Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Näätä - 13.08.09 - klo:22:21
-
Onko kellään vinkkejä viljasiilon rakentamiseen kakkosnelosesta ja vanerista? Pohjalle pitäisi saada lähtö spiraaliputkelle, ja koko olisi ehkä 2,5 x 2,5 m. Korkeus on vielä epävarma. Kuinka korkea se voisi olla, kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa? Pitääkö kakkosnelosten väli olla niin tiheä, että ne ikäänkuin ladotaan päällekkäin, vai riittääkö harvempi? Käytetäänkö nurkissa pystypuita? Metallisiiloa ei voi hankkia, juuri tuon mainitsemani hapotuksen takia (happo ruostuttaa pellit). Kiitos!
-
Onko kellään vinkkejä viljasiilon rakentamiseen kakkosnelosesta ja vanerista? Pohjalle pitäisi saada lähtö spiraaliputkelle, ja koko olisi ehkä 2,5 x 2,5 m. Korkeus on vielä epävarma. Kuinka korkea se voisi olla, kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa? Pitääkö kakkosnelosten väli olla niin tiheä, että ne ikäänkuin ladotaan päällekkäin, vai riittääkö harvempi? Käytetäänkö nurkissa pystypuita? Metallisiiloa ei voi hankkia, juuri tuon mainitsemani hapotuksen takia (happo ruostuttaa pellit). Kiitos!
Onko sinulla kokemusta pystysiiloista ja kosteasta jyvästä? Ettei vain holvais ::)
-
Onko kellään vinkkejä viljasiilon rakentamiseen kakkosnelosesta ja vanerista? Pohjalle pitäisi saada lähtö spiraaliputkelle, ja koko olisi ehkä 2,5 x 2,5 m. Korkeus on vielä epävarma. Kuinka korkea se voisi olla, kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa? Pitääkö kakkosnelosten väli olla niin tiheä, että ne ikäänkuin ladotaan päällekkäin, vai riittääkö harvempi? Käytetäänkö nurkissa pystypuita? Metallisiiloa ei voi hankkia, juuri tuon mainitsemani hapotuksen takia (happo ruostuttaa pellit). Kiitos!
Onko sinulla kokemusta pystysiiloista ja kosteasta jyvästä? Ettei vain holvais ::)
Saattaa tuommonen viimesyksyinen kosteus >30% vilja, varsinkin vehnä, mennä piukkaan tuollaiseen korkeaan siiloon.. suursäkistäkään kun ei lähde valumaan ennenkuin täräyttää maahan ja hakkaa kylkeen.. talvella jäisemmät vehnäsäkit piti pilkkikairalla kairata ennekuin sai tyhjenemään.. ::)
Korkeassa siilossa saattaa kostealla viljalla tulla myös pohjakerroksen pilaantumista??? vai miten säilyi viimesyksyn märät happoviljat.... säkissä säilyi...
-
Onko kellään vinkkejä viljasiilon rakentamiseen kakkosnelosesta ja vanerista? Pohjalle pitäisi saada lähtö spiraaliputkelle, ja koko olisi ehkä 2,5 x 2,5 m. Korkeus on vielä epävarma. Kuinka korkea se voisi olla, kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa? Pitääkö kakkosnelosten väli olla niin tiheä, että ne ikäänkuin ladotaan päällekkäin, vai riittääkö harvempi? Käytetäänkö nurkissa pystypuita? Metallisiiloa ei voi hankkia, juuri tuon mainitsemani hapotuksen takia (happo ruostuttaa pellit). Kiitos!
Onko sinulla kokemusta pystysiiloista ja kosteasta jyvästä? Ettei vain holvais ::)
Saattaa tuommonen viimesyksyinen kosteus >30% vilja, varsinkin vehnä, mennä piukkaan tuollaiseen korkeaan siiloon.. suursäkistäkään kun ei lähde valumaan ennenkuin täräyttää maahan ja hakkaa kylkeen.. talvella jäisemmät vehnäsäkit piti pilkkikairalla kairata ennekuin sai tyhjenemään.. ::)
Korkeassa siilossa saattaa kostealla viljalla tulla myös pohjakerroksen pilaantumista??? vai miten säilyi viimesyksyn märät happoviljat.... säkissä säilyi...
