Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: tissin koittaja - 04.07.09 - klo:22:51
-
tosi tietoa minkälaisia kustannuksia yksi lypsyrobotti vie vuodessa .minun mielestä se syö 20 lehmän tulon. kertokaa minulle jos olen väärässä, ja mikä ero on vuodessa kustannuksissa verrattuna asema lypsyyn
-
eikun päin vastoin, ja heikun keikun
-
Jos lehmä lypsää 8000 litraa niin siitä saadaan maitotiliä 0.35 sentillä laskettuna 2 800 euroa bruttona. 20 lehmää antaisi maitotiliä 56 000 euroa. Näin paljon robotin vuosittainen huolto ei kuitenkaan maksa.
Viimeksi meidän huolto maksoi alvittomana 1400 euroa. Vuodessa tehdään kolme huoltoa.
Soluongelmaa ei enää ole, joten sillekin voisi laskea hinnan.
Edellinen lypsykone oli erimerkkinen ja vastikään katsoin vanhoja analyysituloksia. Voi niitä miljoonasoluja. Pitäisiköhän paperit säästää että saa kauhistella?
-
Jos lehmä lypsää 8000 litraa niin siitä saadaan maitotiliä 0.35 sentillä laskettuna 2 800 euroa bruttona. 20 lehmää antaisi maitotiliä 56 000 euroa. Näin paljon robotin vuosittainen huolto ei kuitenkaan maksa.
Viimeksi meidän huolto maksoi alvittomana 1400 euroa. Vuodessa tehdään kolme huoltoa.
Soluongelmaa ei enää ole, joten sillekin voisi laskea hinnan.
Edellinen lypsykone oli erimerkkinen ja vastikään katsoin vanhoja analyysituloksia. Voi niitä miljoonasoluja. Pitäisiköhän paperit säästää että saa kauhistella?
Sähkön ja veden kulutus taitaa kuitenkin olla robottia käytettäessä hieman asemalypsyä suurempia?
-
Sähkön ja veden kulutus taitaa kuitenkin olla robottia käytettäessä hieman asemalypsyä suurempia?
Ja pääomakulujahan ei tartte laskea, kun se kerran on maksettu. ;D
-
Sähkön ja veden kulutus taitaa kuitenkin olla robottia käytettäessä hieman asemalypsyä suurempia?
http://www.nhk.fi/portal/tuoteryhmat/automaattilypsy/lely_astronaut/lypsyrobottivertailu/ (http://www.nhk.fi/portal/tuoteryhmat/automaattilypsy/lely_astronaut/lypsyrobottivertailu/)
Tuossa Tanskalaisesta vertailusta taulukkoja kulutuksista, punaistenlasien läpi katsottuna.
-
Jos lehmä lypsää 8000 litraa niin siitä saadaan maitotiliä 0.35 sentillä laskettuna 2 800 euroa bruttona. 20 lehmää antaisi maitotiliä 56 000 euroa. Näin paljon robotin vuosittainen huolto ei kuitenkaan maksa.
Viimeksi meidän huolto maksoi alvittomana 1400 euroa. Vuodessa tehdään kolme huoltoa.
Soluongelmaa ei enää ole, joten sillekin voisi laskea hinnan.
Edellinen lypsykone oli erimerkkinen ja vastikään katsoin vanhoja analyysituloksia. Voi niitä miljoonasoluja. Pitäisiköhän paperit säästää että saa kauhistella?
siinä oli sitten koneessa tai lypsäjässä vika jos kerran noin paljon soluja.
-
tosi tietoa minkälaisia kustannuksia yksi lypsyrobotti vie vuodessa .minun mielestä se syö 20 lehmän tulon. kertokaa minulle jos olen väärässä, ja mikä ero on vuodessa kustannuksissa verrattuna asema lypsyyn
Eiköhän esim. Lelyn vuokrahinta anna jonkinlaisen lähtökohdan siitä, paljonko robotin vuosikustannus on kun investointitukea ei huomioida, vesi ja sähkökustannus tuosta puuttuu, mutta niitä syö asemakin. Jos hinta ei ole noussut siitä kun lypsypalvelu lanseerattiin, niin vuosikustannus olisi aika tarkkaan 29000 euroa.
