Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: emo-heikki - 10.08.09 - klo:08:57
-
Aamulla oli teeveessä haastattelu Pellervon asiantuntijalta, kyse oli maatalouden kehityksestä ja tilakoon merkityksestä, Pellervon tutkija oli sitä mieltä että tulevaisuudessakin maataloutemme on perheyhtiöitä.
Itseasiassa maatilojen kasvun suurin este on peltojen epärealistinen hinta, näillä hinnoilla ei kokoa kyetä kasvattamaan ja kannattavuutta ylläpitämään yhtäaikaa.
Tämä tutkija esittikin, että Suomessa erillaiset yhtymät ja koneosakeyhtiöt maanviljelijöiden kesken kyllä lisääntyy, mutta pellot säilyy aikalailla entisillä omistajilla, eli tavallaan tulee jonkinlainen välimuoto isojen osakeyhtiöpohjaisten toimijoiden ja pienten perhetilojen välille.
-
Aamulla oli teeveessä haastattelu Pellervon asiantuntijalta, kyse oli maatalouden kehityksestä ja tilakoon merkityksestä, Pellervon tutkija oli sitä mieltä että tulevaisuudessakin maataloutemme on perheyhtiöitä.
Itseasiassa maatilojen kasvun suurin este on peltojen epärealistinen hinta, näillä hinnoilla ei kokoa kyetä kasvattamaan ja kannattavuutta ylläpitämään yhtäaikaa.
Tämä tutkija esittikin, että Suomessa erillaiset yhtymät ja koneosakeyhtiöt maanviljelijöiden kesken kyllä lisääntyy, mutta pellot säilyy aikalailla entisillä omistajilla, eli tavallaan tulee jonkinlainen välimuoto isojen osakeyhtiöpohjaisten toimijoiden ja pienten perhetilojen välille.
Jutun aihe oli repäisty Viron maataloutta käsittelleestä jutusta, jossa pikakelauksella käytiin läpi kehitys kolhoosien muodostamisesta, Eestin pöllumeesten kohtaloihin 1990-luvulla ja lopetettiin Kurenkartanon suomalaisen tilanhoitajan näkemyksiin.
Oli siinä Pyykkösellä koko työ vastailla, kun toimittajalla ei ollut minkäänlaista käsitystä maataloudesta substanssina. Toimittaja jankkasi Viron tilanteesta häikäistyneenä milloin Suomessa päästään samaan. Pyykkönen yritti vastailla kielikeskellä suuta. Onnistui tässä sinänsä hyvin, mutta olisi voinut tuoda esille maatilatalouden kannattavuuden ja ennustettavuuden keskeisenä edellytyksenä rakennekehitykselle.
Kaiken kaikkiaan tästä jutusta voidaan vetää yhteen: keskiverto suomalaisella ei ole minkäänlaista käsitystä siitä missä suomalainen maatalous menee, miten tähän on tultu Suomi-Filmin ajoista, ja minkälaisia haasteita ja resursseja homman edelleen kehittäminen vaatii.
-
Aamulla oli teeveessä haastattelu Pellervon asiantuntijalta, kyse oli maatalouden kehityksestä ja tilakoon merkityksestä, Pellervon tutkija oli sitä mieltä että tulevaisuudessakin maataloutemme on perheyhtiöitä.
Itseasiassa maatilojen kasvun suurin este on peltojen epärealistinen hinta, näillä hinnoilla ei kokoa kyetä kasvattamaan ja kannattavuutta ylläpitämään yhtäaikaa.
Tämä tutkija esittikin, että Suomessa erillaiset yhtymät ja koneosakeyhtiöt maanviljelijöiden kesken kyllä lisääntyy, mutta pellot säilyy aikalailla entisillä omistajilla, eli tavallaan tulee jonkinlainen välimuoto isojen osakeyhtiöpohjaisten toimijoiden ja pienten perhetilojen välille.
Jutun aihe oli repäisty Viron maataloutta käsittelleestä jutusta, jossa pikakelauksella käytiin läpi kehitys kolhoosien muodostamisesta, Eestin pöllumeesten kohtaloihin 1990-luvulla ja lopetettiin Kurenkartanon suomalaisen tilanhoitajan näkemyksiin.
Oli siinä Pyykkösellä koko työ vastailla, kun toimittajalla ei ollut minkäänlaista käsitystä maataloudesta substanssina. Toimittaja jankkasi Viron tilanteesta häikäistyneenä milloin Suomessa päästään samaan. Pyykkönen yritti vastailla kielikeskellä suuta. Onnistui tässä sinänsä hyvin, mutta olisi voinut tuoda esille maatilatalouden kannattavuuden ja ennustettavuuden keskeisenä edellytyksenä rakennekehitykselle.