Vähän sama kun tuontilannoitteissa.... ;D
-
Itsellä tuollaisia kakkosnelosrunkoisia siiloja, sisäpuolelta pellitettyjä. Vaikka puutavara oli olevinaan kuivaa ja siilot vain n. 5m korkeita, niin runko on painunut aika paljon ja vuotopaikkoja peltien saumoista on moneen kertaan joutunut paikkaamaan. Eli mikäli mahdollista rakenna se vaneerisisus "uivaksi".
-
Korkeassa siilossa saattaa kostealla viljalla tulla myös pohjakerroksen pilaantumista??? vai miten säilyi viimesyksyn märät happoviljat.... säkissä säilyi...
Just eilen kannettiin n. 20 m3 homehtunutta viljaa siilosta ::) ::)
-
Onko kellään vinkkejä viljasiilon rakentamiseen kakkosnelosesta ja vanerista? Pohjalle pitäisi saada lähtö spiraaliputkelle, ja koko olisi ehkä 2,5 x 2,5 m. Korkeus on vielä epävarma. Kuinka korkea se voisi olla, kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa? Pitääkö kakkosnelosten väli olla niin tiheä, että ne ikäänkuin ladotaan päällekkäin, vai riittääkö harvempi? Käytetäänkö nurkissa pystypuita? Metallisiiloa ei voi hankkia, juuri tuon mainitsemani hapotuksen takia (happo ruostuttaa pellit). Kiitos!
Tee suosiolla yhdelle seinälle ovi josta pääsee tarvittaessa traktorilla tyhjentämään kauhan kanssa. Voi sieltä olla se spiralilähtö pohjalta, mutta tosi asia on että märkää tavara ei tahdo herkästi lähteä liikkeelle.
Meillä on 30 vuoden kokemus hapotuksesta ja voin sanoa tuon kokemuksesta.
-
..... kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa?
Korkea siilo, kostea vilja, spiraali?
Elämässä pitää olla kyllä sitten kaikki muu todella hyvin, jos tuon yhdistelmän kanssa aiot jaksaa elää....
-
..... kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa?
Korkea siilo, kostea vilja, spiraali?
Elämässä pitää olla kyllä sitten kaikki muu todella hyvin, jos tuon yhdistelmän kanssa aiot jaksaa elää....
Jos kosteus on yli 25%, niin epäilen vahvasti viljan valumista siilosta?
-
..... kun käytetään hapotettua (joskus kosteaa) viljaa?
Korkea siilo, kostea vilja, spiraali?
Elämässä pitää olla kyllä sitten kaikki muu todella hyvin, jos tuon yhdistelmän kanssa aiot jaksaa elää....
Jospa mies haluaa ylimääräistä puuhastelua ? :)
-
Totta on, että jos vilja on tosi kosteaa (yli 25%), niin eihän se varmaan mihinkään liiku, mutta kyllähän yleensä viljan saa puitua alle 25 % kosteudessa, tai sitten voi pyörittää peräkärrykuivuria sen verran, että pahin kosteus häipyy. Onko kellään kokemusta jostain teknisestä ratkaisusta, jolla voisi vähentää holvaantumista (liikkuva väliseinä tai jonkinlainen välipohja ehkä)?
Tuosta säilymisestä vielä: Tähän asti vilja on varastoitu laakasiilossa (kasan korkeus n. 2,5 m), eikä se ole koskaan pilaantunut pohjallakaan. Tekeekö pystysiilossa varastointi tosiaan sen että vilja pilaantuu pohjalla? Miksi niin käy?
