Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Sahrami - 21.10.09 - klo:12:18
-
Muistaako kukaan, onko milloin ollut sellainen maatalousministeri, jota ei olisi haukuttu. Ei ainakaan EU aikana sellaista ihmettä ole ollut.
Taitaa tuo maatalousministeriyys olla varma keino saada kurat niskaansa ja parhaassa tapauksessa loppu poliittiselle uralle.
kaikista paskamaisin homma, mitä maapäällään kantaa. Kuka lähtis Sirkkiksen housuihin?
-
Muistaako kukaan, onko milloin ollut sellainen maatalousministeri, jota ei olisi haukuttu. Ei ainakaan EU aikana sellaista ihmettä ole ollut. Taitaa tuo maatalousministeriyys olla varma keino saada kurat niskaansa ja parhaassa tapauksessa loppu poliittiselle uralle. kaikista paskamaisin homma, mitä maapäällään kantaa. Kuka lähtis Sirkkiksen housuihin?
Mä voisin kävästä... jos se ottaa paidanki veks :P ::) ;D
-
Muistaako kukaan, onko milloin ollut sellainen maatalousministeri, jota ei olisi haukuttu.
Olisiko ollut joskus 1800-luvun alkupuolella?
Ei ainakaan EU aikana sellaista ihmettä ole ollut.
Taitaa tuo maatalousministeriyys olla varma keino saada kurat niskaansa ja parhaassa tapauksessa loppu poliittiselle uralle.
kaikista paskamaisin homma, mitä maapäällään kantaa. Kuka lähtis Sirkkiksen housuihin?
-
Kaikkein pahimman ryöpyn niskaansa on saanut Hemilä, ja nimenomaan Simonkadun suunnalta...vaino oli suorastaan sairasta
-
Olisiko ollut joskus 1800-luvun alkupuolella?
Kerro meille muile kun niin mielelläsi muistelet vanhoja, neiti?
-
Kaikkein pahimman ryöpyn niskaansa on saanut Hemilä, ja nimenomaan Simonkadun suunnalta...vaino oli suorastaan sairasta
Ei päässyt Jari Koskinenkaan vähällä - mutta Kepu pettää aina... ja kepulaiset vieläkin useammin :o :o :o >:( >:( >:(
-
Kaikkein pahimman ryöpyn niskaansa on saanut Hemilä, ja nimenomaan Simonkadun suunnalta...vaino oli suorastaan sairasta
Ei päässyt Jari Koskinenkaan vähällä - mutta Kepu pettää aina... ja kepulaiset vieläkin useammin :o :o :o >:( >:( >:(
Koskinen taisikin olla ainoa varteenotettava, Sirkkiksen lisäksi...
-
Kaikkein pahimman ryöpyn niskaansa on saanut Hemilä, ja nimenomaan Simonkadun suunnalta...vaino oli suorastaan sairasta
Ei päässyt Jari Koskinenkaan vähällä - mutta Kepu pettää aina... ja kepulaiset vieläkin useammin :o :o :o >:( >:( >:(
Koskinen taisikin olla ainoa varteenotettava, Sirkkiksen lisäksi...
Kyllä Hemilä oli ylivertainen -siksi Kepu... ja kepulaiset... häntä vihhaavat/inhoavat - onhan se kamalaa ku joku osaa jotain :P :P
-
[
Kaikkein pahimman ryöpyn niskaansa on saanut Hemilä, ja nimenomaan Simonkadun suunnalta...vaino oli suorastaan sairasta
[/quote]
Ei päässyt Jari Koskinenkaan vähällä - mutta Kepu pettää aina... ja kepulaiset vieläkin useammin :o :o :o >:( >:( >:(
[/quote]
Koskinen taisikin olla ainoa varteenotettava, Sirkkiksen lisäksi...
[/quote]
Kyllä Hemilä oli ylivertainen -siksi Kepu... ja kepulaiset... häntä vihhaavat/inhoavat - onhan se kamalaa ku joku osaa jotain :P :P
[/quote]
Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan,Hemilä toteutti omaa visiotaan(suuret yksiköt,maailmanmarkkinahintainen tuotanto ilman tukea),eikä MTK:n laskelmia tai neuvoja kaivannut.Piti nopeaa rakennemuutosta välttämättömänä,jonka vuoksi oli helppo hyväksyä neuvotteluissa EU:n tarjoukset ja *****illa Suomen viljelijöille että"asiat päätetään nykyään näin"(ilman MTK:ta).Hallintoa ei saanut toimimaan sen paremmin,esim,maatalousrahoitus tökki alusta asti,koska vanhan järjestelmän mukaan ei voitu päätöksiä tehdä eikä uutta saatu käyttöön kun vasta kahden vuoden jälkeen.Ei ollut herrasta vastuunkantajaksi,ei.Jossain muualla toimittiin vanhan rahoitusjärjestelmän varassa kunnes uusi järjestelmä saatiin toimimaan,ei täällä.Hemilällä oli ensimmäisenä EU-maatalousministerinä enemmän liikkumavaraa ja parempi neuvotteluasema kuin seuraajillaan mutta ei halua puolustaa muunlaista maataloutta kuin sellaista,jonka uskoi jatkossa pärjäävän.
Jos Hemilä olisi ollut oikeassa,maataloustulot kehittyisivät suotuisasti muuallakin kun siellä missä kansallista tukea maksetaan eniten.
-
[
Kaikkein pahimman ryöpyn niskaansa on saanut Hemilä, ja nimenomaan Simonkadun suunnalta...vaino oli suorastaan sairasta
Ei päässyt Jari Koskinenkaan vähällä - mutta Kepu pettää aina... ja kepulaiset vieläkin useammin :o :o :o >:( >:( >:(
[/quote]
Koskinen taisikin olla ainoa varteenotettava, Sirkkiksen lisäksi...
[/quote]
Kyllä Hemilä oli ylivertainen -siksi Kepu... ja kepulaiset... häntä vihhaavat/inhoavat - onhan se kamalaa ku joku osaa jotain :P :P
[/quote]
Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan,Hemilä toteutti omaa visiotaan(suuret yksiköt,maailmanmarkkinahintainen tuotanto ilman tukea),eikä MTK:n laskelmia tai neuvoja kaivannut.Piti nopeaa rakennemuutosta välttämättömänä,jonka vuoksi oli helppo hyväksyä neuvotteluissa EU:n tarjoukset ja *****illa Suomen viljelijöille että"asiat päätetään nykyään näin"(ilman MTK:ta).Hallintoa ei saanut toimimaan sen paremmin,esim,maatalousrahoitus tökki alusta asti,koska vanhan järjestelmän mukaan ei voitu päätöksiä tehdä eikä uutta saatu käyttöön kun vasta kahden vuoden jälkeen.Ei ollut herrasta vastuunkantajaksi,ei.Jossain muualla toimittiin vanhan rahoitusjärjestelmän varassa kunnes uusi järjestelmä saatiin toimimaan,ei täällä.Hemilällä oli ensimmäisenä EU-maatalousministerinä enemmän liikkumavaraa ja parempi neuvotteluasema kuin seuraajillaan mutta ei halua puolustaa muunlaista maataloutta kuin sellaista,jonka uskoi jatkossa pärjäävän.
Jos Hemilä olisi ollut oikeassa,maataloustulot kehittyisivät suotuisasti muuallakin kun siellä missä kansallista tukea maksetaan eniten.
[/quote]
Ei pidä unohtaa, että meillä esim. karjojen keskikoko oli 7 (seitsemän) lehmää silloin, kun Hemilä aloitti, maksettiin pinta-alalisää jne jne. Vielä vuotta aiemmin silloinen maatalousministeri Martti Pura (kesk) ajoi "tähti ja koivu"-linjaa, ts pieni on kaunista ts. kepun vaalikarjan ruokkimislinjaa.
Hemilä sai MTK:n haukut ennenkuin ehti edes aloittaakaan ja sitä Simonkadun *****ilua kesti koko hänen ministerikautensa...sensijaan useat viljelijät kiittivät hänen linjaansa.
Valitettavasti joissain asioissa Hemilä taipui MTK-jyrän alle mm. AB-alueen korotetut investointituet pois, nuorten viljelijöitten tuki pois AB-alueelta jne, MTK:n myyräntyö oli loputon. Hemilä taipui myös MTK:n valtuuskunnan tahtoon jättämällä tasaamatta maidon suuren tukieron B- ja C-alueiitten rajalla, kuten hän oli suunnitellut.
Lisäksi kepu neuvotteli yksin EU-liittymissopimuksen, siinä Etelä-Suomi jätettiin "tulevaisuuden optioitten varaan", kuten eräs pohohojalaaanen MTK:n silloinen johtokunnan jäsen (pottuviljelijä) aivan oikein on jälkeenpäin todennut...AB-alue jätettiin heitteille kepulaisen ideologian mukaisesti. 141-tuki oli siinä so***** alenevaksi ja loppuvaksi vuoteen 2007 mennessä, myös 142-tuki sovittiin siirtymäkauden tueksi, poistuvaksi.
Hemilä saisi paljon korkeamman arvosanan, jos hän ei olisi pätkääkään kuunnellut sitä paskaa, mitä Simonkadulta syötettiin.
-
En muista kokoomuslaistenkaan viljeliöiden Hemilää lämmöllä muistavan . En muista mikä tuki oli mitä ei maksettu laisinkaan ja A-B alueen maidontuotantotuki neuvoteltiin laskevaksi niin kuin nyt on käynyt .
-
En muista kokoomuslaistenkaan viljeliöiden Hemilää lämmöllä muistavan . En muista mikä tuki oli mitä ei maksettu laisinkaan ja A-B alueen maidontuotantotuki neuvoteltiin laskevaksi niin kuin nyt on käynyt .
Juu, kepulaiset EU-liittymisneuvottelivat kaikki AB-alueen kansalliset tuet laskeviksi ja poistuviksi.
Ja kuten perikepulaiseen tapaan kuuluu, pistävät kepulaiset kaikki rötöstelynsä toisten piikkiin.
-
[
Kaikkein pahimman ryöpyn niskaansa on saanut Hemilä, ja nimenomaan Simonkadun suunnalta...vaino oli suorastaan sairasta
Ei päässyt Jari Koskinenkaan vähällä - mutta Kepu pettää aina... ja kepulaiset vieläkin useammin :o :o :o >:( >:( >:(
Koskinen taisikin olla ainoa varteenotettava, Sirkkiksen lisäksi...
[/quote]
Kyllä Hemilä oli ylivertainen -siksi Kepu... ja kepulaiset... häntä vihhaavat/inhoavat - onhan se kamalaa ku joku osaa jotain :P :P
[/quote]
Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan,Hemilä toteutti omaa visiotaan(suuret yksiköt,maailmanmarkkinahintainen tuotanto ilman tukea),eikä MTK:n laskelmia tai neuvoja kaivannut.Piti nopeaa rakennemuutosta välttämättömänä,jonka vuoksi oli helppo hyväksyä neuvotteluissa EU:n tarjoukset ja *****illa Suomen viljelijöille että"asiat päätetään nykyään näin"(ilman MTK:ta).Hallintoa ei saanut toimimaan sen paremmin,esim,maatalousrahoitus tökki alusta asti,koska vanhan järjestelmän mukaan ei voitu päätöksiä tehdä eikä uutta saatu käyttöön kun vasta kahden vuoden jälkeen.Ei ollut herrasta vastuunkantajaksi,ei.Jossain muualla toimittiin vanhan rahoitusjärjestelmän varassa kunnes uusi järjestelmä saatiin toimimaan,ei täällä.Hemilällä oli ensimmäisenä EU-maatalousministerinä enemmän liikkumavaraa ja parempi neuvotteluasema kuin seuraajillaan mutta ei halua puolustaa muunlaista maataloutta kuin sellaista,jonka uskoi jatkossa pärjäävän.
Jos Hemilä olisi ollut oikeassa,maataloustulot kehittyisivät suotuisasti muuallakin kun siellä missä kansallista tukea maksetaan eniten.
[/quote]
Ei pidä unohtaa, että meillä esim. karjojen keskikoko oli 7 (seitsemän) lehmää silloin, kun Hemilä aloitti, maksettiin pinta-alalisää jne jne. Vielä vuotta aiemmin silloinen maatalousministeri Martti Pura (kesk) ajoi "tähti ja koivu"-linjaa, ts pieni on kaunista ts. kepun vaalikarjan ruokkimislinjaa.
Hemilä sai MTK:n haukut ennenkuin ehti edes aloittaakaan ja sitä Simonkadun *****ilua kesti koko hänen ministerikautensa...sensijaan useat viljelijät kiittivät hänen linjaansa.
Valitettavasti joissain asioissa Hemilä taipui MTK-jyrän alle mm. AB-alueen korotetut investointituet pois, nuorten viljelijöitten tuki pois AB-alueelta jne, MTK:n myyräntyö oli loputon. Hemilä taipui myös MTK:n valtuuskunnan tahtoon jättämällä tasaamatta maidon suuren tukieron B- ja C-alueiitten rajalla, kuten hän oli suunnitellut.
Lisäksi kepu neuvotteli yksin EU-liittymissopimuksen, siinä Etelä-Suomi jätettiin "tulevaisuuden optioitten varaan", kuten eräs pohohojalaaanen MTK:n silloinen johtokunnan jäsen (pottuviljelijä) aivan oikein on jälkeenpäin todennut...AB-alue jätettiin heitteille kepulaisen ideologian mukaisesti. 141-tuki oli siinä so***** alenevaksi ja loppuvaksi vuoteen 2007 mennessä, myös 142-tuki sovittiin siirtymäkauden tueksi, poistuvaksi.
Hemilä saisi paljon korkeamman arvosanan, jos hän ei olisi pätkääkään kuunnellut sitä paskaa, mitä Simonkadulta syötettiin.