Kaiken kaikkiaan tästä jutusta voidaan vetää yhteen: keskiverto suomalaisella ei ole minkäänlaista käsitystä siitä missä suomalainen maatalous menee, miten tähän on tultu Suomi-Filmin ajoista, ja minkälaisia haasteita ja resursseja homman edelleen kehittäminen vaatii.
Jooo, näin oli, itse jätin tuon Viron osan kokonaan pois, kun mielestäni se ei liity Suomeen mitenkään.
Tilarakenne ja lohkojen koot, sekä sijainti poikkeaa oleellisesti toisistaan, samoin muutkin tekijät kuten esim. tuet.
Tosin sama tutkija totesi, että peltojen hinta on kyllä ongelma muuallakin Euroopassa, sekä läntisissä naapureissamme Ruotsissa ja Tanskassa.
-
Pyykkönen edustaa monelle palstalaiselle jotakin,jota kuuluu katsoa ylöspäin ja vetää kättä lippaan,jos sattuu vastaan tulemaan.
Tyypillinen kuormastasyöjä
-
Itseasiassa maatilojen kasvun suurin este on peltojen epärealistinen hinta, näillä hinnoilla ei kokoa kyetä kasvattamaan ja kannattavuutta ylläpitämään yhtäaikaa.
Perusongelma lienee maatalouden alhainen tuottavuus (pääoman) yleensäkin. Vaikka peltomaan hinta onkin keskimäärin yli tuottoarvon, on se silti monelle sitä omistavalle ei-viljelijälle aika alhainen. Silleen, että sitä voi pitää tunnesyistä itsellä ilman suurempaa tarvetta. Perusrakentamisoikeus vielä monin paikoin aiheuttaa epärealistista (-tervettä) spekulaatiota, "josko vaikka lapset innostuisivat rakentamaan suvun maille", mikä on omiaan hämärtämään hintakuvaa entisestään. Siksi ei myöskään olla valmiita pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin, vaikka ei tuo 10 vuotta (lain sallima maksimi) nyt niin pitkä olekaan.
Oikeastaan: jos tuo vuokra-aikajuttu saataisiin järkevälle tolalle, niin miksi maata pitäisi omistaa sitä viljelläkseen. Euroopassa on monta maata, jossa suurin osa viljelijöistä on vuokraviljelijöitä. Monesti vuokrasuhde vielä periytyy. Meillä tuo 10 vuoden katto pitää liikkuvien palikoiden määrää liian suurena.
Petri
-
Protkotilallisille maksettavat järjettömät tuet pääomittuvat heti pellon vuokriin.
Ja koska pellosta saatava vuokratulo on iso niin pellon osto/myyntihintakin on korkea.
-
Pyykkönen edustaa monelle palstalaiselle jotakin,jota kuuluu katsoa ylöspäin ja vetää kättä lippaan,jos sattuu vastaan tulemaan.
Tyypillinen kuormastasyöjä
hyvä että gonemies osaa kunnioittaa itseään ylemmällä olevia ihmisiä 8)
eli tulevaisuudessa toiset makaa pankolla nostaen tukia ja loput JUOKSEE kilpaa ohenevilla katteilla.
-
Perusongelma lienee maatalouden alhainen tuottavuus (pääoman) yleensäkin. Vaikka peltomaan hinta onkin keskimäärin yli tuottoarvon, on se silti monelle sitä omistavalle ei-viljelijälle aika alhainen. Silleen, että sitä voi pitää tunnesyistä itsellä ilman suurempaa tarvetta. Perusrakentamisoikeus vielä monin paikoin aiheuttaa epärealistista (-tervettä) spekulaatiota, "josko vaikka lapset innostuisivat rakentamaan suvun maille", mikä on omiaan hämärtämään hintakuvaa entisestään. Siksi ei myöskään olla valmiita pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin, vaikka ei tuo 10 vuotta (lain sallima maksimi) nyt niin pitkä olekaan.
Oikeastaan: jos tuo vuokra-aikajuttu saataisiin järkevälle tolalle, niin miksi maata pitäisi omistaa sitä viljelläkseen. Euroopassa on monta maata, jossa suurin osa viljelijöistä on vuokraviljelijöitä. Monesti vuokrasuhde vielä periytyy. Meillä tuo 10 vuoden katto pitää liikkuvien palikoiden määrää liian suurena.