Te joilla vilja pilaantui: miten korkea siilo oli ja paljonko käytitte happoa?
-
Totta on, että jos vilja on tosi kosteaa (yli 25%), niin eihän se varmaan mihinkään liiku, mutta kyllähän yleensä viljan saa puitua alle 25 % kosteudessa, tai sitten voi pyörittää peräkärrykuivuria sen verran, että pahin kosteus häipyy. Onko kellään kokemusta jostain teknisestä ratkaisusta, jolla voisi vähentää holvaantumista (liikkuva väliseinä tai jonkinlainen välipohja ehkä)?
Tuosta säilymisestä vielä: Tähän asti vilja on varastoitu laakasiilossa (kasan korkeus n. 2,5 m), eikä se ole koskaan pilaantunut pohjallakaan. Tekeekö pystysiilossa varastointi tosiaan sen että vilja pilaantuu pohjalla? Miksi niin käy?
Te joilla vilja pilaantui: miten korkea siilo oli ja paljonko käytitte happoa?
Happoa käytetään tarpeen mukaan.
Mitä korkeampi kasa riski kasvaa jonkun verran, mutta pilaantuminen johtuu yleensä siitä että kosteutta pääsee ulkopuolelta jyvä kasaan.
Jos onnistuu rakentelemaan siilon jota pystyy tyhjentämään pohjalta, niin ei pitäisi pohjimmaisten pilaantua.
-
Totta on, että jos vilja on tosi kosteaa (yli 25%), niin eihän se varmaan mihinkään liiku, mutta kyllähän yleensä viljan saa puitua alle 25 % kosteudessa, tai sitten voi pyörittää peräkärrykuivuria sen verran, että pahin kosteus häipyy. Onko kellään kokemusta jostain teknisestä ratkaisusta, jolla voisi vähentää holvaantumista (liikkuva väliseinä tai jonkinlainen välipohja ehkä)?
Tuosta säilymisestä vielä: Tähän asti vilja on varastoitu laakasiilossa (kasan korkeus n. 2,5 m), eikä se ole koskaan pilaantunut pohjallakaan. Tekeekö pystysiilossa varastointi tosiaan sen että vilja pilaantuu pohjalla? Miksi niin käy?
Te joilla vilja pilaantui: miten korkea siilo oli ja paljonko käytitte happoa?
Happoa on aina laitettu ohjeen mukaan, mielellään jopa hiukka ylikin. Kasi oli 3,5 m - 4 m korkea. Käsittääkseni kasan korkeus lisää pilaantumisriskiä. Tätä minun tapausta taidettiin puida ihan erillisessä viestiketjussakin.
-
Lainataas vanhaa ketjua.
Olis tarkoitus rakennella vanhoista avosiiloista umpinaiset puhallustäytettävät rehuvarastot, joista spiraalilla tavara ruokkijaan. Onko kukaan toteuttanut em kaltaista projektia? Itseä lähinnä arveluttaa spiraalin laittaminen, tarkoitus olisi tehdä vanerista kaatoa jonkin verran yhdelle sivulle ja ruuvi kaadon alapäähän. Kuinkas kivasti spiraali toimii, jos se kulkee maantasossa kolmisen metriä ja suojaputkessa on "imuaukkoja" vaikka puolen metrin välein?
-
Spiraalin sisällä pitää olla tuuman vesijohtoputki joka pitää spiraalin ryhdissään eikä se pääse syöttämään putkeen liikaa tavaraa.
-
Muutama vuosi sitten tuli tehtyä usempia siiloja. Kehikko 100x100 putkesta,
jalat samaa tavaraa. Pohjakartio 3 mm peltiä. Seinät 50x50 puutavaraa,
nurkissa kulmapellit ja sisäpinta havuvaneria ruuveilla kiinni. Harjateräksestä
ja kierretangosta vetoraudat vaakasuoraan noin metrin välein korkeussuunnassa.
