Agronet

Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: lennuosku - 06.08.09 - klo:22:12

Otsikko: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: lennuosku - 06.08.09 - klo:22:12
Ny tarvittais kokemuksia eri merkkisistä suurkanttipaalaimista ,tekeekö raskaan paalin, solmijan toimintavarmuus ,käytettävyys ,varaosa"palvelu" , kronea ,nyykkäriä ja claassia kateltu .Kaikenlainen kokemus ko paalaimista kiinnostaa
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: rene - 07.08.09 - klo:22:37
Ny tarvittais kokemuksia eri merkkisistä suurkanttipaalaimista ,tekeekö raskaan paalin, solmijan toimintavarmuus ,käytettävyys ,varaosa"palvelu" , kronea ,nyykkäriä ja claassia kateltu .Kaikenlainen kokemus ko paalaimista kiinnostaa
Kanttipaali ei ole suuri, ei paljon rehuyksiköitä. Silti muovia menee enemmän kuin pyöröpaaliin. Kanttipaalien aumaus ainoa järkevä keino tehdä säilistä kantteihin. Mitä minä tiedän niin sitoja aika varmatoiminen. Karhe voi olla ja olisi hyväkin olla suurta, kantti tahtoo kärsiä jos joutuu ajonopeutta kovasti nostaa. Nuo mitkä minä tiedän niin ovat luopuneet tai luopumassa kanttipaalauksesta tai muuten systeemit muuttuneet. Claasia ja velgeriä ollut noilla. Varaosapalvelut  toiminevat yleensäkin vain teoriassa hyvin.
  Muuttuvakammioinen viconin paalainkäärin, siinä on päivän sana paalaukseen. Asialla pitää olla jos aikoo kanttipaalaimella pärjätä.
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: juumassi - 07.08.09 - klo:22:44
Ny tarvittais kokemuksia eri merkkisistä suurkanttipaalaimista ,tekeekö raskaan paalin, solmijan toimintavarmuus ,käytettävyys ,varaosa"palvelu" , kronea ,nyykkäriä ja claassia kateltu .Kaikenlainen kokemus ko paalaimista kiinnostaa
Kanttipaali ei ole suuri, ei paljon rehuyksiköitä. Silti muovia menee enemmän kuin pyöröpaaliin. Kanttipaalien aumaus ainoa järkevä keino tehdä säilistä kantteihin. Mitä minä tiedän niin sitoja aika varmatoiminen. Karhe voi olla ja olisi hyväkin olla suurta, kantti tahtoo kärsiä jos joutuu ajonopeutta kovasti nostaa. Nuo mitkä minä tiedän niin ovat luopuneet tai luopumassa kanttipaalauksesta tai muuten systeemit muuttuneet. Claasia ja velgeriä ollut noilla. Varaosapalvelut  toiminevat yleensäkin vain teoriassa hyvin.
  Muuttuvakammioinen viconin paalainkäärin, siinä on päivän sana paalaukseen. Asialla pitää olla jos aikoo kanttipaalaimella pärjätä.


onko suomessa montaa welgerin kanttipaalaajaa?

werhon kartanossa ainakin oli en tiedä onko vielä.
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: rt - 07.08.09 - klo:22:49
Pienimpään nyykkäriin olen odotellut jo yli kuukauden osia. Jos on kiire, niin 12 euron lisämaksulla osat pitäisi tulla Ranskasta kolmessa päivässä. Taitaa kannattaa maksaa toi 12 e automaattisesti, tosin aiemmin ovat tulleet parissa viikossa normitilauksellakin.....

Pari kertaa solmijoista on tippunut tappeja, muuten on sitonut ja toiminut.
Kosteasta tavarasta paalin tiukkuuden rajaa narujen kestävyys, kuivasta helvestä ja oljesta kuutiopaino on reilut 200 kg, pääsee toki n. 270;nkiin, mutta ei ole järkevää kiusata konetta ja hidastaa työtä.
Heinä yleensä kannattaa jättää löysemmäksi.

Tietääkö joku miten nyykkärin männän kuormituksen tunnistin kalibroidaan, kun huollossakaan kukaan on tuskin edes nähnyt kyseisiä koneita?
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: rene - 07.08.09 - klo:22:51
Ny tarvittais kokemuksia eri merkkisistä suurkanttipaalaimista ,tekeekö raskaan paalin, solmijan toimintavarmuus ,käytettävyys ,varaosa"palvelu" , kronea ,nyykkäriä ja claassia kateltu .Kaikenlainen kokemus ko paalaimista kiinnostaa
Kanttipaali ei ole suuri, ei paljon rehuyksiköitä. Silti muovia menee enemmän kuin pyöröpaaliin. Kanttipaalien aumaus ainoa järkevä keino tehdä säilistä kantteihin. Mitä minä tiedän niin sitoja aika varmatoiminen. Karhe voi olla ja olisi hyväkin olla suurta, kantti tahtoo kärsiä jos joutuu ajonopeutta kovasti nostaa. Nuo mitkä minä tiedän niin ovat luopuneet tai luopumassa kanttipaalauksesta tai muuten systeemit muuttuneet. Claasia ja velgeriä ollut noilla. Varaosapalvelut  toiminevat yleensäkin vain teoriassa hyvin.
  Muuttuvakammioinen viconin paalainkäärin, siinä on päivän sana paalaukseen. Asialla pitää olla jos aikoo kanttipaalaimella pärjätä.