Kustannuseron laskeminen yleispätevästi on jokseenkin mahdoton savotta, riippuu hyvin paljon kokoluokasta jossa liikutaan, työnkäytöstä, ja siitä mitä työ maksaa.
Jos vertaat tuohon 29000, niin investointiavustusta ja korkotukea ei aseman osaltakaan voi huomioida. 60-120 lehmän kokoluokassa mitään kovin radikaalia eroa ei taida kustannuksissa olla.
-
tosi tietoa minkälaisia kustannuksia yksi lypsyrobotti vie vuodessa .minun mielestä se syö 20 lehmän tulon. kertokaa minulle jos olen väärässä, ja mikä ero on vuodessa kustannuksissa verrattuna asema lypsyyn
Itte olen järkeilyt samalla tavalla mutta sillä erotuksella että
"ei lypsyjärjestelmää" - ei menoja.
Asema vie 10 lehmän bruttotulon hankintakuluineen, huoltoineen ja muineen
Asema + työntekijä vie 15-20 lehmän bruttotulon hankintakuluineen, huoltoineen ja muineen
Robotti vie ehkä sen 20 lehmän bruttotulon hankintakuluineen, huoltoineen ja muineen.
Tiiiilakohtaiiiinen valinta on se. Sähköä ja vettä menee kaikissa ja kaikissa sitä pystyy myös säästämään. Olen itse miettinyt, paljonko 2x10 asemassa menee yksistään aseman pesuun päivässä ja paljonko se on verrattuna vaikkapa 2 robottiin. En usko että paljoa. Kun pikkuasemassakin menee vaikka kuinka paljon päiväs.
Tätäkin saa korjata,
-
asema lypsyssä jos on vierasta työvoimaa, niin veikkaan että palkat ja sosiaalimaksut ym on noin 50 000 euroa/vuosi/työntekijä..
-
Iso ero robotin hyväksi tulee lehmien (ja hoitajan)hyvvinvoinnissa ja sitä myötä pienemmässä uudistuskustannuksessa. Robotti toki vaatii enemmän karjasimäää mikä valitettavan usein viljeliöiltä puuttuu. Hyvätuottoinen lehmä pitäs lypsää 3-4 kertaa päivässä korkeimman tuotoksen aikana. Huonompituottoinen toki pärjää vähemmällä.
-
asema lypsyssä jos on vierasta työvoimaa, niin veikkaan että palkat ja sosiaalimaksut ym on noin 50 000 euroa/vuosi/työntekijä..
Järjetön summa, yhden robon pihatot taitaa olla kaikista kannattavimpia, ainakin yhteiskunnan kannalta. 8)
-
Jos lehmä lypsää 8000 litraa niin siitä saadaan maitotiliä 0.35 sentillä laskettuna 2 800 euroa bruttona. 20 lehmää antaisi maitotiliä 56 000 euroa.
Eikös 300 euron lehmäpalkkio ole sitte hiukan liioittelua?
-
Jos lehmä lypsää 8000 litraa niin siitä saadaan maitotiliä 0.35 sentillä laskettuna 2 800 euroa bruttona. 20 lehmää antaisi maitotiliä 56 000 euroa.
Eikös 300 euron lehmäpalkkio ole sitte hiukan liioittelua?
Maitotili ei ole suoranainen palkka viljelijälle. Kun siitä ottaa ensiksi pois 2/3 lehmien ruokintaan ym. niin silloin voidaan puhua jo vähän palkasta joka voisi jäädä isännälle. Aina ei jää riippuen siitä missä vaiheessa tilanpito on. Juuri aloittaneet nuoret tai miksei vanhemmatkin ovat tiukilla alussa kun kaikki pitää aloittaa alusta. Itsekin tein kahta työtä, lypsin lehmiä ja hoidin vieraita lapsia kun menoja oli liikaa.
Mutta kyllä se jossain vaiheessa helpotti.
-
Suomessa ei taida olla montaa tilaa, jossa robotti säästäisi yhden työntekijän työpanoksen. Tietysti jos vertaa kannulypsyyn niin silloin.....
-
Jos lehmä lypsää 8000 litraa niin siitä saadaan maitotiliä 0.35 sentillä laskettuna 2 800 euroa bruttona. 20 lehmää antaisi maitotiliä 56 000 euroa. Näin paljon robotin vuosittainen huolto ei kuitenkaan maksa.