Pohjakartio lähtee lattiantasosta ja siilonpohjissa kiinteä suojaputki kairalle.
Osa tyhjennetään elevaattorilla joka paljon kätevämpi. Nämä siis kuivalle
viljalle, en usko että tyhjenee kostealla. ;)
-
Kaks kertaa kolme, hyötykorkeus jotain neljän pintaan, tolpat 60x60x3, pohja 3mm, seinät 18mm vaneria, RHS vaakassa vanerin sauman kohdalla.
-
Spiraalin sisällä pitää olla tuuman vesijohtoputki joka pitää spiraalin ryhdissään eikä se pääse syöttämään putkeen liikaa tavaraa.
Koko pituudellako?
-
Spiraalin sisällä pitää olla tuuman vesijohtoputki joka pitää spiraalin ryhdissään eikä se pääse syöttämään putkeen liikaa tavaraa.
Koko pituudellako?
Ei varmaankaan mutkakohdis :-\
-
Spiraalin sisällä pitää olla tuuman vesijohtoputki joka pitää spiraalin ryhdissään eikä se pääse syöttämään putkeen liikaa tavaraa.
Koko pituudellako?
Hiukan syöttöaukkojen ohi.
-
Muista laitta tarpeeksi happoa. Kokeilin ruotsissa harjottelijana lapioida 200 tonnia lämmintä viljaa pistolapiolla siilosta, kaasunaamari kasvoilla.
-
Spiraalin sisällä pitää olla tuuman vesijohtoputki joka pitää spiraalin ryhdissään eikä se pääse syöttämään putkeen liikaa tavaraa.
Koko pituudellako?
Oli tosiaan vähä tulkinnan varaa. Putki spiraalin sisällä vain ennen spiraalin suojaputkea. Mulla on v-mallinen parin metrin pituinen siilon- pohja jossa spiraali mene laidasta laitaan eikä ole ollut mitään onkelmaa syötön kanssa.
-
Spiraalin sisällä pitää olla tuuman vesijohtoputki joka pitää spiraalin ryhdissään eikä se pääse syöttämään putkeen liikaa tavaraa.
Koko pituudellako?
Oli tosiaan vähä tulkinnan varaa. Putki spiraalin sisällä vain ennen spiraalin suojaputkea. Mulla on v-mallinen parin metrin pituinen siilon- pohja jossa spiraali mene laidasta laitaan eikä ole ollut mitään onkelmaa syötön kanssa.
Eli ei siis muoviputkea?
-
Rakenteeseen enempää puuttumatta pitää sanoa että vajaakanttinen pattinki (mahdollisesti kostea) on kyllä halpa rakennusmateriaali. Kun kuorma-auto pudottaa pihalle kilometrin lautaa ja toisen pattinkia ja laskusta saa lukea että hinta rahteineen on alle yhden lumityökeikan, niin jotenkin alkaa tuntua ettei kenttäsahan ääressä ähkimällä pääse tuntipalkoille :)
-
Onko kellään tietoa laskentakaavasta, millä saisi X metrin korkuisen viljamassan/-patsaan siilon pystyseinään aiheuttaman poikittaisen (pullistavan) paineen/voiman? :P
-
Onko kellään tietoa laskentakaavasta, millä saisi X metrin korkuisen viljamassan/-patsaan siilon pystyseinään aiheuttaman poikittaisen (pullistavan) paineen/voiman? :P
En tiedä laskentakaavoista, mutta meillä on n. 4 m kartiosta ylöspäin korkeat siilot, vajaa 2m kanttiinsa. Ulkonurkissa pystyssä 4x4:t joihin on naulattu runko vaakaan 2x2:sista hirsimökin tapaan, niin että joka varvin väliin jää siis 2" rako. Vuorattu kovalevyllä, nurkissa tiivisteenä kulmapellit. Todella paineenkestävä rakenne, ei minkäänlaista pullistumaa ainakaan kuivalla ohralla. Kakskakkoset menevät siis nurkissa ristiin limittäin ja neljänelonen on sen risteyksen ulkopuolella, mikä sitoo nurkan hyvin. Jos tekisi pidempää seinää niin voisi laittaa pystypuita enemmän ja sitoa vastakkaiset pystypuut toisiinsa.