onko suomessa montaa welgerin kanttipaalaajaa?

werhon kartanossa ainakin oli en tiedä onko vielä.
Tuskin on monta. En ehkä itsellekään ostaisi vaikka muuten vakaasti welgermies olenkin. Claas on varmaankin reilusti yleisin, eihän ne uittamalla maksa paljonkaan enempää kuin pyöröpaalainkaan.
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: Cynic - 08.08.09 - klo:10:19
Paalikoko on tietysti myös yksi asia. Esim 70x120 cm paalissa muovin kosketuspinta-ala on huomattavan paljon suurempi kuin 80x90 kokoisissa, jolloin hapenläpäisy on suurempi. Myös 70cm paali pyörii "pystyssä" epäillyttävän nopeasti esim McHale 998:ssa jolloin muovi on usein vaarassa lipsua etunurkasta yli aiheuttaen huonommin peitetyn kohdan. Toisaalta jotkut kehuu sen koon logistisia etuja. 70 cm on hankalin muovin osalta.

Suoraa etua väittäisin kanttipaalista olevan heinänteossa ja ruokohelven paalauksessa, mutta säilörehussa niin ja näin. Haittana eri käärimen tarve ja koneen kapasiteetti niin kova että pitäisi melkein kääriä 2-3 käärijällä jotta ehtii perään, ja porukkaa yhtä paljon kuin irtokorjuussa. Claaseissa ja Kroneissa on heinäpiireissä ollut tasaisia taisteluita mitä minä olen kuullut. Welgerin ottaisin itse. Kai niissä kaikissa on omat haasteensa.

On muuten merkillistä että kanttipaalaimia tekevät eivät tee käärimiä, ja käärinvalmistajat eivät tee paalaimia?
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: sorkkahessu - 08.08.09 - klo:11:35
Ny tarvittais kokemuksia eri merkkisistä suurkanttipaalaimista ,tekeekö raskaan paalin, solmijan toimintavarmuus ,käytettävyys ,varaosa"palvelu" , kronea ,nyykkäriä ja claassia kateltu .Kaikenlainen kokemus ko paalaimista kiinnostaa
Kanttipaali ei ole suuri, ei paljon rehuyksiköitä. Silti muovia menee enemmän kuin pyöröpaaliin. Kanttipaalien aumaus ainoa järkevä keino tehdä säilistä kantteihin. Mitä minä tiedän niin sitoja aika varmatoiminen. Karhe voi olla ja olisi hyväkin olla suurta, kantti tahtoo kärsiä jos joutuu ajonopeutta kovasti nostaa. Nuo mitkä minä tiedän niin ovat luopuneet tai luopumassa kanttipaalauksesta tai muuten systeemit muuttuneet. Claasia ja velgeriä ollut noilla. Varaosapalvelut  toiminevat yleensäkin vain teoriassa hyvin.
  Muuttuvakammioinen viconin paalainkäärin, siinä on päivän sana paalaukseen. Asialla pitää olla jos aikoo kanttipaalaimella pärjätä.

Aumauksen onnistumisen varmistamiseksi pitää ilma imeä kokonaan pois aumasta .
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: handetonttu - 08.08.09 - klo:11:44
Pienimpään nyykkäriin olen odotellut jo yli kuukauden osia. Jos on kiire, niin 12 euron lisämaksulla osat pitäisi tulla Ranskasta kolmessa päivässä. Taitaa kannattaa maksaa toi 12 e automaattisesti, tosin aiemmin ovat tulleet parissa viikossa normitilauksellakin.....

Pari kertaa solmijoista on tippunut tappeja, muuten on sitonut ja toiminut.
Kosteasta tavarasta paalin tiukkuuden rajaa narujen kestävyys, kuivasta helvestä ja oljesta kuutiopaino on reilut 200 kg, pääsee toki n. 270;nkiin, mutta ei ole järkevää kiusata konetta ja hidastaa työtä.
Heinä yleensä kannattaa jättää löysemmäksi.

