Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: vainolaiho - 28.07.09 - klo:15:40
-
Mielenkiintoinen sivu ilmestynyt eilen:
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=86&t=321&a=7553
-
Eipä ole mies kymmenessä vuodessa paljoo vanhentunu... ;)
-
Ehkä se johtuu siitä, että "ukkoina syntyy sylilapset.."
-
Leppoisia eläkepäiviä Väinö!!!
Kotimainen lähibiodiesel jatkaa kulkuaan viitoittamallasi tiellä, vaikka sitten esteröitynä ;) ....
-
Leppoisia eläkepäiviä Väinö!!!
Kotimainen lähibiodiesel jatkaa kulkuaan viitoittamallasi tiellä, vaikka sitten esteröitynä ;) ....
Paas kirjottain uudestaan, tai muuta fontin väri, viimeinen rivi jää muuten näkemättä..
-
Mun silmissä sama vika.
-
Leppoisia eläkepäiviä Väinö!!!
Kotimainen lähibiodiesel jatkaa kulkuaan viitoittamallasi tiellä, vaikka sitten esteröitynä ;) ....
Paas kirjottain uudestaan, tai muuta fontin väri, viimeinen rivi jää muuten näkemättä..
Ny näkyy
-
Leppoisia eläkepäiviä Väinö!!!
Kotimainen lähibiodiesel jatkaa kulkuaan viitoittamallasi tiellä, vaikka sitten esteröitynä ;) ....
Eihän paljon puutu etten itke. ( Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä )
-
Kyllä sen LÄHIDIESEL nimikkeen alle mahtuu hyvin myös esteröity dieselpolttoaine, kunhan se on tehty lähellä käyttöpaikkaa ja raaka-aine ei ole Vinku-Intiasta.( Jos mahdollista puristinkin voisi olla Suomessa valmistettu, vaikkapa Pöytyällä).
Lähidiesel on lyhyt ja napakka sana ja sopii hyvin nyt aloitettuun lähiruoka-kampanjan asenneilmastoon.
-
Leppoisia eläkepäiviä Väinö!!!
Kotimainen lähibiodiesel jatkaa kulkuaan viitoittamallasi tiellä, vaikka sitten esteröitynä ;) ....
'
Hyvää nimipäivää Kimmo !
Itsekin aloin ymmärtää esteröinnin käyttökelpoisuuden pari vuotta sitten, kun ajoin Jettaani grilliöljyllä, joka oli vain siivilöity.
Jääkaapissa säilytetty näyte oli margariinia.
http://www.ekolaiho.fi/kuvat/marg+8.jpg
-
Kiitos Väinö!
Olen pohdiskellut, että useimmiten "sekä että" on perempi, kuin "joko tai".....
Olisikohan tässäkin....
-
Niin se maailma muuttuu, Väinöseni! :D ( mukaellen Nummisuutareita). Vielä muisten montakin yhteistä esitelmää, joissa suhtauduit hyvinkin penseästi näiden noolien kanssa lotraamiseen..
Eikös sulla kerran kärvähtäny käsivarsikarvatkin siinä touhussa?
-
Niin se maailma muuttuu, Väinöseni! :D ( mukaellen Nummisuutareita). Vielä muisten montakin yhteistä esitelmää, joissa suhtauduit hyvinkin penseästi näiden noolien kanssa lotraamiseen..
Eikös sulla kerran kärvähtäny käsivarsikarvatkin siinä touhussa?
Niin - koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Näin myönsi minulle eräs merkittävä moottoriteollisuuden vaikuttaja, joka aiemmin oli henkeen ja vereen vastustanut eströimättömän biopolttoaineen käyttöä.
Aamuteeveessä joku lausui nuo neljä kuolematonta sanaa: Antaa kaikkien kukkien kukkia.
Tosiaan - meinasi henki lähteä, kun grilliä herättelin henkiin pirtukanisterin avulla. Siitäkin on kulunut jo 5 vuotta. Parasta siinä koettelemuksessa oli havainto: Olen hengissä !
-
Kimmo:
Eräs RME-biodieselin vahvuuksista biohajoavaisuus on myös sen heikkous. Itse olen käyttänyt vuodenvanhaa RME:tä ja pers´tuntumalla ei eroa uudempaan huomannut. Polttoaine oli säilytetty ilmatiivissä astiassa. Toisaalta puolitoistavuotta vanha, käytetystä paistoravasta tehty, ilmavassa aisiassa säilytetty oli pilaantunut.