Mika
-
puinen siilo teräs pohja ja teräs nurkat rautasella ristituennalla. 5x8 ja viljaa n. 4-6m korkeasti.
-
Kyllä Antti tekee sulle kierresaumasiilon rosterista tai haponkestävästä, hintaa ehkä tulee mut varmaan toimii. Mulla on viljasiiloina kaksi antin rosteripönttöä, olivat menossa lähi-itään vesisäiliöiksi mut ei sit menneetkään. Myivät aika edullisesti pois nurkista. Kannattanee ainaki kysäistä antilta.
-
Kun noita siiloja itsekukin värkkää, kiinnittäisin pariin asiaan huomiota. Jos vilja on kosteaa, se hengittää siellä siilossa, joten vajaassa siilossa EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE HAPPEA. Tuo pitää ihan oikeasti tiedostaa, jos viljan holvaantumista aikoo lapiolla autella. Halvin mittari lienee köydellä alas laskettu myrskylyhty.
Toinen asia on se, että se purkulaite, spiraali tai mikä muu hyvänsä, menee enemmän kuin todennäköisesti joskus epäkuntoon, joten se viljan tulo purkulaitteelle pitäisi pystyä sulkemaan korjauksen ajaksi.
Itse olen kokemuksen kautta tullut siihen tulokseen, että parempi sijoittaa tekovaiheessa toimivaan ratkaisuun joku euro enemmän, niin ei loppuikäistä riesaa itselleen tee.
-
Olen jossain nähnyt jyrsijöidenkin tekemiä tuuletusaukkojakin noissa puu-kovalevysiiloissa..
-
ja ilkein näkemäni on kankaisessa säkkimallisessa rehusiilossa! hui sitä työnmäärääää! puistattaa!
-
Onko kellään tietoa laskentakaavasta, millä saisi X metrin korkuisen viljamassan/-patsaan siilon pystyseinään aiheuttaman poikittaisen (pullistavan) paineen/voiman? :P
En tiedä laskentakaavoista, mutta meillä on n. 4 m kartiosta ylöspäin korkeat siilot, vajaa 2m kanttiinsa. Ulkonurkissa pystyssä 4x4:t joihin on naulattu runko vaakaan 2x2:sista hirsimökin tapaan, niin että joka varvin väliin jää siis 2" rako. Vuorattu kovalevyllä, nurkissa tiivisteenä kulmapellit. Todella paineenkestävä rakenne, ei minkäänlaista pullistumaa ainakaan kuivalla ohralla. Kakskakkoset menevät siis nurkissa ristiin limittäin ja neljänelonen on sen risteyksen ulkopuolella, mikä sitoo nurkan hyvin. Jos tekisi pidempää seinää niin voisi laittaa pystypuita enemmän ja sitoa vastakkaiset pystypuut toisiinsa.
Mika
Täällä taas 4 metriä korkea 125x125 tehtynä 2x2 rimoista ilman pystypuuta nurkissa. Nurkat ruuvattu 90 mm ruuveilla. Ja kovalevyn sijasta on paikalliselta kattopeltimyyjältä pelastettua värivirheellistä, naarmuuntunutta ym. kattopeltiä. Nurkissa tietty kulmapellit. Ei mene jyrsijät läpi. Ja noista on neljä vierekkäin, pitkälle sivulle löytyi Puukeskuksen ulosheitosta juuri passelia 510 ja 540 pitkää kakkoskakkosta, aika helppo ja siistinnäköinenkin kokonaisuus rehuladon seinällä.