Petri
Asiaa.
Noilla vuokraviljelyalueilla saksassa vuokrat pysyy alle 200 euron/ha, vaikka ostohinnat hipoo pilviä. Rakentaa ei saa, vaan pelto on peltoa. Täällä joka aari on tonttimaata ja sen mukaan vaatimukset.
-
eli kunnallistekniikka tulee myös viljavainioille ;D
-
Itseasiassa maatilojen kasvun suurin este on peltojen epärealistinen hinta, näillä hinnoilla ei kokoa kyetä kasvattamaan ja kannattavuutta ylläpitämään yhtäaikaa.
Perusongelma lienee maatalouden alhainen tuottavuus (pääoman) yleensäkin. Vaikka peltomaan hinta onkin keskimäärin yli tuottoarvon, on se silti monelle sitä omistavalle ei-viljelijälle aika alhainen. Silleen, että sitä voi pitää tunnesyistä itsellä ilman suurempaa tarvetta. Perusrakentamisoikeus vielä monin paikoin aiheuttaa epärealistista (-tervettä) spekulaatiota, "josko vaikka lapset innostuisivat rakentamaan suvun maille", mikä on omiaan hämärtämään hintakuvaa entisestään. Siksi ei myöskään olla valmiita pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin, vaikka ei tuo 10 vuotta (lain sallima maksimi) nyt niin pitkä olekaan.
Oikeastaan: jos tuo vuokra-aikajuttu saataisiin järkevälle tolalle, niin miksi maata pitäisi omistaa sitä viljelläkseen. Euroopassa on monta maata, jossa suurin osa viljelijöistä on vuokraviljelijöitä. Monesti vuokrasuhde vielä periytyy. Meillä tuo 10 vuoden katto pitää liikkuvien palikoiden määrää liian suurena.
Petri
Maaomaisuus on useimmille myös tunnepitoinen asia ja ei kai siinä mitään pahaa ole sinänsä, se vaan sotkee kuvioita kun nämä tukijärjestelmät on sidottu näihin tiettyihin lohkoihin, jotka nyt on niitä mitä on nyt viljelyksessä.
-
Maaomaisuus on useimmille myös tunnepitoinen asia ja ei kai siinä mitään pahaa ole sinänsä,
On se aika kieorutunutta, kun maa on ihmisiä tärkeämpää. Aika harvoissa ns. kehittyneissä maissa samaan törmää....
-
Maaomaisuus on useimmille myös tunnepitoinen asia ja ei kai siinä mitään pahaa ole sinänsä,
On se aika kieorutunutta, kun maa on ihmisiä tärkeämpää. Aika harvoissa ns. kehittyneissä maissa samaan törmää....
Toisaalta, Euroopassa on ei ole toista maata jossa maaomaisuus olisi yhtä jakaantunut kuin Suomessa on, esim. Britanniassa maata omistaa hyvin harva ihminen enempää kuin omakotitalotonttinsa verran, useimmat asuu kerrostaloissa.
Metsiä ei omista oikeastaan kukaan, eikä tälläista kesämökki harrastusta ole olemassakaan, kuin vasta ison veden takana jenkeissä ....
Ehkä me Suomalaiset vaan haluamme pitää juuristamme kiinni, palan maata, mökin ja metsäpalstan takamailta ...
-
Itseasiassa maatilojen kasvun suurin este on peltojen epärealistinen hinta, näillä hinnoilla ei kokoa kyetä kasvattamaan ja kannattavuutta ylläpitämään yhtäaikaa.
Jos katson tilannetta omalta tontilta niin ylivoimaisesti suurin este maatilojen kasvulle on aivan järjettömät spv:t. Kun lähden kulkemaan kylätietä molempiin suuntiin niin kaikille luopuville tiloille on löytynyt kaupungista diplomi-insinööri, pankkivirkailija tms ihan muun alan ammattilainen jatkajaksi. 20 km säteellä on tehty tällä vuosituhannella n. 10 sukupolven vaihdosta ja yhdessäkään ei ole siirtynyt luopujan pellot sille naapurin päätoimiselle, laajennusta hluavalle viljelijälle vaan kaava on selvä: Vanhan isäntäparin n. 20 kantturaa korkealaitaiseen ja pellot ruokohelvelle/viljalle ja poika tai joku muu sukulainen jatkamaan. Sitten vielä lisätään soppaan välinpitämättömyys, peltoja ei lannoiteta eikä torjuta rikkakasveja, sadollahan ei ole oikein merkitystä kun ei sitä ole kenelle syöttää eikä sitä oikein ne päätoimiset viljelijät haluakaan.
