Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Wejjo - 26.07.09 - klo:19:01
-
Tietääkö joku kuinka on määritelty turvalliseksi katsotut raja-arvot torjunta-ainejäämille esim. viljassa? Onko kyseessä ihmiselle turvalliseksi katsottava määrä tyypillisellä ravinnonkulutuksella?
Toisessa keskustelussa esiin noussut rehuviljan glyfosaattikäsittely vain pisti miettimään asiaa. Rehukäytössä puhutaan kuitenkin pikkaisen eri kulutusmääristä kuin mitä ihminen viljatuotteita käyttää.
-
Berner, Basf, Monsanto ja mitä niitä kaikkia onkaan. Siellä tiedetään tarkalleen mitä ihminen ja eläin kestää. Evirat sun muut kirjoittelee sitten ne raportit puhtaaksi.
-
Kuten arvelinkin, raja-arvot on ihmiselle, Eviran sivuilta löytyi:
" 9. Miten torjunta-aineen ja niiden jäämien turvallisuus arvioidaan?
– Torjunta-aineen turvallisuus arvioidaan EU:ssa tutkimalla sen vaikutuksia ihmisen terveyteen, ympäristöön ja kasveihin. Arvion tekeminen vaatii laajoja tutkimuksia ja kestää useita vuosia.
Torjunta-aineiden jäämille kasviksissa asetetaan suurin sallittu enimmäismäärä eli MRL (maximum residue level). Sitä määritettäessä arvioidaan, kuinka paljon jäämiä tuotteessa voi olla ilman, että ne aiheuttavat ihmiselle terveyshaittaa. Lisäksi arvioidaan, kuinka suuri määrä jäämiä tuotteeseen jää, kun torjunta-ainetta käytetään oikein. Tämän jälkeen MRL-arvoksi valitaan näistä pienempi näistä arvoista."
Ihmisen keskimääräinen viljankulutus 75kg/v, lehmällä 1500-2000kg/v, ja mikä mahtaa olla nautaeläimen herkkyys toksiineille verrattuna ihmiseen?
-
ja se mitä vaikuttaa kaikki ne eri kemikaalit yhdessä ihmisen elimistössä mitä teollisuus punppaa meihin kaikkien jäämien lisäksi, olis toisaalta hauska tietää mutta taitais kuitenkin olla hyvä että' ei tietäiskään! helkutti noita lisäaine määriä mitä käytetään nykyisin kaikessa mitä lähellekään käkätintä työnnetään ! eiköhän se kuolemattomuus ole jo aika lähellä kun säilöntäaineilla ollan saatu jo hyvin huonosti maatuva ruumiskin ( tulee vaikeaksi saad vanhoja vihreitä kompostoitumaan -luomusta huolimatta!) raja-arvoja on vedelty vähän kuin hatusta kun katselen esim. vuosikymmeniä vanhoja kaivovesitutkimus tuloksia, korotus jtain 15-25% luokkaa vuodesta 1974.....!
-
Toisaalta: myös osa rikkakasveista on nisäkkäille haitallisia tai jopa suoranaisesti myrkyllisiä. Esimerkkinä vaikkapa rönsleinikki lehmien rehun joukossa aiheuttaa selkeitä jäämiä myös maitoon jos lehmän jotenkin saa sitä syömään.
Ns luonnonmukaisuus ei ole välttämättä mikään tae turvallisuudesta.
Nuolimyrkkysammakon erittämä myrkkykin on ihan puhdas luonnontuote.
Samoin kasvitaudit (homeet) voivat olla varsin myrkyllisiä, ja niiden jäämistä taitaa olla vielä vähemmän tutkimuksia kuin niiden torjunta-aineista.
Tämä ei ole tarkoitettu kannanotoksi puoleen tai toiseen, vaan ihan vain vähän avaamaan hankalaa problematiikkaa - teki miten päin tahansa niin omat haittapuolensa joka tapauksessa.