[/quote]
Taas veeti levittää tätä skeidaansa, onkohan jätkällä edes ympäristölupa kunnossa?
EU:N Komisio PAKOTTI Lipposen hallituksen ulottamaan investointi tuet ja muut myös c alueelle. Muistan ihna selvästi ku tehtiin navetta remonttia vuonna 1997 ja kyselin ivestointi tukia projektiin niin vastaus oli että investointi tuet on varattu ab alueelle. Yllättäen maataloussihteerintoimistossa joskus 2000 luvulla tuli puheeksi ivestointi maatalouteen niin silloin saikin investointi tukea. Kysyin että eikös nämä tuet oleet varattu ab-alueelle, niin siihen sihteeri että komissio pakkotti Lipposen hallituksen ulottamaan ne myös c-alueelle.
Lipposen ja Hemilän maatalouspolitiikka oli mallia Stalinin ihmisten joukkosiirrot. Eli tarkoitus oli kaikki pohjoisen asukkaat siirtää kehä III tuntumaan eteläsuomeen.
-
En muista kokoomuslaistenkaan viljeliöiden Hemilää lämmöllä muistavan . En muista mikä tuki oli mitä ei maksettu laisinkaan ja A-B alueen maidontuotantotuki neuvoteltiin laskevaksi niin kuin nyt on käynyt .
Juu, kepulaiset EU-liittymisneuvottelivat kaikki AB-alueen kansalliset tuet laskeviksi ja poistuviksi.
Ja kuten perikepulaiseen tapaan kuuluu, pistävät kepulaiset kaikki rötöstelynsä toisten piikkiin.
Oli kuule kepulaiset jotka ihmitteli miksei kaikkia ha/tukia makseta vaikka oli komission hyväksyntä .
-
Hemilä oli hyvä, siitä ei päästä mihinkään.Joidenkin on vain vaikea hyväksyä, että hän oli ministeri. Sylttytehdas oli milloin MTK:ssa tai maitovaliokunnassa.
On se ihme, että mies oli melkein 8 vuotta ministeri sinipuna- hallituksessa, mutta sekään ei kelpaa.
-
Oli muistaakseni LFA tuki jota ei alkuajoilla maksettu . Miksi ?
-
[
Hemilä oli hyvä, siitä ei päästä mihinkään.Joidenkin on vain vaikea hyväksyä, että hän oli ministeri. Sylttytehdas oli milloin MTK:ssa tai maitovaliokunnassa.
On se ihme, että mies oli melkein 8 vuotta ministeri sinipuna- hallituksessa, mutta sekään ei kelpaa.
[/quote]
Kai sitä täälläkin kiiteltäis jos oltais työhön tyytyväisiä,ei se uran pituus mut ne aikaansaannokset.
En ole minkään puolueen jäsen mutta saanut keskustalaisen kotikasvatuksen,siihen kuuluu jonkunlainen yhteisvastuu;kurjuuden tasaaminen.
-
Hemilä oli hyvä, siitä ei päästä mihinkään.Joidenkin on vain vaikea hyväksyä, että hän oli ministeri. Sylttytehdas oli milloin MTK:ssa tai maitovaliokunnassa.
On se ihme, että mies oli melkein 8 vuotta ministeri sinipuna- hallituksessa, mutta sekään ei kelpaa.
No, kun pestiin ei saatu vaaleilla valittua kansanedustajaa!!!! Taisi olla niin tuulinen paikka, että ei siihen puolueet halunneet silloin sotkeutua.
-
[
Kaikkein pahimman ryöpyn niskaansa on saanut Hemilä, ja nimenomaan Simonkadun suunnalta...vaino oli suorastaan sairasta
Ei päässyt Jari Koskinenkaan vähällä - mutta Kepu pettää aina... ja kepulaiset vieläkin useammin :o :o :o >:( >:( >:(
Koskinen taisikin olla ainoa varteenotettava, Sirkkiksen lisäksi...
Kyllä Hemilä oli ylivertainen -siksi Kepu... ja kepulaiset... häntä vihhaavat/inhoavat - onhan se kamalaa ku joku osaa jotain :P :P
[/quote]
Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan,Hemilä toteutti omaa visiotaan(suuret yksiköt,maailmanmarkkinahintainen tuotanto ilman tukea),eikä MTK:n laskelmia tai neuvoja kaivannut.Piti nopeaa rakennemuutosta välttämättömänä,jonka vuoksi oli helppo hyväksyä neuvotteluissa EU:n tarjoukset ja *****illa Suomen viljelijöille että"asiat päätetään nykyään näin"(ilman MTK:ta).Hallintoa ei saanut toimimaan sen paremmin,esim,maatalousrahoitus tökki alusta asti,koska vanhan järjestelmän mukaan ei voitu päätöksiä tehdä eikä uutta saatu käyttöön kun vasta kahden vuoden jälkeen.Ei ollut herrasta vastuunkantajaksi,ei.Jossain muualla toimittiin vanhan rahoitusjärjestelmän varassa kunnes uusi järjestelmä saatiin toimimaan,ei täällä.Hemilällä oli ensimmäisenä EU-maatalousministerinä enemmän liikkumavaraa ja parempi neuvotteluasema kuin seuraajillaan mutta ei halua puolustaa muunlaista maataloutta kuin sellaista,jonka uskoi jatkossa pärjäävän.
Jos Hemilä olisi ollut oikeassa,maataloustulot kehittyisivät suotuisasti muuallakin kun siellä missä kansallista tukea maksetaan eniten.
[/quote]
Ei pidä unohtaa, että meillä esim. karjojen keskikoko oli 7 (seitsemän) lehmää silloin, kun Hemilä aloitti, maksettiin pinta-alalisää jne jne. Vielä vuotta aiemmin silloinen maatalousministeri Martti Pura (kesk) ajoi "tähti ja koivu"-linjaa, ts pieni on kaunista ts. kepun vaalikarjan ruokkimislinjaa.
Hemilä sai MTK:n haukut ennenkuin ehti edes aloittaakaan ja sitä Simonkadun *****ilua kesti koko hänen ministerikautensa...sensijaan useat viljelijät kiittivät hänen linjaansa.
Valitettavasti joissain asioissa Hemilä taipui MTK-jyrän alle mm. AB-alueen korotetut investointituet pois, nuorten viljelijöitten tuki pois AB-alueelta jne, MTK:n myyräntyö oli loputon. Hemilä taipui myös MTK:n valtuuskunnan tahtoon jättämällä tasaamatta maidon suuren tukieron B- ja C-alueiitten rajalla, kuten hän oli suunnitellut.
Lisäksi kepu neuvotteli yksin EU-liittymissopimuksen, siinä Etelä-Suomi jätettiin "tulevaisuuden optioitten varaan", kuten eräs pohohojalaaanen MTK:n silloinen johtokunnan jäsen (pottuviljelijä) aivan oikein on jälkeenpäin todennut...AB-alue jätettiin heitteille kepulaisen ideologian mukaisesti. 141-tuki oli siinä so***** alenevaksi ja loppuvaksi vuoteen 2007 mennessä, myös 142-tuki sovittiin siirtymäkauden tueksi, poistuvaksi.
Hemilä saisi paljon korkeamman arvosanan, jos hän ei olisi pätkääkään kuunnellut sitä paskaa, mitä Simonkadulta syötettiin.
[/quote]
Taas veeti levittää tätä skeidaansa, onkohan jätkällä edes ympäristölupa kunnossa?
EU:N Komisio PAKOTTI Lipposen hallituksen ulottamaan investointi tuet ja muut myös c alueelle. Muistan ihna selvästi ku tehtiin navetta remonttia vuonna 1997 ja kyselin ivestointi tukia projektiin niin vastaus oli että investointi tuet on varattu ab alueelle. Yllättäen maataloussihteerintoimistossa joskus 2000 luvulla tuli puheeksi ivestointi maatalouteen niin silloin saikin investointi tukea. Kysyin että eikös nämä tuet oleet varattu ab-alueelle, niin siihen sihteeri että komissio pakkotti Lipposen hallituksen ulottamaan ne myös c-alueelle.
Taas täyttä paskaa: AB-alueen korotetut investointituet poistettiin ämteekoon junttauksen seurauksena ja C-alueelle alettiin maksaa investointitukia, juuri vuodesta 1997. Maatalouskomissaari Fischler ihmettelikin, että eikö Suomi tarvitsekaan erityistukia kun itse poisti AB-alueen korotetut investointituet. Maatalouskomissaari vaihtui ja pöhlö korkeaoja esittikin MTK:n vaatimuksesta Fischlerin määräyksen vesittämiseksi komissaari Marianne Fisher Boelille, että investointituet palautetaan, mutta vain kotieläintiloille ja MYÖS C-ALUEELLE!"!!!!!! Käytännössä tämä etelään tarkoitettu tuki onkin nyt valunut C-alueelle. MTK ja kepu ovat perseestä ja syvältä!
AB-alueen korotetut investointituet olivat kompensaatio C-alueen korkeille tulotuille...kaksi vuotta ja ämteekoo oli juntannut ne pois...mm. Правда pisti lähes vuoden mittaisen propagandamyllyn jauhamaan tätä etelän tukea vastaan.
Lipposen ja Hemilän maatalouspolitiikka oli mallia Stalinin ihmisten joukkosiirrot. Eli tarkoitus oli kaikki pohjoisen asukkaat siirtää kehä III tuntumaan eteläsuomeen.
Kepun ja ämteekoon maatalouspolitiikka on ollut ajaa etelän kotieläintuotanto alas, hyvin on onnistunutkin.
[/quote]
-
"Osa viljelijäväestöstä äänesti EU:n puolesta siksi, näin ainakin kuvittelen, että uskoi kansallisella tukipaketilla voitavan turvata maatalouden kehitys. Se todella uskoi tähän. Kansallinen tukipakettihan jonkin verran helpotti siirtymistä, mutta Lipposen hallitus vesitti heti valtaan päästyään maatalouden kansallisen tukipaketin, kuten täällä on kuultu, ja leikkasi runsaalla 700 miljoonalla markalla tätä tukipakettia sekä nosti samanaikaisesti maatalouden sosiaaliturvamaksuja ja hoiti heikosti liittymissopimuksen 141 artiklan toimeenpanosta käydyt neuvottelut niin sanottujen vakavien vaikeuksien tuesta.
-
"Osa viljelijäväestöstä äänesti EU:n puolesta siksi, näin ainakin kuvittelen, että uskoi kansallisella tukipaketilla voitavan turvata maatalouden kehitys. Se todella uskoi tähän. Kansallinen tukipakettihan jonkin verran helpotti siirtymistä, mutta Lipposen hallitus vesitti heti valtaan päästyään maatalouden kansallisen tukipaketin, kuten täällä on kuultu, ja leikkasi runsaalla 700 miljoonalla markalla tätä tukipakettia sekä nosti samanaikaisesti maatalouden sosiaaliturvamaksuja ja hoiti heikosti liittymissopimuksen 141 artiklan toimeenpanosta käydyt neuvottelut niin sanottujen vakavien vaikeuksien tuesta.
ämteekoo vesitti vakavien vaikeuksien tuen, minkä kepulaiset neuvottelijat sopivat poistuvan AB-alueelta vuoteen 2007 mennessä. ämteekoo junttasi AB-alueelta pois korotetut investointituet, nuorten viljelijöitten tuen jne jne. mm. Heikki Haavisto vetosi jälkeenpäin siihen, että hän oli sopinut kahvipöydässä suullisesti Saksan ulkoministerin kanssa tästä vakavien vaikeuksien tuesta...täysin käsittämätöntä sinisilmäisyyttä juristilta.
Eikä pidä unohtaa, että meillä maataloius oli kaaoksessa v. 2004 pitkän kepulaisen maataloushallinnon jäljiltä, mm. Vironperän Jussin periaate jakaa maa kahteen eriarvoiseen´alueeseen.
Tuolloin markkinointimaksut uhkasivat viedä jo puolet maataloustulosta.
-
Ei ne markkinointimaksut läheskään puolia tehny
-
"Osa viljelijäväestöstä äänesti EU:n puolesta siksi, näin ainakin kuvittelen, että uskoi kansallisella tukipaketilla voitavan turvata maatalouden kehitys. Se todella uskoi tähän. Kansallinen tukipakettihan jonkin verran helpotti siirtymistä, mutta Lipposen hallitus vesitti heti valtaan päästyään maatalouden kansallisen tukipaketin, kuten täällä on kuultu, ja leikkasi runsaalla 700 miljoonalla markalla tätä tukipakettia sekä nosti samanaikaisesti maatalouden sosiaaliturvamaksuja ja hoiti heikosti liittymissopimuksen 141 artiklan toimeenpanosta käydyt neuvottelut niin sanottujen vakavien vaikeuksien tuesta.
Otsikossa kaikki.
-
EU:N Komisio PAKOTTI Lipposen hallituksen ulottamaan investointi tuet ja muut myös c alueelle. Muistan ihna selvästi ku tehtiin navetta remonttia vuonna 1997 ja kyselin ivestointi tukia projektiin niin vastaus oli että investointi tuet on varattu ab alueelle. Yllättäen maataloussihteerintoimistossa joskus 2000 luvulla tuli puheeksi ivestointi maatalouteen niin silloin saikin investointi tukea. Kysyin että eikös nämä tuet oleet varattu ab-alueelle, niin siihen sihteeri että komissio pakkotti Lipposen hallituksen ulottamaan ne myös c-alueelle.
Tämä nyt taitaa olla skeidaa, odotas kun etsin jostakin sinulle asiaa koskevan linkin.
Juu, linkki löytyi, luepas tuo ajatuksella:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
Ja ihan varmuuden vuoksi lainaus:
"Komissio on antanut liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla Suomelle luvan myöntää viljelijöille korotettua kansallista tukea maatalouden investointeihin vuosina 1997-2001. Investointituen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki ei lisää kyseisen alan tuotantokapasiteettia. Korotettua investointitukea voidaan myöntää vain A- ja B-alueilla.
