä vasikan. vasikan keskihinta (sonni/lehmä) esim 600e. Lisäksi emon teurashinta on vähintään 600 e. lisäksi se saa sitä tukea 6 kk ajan emona, ei hiehona. lopputulema => ei se tonnin eläin kylläainakaan kallis ole verrattuna vasikasta kasvattaen vaihtoehtoon...
Mistähän saa kantavan 1000 eurolla?
Lue MT eläinten myynti osastoa ;)
Ihmetyttää ja huvittaa, että useimmiten juuri C-alueen emolehmäkasvattajat vähättelevät tuen merkitystä.
Kalluppia pystyyn, paljonko katetta jää lehmää kohti ja tietysti peltotukia huomioimatta. Itellä voi olla ehkä se parisataa euroa ???
Onko tossa mukana luomutuet pelloista ja eläimistä, nehän tekee juuri tuon parisataa euroa per elukka ????
-
Kuluja minimoimalla maksimi voitot?? :o
Aika pitkässä puussa tuo rikastuminen jos meinaa vasikoista lähtien meinaa emoja tehdä...
Tonnin elukka kallis??? Tuolla tonnilla saa jo valita tosissaan että sais huonoa eläinainesta... olettako laskenna paljonko maksaa saada vasikasta emo ja sen vasikasta vielä myyntituloa...
Syksyllä ostettu 1000 e eläin poikii keväällä ja seuraavana syksynä siltä saa myytyä vasikan. vasikan keskihinta (sonni/lehmä) esim 600e. Lisäksi emon teurashinta on vähintään 600 e. lisäksi se saa sitä tukea 6 kk ajan emona, ei hiehona. lopputulema => ei se tonnin eläin kylläainakaan kallis ole verrattuna vasikasta kasvattaen vaihtoehtoon...
Mistähän saa kantavan 1000 eurolla?
Lue MT eläinten myynti osastoa ;)
Ihmetyttää ja huvittaa, että useimmiten juuri C-alueen emolehmäkasvattajat vähättelevät tuen merkitystä.
Kalluppia pystyyn, paljonko katetta jää lehmää kohti ja tietysti peltotukia huomioimatta. Itellä voi olla ehkä se parisataa euroa ???
Onko tossa mukana luomutuet pelloista ja eläimistä, nehän tekee juuri tuon parisataa euroa per elukka ????
Älä vastaa kysymyksellä kysymykseen kysymyksellä..
Luomutuet tekee 500 euroa per elukka ;) 8)
-
Kuluja minimoimalla maksimi voitot?? :o
Aika pitkässä puussa tuo rikastuminen jos meinaa vasikoista lähtien meinaa emoja tehdä...
Tonnin elukka kallis??? Tuolla tonnilla saa jo valita tosissaan että sais huonoa eläinainesta... olettako laskenna paljonko maksaa saada vasikasta emo ja sen vasikasta vielä myyntituloa...
Syksyllä ostettu 1000 e eläin poikii keväällä ja seuraavana syksynä siltä saa myytyä vasikan. vasikan keskihinta (sonni/lehmä) esim 600e. Lisäksi emon teurashinta on vähintään 600 e. lisäksi se saa sitä tukea 6 kk ajan emona, ei hiehona. lopputulema => ei se tonnin eläin kylläainakaan kallis ole verrattuna vasikasta kasvattaen vaihtoehtoon...
Mistähän saa kantavan 1000 eurolla?
Lue MT eläinten myynti osastoa ;)
Ihmetyttää ja huvittaa, että useimmiten juuri C-alueen emolehmäkasvattajat vähättelevät tuen merkitystä.
Kalluppia pystyyn, paljonko katetta jää lehmää kohti ja tietysti peltotukia huomioimatta. Itellä voi olla ehkä se parisataa euroa ???
Onko tossa mukana luomutuet pelloista ja eläimistä, nehän tekee juuri tuon parisataa euroa per elukka ????
Älä vastaa kysymyksellä kysymykseen kysymyksellä..
Luomutuet tekee 500 euroa per elukka ;) 8)
Onko näin ????
-
Omalla kohdalla pieniä emoja suosii sekin periaate kannattavuuslaskelmassa että talous pitää kestää jotenkin vaikka ei vasikan vasikkaa myisi koskaan. Ainoastaan karsinnan verran eli noin 20% vuosittain emoja teuraaksi.
Kyllä aika jännästi saa laskea jotta pääsee plussalle ilman vasikoiden myyntiä ;D
Näin minäkin ajattelen! Jotenkin tukien "ilmaisuus" unohduttaa perusbisneksen. Se kuitenkin on ainoa asia, johon voi itse vaikuttaa. Käsittääkseni emotiloilla tukien osuus on kokoluokkaa 60%. Ei pidä unohtaa, että 40% tulee elukoista.
Jos vaikka jollakin kannattaisi niin että ei tarvii vasikoita tai teuraita myydä niin älkää vaan koskaan sitä kuluttajapuolella kertoko? Voivat vielä alkaa kysellä että montako lihakiloa per tukieuro saavat... Ja jos eivät saa yhtään niin...