Noin nyrkkisääntyöä voi sanoa, että oikei säilytettynä RME-biodiesel säilyy ainakin yhtähyvin, kuin tämän päivän bensiinit.
Lainasin tämän otsikon alle, koska se paremmin tänne kuuluu.
Monissa koneissa, esim puimurit polttoaine seisoo melkein vuoden. Tällöin polttoaine on RME:n tapauksessa syytä vaihtaa normaalilöpöön varastokaudeksi. Samansuuntainen ongelma on myös esteröimättömien kasviöljyjen tapauksessa, joskin parin vuoden säilytys ei vielä tuota murheita.
Maatilakäytössä RME:n typen oksideja lisäävä vaikutus on myös merkityksetön - sateen mukana ne tulevat alas. Toisin on tilanne silloin, kun liikutaan tiheillä taajamaväylillä tai katetuissa tiloissa.
Elävän arkiston uutisessa esiintyvä yli 10 vuotta vanha, hyvin säilynyt sinapinsiemenöljy on toistaiseksi vasta yksittäinen löydös - muutama tynnöri on vielä avaamatta. Edellisessä koesarjassa 5 vuotta sitten todettiin, että tuote säilyy ainakin 5 vuotta.
-
Tämähän rupesi kiinnostamaan minuakin. Montako litraa hehtaarilta on mahdollista saada? ja kuinka vaatimaton sinappi kasvina on, vaatiiko typpeä lannoitukseen ja kuin paljon.
Puristusjäte on sitten ilmeisesti valkuaispitoista rehua. Linkkejä käytännön toteutuksen faktoihin kaipaisin.
-
Puristusjäte on sitten ilmeisesti valkuaispitoista rehua. Linkkejä käytännön toteutuksen faktoihin kaipaisin.
Jäte on ruma sana noin upealle tuotteelle kuin sinappikakku. Rehutaulukoissa se on ollut ainakin 1900-luvulla siinä missä muutkin puristekakut. Erikoisesti korkean lysiinin ansiosta sitä on arvostettu.
Itse myin ennen eu-aikaa valkosinappikakkua luomusikaloihin ja hyvin kelpasi ( Taisi Ahtisaarikin syödä eräänä jouluna sinappikinkkua )
Sareptansinappikakkua en ole myynyt rehuksi koskaan, sillä se sisältää sinigriiniä, joka on melko myrkyllistä. Rehuteollisuudella on keinot sen poistamiseen.
Siteeraan itseäni biodieselnow.com keskustelupalstalta:
Look at this: "MUSTARD VERSUS CANOLA MEAL DIET IN GROWING PIGS Growing pigs have special requirements to their diet. In this study from Canada, a sample of either mustard meal (Brassica juncea) or regular canola meal was included at 15% in diets fed to grower pigs for 28 days. The result: Pigs fed the (cheeper) mustard meal tended to have a 5% better growth performance and had a 2.5%-unit better feed efficiency and an equal feed intake than pigs fed canola meal." You can read the whole article going back this site. The article made me happy, but I am a bit suspicious just about the potential toxicity of Brassica juncea mustard cake.
Elikkä hyviä tuloksia ovat saaneet - uskoa vaiko ei.
-
Rypsibiodieseliä tuotettaessa valkuaispuriste on mielestäni arvokkain osa lopputuotteista.
Omista puristeista teetetyistä tuloksista:
Raaka valkuainen 28,1% ka
OIV 130g/kg ka
PVT 73 g/kg ka
0.98 ry/kg ka
energia-arvo 11,5 Mj/kg ka
D-arvo 66,8
-
Koska itse olin yli 11 vuotta Pellervo-jumalan apupappina eli tehtäväni oli vastata lihateollisuuden mausteista ja lisäaineista, teetin kokeen sinappirehun mahdollisesta vaikutuksesta lihan makuun. Tulos : ei vaikutusta.
Koepahnueen siat painoivat keskimäärin 70 kiloa ja kaksi koesikaa 76 ja 86 kiloa, elikkä sapuska oli maittanut. Johtuiko se 2 %:n sinappirouheannostuksesta vai siitä, että possut pääsivät rauhassa syömään kilpaa.