Parhaassa tapauksessa nuori isäntä haalii jostain joitain hehtaareja lisää peltoa että saa yrittäjätulonsa yli 17 keur:n ja pääsee käsiksi nuoren viljelijän avustuksiin.
Niin kuin Adam Smith on todennut, kun kaikkien pitää saada viljellä.
-
kaikki pelaa ei sovi edes junnupalloiluun kun tahdotaan rakentaa voittava joukkue mätämunat ym vilttiketjuun ;D
-
Itsekin kuuntelin tuon ohjelman. Sattumalta lupasin juuri eräälle nuorelle miehelle, että saa tästä minun plänttini lisämaiksi kun aloittaa kotitilansa viljelyn ja jos kokee ihan välttämättömäksi, myös kylmäpihatot ja lantalat ovat käytettävissä. Oman missioni vähillä pelloilla toimivasta isosta lihanautatouhusta hautasin viime vuoden keväällä syvälle B-alueen kamaraan.
Voisihan sitä vuokraamisen sijasta lähteä vähemmistöosakkaaksi kolhoosiin, jolloin vuokran sijasta maksettaisiin vasta mahd. voitosta osinkoa ja olisin työvoimareservinä sesonkeihin, muuten saisi keskittyä parempiin bisneksiin. Negatiivisena puolena tulee mieleen hyväntahtoset neuvoni ym. perimätieto.
-
Peltoja ei kannata edes vuokrata toiselle koska se tuottaa omassa viljelyksessä paremmin. Ainakaan täällä päin ei vuokranantaja pääse rikastumaan. Siis pellot viljalle ja myymällä pystyyn saanee parhaan tuoton vähällä työllä ja konepääomalla.
-
muuten saisi keskittyä parempiin bisneksiin
***Mihin esimerkiksi?
-
Itsekin kuuntelin tuon ohjelman. Sattumalta lupasin juuri eräälle nuorelle miehelle, että saa tästä minun plänttini lisämaiksi kun aloittaa kotitilansa viljelyn ja jos kokee ihan välttämättömäksi, myös kylmäpihatot ja lantalat ovat käytettävissä. Oman missioni vähillä pelloilla toimivasta isosta lihanautatouhusta hautasin viime vuoden keväällä syvälle B-alueen kamaraan.
Voisihan sitä vuokraamisen sijasta lähteä vähemmistöosakkaaksi kolhoosiin, jolloin vuokran sijasta maksettaisiin vasta mahd. voitosta osinkoa ja olisin työvoimareservinä sesonkeihin, muuten saisi keskittyä parempiin bisneksiin. Negatiivisena puolena tulee mieleen hyväntahtoset neuvoni ym. perimätieto.
reilu ratkaisu mones paikas naapurille ei ikuna
tarpeeksi vodkaa voi loppu illasta voi sitten painia kuka on oikeassa siitähän se timppa tykkää :o
-
Peltoja ei kannata edes vuokrata toiselle koska se tuottaa omassa viljelyksessä paremmin. Ainakaan täällä päin ei vuokranantaja pääse rikastumaan. Siis pellot viljalle ja myymällä pystyyn saanee parhaan tuoton vähällä työllä ja konepääomalla.
Täällä päin on kyllä niin että jos otetaan kahden vuoden takainen vuokrataso ja tämänvuotinen viljan hinta niin peltojen ulos vuokraamisella tekisi reilusti paremman tilin, vähintään 20% enemmän viivan alle eikä tarttis tehdä edes tuntiakaan töitä. Nyt on vuokrat vähän tullut alaspäin mutta saattaapi edelleen olla että saman tilin saisi vuokraamalla ulos kuin itse viljelemällä.
-
Peltoja ei kannata edes vuokrata toiselle koska se tuottaa omassa viljelyksessä paremmin. Ainakaan täällä päin ei vuokranantaja pääse rikastumaan. Siis pellot viljalle ja myymällä pystyyn saanee parhaan tuoton vähällä työllä ja konepääomalla.