Lakiehdotuksen 17 §:ään on kirjattu maaseutuelinkeinolakiin aikanaan otetut, vakavien vaikeuksien neuvottelutulokseen pohjautuvat säännökset. Käytännössä säännösten soveltaminen on johtanut hyvin erilaisiin tukitasoihin eri alueilla. On syntynyt tilanne, jossa A- ja B-tukialueella henkilö, joka esimerkiksi ei täytä päätoimisuutta koskevaa ehtoa, voi saada korkeampaa tukea kuin C-tukialueella edellytykset täyttävä henkilö. Kun tavoitteena on tehostaa EU-varojen hyväksikäyttöä ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän investointeja EU-osarahoitteisiksi ja toisaalta edistää nimenomaan rakenteellisesti vahvojen tilojen muodostumista, ei erilainen tukitaso samat ehdot täyttävillä viljelijöillä ole perusteltavissa. Ei ole myöskään perusteltua pyrkiä siirtämään jo olemassa olevaa tuotantoa alueelta toiselle.
Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla."
Tuolla eriarvoisuudella siis hallitus perusteli EUlle sen että myös c-alueelle tuli investointituet. Nyt vaan kun se eriarvoisuus on toiseen suuntaan niin ei tunnukaan olevan niin tärkeää että kaikkia kohdeltaisiin samalla tavalla... Mutta että onhan se hyvä että on vahva käsitys jostakin mutta joskus kannattaisi selvittää myös faktat. Valitettavasti nyt Veetillä on tässä asiassa faktat huomattavasti paremmin hallussa vaikka ilmaiseakin asian vähän kärkevällä tavalla.
-
http://www.uusisuomi.fi/raha/5497-lopullinen-ratkaisu-141-tuesta-siirtyy
"Itsepetos on epäonnistumisen ponnahduslauta"
Korostan, LAU-TA.
-
"Osa viljelijäväestöstä äänesti EU:n puolesta siksi, näin ainakin kuvittelen, että uskoi kansallisella tukipaketilla voitavan turvata maatalouden kehitys. Se todella uskoi tähän. Kansallinen tukipakettihan jonkin verran helpotti siirtymistä, mutta Lipposen hallitus vesitti heti valtaan päästyään maatalouden kansallisen tukipaketin, kuten täällä on kuultu, ja leikkasi runsaalla 700 miljoonalla markalla tätä tukipakettia sekä nosti samanaikaisesti maatalouden sosiaaliturvamaksuja ja hoiti heikosti liittymissopimuksen 141 artiklan toimeenpanosta käydyt neuvottelut niin sanottujen vakavien vaikeuksien tuesta.
ämteekoo vesitti vakavien vaikeuksien tuen, minkä kepulaiset neuvottelijat sopivat poistuvan AB-alueelta vuoteen 2007 mennessä. ämteekoo junttasi AB-alueelta pois korotetut investointituet, nuorten viljelijöitten tuen jne jne. mm. Heikki Haavisto vetosi jälkeenpäin siihen, että hän oli sopinut kahvipöydässä suullisesti Saksan ulkoministerin kanssa tästä vakavien vaikeuksien tuesta...täysin käsittämätöntä sinisilmäisyyttä juristilta.
Eikä pidä unohtaa, että meillä maataloius oli kaaoksessa v. 2004 pitkän kepulaisen maataloushallinnon jäljiltä, mm. Vironperän Jussin periaate jakaa maa kahteen eriarvoiseen´alueeseen.
Tuolloin markkinointimaksut uhkasivat viedä jo puolet maataloustulosta.
MTK ei ollut Lipposen/Niinistön hallituksessa joten kyllä syy kansallisen paketin romutukseen on ihan Kako/SDP akselilla. Lisäksi valtivaraiministeri Niinistöm johdolla tehtiin muistaakseni 2001 ylimääräinen leikkaus sikatukiin syyllä että hinnat olivat korkealla, eipä tehnyt Vanhasen hallitus viljatukiin v.2007. Kyllä Kako on viljelijän vihollinen n:ro 1.
-
"Osa viljelijäväestöstä äänesti EU:n puolesta siksi, näin ainakin kuvittelen, että uskoi kansallisella tukipaketilla voitavan turvata maatalouden kehitys. Se todella uskoi tähän. Kansallinen tukipakettihan jonkin verran helpotti siirtymistä, mutta Lipposen hallitus vesitti heti valtaan päästyään maatalouden kansallisen tukipaketin, kuten täällä on kuultu, ja leikkasi runsaalla 700 miljoonalla markalla tätä tukipakettia sekä nosti samanaikaisesti maatalouden sosiaaliturvamaksuja ja hoiti heikosti liittymissopimuksen 141 artiklan toimeenpanosta käydyt neuvottelut niin sanottujen vakavien vaikeuksien tuesta.
ämteekoo vesitti vakavien vaikeuksien tuen, minkä kepulaiset neuvottelijat sopivat poistuvan AB-alueelta vuoteen 2007 mennessä. ämteekoo junttasi AB-alueelta pois korotetut investointituet, nuorten viljelijöitten tuen jne jne. mm. Heikki Haavisto vetosi jälkeenpäin siihen, että hän oli sopinut kahvipöydässä suullisesti Saksan ulkoministerin kanssa tästä vakavien vaikeuksien tuesta...täysin käsittämätöntä sinisilmäisyyttä juristilta.
Eikä pidä unohtaa, että meillä maataloius oli kaaoksessa v. 2004 pitkän kepulaisen maataloushallinnon jäljiltä, mm. Vironperän Jussin periaate jakaa maa kahteen eriarvoiseen´alueeseen.
Tuolloin markkinointimaksut uhkasivat viedä jo puolet maataloustulosta.
MTK ei ollut Lipposen/Niinistön hallituksessa joten kyllä syy kansallisen paketin romutukseen on ihan Kako/SDP akselilla. Lisäksi valtivaraiministeri Niinistöm johdolla tehtiin muistaakseni 2001 ylimääräinen leikkaus sikatukiin syyllä että hinnat olivat korkealla, eipä tehnyt Vanhasen hallitus viljatukiin v.2007. Kyllä Kako on viljelijän vihollinen n:ro 1.
Liian vähän leikattiin... mutta SuoKusta ei ollut silloin hallituksessa... oppositiossa on helppo olla viisas... mikä sekin on vaikeaa SuoKustan sekulisakille ::) ::) ;D ;D :D :P :D :D
-
Vai oliko se, TAU-LA. ::)
-
"Osa viljelijäväestöstä äänesti EU:n puolesta siksi, näin ainakin kuvittelen, että uskoi kansallisella tukipaketilla voitavan turvata maatalouden kehitys. Se todella uskoi tähän. Kansallinen tukipakettihan jonkin verran helpotti siirtymistä, mutta Lipposen hallitus vesitti heti valtaan päästyään maatalouden kansallisen tukipaketin, kuten täällä on kuultu, ja leikkasi runsaalla 700 miljoonalla markalla tätä tukipakettia sekä nosti samanaikaisesti maatalouden sosiaaliturvamaksuja ja hoiti heikosti liittymissopimuksen 141 artiklan toimeenpanosta käydyt neuvottelut niin sanottujen vakavien vaikeuksien tuesta.
ämteekoo vesitti vakavien vaikeuksien tuen, minkä kepulaiset neuvottelijat sopivat poistuvan AB-alueelta vuoteen 2007 mennessä. ämteekoo junttasi AB-alueelta pois korotetut investointituet, nuorten viljelijöitten tuen jne jne. mm. Heikki Haavisto vetosi jälkeenpäin siihen, että hän oli sopinut kahvipöydässä suullisesti Saksan ulkoministerin kanssa tästä vakavien vaikeuksien tuesta...täysin käsittämätöntä sinisilmäisyyttä juristilta.
Eikä pidä unohtaa, että meillä maataloius oli kaaoksessa v. 2004 pitkän kepulaisen maataloushallinnon jäljiltä, mm. Vironperän Jussin periaate jakaa maa kahteen eriarvoiseen´alueeseen.
Tuolloin markkinointimaksut uhkasivat viedä jo puolet maataloustulosta.
MTK ei ollut Lipposen/Niinistön hallituksessa joten kyllä syy kansallisen paketin romutukseen on ihan Kako/SDP akselilla. Lisäksi valtivaraiministeri Niinistöm johdolla tehtiin muistaakseni 2001 ylimääräinen leikkaus sikatukiin syyllä että hinnat olivat korkealla, eipä tehnyt Vanhasen hallitus viljatukiin v.2007. Kyllä Kako on viljelijän vihollinen n:ro 1.
Liian vähän leikattiin... mutta SuoKusta ei ollut silloin hallituksessa... oppositiossa on helppo olla viisas... mikä sekin on vaikeaa SuoKustan sekulisakille ::) ::) ;D ;D :D :P :D :D
Liian vähän leikattiin..... Selitäs tuo Veetille, joka täällä huutaa palosirenin lailla. Kepu, MTK yms..... tuo riepuraukka valittaa yhtenään. Aivan kuin ne päättäis tän maan asioista.
Jos ei muuta yhteistä maatalouspolitiikassa ole kuin katkennut flyygelin jalka, voisi sen myös sekoomuspellet tunnustaa.
-
Nyt mä löysin sen puuttuvan kirjaimen, TAU-LAT.
Se oli se T ????
-
"Osa viljelijäväestöstä äänesti EU:n puolesta siksi, näin ainakin kuvittelen, että uskoi kansallisella tukipaketilla voitavan turvata maatalouden kehitys. Se todella uskoi tähän. Kansallinen tukipakettihan jonkin verran helpotti siirtymistä, mutta Lipposen hallitus vesitti heti valtaan päästyään maatalouden kansallisen tukipaketin, kuten täällä on kuultu, ja leikkasi runsaalla 700 miljoonalla markalla tätä tukipakettia sekä nosti samanaikaisesti maatalouden sosiaaliturvamaksuja ja hoiti heikosti liittymissopimuksen 141 artiklan toimeenpanosta käydyt neuvottelut niin sanottujen vakavien vaikeuksien tuesta.
ämteekoo vesitti vakavien vaikeuksien tuen, minkä kepulaiset neuvottelijat sopivat poistuvan AB-alueelta vuoteen 2007 mennessä. ämteekoo junttasi AB-alueelta pois korotetut investointituet, nuorten viljelijöitten tuen jne jne. mm. Heikki Haavisto vetosi jälkeenpäin siihen, että hän oli sopinut kahvipöydässä suullisesti Saksan ulkoministerin kanssa tästä vakavien vaikeuksien tuesta...täysin käsittämätöntä sinisilmäisyyttä juristilta.
Eikä pidä unohtaa, että meillä maataloius oli kaaoksessa v. 2004 pitkän kepulaisen maataloushallinnon jäljiltä, mm. Vironperän Jussin periaate jakaa maa kahteen eriarvoiseen´alueeseen.
Tuolloin markkinointimaksut uhkasivat viedä jo puolet maataloustulosta.
MTK ei ollut Lipposen/Niinistön hallituksessa joten kyllä syy kansallisen paketin romutukseen on ihan Kako/SDP akselilla. Lisäksi valtivaraiministeri Niinistöm johdolla tehtiin muistaakseni 2001 ylimääräinen leikkaus sikatukiin syyllä että hinnat olivat korkealla, eipä tehnyt Vanhasen hallitus viljatukiin v.2007. Kyllä Kako on viljelijän vihollinen n:ro 1.
Romutuksen syy löytyy kepulaisten neuvottelemasta EU-liittymissopimuksesta, siinä etelän tuki sovittiin alenevaksi ja poistuvaksi. Lisäksi MTK aloitti heti myyräntyönsä junttaamalla mm. AB-alueen korotetut investointituet pois.
-
http://www.uusisuomi.fi/raha/5497-lopullinen-ratkaisu-141-tuesta-siirtyy
"Itsepetos on epäonnistumisen ponnahduslauta"
Korostan, LAU-TA.
Juu, MEPit Ville Itälä ja Kyösti Virrankoski olisivat lobanneet paremman 141-sopimuksen puolesta, mutta Sirkka-Liisa ei kelpuuttanut apua....maatalous on kepun yksinoikeus, ilmoitti SL.
-
lipposen hallitus osotti rysselille että mittään 141 ei tarvita
leikkaamalla 750 miltsijä vilijelijöitten tulosta
siittä lähtiin oltu asijan kans kusessa
-
[
lipposen hallitus osotti rysselille että mittään 141 ei tarvita
leikkaamalla 750 miltsijä vilijelijöitten tulosta
siittä lähtiin oltu asijan kans kusessa
[/quote]
Lipposen hallituksessa maatalousministerinä Hemilä oli leikkaajana muiden mukana,tukineuvotteluissa EU:n kanssa hyväksyi tukien alenemisen/poistumisen,koska uskoi ilman pärjättävän.
Itälä ehdotti tukiasioiden koplaamista isompiin päätöksiin tulosten saamiseksi,mutta sehän oli Vanhaselle liikaa,onhan se kivempaa olla kaikkien kaveri kun haastaa riitaa.
Ja tuo Fischlerin ihmettely"eikö tukea tarvita"tuli vasta 2003 Seinäjoella,kun 141 tuet olivat katkolla,Hemilän kaudella tehtyjen ratkaisujen vaikutukset alkavat näkyä vasta nyt,eikä hyvältä näytä.
-
http://www.uusisuomi.fi/raha/5497-lopullinen-ratkaisu-141-tuesta-siirtyy
"Itsepetos on epäonnistumisen ponnahduslauta"
Korostan, LAU-TA.
siittä lähtiin oltu asijan kans kusessa.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1447754
-
http://www.hs.fi/karlsson/kk/20071201
-
[
lipposen hallitus osotti rysselille että mittään 141 ei tarvita
leikkaamalla 750 miltsijä vilijelijöitten tulosta
siittä lähtiin oltu asijan kans kusessa
Lipposen hallituksessa maatalousministerinä Hemilä oli leikkaajana muiden mukana,tukineuvotteluissa EU:n kanssa hyväksyi tukien alenemisen/poistumisen,koska uskoi ilman pärjättävän.