Tämä oli kyllä hyvä huomio. On taatusti erikoistilanne jos emotuotannon saa plussalle ilman vasikoiden myyntiä. Tietysti jos uudistusprosentti on korkea!! Mutta silloinhan kyseessä onkin lihahiehojen myynti, eikä varsinainen "emolehmätuotanto". Suuri peltoala auttaa tietysti tässäkin -> raha otetaan peltotukina ja tämä summa lasketaan kuitenkin emolehmien tuotoksi.
On kiitettävän asiallista keskustelua. :) Tietysti kannattavuutena huomioidaan kokonaisuus, peltotuet mukaanlukien. Toki verrattuna eläimettömään vaihtoehtoon.
Minimoiduilla kuluilla eläimiin, ruokaan, kuivikkeisiin ja ostettuihin palveluihin ilman omaa palkkavaatimusta saa tuotannon kannattamaan c-alueella ilman vasikanmyyntituloja. Tässä auttaa eläinten olosuhteiden pitäminen kunnossa, niukka ruokinta, eläinten karsiminen, pienen rodun pienet eläimet, halvat rehuyksiköt ja edullinen konekanta.
Jos isoja eläimiä on maksimimäärä/hehtaari, ruokinta hyvällä säilörehulla ja ehkä täysrehullakin, ylärajoilla oleva eläintiheys navetassa ja traktorit+koneet alle sonnin ikäisiä niin on ilman muuta saatava vasikat myytyä hyvällä hinnalla. Ilman sitä ei ole mitään kannattavan toiminnan edellytyksiä, ei edes lapissa.
-
Tuella pystyy elämään..
Se on muuten uskomatonta kuinka pienellä tyhjä emo pysyy kuntoluokassa kolme. Tyhjänä pidettävän emon eväät "löytää" kylältä kun siivoaa ihmisten pellonreunoja ylivuotisista paaleista ja lisukkeex paalaa vähä luonnonhoito-/viherlannoitusnurmia.
Kuivitustarve on suorassa suhteessa ruokintaan, eli noissa ylivuotisissa kuiveet tulee mukana..
Maksimissaan emoa kohti saa tukea vain hengissäpitoon luomuoptimoinnilla 0,5 eläintiheydellä liki 600 euroa päätä kohti täällä etelässäkin ;)
-
Hyviä vinkkejä täällä.
-
Tuella pystyy elämään..
Se on muuten uskomatonta kuinka pienellä tyhjä emo pysyy kuntoluokassa kolme. Tyhjänä pidettävän emon eväät "löytää" kylältä kun siivoaa ihmisten pellonreunoja ylivuotisista paaleista ja lisukkeex paalaa vähä luonnonhoito-/viherlannoitusnurmia.
Kuivitustarve on suorassa suhteessa ruokintaan, eli noissa ylivuotisissa kuiveet tulee mukana..
Maksimissaan emoa kohti saa tukea vain hengissäpitoon luomuoptimoinnilla 0,5 eläintiheydellä liki 600 euroa päätä kohti täällä etelässäkin ;)
Muista myös ruokkia halvalla! Tutustuin tässä Kanadalaiseen tapaan laiduntaa paaleja pellolta. Paaleista poistetaan verkot ja ne levitellään peltoalueille pystyyn syksyllä. Paimenlankaa siirretään kulutuksen mukaan. Tilalla ei tarvitse käynnistää koneita talvella lainkaan ja kuivitus on järjestetty paalinpohja rippeillä. Lehmät myös poikivat alueelle.
Kivennäisiin sekoitetaan apilan siementä ja näin alue on myös kylvetty kevääksi. Juomakupille matkaa 500m -1km. Lehmät pysyvät kunnossa, kun pääsevät liikkumaan.jne.
Harmi kun ei toimi Suomessa. Näillä opeilla jäis AB-alueellakin jotain sukan varteen. ::)
-
Kanadassa talvi on sellainen on/off ilmiö, josta voi täällä etelän rapakoissa vaan haaveilla >:(
Nytkin vettä tulee taivaan täydeltä ja kuravelliä riittää betonilattiallakin. Jos ruokkis pellolle, niin jouluun mennessä olis 100 hehtaaria kyntökunnossa.
Niitä vanhanajan talvia kaipaa todella kun pöllyttää kolme paalia päivässä kuiviketta eikä silti kuivaa paikkaa löydä tunnin päästä..
Kait se on uskottava, että emot kuuluukin pohjoiseen :(
-
Tuella pystyy elämään..
Se on muuten uskomatonta kuinka pienellä tyhjä emo pysyy kuntoluokassa kolme. Tyhjänä pidettävän emon eväät "löytää" kylältä kun siivoaa ihmisten pellonreunoja ylivuotisista paaleista ja lisukkeex paalaa vähä luonnonhoito-/viherlannoitusnurmia.
Kuivitustarve on suorassa suhteessa ruokintaan, eli noissa ylivuotisissa kuiveet tulee mukana..