Viimeksi meidän huolto maksoi alvittomana 1400 euroa. Vuodessa tehdään kolme huoltoa.
Soluongelmaa ei enää ole, joten sillekin voisi laskea hinnan.
Edellinen lypsykone oli erimerkkinen ja vastikään katsoin vanhoja analyysituloksia. Voi niitä miljoonasoluja. Pitäisiköhän paperit säästää että saa kauhistella?
siinä oli sitten koneessa tai lypsäjässä vika jos kerran noin paljon soluja.
Totta! Soluongelmat johtuivat varmasti siitä että Pellonpajan kioskit eivät toimineet kunnolla. Ensimmäisen vuoden ne toimivat mutta sen jälkeen ne piiputtivat koko ajan. Ruokinnan epätasapaino näkyi varmasti soluissakin. Huoltajaa soitimme alvariinsa ja kävihän se yhtä usein. Ei vaan saatu pelaamaan vaikka huoltomies teki vaikka mitä.
-
Suomessa ei taida olla montaa tilaa, jossa robotti säästäisi yhden työntekijän työpanoksen. Tietysti jos vertaa kannulypsyyn niin silloin.....
Harvalla suomitailalla pystytään lypsämään kolme kerrtaa päivässä kun lypsäjät loppuu kesken.
-
Iso ero robotin hyväksi tulee lehmien (ja hoitajan)hyvvinvoinnissa ja sitä myötä pienemmässä uudistuskustannuksessa. Robotti toki vaatii enemmän karjasimäää mikä valitettavan usein viljeliöiltä puuttuu. Hyvätuottoinen lehmä pitäs lypsää 3-4 kertaa päivässä korkeimman tuotoksen aikana. Huonompituottoinen toki pärjää vähemmällä.
Muttamutta. Eí robottitiloilla tuotos/lehmä siltikään taida olla sen kummempi kuin asemalypsyssä. Ruokinta tietty ratkaisee. Ja moni robottitila joutuu laittamaan vanhempia lehmiä poistoon asemalypsyä herkemmin utarerakenteenkin takia, kiitos erinomaisen jalostuksen... ::) Toki robotti antaa enemmän joustoa työaikoihin, näin ainakin uskoisin?
-
Iso ero robotin hyväksi tulee lehmien (ja hoitajan)hyvvinvoinnissa ja sitä myötä pienemmässä uudistuskustannuksessa. Robotti toki vaatii enemmän karjasimäää mikä valitettavan usein viljeliöiltä puuttuu. Hyvätuottoinen lehmä pitäs lypsää 3-4 kertaa päivässä korkeimman tuotoksen aikana. Huonompituottoinen toki pärjää vähemmällä.
Muttamutta. Eí robottitiloilla tuotos/lehmä siltikään taida olla sen kummempi kuin asemalypsyssä. Ruokinta tietty ratkaisee. Ja moni robottitila joutuu laittamaan vanhempia lehmiä poistoon asemalypsyä herkemmin utarerakenteenkin takia, kiitos erinomaisen jalostuksen... ::) Toki robotti antaa enemmän joustoa työaikoihin, näin ainakin uskoisin?
Tuotoksen ja varsinkin utareterveyden luulis parantuvan lypsyjä tulee lisää. Mut kuten aina tuotokseen vaikutta niin moni muukin asia kun pelkkä lypsy.
Jalostukseen kun panostaa hieman ei pitäs utarerakenne olla isompi ongelma. Mut suomessa todella harva ymmärtää yhtikäs mitään jalostuksesta ja sit kun paskat jo housuissa soitetaan konsulentti paikalla ja kierre senkun jatkuu.
-
Iso ero robotin hyväksi tulee lehmien (ja hoitajan)hyvvinvoinnissa ja sitä myötä pienemmässä uudistuskustannuksessa. Robotti toki vaatii enemmän karjasimäää mikä valitettavan usein viljeliöiltä puuttuu. Hyvätuottoinen lehmä pitäs lypsää 3-4 kertaa päivässä korkeimman tuotoksen aikana. Huonompituottoinen toki pärjää vähemmällä.
Taas kerran puhut asiaa!