Itälä ehdotti tukiasioiden koplaamista isompiin päätöksiin tulosten saamiseksi,mutta sehän oli Vanhaselle liikaa,onhan se kivempaa olla kaikkien kaveri kun haastaa riitaa.
Ja tuo Fischlerin ihmettely"eikö tukea tarvita"tuli vasta 2003 Seinäjoella,Tuli esiin juuri Seinäjoella ja kysymys koski nimenomaan MTK:n poisjunttaamia AB-alueen investointitukia...Fischler määräsi palauttamaan ne, pöhlö korkeaoja palautti vain kotieläintiloille mutta MYÖS C_ALUEELLE!!!!!!!!!! käytännössä etelään tarkoitetut investointituet ovat valuneet C-alueelle...ämteekoo on tähän syypää, samoin pöpi korkeaojakun 141 tuet olivat katkolla,Hemilän kaudella tehtyjen ratkaisujen vaikutukset alkavat näkyä vasta nyt,eikä hyvältä näytä.
[/quote]
-
Eikö kokoomus sitten pysty palauttamaan "pois juntattuja tukia " . Ei taira kokoomust kannata äänestää . ::)
-
http://www.youtube.com/watch?v=AtA-FpTZOQw ;D
-
Eikö kokoomus sitten pysty palauttamaan "pois juntattuja tukia " . Ei taira kokoomust kannata äänestää . ::)
No miksihän se kokoomus niitä palauttaisi, kun itse oli niitä poistamassa ????
-
[
lipposen hallitus osotti rysselille että mittään 141 ei tarvita
leikkaamalla 750 miltsijä vilijelijöitten tulosta
siittä lähtiin oltu asijan kans kusessa
Lipposen hallituksessa maatalousministerinä Hemilä oli leikkaajana muiden mukana,tukineuvotteluissa EU:n kanssa hyväksyi tukien alenemisen/poistumisen,koska uskoi ilman pärjättävän.
Itälä ehdotti tukiasioiden koplaamista isompiin päätöksiin tulosten saamiseksi,mutta sehän oli Vanhaselle liikaa,onhan se kivempaa olla kaikkien kaveri kun haastaa riitaa.
Ja tuo Fischlerin ihmettely"eikö tukea tarvita"tuli vasta 2003 Seinäjoella,Tuli esiin juuri Seinäjoella ja kysymys koski nimenomaan MTK:n poisjunttaamia AB-alueen investointitukia...Fischler määräsi palauttamaan ne, pöhlö korkeaoja palautti vain kotieläintiloille mutta MYÖS C_ALUEELLE!!!!!!!!!! käytännössä etelään tarkoitetut investointituet ovat valuneet C-alueelle...ämteekoo on tähän syypää, samoin pöpi korkeaojakun 141 tuet olivat katkolla,Hemilän kaudella tehtyjen ratkaisujen vaikutukset alkavat näkyä vasta nyt,eikä hyvältä näytä.
[/quote]
Ihan oikeesti. Voiko Suomen maatalousministeri tehdä näin. Vastassa on sentään komissaari.
-
[
lipposen hallitus osotti rysselille että mittään 141 ei tarvita
leikkaamalla 750 miltsijä vilijelijöitten tulosta
siittä lähtiin oltu asijan kans kusessa
Lipposen hallituksessa maatalousministerinä Hemilä oli leikkaajana muiden mukana,tukineuvotteluissa EU:n kanssa hyväksyi tukien alenemisen/poistumisen,koska uskoi ilman pärjättävän.
Itälä ehdotti tukiasioiden koplaamista isompiin päätöksiin tulosten saamiseksi,mutta sehän oli Vanhaselle liikaa,onhan se kivempaa olla kaikkien kaveri kun haastaa riitaa.
Ja tuo Fischlerin ihmettely"eikö tukea tarvita"tuli vasta 2003 Seinäjoella,Tuli esiin juuri Seinäjoella ja kysymys koski nimenomaan MTK:n poisjunttaamia AB-alueen investointitukia...Fischler määräsi palauttamaan ne, pöhlö korkeaoja palautti vain kotieläintiloille mutta MYÖS C_ALUEELLE!!!!!!!!!! käytännössä etelään tarkoitetut investointituet ovat valuneet C-alueelle...ämteekoo on tähän syypää, samoin pöpi korkeaojakun 141 tuet olivat katkolla,Hemilän kaudella tehtyjen ratkaisujen vaikutukset alkavat näkyä vasta nyt,eikä hyvältä näytä.
Ihan oikeesti. Voiko Suomen maatalousministeri tehdä näin. Vastassa on sentään komissaari.
[/quote]
Tässä tapauksessa kävi niin, että komissaari vaihtui heti Fischlerin Seinäjoen vierailun jälkeen...Marianne ei ollut tietoinen
-
[
lipposen hallitus osotti rysselille että mittään 141 ei tarvita
leikkaamalla 750 miltsijä vilijelijöitten tulosta
siittä lähtiin oltu asijan kans kusessa
Lipposen hallituksessa maatalousministerinä Hemilä oli leikkaajana muiden mukana,tukineuvotteluissa EU:n kanssa hyväksyi tukien alenemisen/poistumisen,koska uskoi ilman pärjättävän.
Itälä ehdotti tukiasioiden koplaamista isompiin päätöksiin tulosten saamiseksi,mutta sehän oli Vanhaselle liikaa,onhan se kivempaa olla kaikkien kaveri kun haastaa riitaa.
Ja tuo Fischlerin ihmettely"eikö tukea tarvita"tuli vasta 2003 Seinäjoella,Tuli esiin juuri Seinäjoella ja kysymys koski nimenomaan MTK:n poisjunttaamia AB-alueen investointitukia...Fischler määräsi palauttamaan ne, pöhlö korkeaoja palautti vain kotieläintiloille mutta MYÖS C_ALUEELLE!!!!!!!!!! käytännössä etelään tarkoitetut investointituet ovat valuneet C-alueelle...ämteekoo on tähän syypää, samoin pöpi korkeaojakun 141 tuet olivat katkolla,Hemilän kaudella tehtyjen ratkaisujen vaikutukset alkavat näkyä vasta nyt,eikä hyvältä näytä.
Ihan oikeesti. Voiko Suomen maatalousministeri tehdä näin. Vastassa on sentään komissaari.
Tässä tapauksessa kävi niin, että komissaari vaihtui heti Fischlerin Seinäjoen vierailun jälkeen...Marianne ei ollut tietoinen
[/quote]
Hei, Veeti, kerroppa vielä kuinka paljon meillä on liikaa peltoa, buaahhahhahhahhahhhahhahhahhahh .......
-
[
lipposen hallitus osotti rysselille että mittään 141 ei tarvita
leikkaamalla 750 miltsijä vilijelijöitten tulosta
siittä lähtiin oltu asijan kans kusessa
Lipposen hallituksessa maatalousministerinä Hemilä oli leikkaajana muiden mukana,tukineuvotteluissa EU:n kanssa hyväksyi tukien alenemisen/poistumisen,koska uskoi ilman pärjättävän.
Itälä ehdotti tukiasioiden koplaamista isompiin päätöksiin tulosten saamiseksi,mutta sehän oli Vanhaselle liikaa,onhan se kivempaa olla kaikkien kaveri kun haastaa riitaa.
Ja tuo Fischlerin ihmettely"eikö tukea tarvita"tuli vasta 2003 Seinäjoella,Tuli esiin juuri Seinäjoella ja kysymys koski nimenomaan MTK:n poisjunttaamia AB-alueen investointitukia...Fischler määräsi palauttamaan ne, pöhlö korkeaoja palautti vain kotieläintiloille mutta MYÖS C_ALUEELLE!!!!!!!!!! käytännössä etelään tarkoitetut investointituet ovat valuneet C-alueelle...ämteekoo on tähän syypää, samoin pöpi korkeaojakun 141 tuet olivat katkolla,Hemilän kaudella tehtyjen ratkaisujen vaikutukset alkavat näkyä vasta nyt,eikä hyvältä näytä.
Ihan oikeesti. Voiko Suomen maatalousministeri tehdä näin. Vastassa on sentään komissaari.
Tässä tapauksessa kävi niin, että komissaari vaihtui heti Fischlerin Seinäjoen vierailun jälkeen...Marianne ei ollut tietoinen
Hei, Veeti, kerroppa vielä kuinka paljon meillä on liikaa peltoa, buaahhahhahhahhahhhahhahhahhahh .......
[/quote]
C-alueella 500 000 ha
-
Hei, Veeti, kerroppa vielä kuinka paljon meillä on liikaa peltoa, buaahhahhahhahhahhhahhahhahhahh .......
C-alueella 500 000 ha
[/quote]
No onko sitä maidontuotantoa leikattu siellä teilläpäin, esim, navetoita polt... ??????
-
Hei, Veeti, kerroppa vielä kuinka paljon meillä on liikaa peltoa, buaahhahhahhahhahhhahhahhahhahh .......
C-alueella 500 000 ha
No onko sitä maidontuotantoa leikattu siellä teilläpäin, esim, navetoita polt... ??????
[/quote]Jos karja säilyy kunnossa ei tuotanto putoa .
-
Navetoita koko ajan ainakin meidän seudulla vähenee noin 100 kpl.n vuosi vauhtia. Mutta laajentaija tulee kokoajan, joten maitomäärät eivät ole juurikaan vajuneet. Mutta maakiintiö alittuu jatkuvasti, jo usean vuoden ajan. Riippumatta siitä, että maakiintiö kasvoi vasta.
Eikös se Korkeaoja ollut juuri se ministeri, joka ei oikein tuntunut tietävän kenelle pitäisi pyllistää ja kenelle kumartaa, joten se sitä sitten teki tasaisesti joka suuntaan ja joka puolelle. En tykäännyt, en. Koskinen oli kuitenkin MIES savojensa takana. Harmi, kun sai olla vaan niin vähän aikaa.
-
Ootko sä Veeti nyt ihan tosissas näiden puheittes kans. Että komissaari muka tiennyt? Hölö hölö sullekin.
-
Ei saa Veetiä kiusata. >:( >:( Tekstin väristä päätellen sillä katkee kohta verisuoni päästä.
-
[
lipposen hallitus osotti rysselille että mittään 141 ei tarvita
leikkaamalla 750 miltsijä vilijelijöitten tulosta
siittä lähtiin oltu asijan kans kusessa
Lipposen hallituksessa maatalousministerinä Hemilä oli leikkaajana muiden mukana,tukineuvotteluissa EU:n kanssa hyväksyi tukien alenemisen/poistumisen,koska uskoi ilman pärjättävän.
Itälä ehdotti tukiasioiden koplaamista isompiin päätöksiin tulosten saamiseksi,mutta sehän oli Vanhaselle liikaa,onhan se kivempaa olla kaikkien kaveri kun haastaa riitaa.
Ja tuo Fischlerin ihmettely"eikö tukea tarvita"tuli vasta 2003 Seinäjoella,Tuli esiin juuri Seinäjoella ja kysymys koski nimenomaan MTK:n poisjunttaamia AB-alueen investointitukia...Fischler määräsi palauttamaan ne, pöhlö korkeaoja palautti vain kotieläintiloille mutta MYÖS C_ALUEELLE!!!!!!!!!! käytännössä etelään tarkoitetut investointituet ovat valuneet C-alueelle...ämteekoo on tähän syypää, samoin pöpi korkeaojakun 141 tuet olivat katkolla,Hemilän kaudella tehtyjen ratkaisujen vaikutukset alkavat näkyä vasta nyt,eikä hyvältä näytä.
Ihan oikeesti. Voiko Suomen maatalousministeri tehdä näin. Vastassa on sentään komissaari.
Tässä tapauksessa kävi niin, että komissaari vaihtui heti Fischlerin Seinäjoen vierailun jälkeen...Marianne ei ollut tietoinen
[/quote]
ÄLÄ JAUHA PASKAA. Kaikki investointituet ja 141 ratkaisut on pitänyt hyväksyttää eu:n komissiolla. 2003 asti taisi olla Lipposen hallinto voimissaan.
-
ÄLÄ JAUHA PASKAA. Kaikki investointituet ja 141 ratkaisut on pitänyt hyväksyttää eu:n komissiolla. 2003 asti taisi olla Lipposen hallinto voimissaan.
Sanoisinpa että eivät ne sinunkaan lausumasi juuri paskanjauhamisesta poikkea? Luitko edes tuota linkkiä?
EU:N Komisio PAKOTTI Lipposen hallituksen ulottamaan investointi tuet ja muut myös c alueelle. Muistan ihna selvästi ku tehtiin navetta remonttia vuonna 1997 ja kyselin ivestointi tukia projektiin niin vastaus oli että investointi tuet on varattu ab alueelle. Yllättäen maataloussihteerintoimistossa joskus 2000 luvulla tuli puheeksi ivestointi maatalouteen niin silloin saikin investointi tukea. Kysyin että eikös nämä tuet oleet varattu ab-alueelle, niin siihen sihteeri että komissio pakkotti Lipposen hallituksen ulottamaan ne myös c-alueelle.
Tämä nyt taitaa olla skeidaa, odotas kun etsin jostakin sinulle asiaa koskevan linkin.
Juu, linkki löytyi, luepas tuo ajatuksella:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
Ja ihan varmuuden vuoksi lainaus:
"Komissio on antanut liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla Suomelle luvan myöntää viljelijöille korotettua kansallista tukea maatalouden investointeihin vuosina 1997-2001. Investointituen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki ei lisää kyseisen alan tuotantokapasiteettia. Korotettua investointitukea voidaan myöntää vain A- ja B-alueilla.