Maksimissaan emoa kohti saa tukea vain hengissäpitoon luomuoptimoinnilla 0,5 eläintiheydellä liki 600 euroa päätä kohti täällä etelässäkin ;)
Muista myös ruokkia halvalla! Tutustuin tässä Kanadalaiseen tapaan laiduntaa paaleja pellolta. Paaleista poistetaan verkot ja ne levitellään peltoalueille pystyyn syksyllä. Paimenlankaa siirretään kulutuksen mukaan. Tilalla ei tarvitse käynnistää koneita talvella lainkaan ja kuivitus on järjestetty paalinpohja rippeillä. Lehmät myös poikivat alueelle.
Kivennäisiin sekoitetaan apilan siementä ja näin alue on myös kylvetty kevääksi. Juomakupille matkaa 500m -1km. Lehmät pysyvät kunnossa, kun pääsevät liikkumaan.jne.
Harmi kun ei toimi Suomessa. Näillä opeilla jäis AB-alueellakin jotain sukan varteen. ::)
Taas loistava vinkki! "Kivennäisiin sekoitetaan apilansiementä" Tuota täytyy kokeilla. Voisi sopia kaupalliseksi tuotteeksikin? Keksisi vaan sopivan alv-kannan ko. tuotteelle ;D
-
Kanadassa talvi on sellainen on/off ilmiö, josta voi täällä etelän rapakoissa vaan haaveilla >:(
Juu tuollahan se ulkokasvatus onnistuu jos vuosittainen sademäärä on 100mm ja talvella pakkasta. Kateeks käy. :-\
Täällä tuuppaa viikossa 100 milliä vettä ja vesisadetta tuntuu kestävän syyskuulta tammikuuhun. Tosin täällä ei tarvita kastelulaitteistoa... ;)
-
Kanadassa talvi on sellainen on/off ilmiö, josta voi täällä etelän rapakoissa vaan haaveilla >:(
Juu tuollahan se ulkokasvatus onnistuu jos vuosittainen sademäärä on 100mm ja talvella pakkasta. Kateeks käy. :-\
Täällä tuuppaa viikossa 100 milliä vettä ja vesisadetta tuntuu kestävän syyskuulta tammikuuhun. Tosin täällä ei tarvita kastelulaitteistoa... ;)
Juu toisaalta ei taida olla paljoa tukiakaaan emoilla.
Nehän siellä heinät ajaa vaan isoihin karheisiin ja sitte laiduntaa ne talvella= talvilaidunnus.. Aika iso säästö olisi jos ei tarvitsisi pihatoita, vain pelkästään käsittely/hoito/lastaus systeemit ja tietty joku pikku koppi sairaita varten..
-
Kanadassa talvi on sellainen on/off ilmiö, josta voi täällä etelän rapakoissa vaan haaveilla >:(
Juu tuollahan se ulkokasvatus onnistuu jos vuosittainen sademäärä on 100mm ja talvella pakkasta. Kateeks käy. :-\
Täällä tuuppaa viikossa 100 milliä vettä ja vesisadetta tuntuu kestävän syyskuulta tammikuuhun. Tosin täällä ei tarvita kastelulaitteistoa... ;)
Juu toisaalta ei taida olla paljoa tukiakaaan emoilla.
Nehän siellä heinät ajaa vaan isoihin karheisiin ja sitte laiduntaa ne talvella= talvilaidunnus.. Aika iso säästö olisi jos ei tarvitsisi pihatoita, vain pelkästään käsittely/hoito/lastaus systeemit ja tietty joku pikku koppi sairaita varten..
Pitäisi toimia näin: Keväällä ostaa pellot täyteen nautoja. Lypsäviä (poistolehmiä) tai kasvavia elukoita. Laiduntaa täydellä teholla koko kesän ja syksyllä laittaa koko karjan kerralla koppiautoon. Käyttää siis kaikki tilan pellot laitumina, ei korjaa mitään, ei levitä lantaa, kyntää neljäsosan joka vuosi. Saa kaikki tuet ja eläinmäärä on maksimoitu pinta-alaa kohti.
Periaatteessa: Jokainen lypsyasemalla varustettu lypsykarja voisi tuplata lehmämääränsä kesäksi. Tehokas laiduntaminen olisi edullista vaikka maidon hinta onkin kesällä alhainen. Ostaisi keväällä poikivia hiehoja ja myisi eläimet syksyllä 6 kuukautta lypsäneinä ja kantavina ;D
-
...Pihaton omistajilla olis talvet maitokirkko tupaten täynnä ja kesällä tyhjänä ja omistaja lomalla sulan maan ajan ;D
ja sitten mä heräsin...
-
Kuluja minimoimalla maksimi voitot?? :o
Aika pitkässä puussa tuo rikastuminen jos meinaa vasikoista lähtien meinaa emoja tehdä...
Tonnin elukka kallis??? Tuolla tonnilla saa jo valita tosissaan että sais huonoa eläinainesta... olettako laskenna paljonko maksaa saada vasikasta emo ja sen vasikasta vielä myyntituloa...
