Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: GTS - 21.10.09 - klo:14:46
-
Mahtaako jostain löytyä esimerkkilaskelmaa lietteen separoinnin vaikutuksesta ravinteiden jakaantumisen suhteen? Esimerkiksi missä määrin on mahdollista eri jakeisiin saada jäämään typet ja fosforit?
Tuolloin pystyisi hieman vaikuttamaan levitettävän nesteosan fosforipitoisuuteen ja vastaavasti esimerkiksi viljatilojen tarvitsisi ostolannoitteissa ostaa vähemmän fosforia vastaanottaessaan separoitua ainesta. Jossain MTT:n teksteissä osui silmään että käytännössä kotieläintilojen ei tarvitsisi ostaa fosforia tuotantoon ollenkaan kun sitä on kierrossa rehuissa omasta takaa.
-
Muistan lukeneeni Käytännön Maamies lehdestä jonkun jutun....
Itellä ei elukoita,mut jos olisi niin toi tai sitten kompostilanta.
-
Tuli tuossa muutama vuosi sitten separoitua yksi altaallinen lehemänpaskaa. Otettiin molemmista analyysit, eipä ollut mitenkään merkittävää eroa jakautumisen suhteen, joten lopetettiin se kokeilu siihen. Tarkoitus oli siis dumpata fosforit kauimmaisille pelloille kuivalannan muodossa, ei siis ainakaan meidän kokeissa saatu erotettua muuta kuin kuiva-aine.
Biovakan kuivaa kakkaa sitten taas ovat ottaneet paljon pelloille tänä syksynä, siinä pitäisi olla fosforia paljon mukana ja typet sopii liejuna osakkaiden pelloille. Prosessista en tiedä.
-
Mahtaako jostain löytyä esimerkkilaskelmaa lietteen separoinnin vaikutuksesta ravinteiden jakaantumisen suhteen? Esimerkiksi missä määrin on mahdollista eri jakeisiin saada jäämään typet ja fosforit?
Tuolloin pystyisi hieman vaikuttamaan levitettävän nesteosan fosforipitoisuuteen ja vastaavasti esimerkiksi viljatilojen tarvitsisi ostolannoitteissa ostaa vähemmän fosforia vastaanottaessaan separoitua ainesta. Jossain MTT:n teksteissä osui silmään että käytännössä kotieläintilojen ei tarvitsisi ostaa fosforia tuotantoon ollenkaan kun sitä on kierrossa rehuissa omasta takaa.
No miksi sitä fosforia pitäisi nytkään ostaa? Paitsi jos eläimiä on liian vähän. Jos ravinteita sataisiin eroteltua, ei tarvitsisi ostaa enää typpeäkään.
Tehokkainta eroittelua on se ettei lantalajeja, äh, kusta ja paskaa, ikinä sekoiteta toisiinsa. Tällaista tavoiteltiin énnenvanhaan parsinavetoissa. Mahtoi olla itsensä Nobelistin oppeja?