-
Kuten arvelinkin, raja-arvot on ihmiselle, Eviran sivuilta löytyi:
" 9. Miten torjunta-aineen ja niiden jäämien turvallisuus arvioidaan?
– Torjunta-aineen turvallisuus arvioidaan EU:ssa tutkimalla sen vaikutuksia ihmisen terveyteen, ympäristöön ja kasveihin. Arvion tekeminen vaatii laajoja tutkimuksia ja kestää useita vuosia.
Torjunta-aineiden jäämille kasviksissa asetetaan suurin sallittu enimmäismäärä eli MRL (maximum residue level). Sitä määritettäessä arvioidaan, kuinka paljon jäämiä tuotteessa voi olla ilman, että ne aiheuttavat ihmiselle terveyshaittaa. Lisäksi arvioidaan, kuinka suuri määrä jäämiä tuotteeseen jää, kun torjunta-ainetta käytetään oikein. Tämän jälkeen MRL-arvoksi valitaan näistä pienempi näistä arvoista."
Ihmisen keskimääräinen viljankulutus 75kg/v, lehmällä 1500-2000kg/v, ja mikä mahtaa olla nautaeläimen herkkyys toksiineille verrattuna ihmiseen?
Varmaan myrkkyjen aiheuttamat sairaudet eivät ehdi syntymään tai kehittymään vakavaksi naudan lyhyen elämän aikana mutta oireitahan voi ilmetä herkkyys tulehduksille, nivel rikkoja ja luonnehäiriötä ym.
-
Raja-arvot on poliittinen päätös niiden tutkimusten perusteella, joita annetussa aikaikkunassa on ehditty toteuttaa ja tulkita. Ongelma on se, että joskus pidemmällä aikavälillä vakavia haittavaikutuksia voi ilmetä, esimerkkinä vaikkapa ddt. Nyt melamiehet ja äskooännät rientää selittämään kuinka pitkään ja tarkasti on nykymyrkyt tutkittu ja nehän on vaarattomia hamaan ikuisuuteen asti. Kysykää vaikka bayerilta....
-
kemikaalienn yhteisvaikutus jää sitten vielä hämärään. liikaa kombinaatioita perusteellisetsi tutkittavaksi, joten vasta ilmenneet haitat kertovat.
-
Rehellistä ja aiheellista pohdiskelua! Kaikkien vierasaineiden yhteisvaikutuksista ei ole eikä tule tietoa.
Siittiötutkimukset (Tanska) osoittavat kuitenkin, että jotain on pahasti pielessä. Hormonijärjestelmä on tosi herkkä reagoimaan ympäristön vaikutuksille. Ei ihme, että 25% amerikkalaisista on ylilihavia. Miksi ihmiset ahmivat itsensä norsuksi? Pikku jenkkakahvat on vielä söpöä sen rinnalla.
Myöskin periaate "iholle ei saa laittaa mitään, mitä ei voi syödä" on just noissa Tanskan tutkimuksissa ilmennyt, yllättävää haitallisten aineiden imeytyminen ihon kautta. Barabeeneja on myös apteekin rasvoissa!
Jos alle (tai yli) 15v ajelee traktorilla pikku juttu, mutta mitään myrkkyjä ei saa levitellä.
Tottahan sekin, että luonnossa on paljon myrkyllisiä kasveja ja eläimiä ja ties mitä. Mutta synteettiset valmisteet ovat luonnolle vieraita ja eivät hajoa ehkä pitkänkään ajan kuluessa jos koskaan.
Monissa maissa on alueita, missä maaperä (pohjavesi) on saastunut viljelykelvottomaksi (Ranska, Kreikka :-X...), mitä tekee Suomipoika? Haluaako myydä vettä tulevaisuudessa vai hävittää ne pahat rikkakasvit hinnalla millä hyvänsä? Konstit on monet.
-
Torjunta-ainejäämät kertyvät ravintoketjussa ihmiseen ihteesä, enemmin tai myöhemmin :'(
-
Monsantohan tekee vissiin ihan ihmiskokeitakin halpamaissa.. :)