Syksyllä ostettu 1000 e eläin poikii keväällä ja seuraavana syksynä siltä saa myytyä vasikan. vasikan keskihinta (sonni/lehmä) esim 600e. Lisäksi emon teurashinta on vähintään 600 e. lisäksi se saa sitä tukea 6 kk ajan emona, ei hiehona. lopputulema => ei se tonnin eläin kylläainakaan kallis ole verrattuna vasikasta kasvattaen vaihtoehtoon...
Mistähän saa kantavan 1000 eurolla?
Lue MT eläinten myynti osastoa ;)
Ihmetyttää ja huvittaa, että useimmiten juuri C-alueen emolehmäkasvattajat vähättelevät tuen merkitystä.
Kalluppia pystyyn, paljonko katetta jää lehmää kohti ja tietysti peltotukia huomioimatta. Itellä voi olla ehkä se parisataa euroa ???
johtusko tuo ainakin siitä että pelto on minimitekijä...
Elukathan voi mieltää vaikka pellon jatkeeksi, joten eikös se kannattaisi vertaila vaikka tuottoa/ha eikä yhtä osaa tuloissa... ???
-
Risteytykset ovat huonoja emoina. Teoriassa voisi olla hyvä asia jos emossa olisi 12,5% lypsyrotuista ja olisi hyvä tuuri.
Perusteleppa miksi risteytykset ovat huonoja emoja, ai yhtä yleisten että Ville nimiset ovat tyhmiä ja Minnat fiksuja: Ladoppa faktoja pöytään ja kerro perustelut ennen kuin uhoat enempää.
-
Risteytykset ovat huonoja emoina. Teoriassa voisi olla hyvä asia jos emossa olisi 12,5% lypsyrotuista ja olisi hyvä tuuri.
Perusteleppa miksi risteytykset ovat huonoja emoja, ai yhtä yleisten että Ville nimiset ovat tyhmiä ja Minnat fiksuja: Ladoppa faktoja pöytään ja kerro perustelut ennen kuin uhoat enempää.
Joo. Vahvasti yleistäen totean taas että lypsyrotuisten ja liharotuisten nautojen ristetytykset ovat huonoja emoja. Syitä tähän yleistykseen ovat mm. seuraavat:
1. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten jalat mutta liharotuisten lihaksiston-> lehmä ei ole riittävän kestävä.
2. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten utareet -> vasikka ei pysty imemään niistä kunnolla. Käytännössä vasikka siis imee vain etusia ekat viikkonsa. Takaneljännekset umpeutuvat tai tulehtuvat tänä käyttämättömänä aikana. Eli lisääntyneestä maitotuotoksesta ei yleensä ole hyötyä. Paitsi jos emässä on lypsyrotuisuutta mainitsemani 12,5%. Laske itse miksi juuri tuo prosentti.
3. Lypsyrotuiset tuovat vääjäämättä perimään sarvekkuutta joka on mielestäni harvoin hyödyllinen ominaisuus.
Mutta nämä ovat tietysti minun mielipiteitäni. Jos sinulla on joku sekarotuinen ja lutunen lemmikkilehmä joka toimii hyvin tosi siistiä! Oli niitä meilläkin joskus, nykyään ei ole koska nuo kohdat 1-3 riittivät syiksi.
Tunnen muuten kaksi Villeä joilla on aivot. Ja muutaman tosi kahjon.
-
Risteytykset ovat huonoja emoina. Teoriassa voisi olla hyvä asia jos emossa olisi 12,5% lypsyrotuista ja olisi hyvä tuuri.
Perusteleppa miksi risteytykset ovat huonoja emoja, ai yhtä yleisten että Ville nimiset ovat tyhmiä ja Minnat fiksuja: Ladoppa faktoja pöytään ja kerro perustelut ennen kuin uhoat enempää.
Joo. Vahvasti yleistäen totean taas että lypsyrotuisten ja liharotuisten nautojen ristetytykset ovat huonoja emoja. Syitä tähän yleistykseen ovat mm. seuraavat:
1. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten jalat mutta liharotuisten lihaksiston-> lehmä ei ole riittävän kestävä.
2. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten utareet -> vasikka ei pysty imemään niistä kunnolla. Käytännössä vasikka siis imee vain etusia ekat viikkonsa. Takaneljännekset umpeutuvat tai tulehtuvat tänä käyttämättömänä aikana. Eli lisääntyneestä maitotuotoksesta ei yleensä ole hyötyä. Paitsi jos emässä on lypsyrotuisuutta mainitsemani 12,5%. Laske itse miksi juuri tuo prosentti.
3. Lypsyrotuiset tuovat vääjäämättä perimään sarvekkuutta joka on mielestäni harvoin hyödyllinen ominaisuus.
Mutta nämä ovat tietysti minun mielipiteitäni. Jos sinulla on joku sekarotuinen ja lutunen lemmikkilehmä joka toimii hyvin tosi siistiä! Oli niitä meilläkin joskus, nykyään ei ole koska nuo kohdat 1-3 riittivät syiksi.
Tunnen muuten kaksi Villeä joilla on aivot. Ja muutaman tosi kahjon.