Tietääkö joku miten nyykkärin männän kuormituksen tunnistin kalibroidaan, kun huollossakaan kukaan on tuskin edes nähnyt kyseisiä koneita?

mul on ''välimallin'' nyykkäri ja siihen saa kyllä kiitettävästi osat paikallisenkin liikkeen kautta, tosin kiiretilaukset ja suuremmat ostot kannattaa tehdä ulkomailta niin säästää euroja ihan mukavasti. Kone on melko toimintavarma, kun nyt jo tietää mistä mikäkin oire johtuu ja osaa tehdä  säädöt. Noukin tuossa tarviisi ensi kaudeksi täysrempan muuten ok.

Mutta sen tunnistimen kalibrointi menee suurinpiirtein näin. Tunnistin siellä vaihteiston päällä ruuvataan auki eli jännitteet pois. Sitten balecommand päälle ja asetetaan paalintiukkuus nollaan. Siirrytään taas paalaimen luo ja sen oikealla kyljellä on tunnistimen vahvistin (kämmenen kokoinen harmaa boksi) jonka kansi ruuvataan auki ja siellä on vihreä ledi, tai keltainen joka syttyy palamaan kun tunnistin kierretään oikeaan tiukkuuteen. Eli kannattaa ottaa kaveri avuksi, toinen kyttää lediä ja toinen tiukkaa tunnistinta.
Ulkomuistista kirjoitettu   ;)
Vastuun siirrän lukijalle.
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: rt - 08.08.09 - klo:20:50
Mutta sen tunnistimen kalibrointi menee suurinpiirtein näin.

Suuret kiitokset!
Vaikuttaa kuitenkin, että tähän "minihesstoniin" on eri systemi, kun ei näytä olevan mitään bokseja ja ainoa ruuvauspaikka olisi anturin ja paalaimen rungon välisen kierretangon säätö.
Mutta koska vastuu siirtyi lukijalle ;D niin ohjettahan voi soveltaa: Jos toimii muuten samoin ja kiristää sitä kierretankoa sekä odottelee balecommandin äänimerkkiä.
Näin ruuvaamalla saattaisi selvitä ainakin se, että onko anturi kokonaan pimeänä :-\
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: rene - 09.08.09 - klo:16:23
Ny tarvittais kokemuksia eri merkkisistä suurkanttipaalaimista ,tekeekö raskaan paalin, solmijan toimintavarmuus ,käytettävyys ,varaosa"palvelu" , kronea ,nyykkäriä ja claassia kateltu .Kaikenlainen kokemus ko paalaimista kiinnostaa
Kanttipaali ei ole suuri, ei paljon rehuyksiköitä. Silti muovia menee enemmän kuin pyöröpaaliin. Kanttipaalien aumaus ainoa järkevä keino tehdä säilistä kantteihin. Mitä minä tiedän niin sitoja aika varmatoiminen. Karhe voi olla ja olisi hyväkin olla suurta, kantti tahtoo kärsiä jos joutuu ajonopeutta kovasti nostaa. Nuo mitkä minä tiedän niin ovat luopuneet tai luopumassa kanttipaalauksesta tai muuten systeemit muuttuneet. Claasia ja velgeriä ollut noilla. Varaosapalvelut  toiminevat yleensäkin vain teoriassa hyvin.
  Muuttuvakammioinen viconin paalainkäärin, siinä on päivän sana paalaukseen. Asialla pitää olla jos aikoo kanttipaalaimella pärjätä.