Lakiehdotuksen 17 §:ään on kirjattu maaseutuelinkeinolakiin aikanaan otetut, vakavien vaikeuksien neuvottelutulokseen pohjautuvat säännökset. Käytännössä säännösten soveltaminen on johtanut hyvin erilaisiin tukitasoihin eri alueilla. On syntynyt tilanne, jossa A- ja B-tukialueella henkilö, joka esimerkiksi ei täytä päätoimisuutta koskevaa ehtoa, voi saada korkeampaa tukea kuin C-tukialueella edellytykset täyttävä henkilö. Kun tavoitteena on tehostaa EU-varojen hyväksikäyttöä ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän investointeja EU-osarahoitteisiksi ja toisaalta edistää nimenomaan rakenteellisesti vahvojen tilojen muodostumista, ei erilainen tukitaso samat ehdot täyttävillä viljelijöillä ole perusteltavissa. Ei ole myöskään perusteltua pyrkiä siirtämään jo olemassa olevaa tuotantoa alueelta toiselle.
Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla."
Tuolla eriarvoisuudella siis hallitus perusteli EUlle sen että myös c-alueelle tuli investointituet. Nyt vaan kun se eriarvoisuus on toiseen suuntaan niin ei tunnukaan olevan niin tärkeää että kaikkia kohdeltaisiin samalla tavalla... Mutta että onhan se hyvä että on vahva käsitys jostakin mutta joskus kannattaisi selvittää myös faktat. Valitettavasti nyt Veetillä on tässä asiassa faktat huomattavasti paremmin hallussa vaikka ilmaiseakin asian vähän kärkevällä tavalla.
-
Lipposen hallituksessa maatalousministerinä Hemilä oli leikkaajana muiden mukana,tukineuvotteluissa EU:n kanssa hyväksyi tukien alenemisen/poistumisen,koska uskoi ilman pärjättävän.
Itälä ehdotti tukiasioiden koplaamista isompiin päätöksiin tulosten saamiseksi,mutta sehän oli Vanhaselle liikaa,onhan se kivempaa olla kaikkien kaveri kun haastaa riitaa.
Ja tuo Fischlerin ihmettely"eikö tukea tarvita"tuli vasta 2003 Seinäjoella,kun 141 tuet olivat katkolla,Hemilän kaudella tehtyjen ratkaisujen vaikutukset alkavat näkyä vasta nyt,eikä hyvältä näytä.
Kyllä virhe tehtiin jo ennen Hemilää. Liittymissopimuksessa 141-alue jätettiin tulevaisuuden optioiden varaan, neuvottelijat epäonnistuivat surkeasti. Hemilä yritti parhaansa mukaan sen mitä sopimus antoi myöden ja pyrki ohjaamaan rakennekehitystä siihen suuntaan että ilman niitä tukiakin pärjättäisiin. Mitä taas niihin Hemilän aikaisiin leikkauksiin tulee niin jos muistatte missä tilassa kansantalous silloin oli edellisen laman jäljiltä ja mistä kaikkialta muualta leikattiin niin silloin oltiin pakkotilanteessa ja juustohöylä kävi jokaisen ministeriön budjetissa. Saas nähdä kun tuo ENTER jaksaa tuosta pakkotilanteessa tehdystä leikkauksesta joka käänteessä muistuttaa että mitä tuo ENTER sitten mahtaa kirjoitella kun seuraava hallitus puolueista riippumatta joutuu samanlaisia leikkauksia tekemään jokaisen ministeriön budjetissa. Veikkaan että kansalliset maataloustuet ovat liipaisimella.
-
[
lipposen hallitus osotti rysselille että mittään 141 ei tarvita
leikkaamalla 750 miltsijä vilijelijöitten tulosta
siittä lähtiin oltu asijan kans kusessa
Lipposen hallituksessa maatalousministerinä Hemilä oli leikkaajana muiden mukana,tukineuvotteluissa EU:n kanssa hyväksyi tukien alenemisen/poistumisen,koska uskoi ilman pärjättävän.
Itälä ehdotti tukiasioiden koplaamista isompiin päätöksiin tulosten saamiseksi,mutta sehän oli Vanhaselle liikaa,onhan se kivempaa olla kaikkien kaveri kun haastaa riitaa.
Ja tuo Fischlerin ihmettely"eikö tukea tarvita"tuli vasta 2003 Seinäjoella,Tuli esiin juuri Seinäjoella ja kysymys koski nimenomaan MTK:n poisjunttaamia AB-alueen investointitukia...Fischler määräsi palauttamaan ne, pöhlö korkeaoja palautti vain kotieläintiloille mutta MYÖS C_ALUEELLE!!!!!!!!!! käytännössä etelään tarkoitetut investointituet ovat valuneet C-alueelle...ämteekoo on tähän syypää, samoin pöpi korkeaojakun 141 tuet olivat katkolla,Hemilän kaudella tehtyjen ratkaisujen vaikutukset alkavat näkyä vasta nyt,eikä hyvältä näytä.
Ihan oikeesti. Voiko Suomen maatalousministeri tehdä näin. Vastassa on sentään komissaari.
Tässä tapauksessa kävi niin, että komissaari vaihtui heti Fischlerin Seinäjoen vierailun jälkeen...Marianne ei ollut tietoinen
ÄLÄ JAUHA PASKAA. Kaikki investointituet ja 141 ratkaisut on pitänyt hyväksyttää eu:n komissiolla. 2003 asti taisi olla Lipposen hallinto voimissaan.
[/quote]
EU määritteli ylärajan, mm. AB-alueen korotetut investointituet: Suomen harkinnassa oli, maksettiinko vai ei. Fischler ei hyväksynyt Suomen menettelyä jättää AB-alueen investointituet pois, koska EU:ssa katsottiin, että etelä-Suomi oli jäänyt jälkeen (punamullan aikana) ja sinne piti asiantilan korjaamiseksi maksaa nämä tuet.
Tukien poiston takana oli MTK.-
-
EU määritteli ylärajan, mm. AB-alueen korotetut investointituet: Suomen harkinnassa oli, maksettiinko vai ei. Fischler ei hyväksynyt Suomen menettelyä jättää AB-alueen investointituet pois, koska EU:ssa katsottiin, että etelä-Suomi oli jäänyt jälkeen (punamullan aikana) ja sinne piti asiantilan korjaamiseksi maksaa nämä tuet.
Samahan se on tilanne tälläkin hetkellä näissä kansallisissa c-tuissa. EU määrittelee vain ylärajan, ei sitä paljonko maksetaan vaan se on omassa harkinnassa. Että lamaleikkauksia kun tehdään seuraavan hallituksen toimesta niin?
-
ÄLÄ JAUHA PASKAA. Kaikki investointituet ja 141 ratkaisut on pitänyt hyväksyttää eu:n komissiolla. 2003 asti taisi olla Lipposen hallinto voimissaan.
Sanoisinpa että eivät ne sinunkaan lausumasi juuri paskanjauhamisesta poikkea? Luitko edes tuota linkkiä?
EU:N Komisio PAKOTTI Lipposen hallituksen ulottamaan investointi tuet ja muut myös c alueelle. Muistan ihna selvästi ku tehtiin navetta remonttia vuonna 1997 ja kyselin ivestointi tukia projektiin niin vastaus oli että investointi tuet on varattu ab alueelle. Yllättäen maataloussihteerintoimistossa joskus 2000 luvulla tuli puheeksi ivestointi maatalouteen niin silloin saikin investointi tukea. Kysyin että eikös nämä tuet oleet varattu ab-alueelle, niin siihen sihteeri että komissio pakkotti Lipposen hallituksen ulottamaan ne myös c-alueelle.
Tämä nyt taitaa olla skeidaa, odotas kun etsin jostakin sinulle asiaa koskevan linkin.
Juu, linkki löytyi, luepas tuo ajatuksella:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
Ja ihan varmuuden vuoksi lainaus:
"Komissio on antanut liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla Suomelle luvan myöntää viljelijöille korotettua kansallista tukea maatalouden investointeihin vuosina 1997-2001. Investointituen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki ei lisää kyseisen alan tuotantokapasiteettia. Korotettua investointitukea voidaan myöntää vain A- ja B-alueilla.
Lakiehdotuksen 17 §:ään on kirjattu maaseutuelinkeinolakiin aikanaan otetut, vakavien vaikeuksien neuvottelutulokseen pohjautuvat säännökset. Käytännössä säännösten soveltaminen on johtanut hyvin erilaisiin tukitasoihin eri alueilla. On syntynyt tilanne, jossa A- ja B-tukialueella henkilö, joka esimerkiksi ei täytä päätoimisuutta koskevaa ehtoa, voi saada korkeampaa tukea kuin C-tukialueella edellytykset täyttävä henkilö. Kun tavoitteena on tehostaa EU-varojen hyväksikäyttöä ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän investointeja EU-osarahoitteisiksi ja toisaalta edistää nimenomaan rakenteellisesti vahvojen tilojen muodostumista, ei erilainen tukitaso samat ehdot täyttävillä viljelijöillä ole perusteltavissa. Ei ole myöskään perusteltua pyrkiä siirtämään jo olemassa olevaa tuotantoa alueelta toiselle.
Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla."
Tuolla eriarvoisuudella siis hallitus perusteli EUlle sen että myös c-alueelle tuli investointituet. Nyt vaan kun se eriarvoisuus on toiseen suuntaan niin ei tunnukaan olevan niin tärkeää että kaikkia kohdeltaisiin samalla tavalla... Mutta että onhan se hyvä että on vahva käsitys jostakin mutta joskus kannattaisi selvittää myös faktat. Valitettavasti nyt Veetillä on tässä asiassa faktat huomattavasti paremmin hallussa vaikka ilmaiseakin asian vähän kärkevällä tavalla.
Luvin ja tuossa lainaus kyseisestä linkistä.
"Komissio on antanut liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla Suomelle luvan myöntää viljelijöille korotettua kansallista tukea maatalouden investointeihin vuosina 1997-2001. Investointituen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki ei lisää kyseisen alan tuotantokapasiteettia. Korotettua investointitukea voidaan myöntää vain A- ja B-alueilla."
Eli niin kuin aikaisemmin kirjoitin Vuosina 1997-2001 c- alueella ei saanut mitään investointi tukia. Vasta vuoden 2001 jälkeen komisio PAKOTTI Lipposen hallituksen maksamaan MYÖS c-aluelle investointi tukia. Eli Veeti puhuu täyttä paskaa.
-
Eli niin kuin aikaisemmin kirjoitin Vuosina 1997-2001 c- alueella ei saanut mitään investointi tukia. Vasta vuoden 2001 jälkeen komisio PAKOTTI Lipposen hallituksen maksamaan MYÖS c-aluelle investointi tukia. Eli Veeti puhuu täyttä paskaa.
Nyt sisälukutaidossasi taitaa olla puutteita? Tuo linkki on se millä hallitus perusteli komission suuntaan sen että tuet tulivat myös c-alueelle. Aloitteellinen asiassa oli halllitus, ei komissio. Ja hallituksen esityksen jälkeen komissio suostui myöntämään tuet investointituet myös c-alueelle. Luehan tuo juttu uudestaan ja ota vähän muistakin asioista selvää niin kyllä se siitä aukeaa?
-
Eli niin kuin aikaisemmin kirjoitin Vuosina 1997-2001 c- alueella ei saanut mitään investointi tukia. Vasta vuoden 2001 jälkeen komisio PAKOTTI Lipposen hallituksen maksamaan MYÖS c-aluelle investointi tukia. Eli Veeti puhuu täyttä paskaa.
Nyt sisälukutaidossasi taitaa olla puutteita? Tuo linkki on se millä hallitus perusteli komission suuntaan sen että tuet tulivat myös c-alueelle. Aloitteellinen asiassa oli halllitus, ei komissio. Ja hallituksen esityksen jälkeen komissio suostui myöntämään tuet investointituet myös c-alueelle. Luehan tuo juttu uudestaan ja ota vähän muistakin asioista selvää niin kyllä se siitä aukeaa?
"Lakiehdotuksen 17 §:ään on kirjattu maaseutuelinkeinolakiin aikanaan otetut, vakavien vaikeuksien neuvottelutulokseen pohjautuvat säännökset. Käytännössä säännösten soveltaminen on johtanut hyvin erilaisiin tukitasoihin eri alueilla. On syntynyt tilanne, jossa A- ja B-tukialueella henkilö, joka esimerkiksi ei täytä päätoimisuutta koskevaa ehtoa, voi saada korkeampaa tukea kuin C-tukialueella edellytykset täyttävä henkilö. Kun tavoitteena on tehostaa EU-varojen hyväksikäyttöä ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän investointeja EU-osarahoitteisiksi ja toisaalta edistää nimenomaan rakenteellisesti vahvojen tilojen muodostumista, ei erilainen tukitaso samat ehdot täyttävillä viljelijöillä ole perusteltavissa. Ei ole myöskään perusteltua pyrkiä siirtämään jo olemassa olevaa tuotantoa alueelta toiselle".
Tuotako tarkoitit?
Eli ab alueen osaaikaiselle viljeliälle voidaan maksaa investointiintukea, muttei c-alueen päätoimiselle.
Missään siellä hallituksen esityksessä, joka koski vuoteen 2001 päättyvää rahoitus kautta ei sanottu että c-alueelle TÄYTYY maksaa korotettua investointitukea päätoimisille viljeliöille. Kuten minäkään en saanut kauden 1997-2001 aikana. Rahoituskaudesta 2001 eteenpäin investointi tuki on ollut mahdollista myös c-aluella, ab alueen lisäksi. Ab aluella esimerkiksi se Suomen suurin pihatto(muistaakseni yli 300 lehmää) sai kaikki samat investointituet kuin olisi saanut c-alueelakin ja sai hallinnoliset kiintiöt koko maitomäärälleen, mitkä olisi c-aluella pitänyt ostaa vapailta markinoilta 50 sentin litrahintaan.