Minun mielestä näissä risteytyksissä pitäisi etukäteen miettiä, mitä oikein haetaan ja risteyttää siihen suuntaan, mutta kokoajan pitää myös puhdasrotuisia tilalla, niin että tehdään näitä risteytyksiä tarpeen mukaan mutta niitä ei käytetä muuhun kuin teuraiden tuottamiseen, uudet emolehmät risteytetään aina puhdasrotuisista emoista.
Tai sitten niin, että emot on aina puhdasrotuisia ja sonni eri rotua, jolloin välitykseen menevät vasikat on aina risteytyksiä.
Se, että tehdään sellainen sekakarja missä on mitä milloinkin ja vähän kaikkea mahdollista, ei tuo mielestäni mitään etua hommaan ????
Maitolehmät unohtaisin kokonaan ja jos niitä haluaa välttämättä käyttää, niin sillätavalla että alussa käyttää niitä saadakseen nopeasti kasvatettua karjaa, eli siementää maitolehmiä lihasonnilla, mutta sonni täysin puhdasrotuinen ja pikkuhiljaa viedä sitä karjaa kohti puhdasrotuista populaatiota.
-
Maitolehmä? Siis ay tai fr. Ei kai semmoinen saa emotukia? Eikö vähintään 50 rosenttia pidä olla liharotuisuus?
Liiasta maidontuotosta vielä, simmentaliahan käytetään myös lypsyrotuna euroopankin jollain suunnalla? Ei sitä liikaa maidontuotantoa kannata pelätä. Se tietysti on ongelma jos utareet on ihan väärän malliset ettei vasikka saa juotua mutta en minä ainakaan ole vielä semmoista ongelmaa kohdannut. Vasikat tosin juovat muidenkin kuin oman emonsa maitoa satunnaisesti.
-
Maitolehmä? Siis ay tai fr. Ei kai semmoinen saa emotukia? Eikö vähintään 50 rosenttia pidä olla liharotuisuus?
Liiasta maidontuotosta vielä, simmentaliahan käytetään myös lypsyrotuna euroopankin jollain suunnalla? Ei sitä liikaa maidontuotantoa kannata pelätä. Se tietysti on ongelma jos utareet on ihan väärän malliset ettei vasikka saa juotua mutta en minä ainakaan ole vielä semmoista ongelmaa kohdannut. Vasikat tosin juovat muidenkin kuin oman emonsa maitoa satunnaisesti.
Tuo maitorotuinen simmental on oma jalostuslinjansa. Olikohan limppareilla sama homma? Nämä eläimet lypsävät siis jotain 25 kiloa päivässä. Liika maito on mielestäni turhaa, vasikka kaipaa enemmänkin maidon kuiva-ainetta kuin sitä itse nestettä. Emokarjoissa on se hyvä ominaisuus, että tauteja on vähän. Utaretulehdukset ja poikimahalvaukset ovat harvassa. Mutta -> näitäkin tauteja esiintyy. Nimenomaan roduilla jotka tuottavat paljon maitoa. Emon ruokinta perustuu edullisuuteen eikä laumoissa juuri tunnutuksia ja herutuksia käytetä. Tuollainen 15 kilon herunta oljella ja vanhalla säilörehulla on melkoinen ponnistus ruokinnalla jonka teho ei siihen riitä.
-
Maitolehmä? Siis ay tai fr. Ei kai semmoinen saa emotukia? Eikö vähintään 50 rosenttia pidä olla liharotuisuus?
Liiasta maidontuotosta vielä, simmentaliahan käytetään myös lypsyrotuna euroopankin jollain suunnalla? Ei sitä liikaa maidontuotantoa kannata pelätä. Se tietysti on ongelma jos utareet on ihan väärän malliset ettei vasikka saa juotua mutta en minä ainakaan ole vielä semmoista ongelmaa kohdannut. Vasikat tosin juovat muidenkin kuin oman emonsa maitoa satunnaisesti.
Tuo maitorotuinen simmental on oma jalostuslinjansa. Olikohan limppareilla sama homma? Nämä eläimet lypsävät siis jotain 25 kiloa päivässä. Liika maito on mielestäni turhaa, vasikka kaipaa enemmänkin maidon kuiva-ainetta kuin sitä itse nestettä. Emokarjoissa on se hyvä ominaisuus, että tauteja on vähän. Utaretulehdukset ja poikimahalvaukset ovat harvassa. Mutta -> näitäkin tauteja esiintyy. Nimenomaan roduilla jotka tuottavat paljon maitoa. Emon ruokinta perustuu edullisuuteen eikä laumoissa juuri tunnutuksia ja herutuksia käytetä. Tuollainen 15 kilon herunta oljella ja vanhalla säilörehulla on melkoinen ponnistus ruokinnalla jonka teho ei siihen riitä.
Kova lypsysissä emokarjoissa ongelmaksi voi tulla tiinehtyminen, jos karjaa hoidetaan niin kuin emokarjaa hoidetaan eli edullisesti ja vähätöisesti. Esimerkiksi kun eläimiä valitaan tarpeeksi kauan suomalaisen jalostusarvojärjestelmän kokonaisjalostusarvon mukaan. Tulee vastaan näitä käytännön ongelmia, mitkä voivat olla taloudellisesti huomattavasti merkittävämpiä kuin pelkkä "vuodenpaino".
