Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peurajussi - 03.07.09 - klo:15:59
-
..jälleen kerran. ;D Kertokaas kokemuksianne paalaimestanne/ ajamastanne koneesta.
Kuinka vaikuttaa paalattavan rehun kuiva-ainemäärä, ylimääräisen veden määrä sekä tavaran kortisuus (nuori vs. vanha heinä) paalauksen onnistumiseen ja hyvän paalin syntymiseen?
Nyt neljäs kesä Viconin 135 balepackilla. Pelaa kyllä säällä kuin säällä, verkotus toimii ongelmitta. Mutta se mikä pistää ihmetyttämään: Kuivalla kelillä tehty paali (ka ~35%) liki samanpainoinen kuin märästä tavarasta väännetty. Kuivaa tavaraa siis menee paaliin tuhottomasti, paino noin 800-900kg. Mutta lyhyt ja märkä VÄHÄKORTINEN, eli aikaisin keväällä tehty tavara tuntuu täyttävän kammion äkkiä, ja ikäänkuin puristusvoima ei riittäisi- aika jännä että märän paalaaminen tuntuu vievän myös vähemmän tehoa. ??? Paalissa on kyllä painoa, mutta painuu pellon laidassa melkoiseksi mytyksi.. kone myös alkaa varistaa tavaraa allensa liki heti kammion täytyttyä, mitä ei siis kuivemmalla tapahdu.
Syyssadon kortinen eväs taas säilyttää muotonsa paalissa, vaikka kuinka märkää olisi- paalin paino luokkaa tonni.
-> Summa summarum: Tuoreen ja märän säilörehun paalaukseen mielestäni ei ole paras mahdollinen kone (tai en osaa ajaa), mutta esikuivattuun sopii kenties parhaiten.
-
255 Claasilla on nyt tehty 6300 paalia. Todella varmatoiminen peli, ei ongelmia verkotuksessa millään kelillä.
Paalit on riittävän tiiviitä kunhan ei aja tehdas säädöillä. MPS jouset kireälle ja lisää painettä peräportin sylintereihin, johan tulee ihan kohtuullisia paaleja, vaikkei tietenkään mitään McHale/Welger/Vicon tasoa.
Nauta-lehti 3/2009 on muuten paalien painoja eri Ka pitoisuuksilla. Muutama poiminta jutusta, jos nyt oikein tulkitsin käppyröitä:
Ka 35%
1. McHale - 950kg
2. New Holland Combi - 750kg
3. Krone - 750kg
4. Claas 255 - 730kg
5. JD 578- 680kg
6. Claas 46 - 640kg
Ka 55%
1. McHale - 750kg
2. New Holland Combi - 630kg
3. Claas 255 - 580kg
4. Krone - 550kg
5. Claas 46 - 500kg
6. JD 578 - 500kg
Huono testi tosin, kun ei ole edes Kronen mallia tai sitä millä säädöillä koneita on ajettu. Yllättävän tiukkoja paaleja kuitenkin Nyykällä, vaikka taitaa olla markkinoiden halvin yhdistelmäpaalain.
-
Kuivalla kelillä tehty paali (ka ~35%) liki samanpainoinen kuin märästä tavarasta väännetty. Kuivaa tavaraa siis menee paaliin tuhottomasti, paino noin 800-900kg.
Kuiva tavara menee tehokkaammin silpuksi.
Claasin 255:sella on paalattu meillä ja pienimuotosta urakkaa nyt neljättä vuotta ilman ongelmia.
-
Sellainen mielenkiintoinen havainto vielä tuosta omasta, että ajonopeus ei juurikaan näyttäisi vaikuttavan paalin tiukkuuteen. Itse asiassa hitaasti ajamalla märkä heinä jää vähän löysemmäksi- johtuneeko siitä että riittävä ajonopeus alussa takaa tarpeeksi tavaraa sullojalle -> lyhyempi silppu -> tiiviimpi paali? ???
Sinänsä hydraulinen peräportti on ajatuksena hyvä, ei riko paikkoja ja paalin loppuvaiheissa antaa hieman jälkeen, jolloin tiivistyminen tapahtuu vähän samoin kuin muuttuvakammioisessa. Mutta lyhyellä, märällä heinällä loppuu kapasiteetti.. :P
-
Peurajussi taitaa olla niin aikaisin liikeellä keväällä, että tähkän/röyhyn alku jää sänkeen ja toiseta sadosta tulee kortinen. Kun tekee ekan sadon tähkineenä, toinen sato pysyy ruohomaisena.
Nauta-lehti ei sitten ole noteerannut Welgeriä ja Viconia? Eipä näy Agronicciä, Elhoa jne.