Aumauksen onnistumisen varmistamiseksi pitää ilma imeä kokonaan pois aumasta .
Mitenkähän mahtaa olla sen ilman imemisen kanssa, varmaan tulee korvausilmaa jostakin raoista tilalle sitä mukaa kun saa imettyä. Kuinkahan olisi jos samalla laskisi jotain kaasua aumaan. Ei kuitenkaan happea :D.
 Luulen kyllä ettei muovin alle jäävällä hapella ole merkitystä jos käytetään happoa, paalit ladotaaan tiiviisti ja päälle laitetaan jotain peitoksi.
  Peittäminen voi vaikuttaa muutenkin aika tavalla: Joskus kymmenen vuotta sitten jäi kerran siirreltyjä ylivuotisia raiheinäpaaleja maan alle kaivuutöiden yhteydessä. Pari vuotta sitten tuota maakasaa vietiin täytemaaksi niin oli rehu paaleissa aivan kuin edellisenä kesänä tehtyä.
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: Pihivilihantuottaja - 09.08.09 - klo:22:07
Welgerillä meillä paalataan eikä tossa suurempia moitteita oo. Pehmenee se tuokin paalaaja, kun rehua takoo paaliin. Varaosiahan saa pienellä viiveellä, mut kaikki on tullut mitä tarvinu.
Aumojakin tehtiin joskus aikoinaan ja hyvin säily, ei niistä mitään ilmaa imetty pois kyl se siihen asettu ku ilma loppu muovin alta ja ilman happoa säilöttiin. Kerran vain meinas talvella palaa koko läjä, kun ei ollut väli muoveja aumassa.
Nykyään vähän heinän paalausta. Mut olkien paalauksessa ehoton kone. Paalin keräysvaunu pitäs joskus viel hankkia jouduttas hommaa huomattavasti. Sais etes pellolla läjään josta sitte hakis ku joutaa.
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: lennuosku - 10.08.09 - klo:00:21
Kiitoksia tiedoista ,tosiaan ei oo tarkoitus tehä rehua  ainoastaan heinää,helpiä ja olkea paalattais. Lisääkin risuja ja ruusuja saa laittaa :-\ :-\ Tarkempia tyyppi tietoja ,paalaako kukaan kronella ??
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: hvinnamo - 10.08.09 - klo:10:44
Kolmella tutulla tossa on kronen big-bagit ja suht hyvin ovat toimineet.80x80cm paaleja tekevät.Itse paalautan kuivurillisen vuodessa kuivaa heinää ja en näe minkäänlaista tarvetta omalle koneelle.45 tonnia menee kerrallaan kuivumaan ja jäävät yleensä varastoon samalla. Yhden paalin olen jo saanut myytyä tänä vuonna, eli kuivaheinäkauppa käy kuin rajuilma   :-\
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: hvinnamo - 03.07.10 - klo:01:01
Kolmella tutulla tossa on kronen big-bagit ja suht hyvin ovat toimineet.
  Kaksi ko. koneista levisi viikon välein, eli suht' epäluotettavia tuntuvat Kronen kanttipaalaimet olevan. ???
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: SomeBody77 - 03.07.10 - klo:09:45
Kolmella tutulla tossa on kronen big-bagit ja suht hyvin ovat toimineet.
  Kaksi ko. koneista levisi viikon välein, eli suht' epäluotettavia tuntuvat Kronen kanttipaalaimet olevan. ???
Kuten eräs ystäni totesi: "Krone - nurmikoneiden irvikuva..."  ;D
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: Jobbari - 03.07.10 - klo:10:42
Kyllähän sen hollanterin kuormitusanturin säätö/tarkistus on helppoa kuin lapsen lyöminen.
ohjain poksista vain kattelet kyseisen anturinarvot näytölle missä tämä näkyy sekä voltteina että pystypalkkina. Palkin kyljessä on raja arvot merkattu aakosin että oliskohan tässä tapaukksessa pyrkimys päästä B ja C väliin. Eliikkä toinen ruvvaa kyseistä jenka tankoa ja toinen tarkkailee monitorista arvojen muuttumista. Arvoa en muista ulkoa volteissa, mutta oliosikohan ollut jossain 6voltin kieppeillä. Voltti arvolla ei sinänsä merkitystä koska oikea arvo näkyy näytöllä graaffisesti.

 
Otsikko: Vs: Suurkanttipaalain, erimerkkien ruusut ja risut
Kirjoitti: bobbari - 04.07.10 - klo:23:05
Kolmella tutulla tossa on kronen big-bagit ja suht hyvin ovat toimineet.
  Kaksi ko. koneista levisi viikon välein, eli suht' epäluotettavia tuntuvat Kronen kanttipaalaimet olevan. ???
Kuten eräs ystäni totesi: "Krone - nurmikoneiden irvikuva..."  ;D
Tää "asiantuntija" ei varmaan oo nähnykkään kotimaista tuotantoo... :D :DMut kyllä kronellakin vaan saa työt tehtyä.
Kun kattelee viime vuosikymmenen claasin tai kronen nurmikoneita, niin mieleen juolahtaa äkkiä,
et sakuilla on halleissa ollut vaan särmäyskoneita!
Kun tarvitaan lisää terästä johonkin kohtaan, niin pistetään sitten kaks kappaletta päällekkäin ja
tuikataan hitsillä kiinni...
Toisaalta ihan nerokasta.    Mut ei ihan niin nättiä silmälle.   

Mut paalereista.     Jos ja kun paalaisin vaan kuivaa, niin eiköhän euroopasta uitetulla paalerilla
ne hommat saa tehtyä aika edullisesti.   Reilulla kympillä saa vaikka Saksasta jo melkosen
syömähampaan...   siis vaikka ihan omaan käyttöön.     Kuivan karheen paalaaminen ei vanhenna
konetta siihen malliin kuin raskaiden rehukarheiden paalaus.
Mut nää solmijat.     Olis kiva juttu jos siihen uittopaaleriin olis tehty solmijaremontti jo siellä,
missä ymmärretään niiden päälle.         Suomessa ne kaverit on vähissä.

Kai ne kanttikoneilla prässätyt claas ja krone on mielestäni ihan simppeleitä ja toimivia pelejä.
Ja löytyy Saksasta valikoimaa.