-
Risteytykset ovat huonoja emoina. Teoriassa voisi olla hyvä asia jos emossa olisi 12,5% lypsyrotuista ja olisi hyvä tuuri.
Perusteleppa miksi risteytykset ovat huonoja emoja, ai yhtä yleisten että Ville nimiset ovat tyhmiä ja Minnat fiksuja: Ladoppa faktoja pöytään ja kerro perustelut ennen kuin uhoat enempää.
Joo. Vahvasti yleistäen totean taas että lypsyrotuisten ja liharotuisten nautojen ristetytykset ovat huonoja emoja. Syitä tähän yleistykseen ovat mm. seuraavat:
1. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten jalat mutta liharotuisten lihaksiston-> lehmä ei ole riittävän kestävä.
2. Osa näistä risteytyksistä saa riesakseen lypsyrotuisten utareet -> vasikka ei pysty imemään niistä kunnolla. Käytännössä vasikka siis imee vain etusia ekat viikkonsa. Takaneljännekset umpeutuvat tai tulehtuvat tänä käyttämättömänä aikana, koettu on. Eli lisääntyneestä maitotuotoksesta ei yleensä ole hyötyä. Paitsi jos emässä on lypsyrotuisuutta mainitsemani 12,5%. Laske itse miksi juuri tuo prosentti.
3. Lypsyrotuiset tuovat vääjäämättä perimään sarvekkuutta joka on mielestäni harvoin hyödyllinen ominaisuus. tämä yhdistettynä liharotuja Vit**maisempaan luonteeseen on toiset elukat helisemässä
Niin ja matala utare + juotonavustus+v-mäinen luonne = käyttöä nopeille jaloille :P
Mutta nämä ovat tietysti minun mielipiteitäni. Jos sinulla on joku sekarotuinen ja lutunen lemmikkilehmä joka toimii hyvin tosi siistiä! Oli niitä meilläkin joskus, nykyään ei ole koska nuo kohdat 1-3 riittivät syiksi.
Tunnen muuten kaksi Villeä joilla on aivot. Ja muutaman tosi kahjon.
-
Maitolehmä? Siis ay tai fr. Ei kai semmoinen saa emotukia? Eikö vähintään 50 rosenttia pidä olla liharotuisuus?
Liiasta maidontuotosta vielä, simmentaliahan käytetään myös lypsyrotuna euroopankin jollain suunnalla? Ei sitä liikaa maidontuotantoa kannata pelätä. Se tietysti on ongelma jos utareet on ihan väärän malliset ettei vasikka saa juotua mutta en minä ainakaan ole vielä semmoista ongelmaa kohdannut. Vasikat tosin juovat muidenkin kuin oman emonsa maitoa satunnaisesti.
Tuo maitorotuinen simmental on oma jalostuslinjansa. Olikohan limppareilla sama homma? Nämä eläimet lypsävät siis jotain 25 kiloa päivässä. Liika maito on mielestäni turhaa, vasikka kaipaa enemmänkin maidon kuiva-ainetta kuin sitä itse nestettä. Emokarjoissa on se hyvä ominaisuus, että tauteja on vähän. Utaretulehdukset ja poikimahalvaukset ovat harvassa. Mutta -> näitäkin tauteja esiintyy. Nimenomaan roduilla jotka tuottavat paljon maitoa. Emon ruokinta perustuu edullisuuteen eikä laumoissa juuri tunnutuksia ja herutuksia käytetä. Tuollainen 15 kilon herunta oljella ja vanhalla säilörehulla on melkoinen ponnistus ruokinnalla jonka teho ei siihen riitä.
Kova lypsysissä emokarjoissa ongelmaksi voi tulla tiinehtyminen, jos karjaa hoidetaan niin kuin emokarjaa hoidetaan eli edullisesti ja vähätöisesti. Esimerkiksi kun eläimiä valitaan tarpeeksi kauan suomalaisen jalostusarvojärjestelmän kokonaisjalostusarvon mukaan. Tulee vastaan näitä käytännön ongelmia, mitkä voivat olla taloudellisesti huomattavasti merkittävämpiä kuin pelkkä "vuodenpaino".
Hyvä viestiketju esiin uudestaan!!
Tiinehtyminen on aina asia joka täytyy karsinnassa huomioida. Omassa karjassani ajatus on että jos lemmu ei tiinehdy keväällä eikä syksyllä niin lemmu pois. Alkuperäinen suunnitelma oli että jos poikimisvaikeus tai vihoittelu vasikalle niin taaskin lemmu pois mutta yhtään tällaistakaan tapausta ei vielä ole osunut, ihmettelen itsekin.
Käytännössä minulle riittää kun emo tekee markkinointikelpoisen vasikan edes suunnilleen kerran vuodessa ilman että tarvitsee sekaantua asiaan. Olenkin ottanut kannan että iltakahdeksan ja aamukahdeksan välillä pysyn pois navetasta jollen kuule jotain olevan vialla. Kun ne ei nuo eläimet halua omistajaa mukaan "synnytykseen". Useimmiten olenkin saanut aamulla ensi töiksi siirtää kuivan pirteän vasikan emoineen omaan ryhmäänsä.