-
Ittellä käytettynä ostettu Claassi 46Rc. Siinä olen ihmetelly sitä hyd. peräporttia, sillä en ikinä ole saanut sitä aukeemaan vaikka kuinka täyteen ajais. Muutaman kerran nivelen räikkä alkanut kyllä soimaan... Luultavasti ed. omistaja on nostanut painetta, siihen on pikkasen jo näinä vuosina tottunut, että ei aivan pohjaan sitä painemittaria aja tai tulee asiaa laakeri kauppaan :o . Muutenkin kysäisen tietääkö joku miten tälläisestä saa sippua, sillä ne jouset kai antaa periksi aina rehulla, oljen se kyllä pätkii ??? Ohjekirjakin tuli aikoinaan mukana, mutta kertoo kai jotain ed. omistajasta kun ohjekirjan sivut oli liimaantuneet kiinni, no huvinsa kullakin ::)
-
Ittellä käytettynä ostettu Claassi 46Rc. Siinä olen ihmetelly sitä hyd. peräporttia, sillä en ikinä ole saanut sitä aukeemaan vaikka kuinka täyteen ajais. Muutaman kerran nivelen räikkä alkanut kyllä soimaan... Luultavasti ed. omistaja on nostanut painetta ::)
Kyseisen paalaimen peräportin sylinterit ei ollut se vahvin paikka koneessa, ja maksaa paljon! Malttia! Kyllä se luukku ainakin meidän koneessa oli useasti kulmallaan ennenkuin verkkoa alettiin tarjoamaan.....mutta paineenrajoittimeen en menisi kajoamaan, paitsi takaisinpäin!
-
Peurajussi taitaa olla niin aikaisin liikeellä keväällä, että tähkän/röyhyn alku jää sänkeen ja toiseta sadosta tulee kortinen. Kun tekee ekan sadon tähkineenä, toinen sato pysyy ruohomaisena.
Nauta-lehti ei sitten ole noteerannut Welgeriä ja Viconia? Eipä näy Agronicciä, Elhoa jne.
Toissa kesänä urakointi paikassa oli samaan aikaan samalla lohkolla, Mchale fusion1, viconi baleback, agronic compi.
Talon isäntä oli punninnu paaleja paalamisen jälkeen,tavara oli melko kuivaa tulos Mc 870 kg Vicon 800kg Agronic700kg
-
Peurajussi taitaa olla niin aikaisin liikeellä keväällä, että tähkän/röyhyn alku jää sänkeen ja toiseta sadosta tulee kortinen. Kun tekee ekan sadon tähkineenä, toinen sato pysyy ruohomaisena.
Nauta-lehti ei sitten ole noteerannut Welgeriä ja Viconia? Eipä näy Agronicciä, Elhoa jne.
Toissa kesänä urakointi paikassa oli samaan aikaan samalla lohkolla, Mchale fusion1, viconi baleback, agronic compi.
Talon isäntä oli punninnu paaleja paalamisen jälkeen,tavara oli melko kuivaa tulos Mc 870 kg Vicon 800kg Agronic700kg
Sillä alkaa agronic urakoitsijalla tekemään mieli kotiin, McHale ajaa samaa karhoa lähes 25 % pidemmälle ennen kammion aukeemista ;D
-
Lieneekä nuo nykyiset claasit jo kestävempiä.
250 claassi on täysi susi, samaan 46:sen runkoon lisäilty vaan uusia "hienouksia". 255 on jo aika paljon parempi. Ei varmastikaan paras mahdollinen, mutta hinta/laatu-suhde mielestäni hyvä.
-
Sellainen mielenkiintoinen havainto vielä tuosta omasta, että ajonopeus ei juurikaan näyttäisi vaikuttavan paalin tiukkuuteen. Itse asiassa hitaasti ajamalla märkä heinä jää vähän löysemmäksi- johtuneeko siitä että riittävä ajonopeus alussa takaa tarpeeksi tavaraa sullojalle -> lyhyempi silppu -> tiiviimpi paali? ???