Täällä päin on kyllä niin että jos otetaan kahden vuoden takainen vuokrataso ja tämänvuotinen viljan hinta niin peltojen ulos vuokraamisella tekisi reilusti paremman tilin, vähintään 20% enemmän viivan alle eikä tarttis tehdä edes tuntiakaan töitä. Nyt on vuokrat vähän tullut alaspäin mutta saattaapi edelleen olla että saman tilin saisi vuokraamalla ulos kuin itse viljelemällä.
Riippuu mitä viljelee .Kuinka paljon viljaa tulee Ukrainasta tai muualta Venäjältä vai tuleeko ollenkaan ?
-
Koneviestissä oli Jaakkolalla asiallinen artikkeli, jossa ehdotettiin tilakoon kasvattamista fuusioiden kautta. Teoriassa hyvä idea, käytännössä hankalampi toteuttaa. Näkisin, että tilojen välinen koneyhteistyö on ensimmäinen hyvä tapa karsia kustannuksia. Samoin yhteinen kuivaamo olisi hyvä hanke. Pidemmälle vietynä viljelykiertoa voisi ajatella sellaiseksi, että tiloja ajateltaisiin yhtenä isona kokonaisuutena. Mahdollisuuksia olisi, mutta niitä ei toistaiseksi ole haluttu käyttää.
Ajatus maatalousmaan lukitsemiseksi pelkästään viljelyyn on mielenkiintoinen. Sitä ei ole mielestäni juuri julkisuudessa esitetty. Olisi kyllä syytä nostaa esiin. Jotenkin tuntuu, että liian järkyttävä asia suomalaiseen kulttuuriin. Luulen, että ei viime kädessä minkään poliittisen puolueen intresseissä lähteä ajamaan eteenpäin. Kaikki kanavat halutaan pitää auki kasvukeskusten laajenemiseen ja tämä voidaan kokea uhaksi. Kuinka paljon Suomessa todella joutuu peltoa rakentamisen alle? Olisi mielenkiintoista tietää.
Päätoiminen vastaan sivutoiminen on ikuisuuskysymys. Mun mielestäni maanviljelys tulee olla sallittua kaikille, joilla on sitä mahdollisuus harjoittaa. Ei sivutoimisen viljely ole yhtään sen huonommin harjoitettua kuin päätoimisenkaan. Kaikki on viime kädessä viljelijästä itsestään kiinni. Sivutoimisuus mahdollistaa pienemmälläkin pinta-alalla toimeen tulemisen. Eikä kenties tarvitse olla rahoitusyhtiön jatkuvassa liekanarussa jatkuvien laajennusten takia. Velattomuus on mielestäni hyvä asia.
-
muuten saisi keskittyä parempiin bisneksiin
***Mihin esimerkiksi?
En varmaan tietokonealalle kun luulin tähän jo vastanneeni muttei viestiä näy? No jotain palkkahommia, peltoenergiaa, voi lipsahtaa yrittäjyydenkin puolelle, noita navettavärkkejä on mäki täynnä, jos niistä jotain hallinpätkää... Asiat tässä asettuu vähitellen opiskellessa.
-
Koneviestissä oli Jaakkolalla asiallinen artikkeli, jossa ehdotettiin tilakoon kasvattamista fuusioiden kautta. Teoriassa hyvä idea, käytännössä hankalampi toteuttaa. Näkisin, että tilojen välinen koneyhteistyö on ensimmäinen hyvä tapa karsia kustannuksia. Samoin yhteinen kuivaamo olisi hyvä hanke. Pidemmälle vietynä viljelykiertoa voisi ajatella sellaiseksi, että tiloja ajateltaisiin yhtenä isona kokonaisuutena. Mahdollisuuksia olisi, mutta niitä ei toistaiseksi ole haluttu käyttää.
Ajatus maatalousmaan lukitsemiseksi pelkästään viljelyyn on mielenkiintoinen. Sitä ei ole mielestäni juuri julkisuudessa esitetty. Olisi kyllä syytä nostaa esiin. Jotenkin tuntuu, että liian järkyttävä asia suomalaiseen kulttuuriin. Luulen, että ei viime kädessä minkään poliittisen puolueen intresseissä lähteä ajamaan eteenpäin. Kaikki kanavat halutaan pitää auki kasvukeskusten laajenemiseen ja tämä voidaan kokea uhaksi. Kuinka paljon Suomessa todella joutuu peltoa rakentamisen alle? Olisi mielenkiintoista tietää.