-
Tiinehtyminen on aina asia joka täytyy karsinnassa huomioida. Omassa karjassani ajatus on että jos lemmu ei tiinehdy keväällä eikä syksyllä niin lemmu pois. Alkuperäinen suunnitelma oli että jos poikimisvaikeus tai vihoittelu vasikalle niin taaskin lemmu pois mutta yhtään tällaistakaan tapausta ei vielä ole osunut, ihmettelen itsekin.
Käytännössä minulle riittää kun emo tekee markkinointikelpoisen vasikan edes suunnilleen kerran vuodessa ilman että tarvitsee sekaantua asiaan. Olenkin ottanut kannan että iltakahdeksan ja aamukahdeksan välillä pysyn pois navetasta jollen kuule jotain olevan vialla. Kun ne ei nuo eläimet halua omistajaa mukaan "synnytykseen". Useimmiten olenkin saanut aamulla ensi töiksi siirtää kuivan pirteän vasikan emoineen omaan ryhmäänsä.
[/quote]
Mitä rotua on emot?
-
Hyvä viestiketju esiin uudestaan!!
Tiinehtyminen on aina asia joka täytyy karsinnassa huomioida. Omassa karjassani ajatus on että jos lemmu ei tiinehdy keväällä eikä syksyllä niin lemmu pois. Alkuperäinen suunnitelma oli että jos poikimisvaikeus tai vihoittelu vasikalle niin taaskin lemmu pois mutta yhtään tällaistakaan tapausta ei vielä ole osunut, ihmettelen itsekin.
Käytännössä minulle riittää kun emo tekee markkinointikelpoisen vasikan edes suunnilleen kerran vuodessa ilman että tarvitsee sekaantua asiaan. Olenkin ottanut kannan että iltakahdeksan ja aamukahdeksan välillä pysyn pois navetasta jollen kuule jotain olevan vialla. Kun ne ei nuo eläimet halua omistajaa mukaan "synnytykseen". Useimmiten olenkin saanut aamulla ensi töiksi siirtää kuivan pirteän vasikan emoineen omaan ryhmäänsä.
Olen samaa mieltä, tärkein tehtävä sillä emolla on tuottaa yksi vasikka vuodessa ja pitää se hengissä senaikaa, että vasikka itse selviää.
-
Tiinehtyminen on aina asia joka täytyy karsinnassa huomioida. Omassa karjassani ajatus on että jos lemmu ei tiinehdy keväällä eikä syksyllä niin lemmu pois. Alkuperäinen suunnitelma oli että jos poikimisvaikeus tai vihoittelu vasikalle niin taaskin lemmu pois mutta yhtään tällaistakaan tapausta ei vielä ole osunut, ihmettelen itsekin.
Käytännössä minulle riittää kun emo tekee markkinointikelpoisen vasikan edes suunnilleen kerran vuodessa ilman että tarvitsee sekaantua asiaan. Olenkin ottanut kannan että iltakahdeksan ja aamukahdeksan välillä pysyn pois navetasta jollen kuule jotain olevan vialla. Kun ne ei nuo eläimet halua omistajaa mukaan "synnytykseen". Useimmiten olenkin saanut aamulla ensi töiksi siirtää kuivan pirteän vasikan emoineen omaan ryhmäänsä.
Muutamia puhtaita simmentaleja ja muutamia puhtaita anguksia. Loput kaikki 50 prosenttisesti liharotuisia, pääasiassa anguksia mutta myös here, limu, ch ovat edustettuna. Sonnit ovat simmentaleja.
Mitä rotua on emot?
[/quote]
-
Miten pienempien rotujen poikimiset, jos simmentalit astuu?
-
Sonnin tärkeimpiä ominaisuuksia on pienen syntymäpainon ja helpon poikimisen periyttäminen. Kysymys on kyllä jonkun verran tuurista omalla kohdalla. Myös runsas ruokinta tiineysaikana saattaa lisätä vasikan painoa syntyessä. En näe estettä limu tai simmentalsonnin käytölle kunhan sonni on hyvä.
-
Miten pienempien rotujen poikimiset, jos simmentalit astuu?
unohda ne simmental sonnit tykkänään, simmental on maitorotu.. ::)
-
Syntymäpaino astutussonnilla on tuuripeliä aina. Sonnithan astuvat "nuorsonneina", ilman jälkeläisarvostelua. Kuka voi edes kuvitella arvaavansa vasikoiden painon. Saman sonnin jälkeläisten syntymäpaino vaihtelee 32-56 kilon välillä ainakin meidän lehmillä.
-
Miten pienempien rotujen poikimiset, jos simmentalit astuu?
unohda ne simmental sonnit tykkänään, simmental on maitorotu.. ::)
Herefordiin oon päätynyt, ois limppari sonni myynnissä 3,5 vuotias, jos jollain tarvetta.