Sinänsä hydraulinen peräportti on ajatuksena hyvä, ei riko paikkoja ja paalin loppuvaiheissa antaa hieman jälkeen, jolloin tiivistyminen tapahtuu vähän samoin kuin muuttuvakammioisessa. Mutta lyhyellä, märällä heinällä loppuu kapasiteetti.. :P
riittävä ajonopeus takaa mielestäni sen että märkä tavara alkaa pyörimään kammiossa alusta asti. tekee ryhdikkään paalin
-
Ittellä käytettynä ostettu Claassi 46Rc. Siinä olen ihmetelly sitä hyd. peräporttia, sillä en ikinä ole saanut sitä aukeemaan vaikka kuinka täyteen ajais. Muutaman kerran nivelen räikkä alkanut kyllä soimaan... Luultavasti ed. omistaja on nostanut painetta, siihen on pikkasen jo näinä vuosina tottunut, että ei aivan pohjaan sitä painemittaria aja tai tulee asiaa laakeri kauppaan :o . Muutenkin kysäisen tietääkö joku miten tälläisestä saa sippua, sillä ne jouset kai antaa periksi aina rehulla, oljen se kyllä pätkii ??? Ohjekirjakin tuli aikoinaan mukana, mutta kertoo kai jotain ed. omistajasta kun ohjekirjan sivut oli liimaantuneet kiinni, no huvinsa kullakin ::)
ei tällä 46 saakkaan tuorerehusta silppua, terät ei oo riittävän agressiivisesti asennettu...
-
Ittellä käytettynä ostettu Claassi 46Rc. Siinä olen ihmetelly sitä hyd. peräporttia, sillä en ikinä ole saanut sitä aukeemaan vaikka kuinka täyteen ajais. Muutaman kerran nivelen räikkä alkanut kyllä soimaan... Luultavasti ed. omistaja on nostanut painetta, siihen on pikkasen jo näinä vuosina tottunut, että ei aivan pohjaan sitä painemittaria aja tai tulee asiaa laakeri kauppaan :o . Muutenkin kysäisen tietääkö joku miten tälläisestä saa sippua, sillä ne jouset kai antaa periksi aina rehulla, oljen se kyllä pätkii ??? Ohjekirjakin tuli aikoinaan mukana, mutta kertoo kai jotain ed. omistajasta kun ohjekirjan sivut oli liimaantuneet kiinni, no huvinsa kullakin ::)
ei tällä 46 saakkaan tuorerehusta silppua, terät ei oo riittävän agressiivisesti asennettu...
No niin mäkin olen ajatellut ::) Samanlainen oli myös Welger 200Mc: n "silppuamisominaisuus" , mutta tulihan sillä edes paalinnäköisiä myttyjä. Tosin tuollaisen Welgerin noukin oli luultavasti maailman herkin meneen tukkoon ja siksi aikoinaan vaihdoin 46 seen. Paali tosin on mytty mutta muuten aika stressivapaa kones. Mutta laakereita saa vaihdella jos tällä yrittää päästä kunnon paalintiukkuuteen, mutta portin sylinterit on kestänyt ja ei "kenota" siis porttia auki ::)
-
Oma claas 255 teki nuoresta kuivasta noin 850 kg paaleja,kosteammasta paalien paino 950 kg.Vanhemmasta tavarasta paalit ovat kevyemmpiä.Painot punnittu apevaunulla.255 tekee hyviä paaleja kunhan muistaa lisätä painetta sylintereihin pari kertaa per paali.Pääketju täytyy vaihtaa ensimmäisenä.(5000-8000) paalia.Uusi 355 tekee paaleista pyöreämpiä,kuin 255.Myös silppu parempaa.(terät vähän korkeammalla 20 mm) Painoja ei vielä punnittu.Mps teloja ehkä uskaltaa kuormittaa enemmän 355 :lla,koska laakerointi on järeämpi ja muoto kaareva.Hyvällä kelillä kannattaa tehdä 140 cm paaleja,saa paljon tavaraa lisää paaliin.Painot on punnittu normipaaleilla.
-
Viconin noukin on ehkä paras tähän mennessä ajamistani (Krone 130s, Welger Suomi, Claas 255 Nordic), teho riittää ja läpi menee myös vesimärkä tavara. Ainut ongelma syksyllä on märkä lyhyt heinä, joka tahtoo pakkautua noukkimen kaarien väliin ja tiivistyy sinne noukkimen taakse lähes räjähtämättömäksi patiksi, jos ei sitä hoksaa ajoissa putsata.Toisaalta nuo kelit ovat liki poikkeuksetta olleet sellaisia, että muun merkkiset koneet on olleet kiltisti pilttuussa.
Tuo noukkimen "käytännön" liikevara on myös aika huono. Jos maastokelpoisuutta parantaa säätämällä aisaa, tahtoo tuo edellä mainittu ongelma lisääntyä, eli noukkimen kaarien taakse alkaa takertaa tavaraa kun noukkimen kulma muuttuu. Toki pellolle nuo on suunniteltu, eikä metsään, mutta joskus noukkimen suurempi liikevara olisi bonusta.