Päätoiminen vastaan sivutoiminen on ikuisuuskysymys. Mun mielestäni maanviljelys tulee olla sallittua kaikille, joilla on sitä mahdollisuus harjoittaa. Ei sivutoimisen viljely ole yhtään sen huonommin harjoitettua kuin päätoimisenkaan. Kaikki on viime kädessä viljelijästä itsestään kiinni. Sivutoimisuus mahdollistaa pienemmälläkin pinta-alalla toimeen tulemisen. Eikä kenties tarvitse olla rahoitusyhtiön jatkuvassa liekanarussa jatkuvien laajennusten takia. Velattomuus on mielestäni hyvä asia.
myös peltotilkkujen järjestelyyn tilojen välillä täytyy tulevaisuudessa ottaa suopeampi kanta, niin paljon intohimoja kun tähän aiheeseen liittyy. aiheuttaa merkittävää ajan ja rahan tuhlausta ja haittaa sivullisille kun nykyisellä kalustolla pyöritään kaikkialla kylää hehtaarin lohkoilla
-
Pidemmälle vietynä viljelykiertoa voisi ajatella sellaiseksi, että tiloja ajateltaisiin yhtenä isona kokonaisuutena. Mahdollisuuksia olisi, mutta niitä ei toistaiseksi ole haluttu käyttää.
Itselläni on pari hyvää esimerkkiä, kuinka eri tuotantosuuntien (luomu)tilat pelaavat viljelykierrot yhteen. Kaikki voittavat, pellot pysyvät kunnossa ja jokainen saa satsata omaan erikoisalaansa täysillä.
Ajatus maatalousmaan lukitsemiseksi pelkästään viljelyyn on mielenkiintoinen.... Kaikki kanavat halutaan pitää auki kasvukeskusten laajenemiseen ja tämä voidaan kokea uhaksi. Kuinka paljon Suomessa todella joutuu peltoa rakentamisen alle? Olisi mielenkiintoista tietää.
Ajeles jossain Saksanmaalla tai vaikka Etelä-Ruotsissakin, niin siellä viljely toimii ihan taajama-asutuksen vieressä. On vähän tiukempi maankäyttölaki, ei muuta. Meillähän maaseudulta kaupunkia lähestyttäessä tietää kaupungin olevan lähellä, kun kaikki (entiset) pellot ovat pusikkoa. En usko, että peltoa kovin paljoa rakennustonttien alle jää, mutta moninkertainen ala makaa pajuttumassa, kun odotetaan ja toivotaan, että rakennetaan.
Petri
-
Se on jännä juttu, että minkä takia maatalous ei tahdo menestyä asutuskeskusten liepeillä. Suomalainen rakentaminen aiheuttaa sen, että taajamiin jää hirveästi pajukkoa ja pujokkoa. Hyvä esimerkki on Valkeakosken asuntomessut. Kahden rakennusryhmän välissä oli notko, jossa oli jotain pellon tapaista. Siellä kasvoi heti ohdakketta ja pujoa isot määrät. Hemmetin rumannäköistä ja allergiselle inhottavaa. Sitten kun tätä joutomaata kertyy, niin mistään ei löydy rahaa ja tahtoa pitää paikkoja kunnossa. Kävinhän minä vuosi sitten siellä Väderstadissa ja siinä oli esimerkki hyvin mallikelpoisesti hoidetusta kylästä.
-
>>>oli helkutisti aivan kiitoradan reunassa. Mahtavat olla "väkevää" luomua.
Olikohan se sillä tavoin,että nuo isot rotjakkeet eivät voi laskeutua polttoainetankit täynnä vaan joutunevat laskemaan pihalle ylimääräiset aineet jos joutuvat esim, palailemaan takaisin lähtökentälle.Muutenhan kait pa:t tarkasti laskettu.
-
Aiheeseen liittyen, minkä kokoista tilaa raatilaiset haluaisivat/pystyisivät hoitamaan, jos rakenne todella kehittyisi?
Toinen kysymys koskien vuokratasoa, joku meinasi sen pudonneen viljan mukana, missä kohtaa tällä hetkellä mennään????
-
Peltoja ei kannata edes vuokrata toiselle koska se tuottaa omassa viljelyksessä paremmin. Ainakaan täällä päin ei vuokranantaja pääse rikastumaan. Siis pellot viljalle ja myymällä pystyyn saanee parhaan tuoton vähällä työllä ja konepääomalla.
Joo, mutta kun vanha isäntä haluaa eläkkeelle, niin mikäli peltoja ei vuokraa ulos tai anna eteenpäin perheessä, niin eläkepäätöstä ei saa.
Siinä se sauma ehkä on, jolloin niitä pääsee vuokraamaan.