-
Ja tuossa vähän lisätietoa noista investointituen ajoituksista ja määristä:
http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/15018inv.htm
Aika paljon niitä investointitukia tippui c-alueelle jo 1997 loppuun mennessä?
-
Emolehmien tuki AB/C1 73€/295€
AB-tuki todennäköisesti loppuu 2013
Miten käy C-tuen :o
http://www.youtube.com/watch?v=2Kjh9lQXLWk
-
ÄLÄ JAUHA PASKAA. Kaikki investointituet ja 141 ratkaisut on pitänyt hyväksyttää eu:n komissiolla. 2003 asti taisi olla Lipposen hallinto voimissaan.
Sanoisinpa että eivät ne sinunkaan lausumasi juuri paskanjauhamisesta poikkea? Luitko edes tuota linkkiä?
EU:N Komisio PAKOTTI Lipposen hallituksen ulottamaan investointi tuet ja muut myös c alueelle. Muistan ihna selvästi ku tehtiin navetta remonttia vuonna 1997 ja kyselin ivestointi tukia projektiin niin vastaus oli että investointi tuet on varattu ab alueelle. Yllättäen maataloussihteerintoimistossa joskus 2000 luvulla tuli puheeksi ivestointi maatalouteen niin silloin saikin investointi tukea. Kysyin että eikös nämä tuet oleet varattu ab-alueelle, niin siihen sihteeri että komissio pakkotti Lipposen hallituksen ulottamaan ne myös c-alueelle.
Tämä nyt taitaa olla skeidaa, odotas kun etsin jostakin sinulle asiaa koskevan linkin.
Juu, linkki löytyi, luepas tuo ajatuksella:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
Ja ihan varmuuden vuoksi lainaus:
"Komissio on antanut liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla Suomelle luvan myöntää viljelijöille korotettua kansallista tukea maatalouden investointeihin vuosina 1997-2001. Investointituen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki ei lisää kyseisen alan tuotantokapasiteettia. Korotettua investointitukea voidaan myöntää vain A- ja B-alueilla.
Lakiehdotuksen 17 §:ään on kirjattu maaseutuelinkeinolakiin aikanaan otetut, vakavien vaikeuksien neuvottelutulokseen pohjautuvat säännökset. Käytännössä säännösten soveltaminen on johtanut hyvin erilaisiin tukitasoihin eri alueilla. On syntynyt tilanne, jossa A- ja B-tukialueella henkilö, joka esimerkiksi ei täytä päätoimisuutta koskevaa ehtoa, voi saada korkeampaa tukea kuin C-tukialueella edellytykset täyttävä henkilö. Kun tavoitteena on tehostaa EU-varojen hyväksikäyttöä ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän investointeja EU-osarahoitteisiksi ja toisaalta edistää nimenomaan rakenteellisesti vahvojen tilojen muodostumista, ei erilainen tukitaso samat ehdot täyttävillä viljelijöillä ole perusteltavissa. Ei ole myöskään perusteltua pyrkiä siirtämään jo olemassa olevaa tuotantoa alueelta toiselle.
Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla."
Tuolla eriarvoisuudella siis hallitus perusteli EUlle sen että myös c-alueelle tuli investointituet. Nyt vaan kun se eriarvoisuus on toiseen suuntaan niin ei tunnukaan olevan niin tärkeää että kaikkia kohdeltaisiin samalla tavalla... Mutta että onhan se hyvä että on vahva käsitys jostakin mutta joskus kannattaisi selvittää myös faktat. Valitettavasti nyt Veetillä on tässä asiassa faktat huomattavasti paremmin hallussa vaikka ilmaiseakin asian vähän kärkevällä tavalla.
Luvin ja tuossa lainaus kyseisestä linkistä.
"Komissio on antanut liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla Suomelle luvan myöntää viljelijöille korotettua kansallista tukea maatalouden investointeihin vuosina 1997-2001. Investointituen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki ei lisää kyseisen alan tuotantokapasiteettia. Korotettua investointitukea voidaan myöntää vain A- ja B-alueilla."
Eli niin kuin aikaisemmin kirjoitin Vuosina 1997-2001 c- alueella ei saanut mitään investointi tukia. Vasta vuoden 2001 jälkeen komisio PAKOTTI Lipposen hallituksen maksamaan MYÖS c-aluelle investointi tukia. Eli Veeti puhuu täyttä paskaa.
"Komissio on antanut liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla Suomelle luvan myöntää viljelijöille korotettua kansallista tukea maatalouden investointeihin vuosina 1997-2001. Investointituen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki ei lisää kyseisen alan tuotantokapasiteettia. Korotettua investointitukea voidaan myöntää vain A- ja B-alueilla."
Jospa Terminaattori lopettaisi asioitten vääristämisen: tuossa lainauksessa puhuttiin vain ja ainoastaan sika- ja kanainvestoinneista, ei muista investointituista.
-
y
-
sai hallinnoliset kiintiöt koko maitomäärälleen, mitkä olisi c-aluella pitänyt ostaa vapailta markinoilta 50 sentin litrahintaan.
Vähän Lapin-lisää tuossa kiintiöhinnassa? Kyse on pohjimmiltaan myös ihan samasta asiasta mistä ab-tuottajia aina syytetään? Että mitäs maksatte pellosta älyttömiä hintoja? Jos olet itse kiintiöitä älyttömillä hinnoilla ostanut niin pitäisin ainakin visusti suuni supussa etelän pellon hinnoista. Ja sitten seuraavaksi kun on perusteluna "mutta kun oli pakko ostaa kun piti laajentaa ja ei ollut tarjontaa niin hinta oli sitten se ja oli pakko maksaa". Niin ihan sama asia täällä etelässä on että peltoa tulee harvoin tarjolle ja hinta sitten on mikä on kun tarjolle tulee jos laajentaa aikoo. Mutta silti etelän viljelijät ovat tyhmiä kiun maksavat ylihintaa pellosta ja ryssivät kannattavuutensa sillä. Sen sijaan c-maidontuottajat ovat järkeviä kun laajentavat ja investoivat tulevaisuuteen maksamalla kiintiöistä mitä tahansa?
-
Missään siellä hallituksen esityksessä, joka koski vuoteen 2001 päättyvää rahoitus kautta ei sanottu että c-alueelle TÄYTYY maksaa korotettua investointitukea päätoimisille viljeliöille. Kuten minäkään en saanut kauden 1997-2001 aikana. Rahoituskaudesta 2001 eteenpäin investointi tuki on ollut mahdollista myös c-aluella, ab alueen lisäksi.
Edelleen: aloite investointitukien maksusta c-alueelle tuli täältä päin, komissio antoi siihen sitten luvan. Vaikka alunperin ajatus oli että ab-alue saa investointituet ja rakennekehityksen avulla yksikkökoot nostetaan EU-tasolle kannattaviksi ilman tukia. Mutta tasa-arvosyistä kuten linkistäkin huomasit jos ajatuksella luit perusteltiin komission suuntaan hommaa niin että c-alueenkin on saatava tuet jotta ei synny tukien vääristämää tilannetta. No, c-alueelle tuli sitten tuet. Nyt kun ab-alueelta meni tuotantotuet niin sen jälkeen ei olekaan enää paljon hallituksen suunnasta puhuttu tukien vääristävästä vaikutuksesta?
-
Missään siellä hallituksen esityksessä, joka koski vuoteen 2001 päättyvää rahoitus kautta ei sanottu että c-alueelle TÄYTYY maksaa korotettua investointitukea päätoimisille viljeliöille. Kuten minäkään en saanut kauden 1997-2001 aikana. Rahoituskaudesta 2001 eteenpäin investointi tuki on ollut mahdollista myös c-aluella, ab alueen lisäksi.
Edelleen: aloite investointitukien maksusta c-alueelle tuli täältä päin, komissio antoi siihen sitten luvan. Vaikka alunperin ajatus oli että ab-alue saa investointituet ja rakennekehityksen avulla yksikkökoot nostetaan EU-tasolle kannattaviksi ilman tukia. Mutta tasa-arvosyistä kuten linkistäkin huomasit jos ajatuksella luit perusteltiin komission suuntaan hommaa niin että c-alueenkin on saatava tuet jotta ei synny tukien vääristämää tilannetta. No, c-alueelle tuli sitten tuet. Nyt kun ab-alueelta meni tuotantotuet niin sen jälkeen ei olekaan enää paljon hallituksen suunnasta puhuttu tukien vääristävästä vaikutuksesta?
kyllähän se oliettä rysselistä ihimettelivät miksi abllä moninkertaset inv tuet
ja sitte ne oli nostettava myös ceellä
-
kyllähän se oliettä rysselistä ihimettelivät miksi abllä moninkertaset inv tuet
ja sitte ne oli nostettava myös ceellä
Jos kerran näin oli niin löydät varmaan asiasta helposti lähdeviitteen? Ja mikään sellainen että "maataloussihteeri sanoi että komissio pakotti antamaan tuet myös c-alueelle" ei oikein kelpaa... Mutta mielenkiinnolla jään odottamaan sitä lähdeviitettä.
-
"141 artiklaan perustuvia
tulotukia voidaan maksaa kotieläintiloille
ja kasvihuonetiloille
niiden vakavien vaikeuksien
helpottamiseksi, jotka
jäävät jäljelle, kun kaikki EU:n
säädösten sallimat tukijärjestelmät
on kyseisillä tuotantosuunnilla
otettu käyttöön. Tähän
näkemykseen perustuen
Suomi on sitoutunut myöntämään
investointitukia ja nuorten
viljelijöiden aloitustukia
kyseisille tuotantosuunnille
soveltaen EU:n säädösten sallimia
enimmäismääriä.
Suomen näkemyksen mukaan
koko maassa on voitava
myöntää maatiloille investointi-
ja aloitustukia yhdenmukaisin
ehdoin. Sen vuoksi
myös C-tukialueella esitetään
otettavaksi käyttöön vastaavat
tuet kuin Etelä-Suomessakin.
Kun investointitukien käsittely
on määrärahojen rajallisuuden
vuoksi viime vuosina
pitkittynyt, pyritään jatkossa
turvaamaan rahoitus niin,
että tukihakemukset pystytään
ratkaisemaan kohtuullisessa
ajassa."
-
Edelleen: aloite investointitukien maksusta c-alueelle tuli täältä päin, komissio antoi siihen sitten luvan. Vaikka alunperin ajatus oli että ab-alue saa investointituet ja rakennekehityksen avulla yksikkökoot nostetaan EU-tasolle kannattaviksi ilman tukia. Mutta tasa-arvosyistä kuten linkistäkin huomasit jos ajatuksella luit perusteltiin komission suuntaan hommaa niin että c-alueenkin on saatava tuet jotta ei synny tukien vääristämää tilannetta. No, c-alueelle tuli sitten tuet. Nyt kun ab-alueelta meni tuotantotuet niin sen jälkeen ei olekaan enää paljon hallituksen suunnasta puhuttu tukien vääristävästä vaikutuksesta?
Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset
-
"141 artiklaan perustuvia
tulotukia voidaan maksaa kotieläintiloille
ja kasvihuonetiloille
niiden vakavien vaikeuksien
helpottamiseksi, jotka
jäävät jäljelle, kun kaikki EU:n
säädösten sallimat tukijärjestelmät
on kyseisillä tuotantosuunnilla
otettu käyttöön. Tähän
näkemykseen perustuen
Suomi on sitoutunut myöntämään
investointitukia ja nuorten
viljelijöiden aloitustukia
kyseisille tuotantosuunnille
soveltaen EU:n säädösten sallimia
enimmäismääriä.
Suomen näkemyksen mukaan
koko maassa on voitava
myöntää maatiloille investointi-
ja aloitustukia yhdenmukaisin
ehdoin. Sen vuoksi
myös C-tukialueella esitetään
otettavaksi käyttöön vastaavat
tuet kuin Etelä-Suomessakin.
Kun investointitukien käsittely
on määrärahojen rajallisuuden
vuoksi viime vuosina
pitkittynyt, pyritään jatkossa
turvaamaan rahoitus niin,
että tukihakemukset pystytään
ratkaisemaan kohtuullisessa
ajassa."
Ja tämäkö oli se lähdeviitteesi? Etkö tosiaan parempaan pystynyt? Lues vaikka tuo
http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_34_2004_ke_p_2.shtml
ja mieti sen jälkeen asioita uudestaan?
Ja mitä tuohon "lähdeviitteeseesi" tulee niin siinähän tuo
"Suomen näkemyksen mukaan koko maassa on voitava myöntää maatiloille investointi-
ja aloitustukia yhdenmukaisin ehdoin. Sen vuoksi myös C-tukialueella esitetään otettavaksi käyttöön vastaavat tuet kuin Etelä-Suomessakin."
todistaa aika selkeästi että kummasta suunnasta se aloite mahtoikaan tulla?
Mutta että sanoisin että tuo lausumasi
kyllähän se oliettä rysselistä ihimettelivät miksi abllä moninkertaset inv tuet ja sitte ne oli nostettava myös ceellä
on vähintäänkin c-alueen näkökulmasta väritetty käsitys asiasta jos ei jopa suorastaan valheellinen?
-
Ja vielä tuosta
http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_34_2004_ke_p_2.shtml
lainaus keväältä 2004:
Jari Koskinen /kok: Arvoisa herra puhemies! Kohtuullisen selkeästi tämä asia on täällä tullut jo esille, mutta pikkuisen palauttaisin vielä kuitenkin mieleen historiaa. Silloin kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 95 ja päästiin ensimmäistä artiklan 141 mukaista ratkaisua toteuttamaan, niin silloin Etelä-Suomessa oli käytössä korotetut investointituet. Kaikki viljelijät eivät tietysti niitä käyttäneet, koska kaikilla ei juuri sillä hetkellä sattunut olemaan investointitarvetta tai ei ollut välttämättä rohkeutta investoida, ja se johti sitten siihen tilanteeseen, että jonkin verran syntyi porua maan eri puolilla siitä, että yhdessä osassa maata on korotetut investointituet.