-
Oma claas 255 teki nuoresta kuivasta noin 850 kg paaleja,kosteammasta paalien paino 950 kg.Vanhemmasta tavarasta paalit ovat kevyemmpiä.Painot punnittu apevaunulla.255 tekee hyviä paaleja kunhan muistaa lisätä painetta sylintereihin pari kertaa per paali.Pääketju täytyy vaihtaa ensimmäisenä.(5000-8000) paalia.Uusi 355 tekee paaleista pyöreämpiä,kuin 255.Myös silppu parempaa.(terät vähän korkeammalla 20 mm) Painoja ei vielä punnittu.Mps teloja ehkä uskaltaa kuormittaa enemmän 355 :lla,koska laakerointi on järeämpi ja muoto kaareva.Hyvällä kelillä kannattaa tehdä 140 cm paaleja,saa paljon tavaraa lisää paaliin.Painot on punnittu normipaaleilla.
Paljonko tuli 255 paalattua, ennen ku vaihtu 355? Onko kulmavaihteen kiinnitys muuttunu järeämmäksi, entä hinta? Jossain nähny 35 000 ohjehinnaksi, tuolla hinta saa jo welgerinkin, mc haleen 5 tonnia lisää.
-
Hyvällä kelillä kannattaa tehdä 140 cm paaleja,saa paljon tavaraa lisää paaliin.
Miten Claasilla onnistuu tehdä 140cm paaleja? Eikös kammio ole 125cm?
-
Paalikoon säätö tapahtuu claas 255 ja 355 paalaimissa portin anturia painavan pultin pituutta säätamällä.Pultti ihan lyhyt paali noin 125 cm ja mahdollisimman pitkä noin 140 cm paali.Heinän laatu ja verkon määrä vaikuttaa myös lopulliseen halkasijaan.255:lla paalasin noin 12 000 vain ketjuremontilla selvisin.Isoja paaleja saa myös,kun unohtaa laittaa virran ohjaimeen ja paalaa ja paalaa eikä merkkiääntä kuulu.Paalissa ei pysy tuota 140 cm enempää rehua,ylimäärä alkaa menemään telojen välistä peltoon.Verkotus toimii355 paalaimessa paremmin kuin 255 mallissa.Johtunee pyöreämmästä paalin muodosta."55 paali on hieman aina soikea.
-
Kulmavaihdeongelma taisi johtua huonosti rasvatuista/vääntyneistä nivelakselinputkista claas 255 paalaimessa. 355 on nivelakselin putkessa 60 asteen vapaaliike, joka irroittaa putken aina sammuttaessa voimanoton.Ei pääse putket juuttumaan.
-
Kuinkas usein noita teriä teroittelette? Tuntuu että jo 1000 paalin jälkeen olis terät valmiit... Vaikka ei kai tämä 255 ole koskaan kauheasti silpunnu.
-
Kyllä muuttuvakammioinen paalit tekee. Olen ajanut nyt jonkin verran Jd:n 582;sella remmikoneella ja ensikokemukset ovat kyllä hyviä. Paalit ovat todella, todella tiukkoja, meinaa Elhon hinattavalla lipsahdella sivusta nostavat käpälät. Paalin ydin on niin tiukka että sitä ei kerta kaikkiaan saa Avantilla pieksettyä hajalle vaikka silppukin on kohtuullisen hyvää. Keskiosaan jää noin 40 cm:n halkaisijaltaan oleva kova pötky. Mikä parasta, paalaus on mukavaa, tehontarvehuippua ei ole vaan paalinvalmistuksen tietää oikeastaan vaan monitorista. Tosin jollain rehulla ja jollain kierroksilla, economy asennolla voi kone hieman humpata ennen paalin valmistumista. Tiukatkin päisteet on mukava ajaa täydellä kammiolla,ei tarvitse väännättää, paalin voi myös tipauttaa pois jos haluaa...paali on silti yhtä tiukka kuin isompikin.