Petri
-
Itse törmännyt vastaaviin kuin petri, ainoa on että ongelma tulee hitaudessa, jos siilot eivät ole kuivurin yhteydessä. Esim jos vedetään viljaruuvilla jyviä kärrystä siiloon menee siinä tovi aikaa. Mutta jos saa alla kärrin ajettua purku ok. rekkaan saaminen on taas asia erikseen.. eli lähinnä täyttöjen hitaus ja purku. :)
-
Yhdelle kuivurille tein 8 siiloa 4 peräkkäin ja 2 rinnakkain. 2*2*3
2*3 lankku kiersi vaakatasossa pantana siilojen ympärillä alhaalla tiukemmalla ylöspäin harventuen. jatkokset limitettiin eri kohtiin jäykkyden varmistamiseksi.
Siilojen kulmiin upotettiin teräskulmat. Sisäpintaan tuli muistaakseni lastulevy paksuutta en muista alle 20mm kuitenkin. Levyt kiinnitettiin vaakpantoihin ja kulmateräksiin suht tiuhaan ruuveilla. Jäykistää rakenteen joka suuntaan. Siilojen nurkkiin kulmaterästen kohdalle jätettiin reilut raot jotta jyvät ei kiilaudun levyjen rakoon (siemenviljelys tila) Helppo oli tehdä eikä tarvinnut järeää tavaraa kuin kannatin vasoihin. Vasat niin paksut kuin kenttä sirkkelistä saatiin mitta tarkkana läpi.
Näytti tekevän samalla konseptilla laajennusosaankin siiloja kun käväisin siellä visiitillä. eli ilmeiseti toimivia ovat olleet.
-
Yhdelle kuivurille tein 8 siiloa 4 peräkkäin ja 2 rinnakkain. 2*2*3
2*3 lankku kiersi vaakatasossa pantana siilojen ympärillä alhaalla tiukemmalla ylöspäin harventuen. jatkokset limitettiin eri kohtiin jäykkyden varmistamiseksi.
Siilojen kulmiin upotettiin teräskulmat. Sisäpintaan tuli muistaakseni lastulevy paksuutta en muista alle 20mm kuitenkin. Levyt kiinnitettiin vaakpantoihin ja kulmateräksiin suht tiuhaan ruuveilla. Jäykistää rakenteen joka suuntaan. Siilojen nurkkiin kulmaterästen kohdalle jätettiin reilut raot jotta jyvät ei kiilaudun levyjen rakoon (siemenviljelys tila) Helppo oli tehdä eikä tarvinnut järeää tavaraa kuin kannatin vasoihin. Vasat niin paksut kuin kenttä sirkkelistä saatiin mitta tarkkana läpi.
Näytti tekevän samalla konseptilla laajennusosaankin siiloja kun käväisin siellä visiitillä. eli ilmeiseti toimivia ovat olleet.
Mitenkähän nykyset lastulevyt,,joskus ennen muistelin että lastulevy tuhoaa itävyyden siemenistä..kuulopuhetta kyllä vaan, itellä peltipakettisiilot..
-
Itse törmännyt vastaaviin kuin petri, ainoa on että ongelma tulee hitaudessa, jos siilot eivät ole kuivurin yhteydessä. Esim jos vedetään viljaruuvilla jyviä kärrystä siiloon menee siinä tovi aikaa. Mutta jos saa alla kärrin ajettua purku ok. rekkaan saaminen on taas asia erikseen.. eli lähinnä täyttöjen hitaus ja purku. :)
Meillä tämä on lampolan yhteydessä, kuivurit ovat kaukana... eli siis se siilo, mistä sitten otetaan ruokintaan. Meillä on alareunassa vielä sellainen "linnunlauta-aukko", josta kauhotaan ämpärillä. Eri siiloissa saattaa olla eri tavaraa, esmes nyt menee ohra-kaura-papu(-kivennäinen-kalkki) -seosta parikymmentä ämpärillistä päivittäin, eli ainoa kone on ämpärien kuljetukseen erikoisdisainattu kärry...
Petri