-
Sinappidiesel-hankkeessa on kaksi asiaa putkahtanut esiin pyytämättä:
polttoaineen vaikutus typen oksideihin:
http://www.ekolaiho.fi/kuvat/Nox54.jpg
ja sinapinsiemenöljyn hyvä säilyvyys. Nyt käytössä oleva biokomponentti on korjattu 20 v sitten kylvetyltä pellosta ja öljy säilytetty yli 10 vuotta ulkotynnörissä:
http://www.ekolaiho.fi/kuvat/msohistoria.jpg
-
Pakokaasujen NOx päästöt perustuvat palamislämpötilaan. Mitä kuumempana palaminen tapahtuu, sitä enemmän on NOx:seja. Toisaalta vähemmän muita haitallisia päästöjä. Niin ja se typpihän on peräisin ilmasta ei polttoaineesta.
-
Tässä viimeisin analyysi oman puristamon tuotteista:
Kuiva-ainepitoisuus 86,6 %
Tuhka 5,9 % ka
Raakavalkuainen 23,8 % ka
Raakarasva 37 % ka
Raakakuitu 10,9 % ka
Typettömät uuteaineet 22,3 % ka
Fosvori 12 g/kg ka
Kalsium 8,8 g/kg ka
Magnesium 4,9 g/kg ka
Kalium 13 g/kg ka
Natrium 0,02 g/kg ka
Nettoenergia-arvo 14,8 MJ/kg ka
RY/KG Kuiva-ainetta 1,59 RY/ kg
OIV 130
PVT 91
D-Arvo 70,9
Viimeksi tehdyn rehuvertailun mukaan, jos tiivistettä pudotettiin pois ja korvattiin puristeella ja öljyllä, tuli emakon rehusta energia ja valkuaispitoisuudeltaan parempaa, ja tonnihinnaltaan 15-20 euroon halvempaa kuin tiivistettä käyttämällä.
Sen enempää trossaamati, hyvä ja edullinen rehuraaka-aine.
-
Pakokaasujen NOx päästöt perustuvat palamislämpötilaan. Mitä kuumempana palaminen tapahtuu, sitä enemmän on NOx:seja. Toisaalta vähemmän muita haitallisia päästöjä. Niin ja se typpihän on peräisin ilmasta ei polttoaineesta.
Onkohan se ihan noin suoraviivaista, tuo NOx asia. Ainakin tutkijoita kiinnostaa edellä esittämäni kahden käyrän sielunelämä.
Typpi tosiaan on peräisin ilmasta ja on taivaan onni, ettei se reagoi meidän keuhkoissamme juuri nimeksikään.Itselläni on typen di-oksidiin läheinen suhde - vastasin yli 11 vuoden ajan, että makkarateollisuuden käyttämä natriumnitriitti oli puhdasta ja sitä oli saatavilla. Kemikaalin voimaa kuvaa sen alhainen annostus; yksikkönä käytetään ppm:ää eli miljoonasosaa.
-
Kertokaas veljet Kimmo ja Strimari kuinka paljon parempaa puristekakkunne on kuin viralliset kylmäpuristetun rypsikakun arvot.
Voiko huoletta syöttää naudoille ?
-
Voi syöttää ja naudat tykkää :-*
Puristeestahan saadaan sellaista, kuin halutaan. Eli öljy voidaan ottaa pois suhteellisen tarkkan tai jättää enemmän jos niin on tarvis. Se on lähinnä laite ja tekniikka kysymys.
Sinänsä mielenkiintoista, että saksalaiset ja itävaltalaiset jotka käyttävät "raakaa" kasviöljyä (rapsi ja auringonkukka) polttoaineena jättävät puristeeseen öljyä n. 20%.
-
Tämähän rupesi kiinnostamaan minuakin. Montako litraa hehtaarilta on mahdollista saada? ja kuinka vaatimaton sinappi kasvina on, vaatiiko typpeä lannoitukseen ja kuin paljon.
Puristusjäte on sitten ilmeisesti valkuaispitoista rehua. Linkkejä käytännön toteutuksen faktoihin kaipaisin.
Jäi vastaus puoleenväliin, joten hehtaarin öljysaalis voi olla samaa luokkaa kuin rypsillä, kun viljellään tehokkaasti Brassica-sukuisia sinappeja. Satotasolla 2000 kg/ha voi öljyä tulla jopa 700 litraa ( paras saantoprosentti JYTY-sinapilla on ollut 33 % )
Käytännössä nämä ovat harvinaista herkkua. Oma filosofiani lähteekin siitä, että viljellään sinappia ilman tuontipanoksia ( väkilantaa) eli otetaan talteen auringon energia öljyn muodossa ja pannaan ravinteet kiertoon. Realistinen sapluuna on: hehtaarilta 1200 kiloa siemeniä; niistä 300 litraa öljyä. Kokonaistuotantopanos on 75 litraa öljyä, joten tuotos/panos suhde on 4.