Olen tehnyt suurimmaksi osaksi sataviiskymppistä paalia, tällöin monitori vinkaisee sadassaneljässäkympissä( 10 cm ennen tavoitetta), sitten se vinkuu 150:ssä ja jos haluan voin ajaa tästäkin yli jolloin se huutaa seuraavan kerran vasta kun kammio on maksimissaan täynnä. Ajaminen on paljon joustavampaa. Ajoin reilut kymmenen hehtaaria kun lupasi pitkiä sateita, silla tavalla että niittomies kulki edellä ja paalain heti perässä. Pahaksi onneksi ehti tulla muutama kunnon sadekuuro joten heinät oli märkiä. Ajattelin että mikähän tästä tulee vaan ei siinä mitään ongelmaa. Paalain toimi hienosti. Paalaimessa on etupuolella ruuvi ns. säilörehuvarustus, joka postaa remmien takaa heinänmoskaa. Takaluukun puolella tätä ei ole joten sinne se kerää jonkin verran törkyä. Ne olen poistanut kerran päivässä pois mutta en tiedä onko se välttämätöntä. Voi olla että esim. vihantaviljoja paalatessa sitä kertyisi paljonkin sinne ? Huomasin että sinne tulee tavaraa kun tutkin että miksi se repi verkkoa. Sidonta tuntuu pelaavan kohtuullisen mukavasti, kertaakaan ei ole jättänyt sitomatta, Piipon verkkoa se repi jostain syystä, se oli tosin liian kapeaa tähän koneeseen. Sidonta nurkan yli Cover Edge mietityttää...mahtaa olla v...mäinen ottaa verkko pos talvella.
Koneen yksi hyvä puoli on sen yksinkertaisuus. Päältä katsottuna korkea remmikone on ruma ja monimutkainen mutta kun kammion ja sivupellit aukaisee niin huomaa sen yksinkertaisuuden.
Jontikan noukin ei mielestäni mikään huippu ole mutta ei huonokaan. Aiemmassa Claasissa se oli parempi. Se ihmetytti kun vähänajetulla Claasin 250 rotocutilla teki löysiä paaleja, se meinasi porsia siitä huolimatta. Rullat, laakerit ja ketjut pirskahteli. Jd:n 575:ssa oli myös laakeri ja ketjuongelmia mutta se teki kuitenkin tiukkoja paaleja kiinteäkammioiseksi. Mutta se on selvä että jos ajonopeutta haluaa ylläpitää ja tehdä tiukkoja paaleja niin kuormituspiikit kiinteäkammioisessa ovat valtavia ja remonttia jossain vaiheessa tulee.
-
teho riittää ja läpi menee myös vesimärkä tavara
Toi vesimärän tavaran paalaus ei kyllä tee hyvää paalaimelle, oli merkki mikä hyvänsä...
-
teho riittää ja läpi menee myös vesimärkä tavara
Toi vesimärän tavaran paalaus ei kyllä tee hyvää paalaimelle, oli merkki mikä hyvänsä...
Minä kokeilin tuota remmikonetta sen vuoksi kun Jd:n etupaneelissa oli leuhkasti että soveltuu säilörehun paalaamiseen. Mielestäni Suomessa on niin että jos laite myydään tiettyyn tarkoitukseen, niin sen on myös toimittava ilmoitetussa käyttötarkoituksessa. Periaatteessa on tosiaan idioottimaista paalata vettä..
-
Yritäppä kuivattaa niitä heiniä viikkotolkulla ku nlomat painaa päälle eikä lomittajalle riitä peruspalkka heinien tekoon..
-
Onhan se idioottimaista paalata vettä. Tuskin monikaan sitä tarkoituksella tekee. Itselläkin jäi 3 hehtaaria viikoin sateiden alle, ja olisi myös jäänyt paksu karho peltoon mätänemään koska liki 3 viikkoa tuli lähes taukoamatonta sadetta. Eihän ne syöttöön mene, mutta onpahan pois pellolta.
-
Viconin noukin on ehkä paras tähän mennessä ajamistani (Krone 130s, Welger Suomi, Claas 255 Nordic), teho riittää ja läpi menee myös vesimärkä tavara. Ainut ongelma syksyllä on märkä lyhyt heinä, joka tahtoo pakkautua noukkimen kaarien väliin ja tiivistyy sinne noukkimen taakse lähes räjähtämättömäksi patiksi, jos ei sitä hoksaa ajoissa putsata.Toisaalta nuo kelit ovat liki poikkeuksetta olleet sellaisia, että muun merkkiset koneet on olleet kiltisti pilttuussa.
Tuo noukkimen "käytännön" liikevara on myös aika huono. Jos maastokelpoisuutta parantaa säätämällä aisaa, tahtoo tuo edellä mainittu ongelma lisääntyä, eli noukkimen kaarien taakse alkaa takertaa tavaraa kun noukkimen kulma muuttuu. Toki pellolle nuo on suunniteltu, eikä metsään, mutta joskus noukkimen suurempi liikevara olisi bonusta.
Pakko kehua tuota kronen noukinta, läpi menee märkäkin tavara ongelmitta, tukkoon tuota ei oo saanu vielä kertaakaan. Entiseen claasiin verrattuna nielee tavaraa kaksinkertaisella teholla. Tosin harraste vehjehän tuo on mc haleen verrattuna. :)