Kun sitten mentiin siihen seuraavaan jaksoon eli vuosiin 2000-2003, niin silloin Suomessa päädyttiin siihen ratkaisuun, että investointituet ovat samat joka puolella Suomea, jolloin vältytään sitten siitä, että maa olisi jaettu investointitukien osalta kahteen erilaiseen alueeseen.
Jälkeenpäin on tietysti helppo olla viisas. Jälkiviisaus on sitä imelintä viisautta, vai miten se menikään siellä eräässä tunnetussa kirjassa, niin että oliko sittenkin tehty väärä ratkaisu. Kuitenkaan kukaan ei sitä siinä vaiheessa kritisoinut, eivät tuottajajärjestöt, ei mikään poliittinen puolue eikä mikään muukaan taho. Sitä pidettiin, niin kuin mietinnössä todetaan, tarkoituksenmukaisena siinä vaiheessa, eikä myöskään, niin kuin ed. Pulliainen täällä totesi, komission suunnasta tullut minkään näköistä viestiä siitä, että nyt Suomi menettelee väärin, kun ei käytä korotettuja investointitukia A- ja B-alueella. Kaikki oli siinä mielessä hyvässä järjestyksessä. Sitä tietysti perusteltiin kahdella syyllä: ensinnäkin siten, että rahat eivät välttämättä riitä kaikkiin investointeihin. Mietittiin sitä, miten Makera kestää tulevaisuudessa. Taas toisaalta toinen kestävä periaate oli se, että alueet ovat samalla viivalla, kun lähdetään investointeja tekemään, niin että harjoittaa sitten maitotaloutta Etelä-Suomessa tai Pohjois-Suomessa tai Sisä-Suomessa tai ihan missä tahansa, niin investointituet ovat samalla tasolla.
Kun sitten lähdettiin tähän kierrokseen eli kohti sitä aikaa, mitä nyt eletään ja minkä takia tämä asia täällä on esillä, niin Suomen neuvottelutavoitteissa oli edelleen se, että haettiin saman tyyppisiä investointitukitasoja kuin oli vuosina 2000-2003 myös vuodelle 2004 ja siitä eteenpäin. Mutta valitettavasti neuvotteluissa kävi niin kuin kävi, eli me emme saaneet sitä, mitä haimme. Me emme saaneet korotettuja mahdollisuuksia tuotannon tukemiseen. Me saimme paluupostissa sitten korotetut mahdollisuudet investointitukiin, ja kaikki eivät tästä asiasta ole ollenkaan tyytyväisiä. Tämä ei ollut ollenkaan Suomen tavoite. No, kun tämä nyt on täällä, tälle ei siinä mielessä enää mitään voida, ja se on sitten pelkkää historian kirjoittamista ja historian toistamista, miten tähän ajauduttiin ja olisiko neuvotteluissa pitänyt tehdä jotain toisella tavalla tai mitä ylipäätään olisi pitänyt tehdä, jotta ei oltaisi saatu sellaista, mitä ei haluttu.
Nyt sitten, kun katsotaan hallituksen esitystä, tässä lähdetään myös liikkeelle siitä, että vastaavalla tavalla korotettuja investointitukia voidaan myöntää myös C-tukialueelle. Se perustellaan: "Yhtenäisen maatalouspolitiikan ja alueiden tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi Suomi pitää tarpeellisena soveltaa edellä tarkoitettuja enimmäismääriä myös 142 artiklan mukaisilla C1-C4-tukialueilla." Tämä on selkeä linjanvalinta siitä, että tulevaisuudessa tai näinä neljänä vuonna myös C-tukialueella käytetään samoja investointitukitasoja kuin Etelä-Suomessa. Tämän periaatteen minä voin hyväksyä, siinä ei ole yhtään mitään.
Mutta jos ollaan huolissaan Makerasta, siitä miten rahat riittävät tuleviin investointeihin, niin silloin tämän tyyppistä linjausta ei pitäisi tehdä, koska tämä vie erittäin paljon rahaa Makeran potista. Jos ei olla varmoja siitä, että rahastoon saadaan lisää rahaa tulevaisuudessa, silloin tämä yhtenäisyys pitäisi unohtaa. Se voisi johtaa sitten siihen, mitä ed. Granvik täällä jollain tavalla heitti ilmaan keskustelun alla siitä, pitäisikö Suomessa sitten olla kahta täydellisesti erilaista maatalouspolitiikkaa niin, että investointituet eriytyisivät ja tuotantotuet myös eriytyisivät vielä enemmän kuin tällä hetkellä.
Minun mielestäni näin ei pidä tehdä. Jo tällä hetkellä tuotantotukien tasoerot eri puolilla Suomea ovat liian suuret. Ne eivät perustu mihinkään maantieteellisiin tai ilmastollisiin olosuhteisiin täysimääräisesti. On tiettyjä eroja, ja ne tietysti pitää tunnustaa, ja sen pohjalta pitää toimia, mutta niin jyrkkiä eroja, mitä tällä hetkellä esimerkiksi on A- ja B-tukialueen ja C-tukialueen rajalla ei minun mielestäni pitäisi sallia. Se, millä tavalla niitä eroja sitten tasataan ottaen huomioon 141 artiklan neuvottelujen lopputulos, siinä se vaikeus sitten onkin. Se tulee eteen tänä keväänä, kun mietitään, miten tätä cap-reformia toteutetaan, kun mietitään sitä, millä tavalla lfa-tuen korottamista kohdennetaan kotieläintiloille tai muille tiloille, miten se tehdään alueellisesti tai muulla tavalla. Se ei ole ollenkaan yksinkertainen asia.
Minun mielestäni siitäkin huolimatta kirkkaana tavoitteena pitää olla sen, että jos kerran investointituissa lähdetään siitä, että ollaan samalla viivalla, niin myös tuotantotuessa pitäisi päästä oikeudenmukaiseen ratkaisuun ottaen huomioon niin eri tuotantosuunnat kuin eri alueet Suomessakin. Myös kun päätetään siitä, millä tavalla niitä Makeran niukkenevia varoja jaetaan investointeihin, vastaavalla tavalla sielläkin pitäisi jonkin näköinen tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus olla niin alueitten kuin tuotantosuuntienkin välillä. Haaste on erittäin kova, ja tässäkin asiassa oppositio on valmis antamaan tukea hallitukselle, kun tehdään oikeita ratkaisuja.
-
Edelleen: aloite investointitukien maksusta c-alueelle tuli täältä päin, komissio antoi siihen sitten luvan. Vaikka alunperin ajatus oli että ab-alue saa investointituet ja rakennekehityksen avulla yksikkökoot nostetaan EU-tasolle kannattaviksi ilman tukia. Mutta tasa-arvosyistä kuten linkistäkin huomasit jos ajatuksella luit perusteltiin komission suuntaan hommaa niin että c-alueenkin on saatava tuet jotta ei synny tukien vääristämää tilannetta. No, c-alueelle tuli sitten tuet. Nyt kun ab-alueelta meni tuotantotuet niin sen jälkeen ei olekaan enää paljon hallituksen suunnasta puhuttu tukien vääristävästä vaikutuksesta?
Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset
Kun tuon eduskunnan keskustelun vuodelta 2004 lukee niin näinhän se menee. Kun tasa-arvoa perusteellaan toiseen suuntaan eli c-alue jäisi heikommalle niin asiaa korjataan tarmokkaasti ja tasa-arvolla perustellaan mutta kun tilanne onkin toisin päin niin sitten sillä ei olekaan niin väliä sillä tasa-arvolla...
-
Missään siellä hallituksen esityksessä, joka koski vuoteen 2001 päättyvää rahoitus kautta ei sanottu että c-alueelle TÄYTYY maksaa korotettua investointitukea päätoimisille viljeliöille. Kuten minäkään en saanut kauden 1997-2001 aikana. Rahoituskaudesta 2001 eteenpäin investointi tuki on ollut mahdollista myös c-aluella, ab alueen lisäksi.
Edelleen: aloite investointitukien maksusta c-alueelle tuli täältä päin, komissio antoi siihen sitten luvan. Vaikka alunperin ajatus oli että ab-alue saa investointituet ja rakennekehityksen avulla yksikkökoot nostetaan EU-tasolle kannattaviksi ilman tukia. Mutta tasa-arvosyistä kuten linkistäkin huomasit jos ajatuksella luit perusteltiin komission suuntaan hommaa niin että c-alueenkin on saatava tuet jotta ei synny tukien vääristämää tilannetta. No, c-alueelle tuli sitten tuet. Nyt kun ab-alueelta meni tuotantotuet niin sen jälkeen ei olekaan enää paljon hallituksen suunnasta puhuttu tukien vääristävästä vaikutuksesta?
kyllähän se oliettä rysselistä ihimettelivät miksi abllä moninkertaset inv tuet
ja sitte ne oli nostettava myös ceellä
Ei rodellakaan ihmetelty, rysseli määräsi Suomen maksamaan nämä etelän investointituet.
Ja jos tasapuolisuudesta puhutaan, niin miksi ämteekoo junttasai AB-alueen nuyorten tuottajien tuen pois, C-alueelle se sai jäädä?
-
eli 141 turvaamiseksi piti ottaa käyttöön ensin kaikki muut eun sallimat
tukisysteemit
sen vuoksi c aluveella piti ottaa käyttöön vastaavat tuet kuin abllä
-
Jos kaikki päätökset olis olleet EU:n tekemiä ja myöhemmin olis todettu että on toimittu väärin,tilanne olis korjattu perimällä väärin perustein maksetut tuet takaisin.Suomalaisella maataloushallinnolla on ollut ja on yhä oma tehtävänsä viljelijän ja EU:n välissä,vastuunkannon ja oikeudenmukaisuuden kanssa on vähän niin ja näin.
-
eli 141 turvaamiseksi piti ottaa käyttöön ensin kaikki muut eun sallimat
tukisysteemit
sen vuoksi c aluveella piti ottaa käyttöön vastaavat tuet kuin abllä
Nuin pöhlöä kommenttia ei täällä vielä ole ollutkaan.
-
eli 141 turvaamiseksi piti ottaa käyttöön ensin kaikki muut eun sallimat tukisysteemit
sen vuoksi c aluveella piti ottaa käyttöön vastaavat tuet kuin abllä
Lukutaito? Tulee kyllä ihan mieleen se MTKn ja maitovaliokunnan ihan omanlaisensa tukimatematiikka väistämättä tässä yhteydessä...
Jos komissiossa jotakin ihmeteltiin niin sitä että ab-alueen investointitukia ei käytetty täysimääräisesti. Komissio käsitteli ab-aluetta ja c-aluetta erillisinä eikä mitenkään kytkenyt niiden tukia toisiinsa että joku c-alueen investointituki olisi ollut ehtona ab-investointituille. Kotimaisilla päätöksillä haluttiin tasoittaa tukieroja joita olisi syntynyt jos olisi menetelty kuten komissio tietyllä tavalla edellytti. Siis tasoitettiin investointitukia c-alueen hyväksi.
-
"Lähtökohtana on yhteisen maatalouspolitiikan suomien keinojen täysimääräinen hyödyntäminen.
Artikla 141 sananmukaisesti edellyttää tätä, eikä kohdan tulkinnasta ole ollut erimielisyyttä missään vaiheessa.
Tähän liittyen Suomi sitoutuu maksamaan investointituet sekä nuoren viljelijän aloitustuen täysimääräisenä 141-tulotukea saavissa tuotantosuunnissa.
Maito-, naudanliha-, lammas- ja vuohisektoreilla investointituki nousee enimmillään 70 prosenttiin ja muilla 141-tukea saavilla tuotannonaloilla 60 prosenttiin."
-
"Lähtökohtana on yhteisen maatalouspolitiikan suomien keinojen täysimääräinen hyödyntäminen.
Artikla 141 sananmukaisesti edellyttää tätä, eikä kohdan tulkinnasta ole ollut erimielisyyttä missään vaiheessa.
Tähän liittyen Suomi sitoutuu maksamaan investointituet sekä nuoren viljelijän aloitustuen täysimääräisenä 141-tulotukea saavissa tuotantosuunnissa.
Maito-, naudanliha-, lammas- ja vuohisektoreilla investointituki nousee enimmillään 70 prosenttiin ja muilla 141-tukea saavilla tuotannonaloilla 60 prosenttiin."
Sisälukutaito ja ymmärrys? Tämä koskee edelleenkin vain sitä että 141-alueen investointituet piti käyttää täysimääräisesti, missään ei komission puolelta edellytetty että 142-alueen investointitukien olisi täytynyt olla samat kuin 141-alueella tai että ne olisi täytynyt käyttää täysimääräisesti. Ihan kansallisilla päätöksillä ja tasa-arvosyillä perustelemalla ulotettiin investointituet siis c-alueelle jotta alueiden ero ja kehitys ei olisi vääristynyt ja komissisio antoi tähän sitten luvan.
Ja ymmärtäähän sen tästäkin:
"Valiokunta korostaa nyt sitä, että lain tultua hyväksytyksi tulee myöskin tarvittavat alemman asteiset säädökset antaa joutuisasti, jotta tukien hakumenettely voidaan avata. Samalla tulee varmistaa, ettei hakukiellosta aiheudu oikeudenmenetyksiä. Liittymissopimuksen 142 artiklassa tarkoitettujen Suomen C-alueen C1- ja C4-tukialueiden osalta lain voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Näin on tarpeen menetellä, koska Euroopan yhteisöjen komission hyväksyntää artiklan mukaisia alueita koskevalle tukiohjelmalle ei ole esityksen antamiseen mennessä saatu. Valiokunta pitää tärkeänä, että tukiohjelmat voidaan ottaa käyttöön maamme kaikilla alueilla niin pian kuin mahdollista."