-
Miten pienempien rotujen poikimiset, jos simmentalit astuu?
unohda ne simmental sonnit tykkänään, simmental on maitorotu.. ::)
Herefordiin oon päätynyt, ois limppari sonni myynnissä 3,5 vuotias, jos jollain tarvetta.
nupoon vai sarvelliseen hf sonniin päädyit
-
Syntymäpaino astutussonnilla on tuuripeliä aina. Sonnithan astuvat "nuorsonneina", ilman jälkeläisarvostelua. Kuka voi edes kuvitella arvaavansa vasikoiden painon. Saman sonnin jälkeläisten syntymäpaino vaihtelee 32-56 kilon välillä ainakin meidän lehmillä.
Olemme tarkkailussa ja tiedän lehmieni taustat monien sukupolvien taakse. jotkin linjat periyttävät selkeästi pienempää syntymäpainoa kuin toiset. Selkeä ero. Täytyy kuitenkin muistaa että puolet tulee emältä ja puolet isältä, kun geeneistä puhutaan. Oikealla sonni valinnalla voidaan syntymäpainojen keskiarvoa muuttaa haluamaansa suuntaan.
-
Miten pienempien rotujen poikimiset, jos simmentalit astuu?
unohda ne simmental sonnit tykkänään, simmental on maitorotu.. ::)
Herefordiin oon päätynyt, ois limppari sonni myynnissä 3,5 vuotias, jos jollain tarvetta.
nupoon vai sarvelliseen hf sonniin päädyit
Nupoon.
-
Syntymäpaino astutussonnilla on tuuripeliä aina. Sonnithan astuvat "nuorsonneina", ilman jälkeläisarvostelua. Kuka voi edes kuvitella arvaavansa vasikoiden painon. Saman sonnin jälkeläisten syntymäpaino vaihtelee 32-56 kilon välillä ainakin meidän lehmillä.
Olemme tarkkailussa ja tiedän lehmieni taustat monien sukupolvien taakse. jotkin linjat periyttävät selkeästi pienempää syntymäpainoa kuin toiset. Selkeä ero. Täytyy kuitenkin muistaa että puolet tulee emältä ja puolet isältä, kun geeneistä puhutaan. Oikealla sonni valinnalla voidaan syntymäpainojen keskiarvoa muuttaa haluamaansa suuntaan.
Keskiarvoa ehkä, mutta hajontaa ei. Syntymäpaino on enemmän emästä kiinni, kohdun tehosta pumpata verta sikiölle.
-
Vaikuttasko tiinehtymisaikainen emän kunto ja ruokintatilanne. Jos laiha tilanne,
iso istukka, iso vasikka.
Vasikkan koko kaksinkertaistuu viimeisen tiineyskuukauden aikana. Tunnutus ruokintaan kiinittää huomiota. emon herumishuippu vasikan 3kkn iässä, pystyy sen maidon imemään ja emä parhaassa kunnossa tiinehtyä, eikä isoa istukkaa.
-
Miten pienempien rotujen poikimiset, jos simmentalit astuu?
unohda ne simmental sonnit tykkänään, simmental on maitorotu.. ::)
Jaa? Itse olen kyllä ollut aika tyytyväinen simmentaleihin sonnina. Meillä ratkaisut tehty sen pohjalta että simmentallinjan jalostuksella mennään sonnipuolella joten syytäkin olla tyytyväinen. Vaihtaminen ei oikein hevillä onnistuisi. Angus sonni on ollut hiukan mielessä varaeläimeksi.
-
Aba paikkaajana hyvä, saattaa saada simmun kylmäksi jättämänki tiineeksi ja väristä tuntee isän ;)
-
Aba paikkaajana hyvä, saattaa saada simmun kylmäksi jättämänki tiineeksi ja väristä tuntee isän ;)
Joo, väri on kyllä hieno. :)
-
Aba paikkaajana hyvä, saattaa saada simmun kylmäksi jättämänki tiineeksi ja väristä tuntee isän ;)
Joo, väri on kyllä hieno. :)
Tämä AB/Hereford risteytys, on kyllä kivan värinen, muuten musta mutta valkea pää.
-
Aba paikkaajana hyvä, saattaa saada simmun kylmäksi jättämänki tiineeksi ja väristä tuntee isän ;)
Joo, väri on kyllä hieno. :)
Tämä AB/Hereford risteytys, on kyllä kivan värinen, muuten musta mutta valkea pää.
Noita on simmental angus risteytyksissäkin.
-
Aba paikkaajana hyvä, saattaa saada simmun kylmäksi jättämänki tiineeksi ja väristä tuntee isän ;)
Joo, väri on kyllä hieno. :)
Tämä AB/Hereford risteytys, on kyllä kivan värinen, muuten musta mutta valkea pää.
Noita on simmental angus risteytyksissäkin.
Jaa, minä luulin että se valkea pää periytyy Herefordin puolelta ????
-
Puhdasrotuisia Simmentaleja valmistetaan risteyttämällä kaikki karjarodut keskenään. Vähän enemmän painotusta Limousinilla ja Charolaisella kuin lapinlehmällä. Siinä se, päältä kattoin.