Joka edelleen oli lainaus siitä eduskunnan linkistä. Ja jos nyt yhtään tajuaa lukemaansa niin aika selväähän tuo on että täällä päätettiin c-alueen ohjelmasta ja tehtiin lait ja asetukset ja niille sitten haettiin komission hyväksyntä. Että sanoisin että aika paksua on Terminator / ENTER -akselilla edes yrittää väittää että komissio muka pakotti investointituet c-alueelle?
Kyllä valitettavasti on todettava että vaikka täälläkin yritetään (ansiokkaasti?) muuta väittää niin esimerkiksi tässä(kin?) kysymyksessä Veeti / Eemeli tiedot asioista ovat aika lailla oikeita. Se on tietysti helppo niitä ilkkua ja pilkata mutta asiallisesti ja asiapohjalla niitä tosiasioita on aika vaikea kiistää. Ne voisi tietysti asiallisemminkin esittää mutta asiapohja Veetin väitteissä on valitettavasti täysin oikea. Sen sijaan muutama muu keskusteluun osallistuja voisi ihan oman itsensäkin takia selvittää miten asiat todellisuudessa ovat.
-
Emolehmien tuki AB/C1 73€/295€
AB-tuki todennäköisesti loppuu 2013
Miten käy C-tuen :o
http://www.youtube.com/watch?v=2Kjh9lQXLWk
Todennäköisesti c-tuki jatkuu ja paranee.
Otan vielä tuolta
http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_34_2004_ke_p_2.shtml
eduskunnasta lainauksen Sirkka-Liisa Anttilalta:
"Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi otan esille Suomen EU-liittymissopimuksen määräykset koskien sika-, kananmuna- ja siipikarjatuotantoa, muun muassa näitä. Liittymissopimuksen mukaan komissio antaa Suomelle luvan myöntää pitkäaikaisia kansallisia tukia sen varmistamiseksi, että maataloutta pidetään yllä erityisillä alueilla. Tuet saavat liittyä fyysisiin tuotantotekijöihin, kuten maatalousmaan hehtaarimääriin taikka eläinten lukumääriin. Silloin pitää kuitenkin ottaa huomioon markkina-asetuksissa säädetyt asianomaiset rajoitukset sekä kunkin tilan perinteiset tuotantotavat, mutta seuraava on varsin tärkeä kohta: Mutta ne tuet eivät saa johtaa tuotannon kasvuun tai liittymistä edeltävänä vertailuaikana vuosina 91-93 todetun kokonaistuen määrän kasvuun.
Suomessahan sianlihantuotanto on kasvanut 20 prosenttia ylijäämäiseksi ja sikatalouden investointihakemuksia on te-keskuksissa sisällä yli 140 kappaletta. Jos ne kaikki toteutettaisiin, lisääntyisi sianlihantuotanto edelleen 8-9 prosenttia. Se merkitsisi sianlihantuotantoomme lähes 30 prosentin ylituotantoa, mistä väitän, että saattaisi olla erittäin kohtalokkaat seuraukset koko tuotantosektorille. Naapurimaamme ja EU eivät pitkään sietäisi sitä, että Suomi tuetulla sianlihan ylituotannollaan onkin sotkemassa EU:n sikamarkkinoita. Tiedämme, että jo nyt Ruotsi seuraa hyvin kriittisesti toimiamme. Lopputuloksena olisivat sikatalouden tuen lisäleikkaukset ja vähitellen koko tukijärjestelmän loppu. Tätäkö me Suomessa nyt haluamme? Tätäkö haluavat ne teurastamojen edustajat, jotka vaativat ministeriltä lisää uusia suuria sikaloita?
Teurastamojen pitäisi olla tuottajien omistamia yrityksiä, mutta niiden toiminta sikatalouden jatkuvan ylituotannon lisäämisen puolesta ei ole ainakaan tuottajien edun mukaista. Sianlihan tuotantotukea leikataankin tästä ylituotantotilanteesta johtuen 7 prosentilla, siis tuplasti. Minusta Ruotsi on meille varoittava esimerkki, mihin sianlihantuotanto ilman tuotantotukia ajautuu. Ed. Granvik kertoi valiokunnassamme, että Ruotsin suurin sikala on mennyt konkurssiin ja sianlihan tuotanto-omavaraisuus on pudonnut alle 80 prosentin. Tätä romahdustako me sitten Suomeen haluaisimme?
Kaiken edellä lausutun perusteella pidänkin ensiarvoisen tärkeänä sitä, että maa- ja metsätalousministeriö päättäessään investointitukihakemusten perusteista ottaa erityisesti huomioon muun muassa sikatalouden vakavan ylituotantotilanteen. Muutoin meillä on vaarana ajautua Ruotsin sikatalouden kaltaiseen tilanteeseen, jonka seuraukset ovat tiedossamme.
"
Ensinnäkin tuo mitä (siis vuonna 2004) varoitteli ylituotannosta tuen varassa ja naapureista niin toteutunut jo? Sama edessä c-alueen maidolla? Mutta nuo punaisella varjostetut kohdat. Päättäjät siis tietävät jo miten sikataloudelle ilman tukia käy? Ja nykypäätöksillä ab-alueen sikatalous on ilman tukia vuonna 2013. Ja päättäjät siis tietävät jo nyt että nurin menee? Ja c-alueen tuet senkun jatkuvat. Johtopäätös? Maatalous on tarkoitus ajaa alas ab-alueelta ja siirtää c-alueelle? Minkä muun johtopäätöksen asiasta voisi tehdä kun toiselta alueelta viedään mahdollisuudet ja toiselle alueelle ne jätetään. Ja tämä samahan siis koskee kaikkea ab-tuotantoa. Maitoa, sianlihaa, naudanlihaa, emolehmiä.
-
Emolehmien tuki AB/C1 73€/295€
AB-tuki todennäköisesti loppuu 2013
Miten käy C-tuen :o
http://www.youtube.com/watch?v=2Kjh9lQXLWk
Todennäköisesti c-tuki jatkuu ja paranee.
Otan vielä tuolta
http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_34_2004_ke_p_2.shtml
eduskunnasta lainauksen Sirkka-Liisa Anttilalta:
"Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi otan esille Suomen EU-liittymissopimuksen määräykset koskien sika-, kananmuna- ja siipikarjatuotantoa, muun muassa näitä. Liittymissopimuksen mukaan komissio antaa Suomelle luvan myöntää pitkäaikaisia kansallisia tukia sen varmistamiseksi, että maataloutta pidetään yllä erityisillä alueilla. Tuet saavat liittyä fyysisiin tuotantotekijöihin, kuten maatalousmaan hehtaarimääriin taikka eläinten lukumääriin. Silloin pitää kuitenkin ottaa huomioon markkina-asetuksissa säädetyt asianomaiset rajoitukset sekä kunkin tilan perinteiset tuotantotavat, mutta seuraava on varsin tärkeä kohta: Mutta ne tuet eivät saa johtaa tuotannon kasvuun tai liittymistä edeltävänä vertailuaikana vuosina 91-93 todetun kokonaistuen määrän kasvuun.
Suomessahan sianlihantuotanto on kasvanut 20 prosenttia ylijäämäiseksi ja sikatalouden investointihakemuksia on te-keskuksissa sisällä yli 140 kappaletta. Jos ne kaikki toteutettaisiin, lisääntyisi sianlihantuotanto edelleen 8-9 prosenttia. Se merkitsisi sianlihantuotantoomme lähes 30 prosentin ylituotantoa, mistä väitän, että saattaisi olla erittäin kohtalokkaat seuraukset koko tuotantosektorille. Naapurimaamme ja EU eivät pitkään sietäisi sitä, että Suomi tuetulla sianlihan ylituotannollaan onkin sotkemassa EU:n sikamarkkinoita. Tiedämme, että jo nyt Ruotsi seuraa hyvin kriittisesti toimiamme. Lopputuloksena olisivat sikatalouden tuen lisäleikkaukset ja vähitellen koko tukijärjestelmän loppu. Tätäkö me Suomessa nyt haluamme? Tätäkö haluavat ne teurastamojen edustajat, jotka vaativat ministeriltä lisää uusia suuria sikaloita?
Teurastamojen pitäisi olla tuottajien omistamia yrityksiä, mutta niiden toiminta sikatalouden jatkuvan ylituotannon lisäämisen puolesta ei ole ainakaan tuottajien edun mukaista. Sianlihan tuotantotukea leikataankin tästä ylituotantotilanteesta johtuen 7 prosentilla, siis tuplasti. Minusta Ruotsi on meille varoittava esimerkki, mihin sianlihantuotanto ilman tuotantotukia ajautuu. Ed. Granvik kertoi valiokunnassamme, että Ruotsin suurin sikala on mennyt konkurssiin ja sianlihan tuotanto-omavaraisuus on pudonnut alle 80 prosentin. Tätä romahdustako me sitten Suomeen haluaisimme?
Kaiken edellä lausutun perusteella pidänkin ensiarvoisen tärkeänä sitä, että maa- ja metsätalousministeriö päättäessään investointitukihakemusten perusteista ottaa erityisesti huomioon muun muassa sikatalouden vakavan ylituotantotilanteen. Muutoin meillä on vaarana ajautua Ruotsin sikatalouden kaltaiseen tilanteeseen, jonka seuraukset ovat tiedossamme.
"
Ensinnäkin tuo mitä (siis vuonna 2004) varoitteli ylituotannosta tuen varassa ja naapureista niin toteutunut jo? Sama edessä c-alueen maidolla? Mutta nuo punaisella varjostetut kohdat. Päättäjät siis tietävät jo miten sikataloudelle ilman tukia käy? Ja nykypäätöksillä ab-alueen sikatalous on ilman tukia vuonna 2013. Ja päättäjät siis tietävät jo nyt että nurin menee? Ja c-alueen tuet senkun jatkuvat. Johtopäätös? Maatalous on tarkoitus ajaa alas ab-alueelta ja siirtää c-alueelle? Minkä muun johtopäätöksen asiasta voisi tehdä kun toiselta alueelta viedään mahdollisuudet ja toiselle alueelle ne jätetään. Ja tämä samahan siis koskee kaikkea ab-tuotantoa. Maitoa, sianlihaa, naudanlihaa, emolehmiä.
Johtopäätös, ei pitäisi tehdä tarkoitsuperäisiä johtopäätöksiä vajavaisilla tiedoilla, vaikka sianlihantuotanto vähenisikin A/b alueella ja vielä nautapuolikin, niin maatalous on paljon muutakin tuotantoa ja ainakin tukiopas antaa paljonkin tilaa muille vaihtoehdoille.
Sialla ei tällä hetkellä ole mitään ongelmaa, millään tukialueella, syynä tietenkin laskenut viljanhinta, viljalla ehkä on enempikin ongelmia ????
-
Huh, tiällähän on ihan kirpakka keskustelu käynnissä! Ottakeepas nyt pari rehevätä sissään vetoa ja ulos hönkäsyä, ettei tule aivoihin verisuonen pullistummoo...
Loppuu rehevät keskustelut muuten piakkoin lyhyeen...
Sitten...
Jatkakaa...
-
"Minkä muun johtopäätöksen asiasta voisi tehdä kun toiselta alueelta viedään mahdollisuudet ja toiselle alueelle ne jätetään. Ja tämä samahan siis koskee kaikkea ab-tuotantoa. Maitoa, sianlihaa, naudanlihaa, emolehmiä."
eikö siinä sitte totteuvu juuri se veetijen vaatimus ???
-
"Minkä muun johtopäätöksen asiasta voisi tehdä kun toiselta alueelta viedään mahdollisuudet ja toiselle alueelle ne jätetään. Ja tämä samahan siis koskee kaikkea ab-tuotantoa. Maitoa, sianlihaa, naudanlihaa, emolehmiä."
eikö siinä sitte totteuvu juuri se veetijen vaatimus ???
Juu jos siinä lukisi: ...koskee kaikkia C-alueen tuotantoa.
-
Johtopäätös, ei pitäisi tehdä tarkoitsuperäisiä johtopäätöksiä vajavaisilla tiedoilla, vaikka sianlihantuotanto vähenisikin A/b alueella ja vielä nautapuolikin, niin maatalous on paljon muutakin tuotantoa ja ainakin tukiopas antaa paljonkin tilaa muille vaihtoehdoille.
Sialla ei tällä hetkellä ole mitään ongelmaa, millään tukialueella, syynä tietenkin laskenut viljanhinta, viljalla ehkä on enempikin ongelmia ????
Niin viittatko nyt minuun vai Sirkka-Liisa Anttilaan? Noissa johtopäätöksissä ja vajavaisissa tiedoissa? Tuossahan Anttila eduskunnan puheessaan maalaili että sikatuotanto loppuu jos tuotantotuet sieltä poistetaan. Ja nyt ne ab-alueelta poistetaan että päästään näkemään oliko Sirkka-Liisa oikeassa johtopäätöksissään?
Mitä taas noihin tukioppaan vaihtoehtoihin tulee niin täytyy kyllä sanoa että joka tukiopasta selaa nähdäkseen että mitä vaihtoehtoja on olemassa niin on aika lailla jalat tukevasti ilmassa. Onhan maatalous paljon muutakin kuten kuminaa ja luonnonhoitopeltoa mutta eipä niillä elä eikä ainakaan päätoimisena. Ei ainakaan etelässä. Kyllä jos perusmaatalous ei kannata niin turha on kuvitella että mikään suuri joukko sillä elää, jotkut marginaaliset yksittäiset viherpiipertäjät joillakin erikois erikois jutuilla ja elävät sitten turvekammissa ilman sähköä.